Alustus luovasta taloudesta ja toimialoista Tampereen ammattikorkeakoulu 03/2012

1. Luovat toimialat, luova talous
Ulla Lukkari, B105 Oy
19.3.2012
AV-alan liiketoiminta ja yrittäjyys

2. Päivän puheenaiheet:
1. Mitä on Luova talous?
2. AV-alat ja Luovat alat
3. Luovan talouden ja luovien alojen määrittelyä
Suomessa
4. Alojen väliset yhteydet
5. Rahoitus ja raha
6. Harjoitus: Oman alanne positiointi

3. 1. Mitä on Luova talous?
Muutamia esimerkkejä
• Micro money: https://members.com/fi/about/manual
• Cross marketing: http://applifier.com
• http://www.thesisofevil.com/support-dr-professor
• Crowdfunding: http://www.indiegogo.com/Dr-Professors-Thesis-of-
Evil
• Crowdsourcing: wreck a movie http://www.wreckamovie.com/
• Opera by you -projekti, Savonlinna ’Free Will’, 21.7.2012:
http://www.operafestival.fi/In_English/Front_page/mainmenu/Seas
on_and_Tickets/Season_2012/Free_Will.iw3
• Fani&markkinointiyhteisö:
http://www.mobilebackstage.com/overview.php
• http://www.ironsky.net/
• Automatisoitu viestintäpalvelu: http://www.vistaprint.fi

4. Ominaispiirteitä
• Uusi raha vs. ilmaisuus
• Digitaaliset tuotteet, palvelut ja jakelutie
• Long tail
• 24/7
• Globaalit markkinat – kohderyhmät –
heimot/nichet/kuluttajaryhmät
• Yhteisöllinen toimintatapa/ talkoistaminen –
crowd sourcing/ sorsastus, crowd funding, crowd
financing
• Avoin data ja datan analysointi ja visualisointi

5. Mapping creative economy
Brändäys ja
viestintä
IP-oikeudet
-Tekijänoikeus Harrastaminen
-Muut oikeudet
Kulut-
tajat
Crowd sourcing
Rahot- Arvoketjut,
Crowd funding Yrityk-
tajat vaikuttavuus ja
Crowd financing set
arvopohja
Crowd Investing
Born global Taiteellinen
-markkina ja luominen
-yritykset Luovat teokset ja
sisällöt
c. Ulla Lukkari, B105 Oy, 2012

6. 2. Luovat alat ja toimialojen kehitystyö

7. Luovien alojen toimialatiedon
kehittämisprojektit 2010-2012->
TEM, Luovan talouden strateginen hanke,
2007-2013 ja Luova Suomi -hanke
kansainvälistymisen kehittämisohjelma
OKM, Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja
kori 3, Tuotekehitys
5. Fact sheettien
jatkokehitys
4. Toimialan arvonmäärittely
-projekti, pilottina Tanssin ala.
Workshopit (3 kpl), tiedonkeruu,
2/2011 – 12/2011
Proj.saitti: www.toimiala-arvo.net
2. Luova Raha -julkaisu, 3. Luova vienti
workshopit (3 kpl) ja -workshopit (2 kpl),
rahoitustietokartoitus vientikartoitus, 5/2011-
1/2011 – 5/2011 9/2011
Proj.saitti:www.luovarahoitus.net Proj.saitti: www.luovavienti.net
1. Fact sheets Luovat alat
-julkaisu ja workshop
4/2009 – 10/2010
c. Ulla Lukkari, B105 Oy, Luovavienti -projekti 2011 , TEMn Luovan talouden strateginen hanke, kori 3

8. 3. Luovan talouden ja luovien alojen
määrittelyä Suomessa
• Lähteitä: TEM Luovan talouden strateginen
hanke, loppuraportti (lokakuu 2008 – syyskuu
2011): ”Sirpalepolitiikasta kohti luovan
talouden ekosysteemiä (pdf) (2.9 MB)”
http://www.tem.fi/luovatalous
Ja siellä:
http://www.tem.fi/files/30750/35_luovan_talou
den_netti.pdf

