Futura 02/2015: Koulun tulevaisuus 2030Hannu Linturi
Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Futura-lehden julkistamistilaisuus 22.5.2015. Lehden teema on Koulun tulevaisuus ja se on jatkos numerolle 3/2014: Oppimisen tulevaisuus.
Futura 02/2015: Koulun tulevaisuus 2030Hannu Linturi
Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Futura-lehden julkistamistilaisuus 22.5.2015. Lehden teema on Koulun tulevaisuus ja se on jatkos numerolle 3/2014: Oppimisen tulevaisuus.
VTT on tehnyt For Industry -kärkiohjelmassaan
tulevaisuuden ennakointitutkimuksen. Työn tavoitteena oli löytää liiketoimintamalleja ja menestystekijöitä, joita hyödyntämällä suomalainen valmistavan sektorin pk-yritys
voi harjoittaa menestyksekästä liiketoimintaa 2020-luvulla. Ennakointitutkimus tehtiin yhteistyössä valmistavan teollisuuden pk-yrittäjien ja pk-yritysten johtajien kanssa.
Työ tuotti neljä skenaariota, jotka luotiin kahden, kirjallisuustutkimuksen pohjalta tunnistetun, tulevaisuuden liiketoimintaympäristöä kuvaavan avainsanaparin avulla:
globaali–lokaali ja kasvu–niukkuus.
Suomen peliteollisuus on menestystarina vailla vertaa. Neogamesin Tekesin toimeksiannosta tekemässä selvityksessä käydään läpi menestyksen taustat ja syyt.
VTT on tehnyt For Industry -kärkiohjelmassaan
tulevaisuuden ennakointitutkimuksen. Työn tavoitteena oli löytää liiketoimintamalleja ja menestystekijöitä, joita hyödyntämällä suomalainen valmistavan sektorin pk-yritys
voi harjoittaa menestyksekästä liiketoimintaa 2020-luvulla. Ennakointitutkimus tehtiin yhteistyössä valmistavan teollisuuden pk-yrittäjien ja pk-yritysten johtajien kanssa.
Työ tuotti neljä skenaariota, jotka luotiin kahden, kirjallisuustutkimuksen pohjalta tunnistetun, tulevaisuuden liiketoimintaympäristöä kuvaavan avainsanaparin avulla:
globaali–lokaali ja kasvu–niukkuus.
Suomen peliteollisuus on menestystarina vailla vertaa. Neogamesin Tekesin toimeksiannosta tekemässä selvityksessä käydään läpi menestyksen taustat ja syyt.
Tekesin vaikutukset lisätyn ja virtuaalitodellisuuden innovaatioekosysteemin ...Vapaa_Jakelu
Lisätty todellisuus (engl. Augmented Reality; AR) ja virtuaalitodellisuus (engl. Virtual Reality; VR)1 ovat teknologioita, joiden kaupallista läpimurtoa on ennustettu ja
odotettu jo pitkään. Virtuaali- ja lisätyn todellisuuden sovellusten taustalla olevienteknologioiden viimeaikaisen kehityksen myötä ala on alkanut lunastaa siihen
kohdistettuja odotuksia. Tässä Impact Briefissä on esitetty keskeiset havainnot Tekesin vaikutuksista suomalaisten AR/VR-yritysten taustalla olevan osaamisen sekä näiden liiketoimintaedellytysten kehitykseen.
AR/VR-ala on hyvä esimerkki sellaisesta korkeatasoisesta ja lupaavasta suomalaisesta innovaatioekosysteemistä, jota Tekes on ollut määrätietoisesti edistämässä. Erityisesti pelialan yrityksille kohdistunut rahoitus on merkittävällä tavalla luonut perustaa myös AR/VR-ekosysteemille.
