Digitaalinen Helsinki 9.9.2016 ohjausryhmän kokouksen esitysmateriaali - julkinen ja päivitetty esitysversio. Sisältö: ohjelman toimintasuunnitelman palautteen käsittely ja suunnitekman hyväksyminen, Digitaalinen Helsinki -ohjelman tilannekatsaus sekä kaupungin digiryhmän toiminnan käynnistäminen.
Helsingin kaupungin projektipäällikkö Jenni Niemiaho kertoo Digitaalinen Helsinki -ohjelman teemojen kartoituksesta ja kuinka luodaan synergiaa sekä vauhditetaan kaupungin palvelujen digitalisoimista avoimesti ja yhdessä kokeillen.
Esitys on pidetty Helsingin kaupungin Digiryhmän tapaamisessa 8.3.2017.
Katso esityksen videotallenne Helsinki-kanavalta, http://www.helsinkikanava.fi/www/kanava/fi/sarjat/sarja?id=294.
Digitaalinen Helsinki -ohjelman yhteenveto ja tuotosten esittelyä. Mitkä olivat tavoitteet, mitä tehtiin, mitä opittiin ja mitä seuraavaksi. Esitys sisältää linkkejä tuotoksiin https://digi.hel.fi
Digitaalinen Helsinki -ohjelman 2015 - 2017 saaman palautteen yhteenveto. Miten ohjelma koettiin, mitä siitä oli hyötyä ja minkälaista tukea digitalisaation hyödyntämiseen toivotaan jatkossa.
Helsingin kaupungin projektipäällikkö Jenni Niemiaho kertoo Digitaalinen Helsinki -ohjelman teemojen kartoituksesta ja kuinka luodaan synergiaa sekä vauhditetaan kaupungin palvelujen digitalisoimista avoimesti ja yhdessä kokeillen.
Esitys on pidetty Helsingin kaupungin Digiryhmän tapaamisessa 8.3.2017.
Katso esityksen videotallenne Helsinki-kanavalta, http://www.helsinkikanava.fi/www/kanava/fi/sarjat/sarja?id=294.
Digitaalinen Helsinki -ohjelman yhteenveto ja tuotosten esittelyä. Mitkä olivat tavoitteet, mitä tehtiin, mitä opittiin ja mitä seuraavaksi. Esitys sisältää linkkejä tuotoksiin https://digi.hel.fi
Digitaalinen Helsinki -ohjelman 2015 - 2017 saaman palautteen yhteenveto. Miten ohjelma koettiin, mitä siitä oli hyötyä ja minkälaista tukea digitalisaation hyödyntämiseen toivotaan jatkossa.
Valtiokonttori
Valtion hankintatoimen digitalisointi – tavoitteet ja toteutus
erityisasiantuntija Tero Meltti ja budjettineuvos Tomi Hytönen, valtiovarainministeriö
Valtio Expo 17.5.2016
Digi Office työpajan 3, jonka aiheena oli resurssit, yhteenveto kommentoitavaksi. Työpaja pidettiin 6.6.2016 ja yhteenveto on kommentoitavana 13.6.2016 asti.
Digitaalisen asiakaskokemuksen metsästys case: Helsinki 4.12.2017DigitalHelsinki
Ihmisten muotoilema kaupunki -tilaisuuden 4.12.2017 alustusesitys aiheesta digitaalisen asiakaskokemuksen metsästys - case: Helsinki. https://6aika.fi/events/ihmisten-muotoilema-kaupunki-4-12/
Digitaalinen helsinki ihmisen muotoinen kapunki - 19032018-adw okDigitalHelsinki
Digitaalinen Helsinki -esitys 19.3.2018 All digital week 2018 tilaisuudessa. Kaupunkistrategia ja digitalisaation mahdollisuudet. Digipalvelujen esittelyä.
Digisuomi-konsepti läpikäytiin ma 2.5. Palaverin tallenne löytyy vimeosta osoitteesta https://vimeo.com/165547300. Kommentit ja näkemykset ovat tervetulleita!
Palvelumuotoilu on parhaillaan käynnissä. Palvelumuotoiluun liittyvät materiaalit löytyvät Innokylän työryhmätilasta https://www.innokyla.fi/web/tyotila2001351.
Tavoitteena on tehdä Digisuomi-konseptin 1.julkaisu 09/2016.
Helsingin kaupungin avoin ohjelmistokehitys auttaa hallintokuntia mm. kilpailutuksissa, datan avaamisessa ja rajapintojen pystyttämisessä. Esityksen on laatinut Juha Yrjölä Digiryhmän 12.10.2016 tapaamiseen.