9. Luovien alojen määritelmiä
Luovien alojen listaus opetus- ja
Diges ry:n määritelmä: kulttuuriministeriön mukaan:
1. animaatiotuotanto 1. Animaatiotuotannot
2. arkkitehtipalvelut 2. Arkkitehtipalvelut
3. elokuva- ja tv-tuotanto 3. Elokuva ja tv-tuotannot
4. kuvataide ja taidegalleriat 4. Kuvataide ja taidegalleriat
5. käsityö 5. Käsityö
6. liikunta- ja elämyspalvelut 6. Liikunta- ja elämyspalvelut
7. mainonta- ja markkinointiviestintä 7. Mainonta ja markkinointiviestintä
8. muotoilupalvelut 8. Muotoilupalvelut
9. musiikki- ja ohjelmapalvelut
9. Musiikki ja ohjelmapalvelut
10. peliala
10. Peliteollisuus
11. radio- ja äänituotanto
11. Radio- ja äänituotanto
12. taide- ja antiikkikauppa
13. tanssi ja teatteri 12. Taide- ja antiikkikauppa
14. viestintäala 13. Tanssi ja teatteri
14. Viestintä

10. Luovien alojen määritelmiä
Luovien alojen listaus Luovien alojen
yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015, KTM- UK Government Department for Culture,
julkaisuja 10/2007: Media and Sport (DCMS 2006) definition:
1. animaatiotuotanto 1. Advertising
2. arkkitehtipalvelut 2. Architecture
3. elokuva- ja tv-tuotanto 3. Arts and antique markets
4. kuvataide ja taidegalleriat 4. Crafts
5. käsityö 5. Design (see also communication design)
6. liikunta- ja elämyspalvelut 6. Designer Fashion
7. mainonta ja markkinointiviestintä 7. Film, video and photography
8. muotoilupalvelut 8. Software, computer games and
9. musiikki ja ohjelmapalvelut electronic publishing
10. peliala 9. Music and the visual and performing arts
11. radio- ja äänitetuotanto 10. Publishing
12. taide- ja antiikkikauppa 11. Television
13. tanssi ja teatteri 12. Radio
14. viestintäala, digitaaliset sisällöt

11. Luovat toimialat, työhypoteesi

13. Luovien toimialojen rakenne
c. KooPee Hiltunen, Kolmiomalli, Luovien toimialojen rakenne, Luova raha 2011

14. Tanssin alan rakenne
Vakiint.
Ammatilaiskenttä:
rahoituksen
- Kansallisbaletti, Helsinki Dance Company
toimijat - VOS-tanssiryhmät/tuotantokeskukset (10 kpl)
- Aluekeskukset (6 kpl)
- Vapaan kentän ryhmät (n. 40 kpl)
- Tanssikoulut ja -opistot, yksit+julkiset (98 kpl)
Ammatinharjoittajat, - Tapahtumat ja festivaalit (11 kpl)
- Useilla toimijoilla myös kv-toimintaa
freelancerit, yhdistykset, vapaan
kentän toimijat
Harrastajakenttä:
- Harrastajatanssiryhmät, lava-
ja kansantanssit
(yhdistyksiä 345 kpl),
Harrastajakenttä - Tanssikoulujen opiskelijat
(n. 40 000/2011)
- Kansalaisopisto-toiminta
- Tanssiurheilu
Esittävät taiteet osana kulttuuria
Kulttuurinen ja yhteiskunnallinen arvostus ja arvonmuodostus
c. Ulla Lukkari B105 Oy, Toimialan arvonmääritys projekti 2011, mukaellen KooPee Hiltunen, (Luvut: 2010 Teattertilastot ja Tanssitilastot, YTJ - ja yhdistysrek. 12/2011,
Kolmiomalli, Luovien toimialojen rakenne, Luova raha 2011 Suomen tanssioppilaitosten liittto 2010)