Alueellinen kilpailukyky nousuun - millä tiedolla eteenpäin?Demos Helsinki
Alkukesästä 2009 Demos Helsingiltä pyydettiin alustukset kahteen Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan Alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit -jaostossa pidettyyn keskustelutilaisuuteen. Alustusten tarkoituksena oli hahmottaa, kuinka alueellista kilpailukykyä voitaisiin parantaa Suomessa. Tämä dokumentti kokoaa yhteen Demos Helsingin näkökulman ja tilaisuuksissa käydyn keskustelun.
Similar to Delfoi InnovaatiomenetelmäNä 160307(2.0) (20)
"Käsikirjoitus" Delfoi-pedagogiikkaa käsittelevään videoon, jonka Metodix Oy julkaisee 1.11.2019. Alkuperäinen dokumentti tekstien kera öytyy osoitteesta http://bit.ly/33IJsBP.
XAMK: Delphi prosessin neljä vaihetta 2018Hannu Linturi
Kalvosarja nelivaiheisen Delfoi-prosessin toteutukseen Mikkelissä ja verkossa syksyllä 2018 . Kalvosarjaa on kokonaisuudessaan käytettävissä Google Slidesissa http://bit.ly/2UCNecs . Kalvosarjaan liittyy myös nelisosainen video-ohjesarja https://www.edelphi.org/help.page .
6. INNOVAATIOPANEELIN VALINTA Innovaatiotoiminnan ja positiivisen (alue) kehityksen perustekijöitä DELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN Yrjö Myllylä Walter Stöhriä soveltaen
8. INNOVAATIOPANEELIN VALINTA Alhaalta ylöspäin malli innovaatiopaneelin muodostamisen lähtökohtana DELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN Design / Lähde RD Alukehitys 1998
9. CASE VARSINAIS-SUOMEN TE-KESKUS – RAVINTOLAPALVELUIDEN TKTT SWOT JA PAINOTUKSET DELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN Lähde: Ossi Luoma, Yrjö Myllylä / KTM 2001: Pk yritysten kansdainvälistymisprosessi – Menestys- ja kapeikkotekijät Tekijät Strategiat Vahvuudet MENESTYS-TEKIJÄT Heikkoudet KAPEIKKO-TEKIJÄT Mahdollisuudet MENESTYS-STRATEGIA KEHITTÄMIS-STRATEGIA Uhat X X STRATEGIA ELIMINOINTI-STRATEGIA
10.
11.
12.
13.
14. CASE VARSINAIS-SUOMEN TE-KESKUS – RAVINTOLAPALVELUIDEN TKTT ”VAHVUUDET” 2. SWOT-kierros DELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN
15. CASE VARSINAIS-SUOMEN TE-KESKUS – RAVINTOLAPALVELUIDEN TKTT ”MAHDOLLISUUDET”, 2. SWOT-kierros DELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN
16. CASE: Itä-Suomi Pohjois-Euroopassa SWOT ”VAHVUUDET”, yrityslähtöiset toimijat, 2. SWOT-kierros DELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN Kriitikkoraadin eli yritysten ja yrityslähtöisten toimijoiden mielestä osaaminen on ylivoimaisesti tärkein sisäinen vahvuustekijä. Toisella sijalla tulevat luotettavuus ja sen jälkeen yhtä painokkaina palveluinfrastruktuuri, vakaa talous, turvallisuus ja tietotekninen taso (kuva 17). Kuva 17. Itä-Suomen kriitikkoraadin näkemys sisäisistä vahvuustekijöistä kehitettäessä Suomesta Pohjois-Euroopan liiketoimintakeskusta (luvut mainintojen määriä).
17. CASE: Itä-Suomi Pohjois-Euroopassa SWOT ”VAHVUUDET”, julkiset toimijat, 2. SWOT-kierros DELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN Vahvuudet Itä-Suomen perusraati korostaa osaamista, logistiikkaa ja tietoteknistä tasoa sisäisinä vahvuustekijöinä (kuva 16). Kuva 16. Itä-Suomen perusraadin näkemys sisäisistä vahvuustekijöistä kehitettäessä Suomesta Pohjois-Euroopan liiketoimintakeskusta (luvut mainintojen määriä).