Fiksussa Kalasatamassa on nopeiden kokeilujen kautta kiihdytetty kaupunkikehitystä, avattu mahdollisuus kurkistaa tulevaisuuteen ja osallistettu asukkaita sen luomiseen.
Kokemusten esittelijänä on Forum Virium Helsingin kehityspäällikkö Katja Spilling. Esitys on pidetty Helsingin kaupungin Digiryhmän tapaamisessa 16.11.2016. Katso esityksestä videotallenne Helsinki-kanavalta: http://www.helsinkikanava.fi/www/kanava/fi/videot/video?id=3234 .
Espoon digiagendan toimet kesästä 2014 lähtien, millaisia johtopäätöksiä ja suosituksia sen pohjalta todettiin.
Esitys on Hannes Rauhalan, joka toimi Espoon digiagendan laatijana ja toteuttajana syksyllä 2015. Esitys on pidetty Digiryhmän tapaamisessa 16.11.2016. Katso esityksen videotallenne Helsinki-kanavalta: http://www.helsinkikanava.fi/www/kanava/fi/videot/video?id=3233 .
Palveluliiketoiminnan digitalisointi PK-yrityksissä eli DIGI-hanke perehdyttää koulutuksen ja konsultaation avulla PK-yrityksiä ympäri Suomen uuteen tekniikkaan ja työkaluihin, joiden avulla palveluja voidaan siirtää digitaaliseen ympäristöön. Yhteistyökumppanit eri puolilla Suomea kehittävät perehdyttämiseen soveltuvan valmentavan koulutuksen toimintamallin.
Gross, D., Wheeler, B. (2016). Teaching with Technology. Presentation for Center for the Integration of Research, Teaching and Learning (CIRTL) Network at UMass Amherst.
Valtiokonttori
Valtion hankintatoimen digitalisointi – tavoitteet ja toteutus
erityisasiantuntija Tero Meltti ja budjettineuvos Tomi Hytönen, valtiovarainministeriö
Valtio Expo 17.5.2016
Digi Office työpajan 3, jonka aiheena oli resurssit, yhteenveto kommentoitavaksi. Työpaja pidettiin 6.6.2016 ja yhteenveto on kommentoitavana 13.6.2016 asti.
Digitaalisen asiakaskokemuksen metsästys case: Helsinki 4.12.2017DigitalHelsinki
Ihmisten muotoilema kaupunki -tilaisuuden 4.12.2017 alustusesitys aiheesta digitaalisen asiakaskokemuksen metsästys - case: Helsinki. https://6aika.fi/events/ihmisten-muotoilema-kaupunki-4-12/
Digitaalinen helsinki ihmisen muotoinen kapunki - 19032018-adw okDigitalHelsinki
Digitaalinen Helsinki -esitys 19.3.2018 All digital week 2018 tilaisuudessa. Kaupunkistrategia ja digitalisaation mahdollisuudet. Digipalvelujen esittelyä.
Digisuomi-konsepti läpikäytiin ma 2.5. Palaverin tallenne löytyy vimeosta osoitteesta https://vimeo.com/165547300. Kommentit ja näkemykset ovat tervetulleita!
Palvelumuotoilu on parhaillaan käynnissä. Palvelumuotoiluun liittyvät materiaalit löytyvät Innokylän työryhmätilasta https://www.innokyla.fi/web/tyotila2001351.
Tavoitteena on tehdä Digisuomi-konseptin 1.julkaisu 09/2016.
Helsingin kaupungin avoin ohjelmistokehitys auttaa hallintokuntia mm. kilpailutuksissa, datan avaamisessa ja rajapintojen pystyttämisessä. Esityksen on laatinut Juha Yrjölä Digiryhmän 12.10.2016 tapaamiseen.
Fiksussa Kalasatamassa on nopeiden kokeilujen kautta kiihdytetty kaupunkikehitystä, avattu mahdollisuus kurkistaa tulevaisuuteen ja osallistettu asukkaita sen luomiseen.
Kokemusten esittelijänä on Forum Virium Helsingin kehityspäällikkö Katja Spilling. Esitys on pidetty Helsingin kaupungin Digiryhmän tapaamisessa 16.11.2016. Katso esityksestä videotallenne Helsinki-kanavalta: http://www.helsinkikanava.fi/www/kanava/fi/videot/video?id=3234 .
Espoon digiagendan toimet kesästä 2014 lähtien, millaisia johtopäätöksiä ja suosituksia sen pohjalta todettiin.
Esitys on Hannes Rauhalan, joka toimi Espoon digiagendan laatijana ja toteuttajana syksyllä 2015. Esitys on pidetty Digiryhmän tapaamisessa 16.11.2016. Katso esityksen videotallenne Helsinki-kanavalta: http://www.helsinkikanava.fi/www/kanava/fi/videot/video?id=3233 .
Palveluliiketoiminnan digitalisointi PK-yrityksissä eli DIGI-hanke perehdyttää koulutuksen ja konsultaation avulla PK-yrityksiä ympäri Suomen uuteen tekniikkaan ja työkaluihin, joiden avulla palveluja voidaan siirtää digitaaliseen ympäristöön. Yhteistyökumppanit eri puolilla Suomea kehittävät perehdyttämiseen soveltuvan valmentavan koulutuksen toimintamallin.
Gross, D., Wheeler, B. (2016). Teaching with Technology. Presentation for Center for the Integration of Research, Teaching and Learning (CIRTL) Network at UMass Amherst.
Building A Social Media Presence for Centers and Educational DevelopersBradford Wheeler
Co-Presenter: Building A Social Media Presence for Centers and Educational Developers. Professional and Organizational Development (POD) Network 2016, November 10; Louisville, KY.
EC 506: Comunicado Gobierno caso OderbretchEC 506: Comunicado Gobierno caso OderbretchEC 506: Comunicado Gobierno caso OderbretchEC 506: Comunicado Gobierno caso OderbretchEC 506: Comunicado Gobierno caso Oderbretch
EC 506: Sismos y tsunamisEC 506: Sismos y tsunamisEC 506: Sismos y tsunamisEC 506: Sismos y tsunamisEC 506: Sismos y tsunamisEC 506: Sismos y tsunamisEC 506: Sismos y tsunamis
Osastopäällikkö Sabina Lindström, liikenne- ja viestintäministeriö. Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma luo lähtökohdat koko Suomen liikenneverkon ja liikenteen palveluiden suunnitteluun. Suomen ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu alkoi keväällä 2019. Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti sidosryhmätilaisuuden 17.6.2019.
Sähköisten palvelujen kehittäminen toimintamalli ja käsikirjaVIDICOhanke
VIDICO-hankkeessa luotu toimintamalli kuntaorganisaatioiden
VIDICOn avulla on Innoparkissa tarjottu pk-yrityksille uusia eväitä toimintojen kehittämiseen ja liiketoiminnan kasvuun sekä ratkottu Hämeenlinnan kaupungin palveluiden sähköistämistarpeita. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Porvoon yksikön käyttöön on kehitetty sähköinen palvelualusta tehostamaan projektimuotoista opiskelua ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus on testannut fyysiseen tilaan liitettyjen digitaalisten elementtien hyödyntämistä tulevaisuuden tutkimuksessa sekä tehnyt työelämän osaamistarpeiden ennakointia.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Tekoäly ja me, osa 1. Antti Merilehto oppaana tekoälyynDigitalHelsinki
Kalvoesitys, joka liittyy www.helsinkikanava.fi -verkkosivustolla julkaistavaan videosarjaan, jossa jaetaan tekoälyyn perehtyneiden ja sen parissa työskennelleiden kokemuksia aiheesta. Kuinka kokeilemalla voi kehittää asiakaspalvelutyötä ja miten sen johtaminen muuttuu tulevaisuudessa.
Helsingin kaupungin ICT-kehittämismenetelmät eli Kehmet tarjoaa apua kun mietiäänt, miten kehitetään toimintaa tai edistetään hanketta tai hankekokonaisuutta.
Helsingin kaupunginkanslian ICT-kehityksen projektipäälliköt Illka Kautto ja Paula Linsiö esittelevät, kuinka KEHMETin kautta tarjotaan käsitteitä ja menetelmiä yksittäisen kehityshankkeen tueksi sekä usean hankkeen johtamisen avuksi.
Esitys on pidetty Helsingin kaupungin Digiryhmän tapaamisessa 13.6.2017. Esityksen videotallenne on katsottavissa Helsinki-kanavalla https://www.helsinkikanava.fi/kanava/fi/videot/video?id=3418 .
Helsingin kaupungin muotoilujohtaja Anne Stenros esittelee kahdeksan kaupunkimuotoilun transformatiivista trendiä kaupungin digiryhmän tilaisuudessa 18.1.2017.
Katso esityksen videotallenne Helsinki-kanavalta: http://www.helsinkikanava.fi/www/kanava/fi/videot/video?id=3289.
Karttapalvelujen liiketoimintasuunnitelma ja paikkatietopalvelustrategia -esitys Digiryhmän tapaamisessa 12.10.2016. Esittelijä on kiinteistöviraston paikkatietotoimiston toimistopäällikkö Anu Soukki. Esityksen videotallenne on katsottavissa Helsinki-kanavalla: http://www.helsinkikanava.fi/www/kanava/fi/videot/video?id=3132 .
Varhaiskasvatusvirastossa digisuunnitteluprosessin keskiössä on lapsi. Lapsen ympärillä muodostuu osallistuva yhteistyöverkosto henkilökunnan ja perheiden kanssa. Verkostoa ei kehitetä laitteet, vaan toiminta edellä.
Digisuunnitelmia esittelevät viraston taloustoimiston talouspäällikkö Sampo Pajari ja varhaiskasvatusalueen päällikkö Eeva Tiihonen. Katso esityksen videotallenne Helsinki-kanavalta: http://www.helsinkikanava.fi/www/kanava/fi/videot/video?id=3011 .
Opetusviraston digitalisaatio-ohjelman kantava perusta on hyvä oppiminen. Se koostuu neljästä isosta teemasta. Kantavana ajatuksena on, ettei digitalisaatiota saavuteta kehittämällä pelkästään teknologiaa tai pedagogiikkaa. Sen sijaan digitaaliset oppimateriaalit tulee käytännössä saada paremmin tukemaan tulevaisuuden oppimista.
Opetusviraston esityksen ovat laatineet opetuspalvelujen johtava konsultti Petri Eskelinen ja projektisuunnittelija Anna Matikainen. Katso esityksen videotallenne Helsinki-kanavalta: http://www.helsinkikanava.fi/www/kanava/fi/videot/video?id=3010 .
Helsingin kaupunginkirjastolla digitalisaatio on sisäänleivottu strategiaprosessiin ja siitä juontuu, että digitalisaatioon liittyvät kokeilut ovat arkea. Digitaalisia kokeiluja tehdään karkeasti jaoteltuna asiakkuuden, logistiikan, resurssien ja sisältöjen hallinnan alueille. Näiden perusalueiden muokkaaminen ja kehittäminen tapahtuu asiakaslähtöisesti.
Esityksen ovat laatineet kirjaston tietohallintopäällikkö Jussi Vehviläinen ja suunnittelija Anu Koski.
Katso esityksen videotallenne Helsinki-kanavalta: http://www.helsinkikanava.fi/www/kanava/fi/videot/video?id=3012 .
Digitaalinen vallankumous asettaa yleisesti julkishallinnolle haasteita. Nuoret ovat kasvaneet digitalisaatiossa ja ajattelevat toisella tapaa kuin esimerkiksi nykyisin julkishallinnossa, kuinka asioiden pitäisi toimia digitalisaation myötä. Jotta ei syntyisi erottavia kuiluja, vaan yhdistäviä siltoja, nuorisotoimessa halutaan saada nuoret entistä enemmän mukaan yhteiskunnan kehittämiseen. Keskeistä on tehdä yhdessä nuorten kanssa.
Nuorisotoimen suunnitelmia kiteyttää nuorisoasiainkeskuksen kehittämisosaston päällikkö Hannu-Pekka Polttila.
Katso esityksen tallenne Helsinki-kanavalta: http://www.helsinkikanava.fi/www/kanava/fi/videot/video?id=3013 .
Tilanvaraus on useaa kaupungin virastoa kiinnostava, kehittämistä vaativa poikkihallinnollinen teema. Tilat avoimeksi -kokeilussa lähdettiin suunnittelemaan koko kaupungin yhteistä tilanvarausjärjestelmää, tietoisina kuitenkin mm. käynnissä olevista ja teeman linkittyvistä hankkeista (kuten Respa ja Varaamo). Viiden työpajan sarjan, palvelukonseptien, käyttäjätarinoiden ja käyttöliittymämockupien lopputuloksena Tilat avoimiksi -kokeilussa syntyi prototyyppi nimeltään Helsingin tilapankki. Prototyyppi hyödyntää Respa-rajapintaa. Alustavana ajatuksena on, että alkuvaiheessa tilapankki-protoa testaisivat Helsingin kaupungin työntekijät, jolloin kirjautuminen palveluun hoituisi kaupungin tunnuksilla. Testauksesta saatujen oppien myötä tilojen varaamismahdollisuus voitaisiin myöhemmin mahdollisesti avata myös kaupunkilaisille.
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
4. Saatu palaute
19.5. ohjausryhmän kokous
• Johdanto: Digitaaliset palvelut vs. palvelujen digitalisointi ja maininta sähköisten
palvelujen koostamiseksi yhdeksi kokonaisuudeksi
• Digitaalisten palvelujen kehittämisen teesit kaipaavat selkeyttämistä
• Vaikuttavuus palvelujen laadun ja tuottavuuden näkökulmasta vs.
innovaationäkökulma
10.6. mennessä ohjausryhmältä saatu kirjallinen palaute
• taulukossa
Lisäksi yhtenäistetty terminologiaa ja korjattu kirjoitusvirheitä
5. “Digitaalinen Helsinki –
ohjelmalla vauhditetaan
kaupungin digitaalisten
palvelujen kehittämistä
avoimesti ja yhdessä
kokeillen”
“Digitaalinen Helsinki
–ohjelma vauhdittaa
kaupungin palvelujen
digitalisointia
avoimesti ja yhdessä
kokeillen”
Tehdyt muutokset - johdanto
Lisäksi lisäys johdantoon: ”Ohjelmalla edistetään kaupungin
sähköisten palvelujen koostamista paremmin
yhteentoimivaksi digitaalisten palvelujen kokonaisuudeksi”.
6. Tehdyt muutokset –
digitalisaation teesit
Digisuomi.fi - 9 kansallista palvelujen
digitalisoinnin periaatetta
Digitaalisen Helsingin digitaalisten
palvelujen kehittämisen 10 teesiä
7. ”Digitaalinen Helsinki –ohjelma keskittyy erityisesti yli hallintorajojen toimivien digitaalisten palvelujen asiakaslähtöiseen
kehittämiseen avoimesti ja yhdessä koko kaupunkiyhteisön kanssa kokeillen.”
”Ohjelma kytkeytyy meneillään olevaan Helsingin kaupungin johtamisjärjestelmän uudistustyöhön mm. tavoitteissaan
kehittää kaupungin palvelutuotantoa asiakaslähtöisemmäksi sekä lisätä yhdessä tekemistä. Muu kaupungin tietotekniikkaohjelma
sekä kaupungin meneillään oleva organisaatiouudistus edesauttavat kaupunkia digitalisaation periaatteiden toteuttamisessa. ”
Helsingin kaupunki myötäilee palvelujen digitalisoinnissa valtion digitalisoinnin periaatteita:
8. Tehdyt muutokset – ohjelman
vaikuttavuusnäkökulma
Palaute: Toimintasuunnitelmassa
korostuu innovaatiotoiminta mutta
missä näkyy palvelujen laadun ja
tuottavuuden näkökulma ja
ohjelman tuki ydintoiminnan
muutoksessa?
Kommentti: Kyse on toiminnan
kehittämistä jossa vastuu on
virastoilla ja toimialoilla jotka
asettavat tavoitteet, digitalisaatio ja
kokeilut tukevat. Kokeilujen mittarit
ovat sitten eri asia, niissä mitataan
oppimista.
Muutos: kirjoitettu toimintasuunnitelmaan Ohjelman
keskeiset tavoitteet –kohdan loppuun:
”Virastot ja liikelaitokset osallistuvat hankkeeseen
kytkemällä omat prosessinsa ja palvelunsa hankkeen
toimeenpanoon. Virastot ja liikelaitokset asettavat
tavoitteet palvelujensa laadun ja tuottavuuden
kehittämiselle. Digitaalinen Helsinki –ohjelma tukee
tavoitteiden saavuttamista mm. yhteisten kokeilujen
ja kehittämisohjeistusten kautta. Ohjelman
ohjausryhmä auttaa suuntaamaan
kehittämispanostusta sellaisiin digitalisoinnin
toimenpiteisiin, joilla uskotaan olevan merkittävä
vaikutus kaupungin palvelujen laadun ja
tuottavuuden kehittymiselle.”
9. 10.6. mennessä ohjausryhmältä saatu palaute
SAATU PALAUTE KOMMENTTI
Yleisesti huomiona on, että suunnitelma tukee meidän omaa suunnitelmaa, ei ole ristiriidassa.
Tämä hyvä.
OK. Ei toimenpiteitä.
Valtakunnallisten digitalisaatiokehityksen linjausten huomioiminen jää vähälle, mainittu vain ihan
lopussa joinakin termeinä, ei avattu eikä kytketty Helsingin suunnitelmaa valtakunnalliseen
kehitykseen kuten esimerkiksi palveluväylä, valtakunnallinen palveluarkkitehtuuri, Suomi.fi yms.
Sisällytetty toimintasuunnitelmaan kansalliset
digitalisaation periaatteet (digisuomi.fi).
Riskeissä ei ole käsitelty tai nostettu esiin tietoliikenne-riskiä. Ei ole mainittu esim. että jos
tietoliikenneriski toteutuu niin miten pitää varamenettelyt suunnitella ja ottaa huomioon. Tämä asia
tuli esiin myös keskustelussa kanslian digisuunnitelma-tilaisuudessa. Tämä asia pitäisi avata
nimenomaan kaupunkitason suunnitelmassa, koska tietoliikenne- ja verkkosopimukset ovat
kaupunkitasoisia.
Tämä on muun tietotekniikkaohjelman asia, ei
suoraan Digitaalinen Helsinki –ohjelman asia.
Esim. TTO kohta 5.2. toimeenpanokyvyn
varmistaminen.
Samoin kyberturvallisuuteen liittyviä uhkakuvia ja riskejä ei ole käsitelty, tämän osalta myös
tarvitaan kaupunkitasoisia toimenpiteitä ja niiden pitäisi sisältyä tämäntyyppiseen suunnitelmaan.
Tämä on muun tietotekniikkaohjelman asia, ei
suoraan Digitaalinen Helsinki –ohjelman asia.
Esim. TTO kohta 5.2. toimeenpanokyvyn
varmistaminen.
Suunnitelmassa ei ole käsitelty IoT-asiakokonaisuutta. Tämä on asia, jota pitää yhdessä käsitellä
ja linjata. Nyt ollaan kovasti halukkaita ottamaan käyttöön IoT-ratkaisuja, myös meillä. Tämän
osalta on keskusteltava ja linjattava esimerkiksi pitäisikö olla kaupunkitasoinen ”pilvi” vai
hyväksytäänkö se, että kunkin käyttöönotettavan ratkaisun osalta otetaan käyttöön sen toimittajan
”pilvi” vai onko kullakin hallintokunnalla ”oma pilvi”. Näitä on avattava ja otettava huomioon myös
valtakunnalliset linjaukset asiasta. Tällä hetkellä kaupungilta puuttuu pilvipalvelujen strategia. Sen
tulisi olla yksi olennainen osa digitalisaation toimintasuunnitelmaa.
Ohjelman toimintasuunnitelmassa todetaan
kohdassa Ohjelman rajaukset: ”…IoT-infra…eivät
ole suoraan ohjelman toimenpiteiden fokuksessa,
mutta ohjelma tuottaa niille syötettä jotta käyttäjiä
voisi palvella paremmin”. Tarve sopia miten käydä
yhteistä keskustelua.
10. 10.6. mennessä ohjausryhmältä saatu palaute
SAATU PALAUTE KOMMENTTI
Suunnitelmassa korostetaan useassa kohdassa virastorajat ylittäviä palveluja, onko
tämä itsetarkoitus? Meillä esim. todella iso haaste tuottaa hallintokuntarajat ylittäviä
palveluja, kuten neuvola päiväkodissa esim. osoittaa.
Poikkihallinnollisuus on tarkoitus etenkin kohdissa jotka
parantavat palvelun loppukäyttäjäkokemusta ja tehostavat
toimintaa.
Hyvä asia on suunnitelman loppupuolella mainittu ohjelmistokehityksen
puitesopimuksen aikaansaaminen. Sen avulla olisi mahdollista toteuttaa nykyistä
ketterämmin yhteistyötä toimittajan/toimittajien kanssa erityisesti kokeiluissa.
Tosiasia on kuitenkin, että tuotannolliseen käyttöön siirryttäessä tulee huomioida
myös käyttöpalvelut, palvelimet jne, jotka usein edellyttävät kilpailutusta.
Puitesopimusta on kanslian toimesta esitelty jo joillekin
virastoille. Esittely ja esim. polku kokeiluista tuotantoon voidaan
käydä tarvittaessa läpi tulevissa digiryhmän kokouksissa ja
Digitaalinen Helsinki ohjausryhmässä.
suunnitelma on ylätasoinen ja julistuksen omainen, kaipaa konkretiaa. Esimerkiksi
data-analytiikan osalta voisi konkreettisena asiana olla johdon työpöydän
kehittäminen. Suunnitelmalla yritetään varmaan tukea virastoja, jotka eivät vielä ole
pitkällä omien palvelujensa digitoinnissa.
Suunnitelma on tarkoituksella raamittava ja menetelmää
korostava, digitalisaatio on laaja aihe. Fokus on
kaupunkiyhteisessä näkökulmassa ja loppukäyttäjäpalveluissa,
suunnitelman osa-alueiden sisällä tekeminen tarkentuu ja
sisältöjen painotus voi vaihdella toiminnan edetessä.
Johtamisjärjestelmäuudistuksen ja muutenkin toimintaympäristön muutoksen (sote-
ratkaisu) vaikutuksia suunnitelman etenemiseen ei ole kovin laajasti otettu
huomioon, ainoastaan riskeissä pienenä riskinä.
Uudistuksen ja muutoksen mahdolliset vaikutukset tiedostetaan,
ohjausryhmässä voidaan keskustella mahdollisista vaikutuksista
ohjelman toimenpiteisiin ja aikatauluun.
Mitä tarkoitetaan sivun 37 aikataulussa top 10 palveluiden uudelleen suunnittelun
käynnistämisellä? Varmistettava että ohjelma ei tuo sellaisia hankkeita tai tekemistä
johon ei ole varauduttu, koska resurssivarauksia ei ole. Miten ohjelma kytkeytyy
suunnittelun vuosikelloon, se ei selviä tästä.
Ajateltu osana kanslian verkkoviestinnän palvelutoimintaa
tukevaa tekemistä. Nykyisessä muutostilanteessa voidaan
painottaa tulevaan varautumista ja mm. ohjeistaa miten
digitaalisia palveluja tulisi kehittää loppukäyttäjänäkökulma
huomioiden.
11. 10.6. mennessä ohjausryhmältä saatu palaute
SAATU PALAUTE KOMMENTTI
Miten toimintasuunnitelmassa huomioidaan SAP:n ja muiden vastaavien
järjestelmien rajapintojen avaaminen digitalisointia paremmin palvelevaksi, esim.
sovelluskehityskäyttö?
Aihe liittyy toimintasuunnitelman osa-alueeseen Digitaalisen
tietoperustan kehittäminen. Asiasta käyty keskustelua kanslian
IT:n kanssa elokuussa. Yhtenä kokeiltavana asiana voisi olla
yhteisen tietovaraston hyödyntäminen rajapinnoista dataa
keräävänä ja eteenpäin (kaupungin sisälle ja ulos) tarjoavana
ratkaisuna. Yhteistä keskustelua jatkettava.
12. Toimintasuunnitelman
hyväksyminen
• (Ohjelman toimintasuunnitelma hyväksyttiin 9.9.2016 ohjausryhmän
kokouksessa pienin sisällöllisin muutoksin. Muutokset liittyvät
aiemmilla kalvoilla esitettyihin ehdotuksiin sekä kokouksessa esiin
tuotuihin kohtiin. Päivitetty ja hyväksytty toimintasuunnitelma
julkaistaan syyskuun loppuun mennessä osoitteeseen
digi.hel.fi/toimintasuunnitelma)
14. Design & Digital
kehitysprojektit ja
kokeilut-Tilat avoimiksi
-Mobiili käyttökokemus ja palvelujen
yhteiskehittäminen - Helsinki App
-Helsinkiläisen perheen ja kaupungin välinen
yhteydenpito
15. Tilat –avoimeksi teema
Edistetty eri
tilanvaraushankkeiden välistä
yhteistyötä > toiminnalle
haetaan jatkoa mm.
Innovaatiorahastosta
Varaamo-palvelulla yli 3.000
koekäyttäjää, Espoo lähtenyt
mukaan
Joustotilat-hankkeessa
rakennetaan eri toimijoiden
välistä ekosysteemiä mm.
kulunvalvonta ja älylukot
Syksyn aikana yhteistä
tiekarttaa ja toimijoiden välistä
työnjakoahttp://www.hel.fi/www/blogit/fi/kirjoitukset/digitaalinen-helsinki/tilat-avoimiksi
16. Mobiili käyttökokemus ja palvelujen
yhteiskehittäminen – Helsinki App
Sovelluksen ensimmäinen
kokeiluversio lokakuussa:
kaupunkilaispalautteen keruu ja
paikkatietopohjainen kaupungin
päätöstiedotteiden näyttäminen.
Seuraavaksi: kokeillaan esim.
kevyempää tapaa kirjautua kaupungin
palveluihin.
Helsingin Markkinointi Oy voi tuottaa
Helsinki Appin pohjalta tuotantoversion
vuonna 2017: kaupunkilaisille ja
vierailijoille kiinnostuksen kohteen
mukaista sisältöä.
Kuva: rautalankamalli Helsinki App
palautekarttanäkymä.
http://dev.hel.fi/projects/helsinki-app/
17. Helsinkiläisen perheen ja
kaupungin välinen yhteydenpito
Aloitettu opetusviraston ja
varhaiskasvatusviraston yhteistyö
yhteisen tahtotilan löytämisellä.
Hahmoteltu opetuksen, oppimisen ja
kasvatuksen digitaalista
kokonaisuutta.
Jatkossa haetaan yhteisiä kokeilujen
paikkoja.
Kuva: DI GIVA KAO PEVI – Vakan ja
opevin yhteinen digitalisaatiotyöpaja
17.6.2016 kaupungintalolla.
23. Tilat avoimiksi –teeman oppeja
Kaupungin tilojen kuvauksia käytettävässä muodossa ei löydy tai
ne ovat puutteellisia – tähän haetaan ratkaisua.
Huonevarausjärjestelmien ja toimipisterekisterin tieto ei ole
riittävää toivottuja käyttötarkoituksia varten.
6Aika-hankkeen kautta edistetään yleisten
tilanvarausjärjestelmien integrointia avoimeen Respa-
rajapintaan.
Tilanvarauskäytännöt ja prosessit vaihtelevat merkittävästi läpi
kaupungin. Innovaatiorahaston rahoittama Kliffa Innovationsin
selvitystyö tekee osaltaan näitä ongelmakohtia näkyväksi.
Tilat avoimeksi –teeman oppeja ja problematiikkaa voidaan
tuoda ohjausryhmän keskusteltavaksi esimerkiksi vuoden
viimeiseen kokoukseen
24. Rajapintojen käyttö
sovelluskehityksen
tarpeisiin
SAP ja muut keskeiset
järjestelmät.
Suhde avoimeen
ohjelmistokehitykseen ja
avoimiin rajapintoihin
mietittävä.
Mahdollinen
tietovarastokokeilun paikka.Kuva: Pilvi-aikakauden
SAP-sovelluskehitys-malli. Sami Rantanen.
28. Palvelumuotoilun ja
yhteiskehittämisen tuki
Valmistellaan yhdessä Helsinki
LABin kanssa.
Yhteiskehittämisen malli ja
palvelulupauksen rakentaminen.
Digiryhmän kautta virastojen
tarpeiden kartoitus ja mukaan
kehittämistyöhön.
Liittyy myös osallisuuden ja
vuorovaikutuksen
aihekokonaisuuteen: käyttäjien
osallisuus.Kuva: Osallisuusmallin valmistelu – taustatietoa osallisuusmallien
yhteiskehittäjille. http://bit.ly/osallisuusmalli-presis
30. Koordinointi ja yhteistyö
Virastojen digisuunnittelutyön
näkyväksi tekeminen ja yhteistyön
edistäminen alkanut kesäkuussa
yhteisessä digisuunnitelmien
jakotilaisuudessa.
Ohjelman toimenpiteiden
edistäminen osaksi käynnistyvän
Digiryhmän työtä.
Tilaisuuden videot:
http://www.helsinkikanava.fi/www/kanava/fi/vi
deot/videot?search=digitaalinen+helsinki&su
bject=
31. Viestintä
Digi.hel.fi –sivusto - näkymä
kaupungin palvelujen
digitalisointiin ja väylä
palvelujen
yhteiskehittämiseen.
Ensimmäinen versio
syyskuun aikana.
Ohjelman projekteista
viestiminen alkanut
kaupungin verkkosivuilla:
http://www.hel.fi/www/blogit/fi/
kirjoitukset/digitaalinen-
helsinki/terveisia-digipajalta
Kuva: Digi.hel.fi sivuston työversio osoitteessa: digi.hel.ninja
32. Koulutus
Kokeilevan kehittämisen
koulutuksen
rakentaminen osaksi
Oivan koulutustarjontaa
valmistelu käynnissä.
Pohjaksi Tilat avoimeksi
–loppuraportin
suositukset ja teeman
tavoitteiden edistäminen
yhdessä kehittämällä.
http://www.slideshare.net/DigitalHelsinki/tilat-avoimiksi-loppuraportti-1-1
34. Digiryhmän käynnistäminen
Digiryhmä tukee ohjelman toimintasuunnitelman osa-alueiden edistämisessä
omissa virastoissaan ja tulevilla toimialoilla.
Esimerkiksi: miten käytännössä edistämme kaupungin palvelujen digitalisointia
avoimesti ja yhdessä kokeillen.
Yhteiset tilaisuudet
• 21.9. – Digitaalinen Helsinki –ohjelman toimenpiteet, roolit ja yhteisten
kokeilujen edistäminen.
• 12.10.
• 16.11.