15. Tanssin alan rakenne
Esittävät taiteet osana kulttuuria
Kulttuurinen ja yhteiskunnallinen
arvostus ja arvonmuodostus
Harrastajakenttä
Ammatinharjoittajat,
freelancerit, yhdistykset,
vapaan kentän toimijat
Vakiintuneen
rahoituksen
toimijat
Tanssitaitei-
lijat, luova
työ ja teokset
c. Ulla Lukkari B105 Oy, Toimialan arvonmääritysprojekti 2011

16. Tanssin alan toimijakentän ulottuvuuksia
Harrastaminen: Hyvinvointia
-Tavoitteena
viihtyminen ja
hyvinvointi
-Vapaaehtoisuus
-Vähän Harrastusryhmät: Tanssitaide
kansantanssi,
taloudellisia lavatanssit jne. Tanssitoimijat
tavoitteita
Harrastamista Ammattitoimintaa
Tanssikurssit Ammattilaisuus:
Esitystoiminta
Harrastustarvike- -Taiteellinen työ ja
myynti Tanssin soveltava
Lisenssit, metodit
käyttö taloudellinen
Hyvinvointibisnes? kannattavuus
-Ammattimaisuus
-Työllistyminen ja
toimeentulo
Liiketoimintaa
c. Ulla Lukkari B105 Oy, Toimialan arvonmääritys projekti 2011

17. Toimialan perusmääritteet:
Toimintokartoitus Mitä ja millaisia ovat alaan liittyvät erilaiset työt ja
toiminnot?
Alan toimijarakenne Mitä ja millaisia ovat ne ryhmät, yksittäiset toimijat,
yhdistykset ja yritykset, joissa alan töitä tehdään?
Työllistävyys Kuinka paljon ala työllistää ammattilaisia (vakituisia,
määräaikaisia, freelancereita ja muita)? Oman alan?
Muiden alojen?
Liiketoiminta Mikä on alan toimijoiden, yhdistysten ja yritysten,
yhteenlaskettu liiketoiminnan potentiaali?
Arvoketjut, vaikuttavuus Mikä on alan yhteiskunnallinen merkittävyys ja
arvonluontimekanismit?
Tuottavuus Minkälaiset rahoitusmallit toimivat alalla parhaiten?
c. Ulla Lukkari B105 Oy, 2012

18. 4. Alojen väliset yhteydet - esimerkkejä

19. Toimialojen väliset yhteydet

23. 5. Arvoketjut

24. Arvoketjumuutos pelialalla: Jakelu- ja
jälleenmyyntiporras poistumassa
c. KooPee Hiltunen, Luova Vienti –projekti, Lisäosa Fact sheets Luovat alat –julkaisuun 2011

25. Toimijaverkosto ja välittäjä-rooli
Case: ’Taideapteekki’ Keski-Suomen Tanssin
Keskus
1. Ostaja: 2. Tuottaja: 3. Toteuttaja:
Jyväskylän Tanssin Keskus, paketoi, tanssitaiteilijat
kaupunki, konseptoi, markkinoi Jyväs-seudulla
vanhainkodit&palve -> vuosittainen esite
lutalot tarjonnasta, hinnoittelu,
taiteilijoiden rekrytointi
& palkkaus
Lukuja toiminnasta:
• Työllistetyt tanssijat vuonna 2011 55-60 hlöä
• Muu henkilökunta n. 15 hlöä
• Ensi-illat vuonna 2011 n. 13 kpl
• Jäsenten määrä alueella n. 60
• Vuosibudjetti n. 300 000 €
• Vakituinen henkilöstö 2 hlöä
• Projektit n. 4 hlöä
lähde: Pauliina Lapio 31.1.2012 Toimialan arvonmääritys -seminaari

26. 6. Rahoitus ja raha

27. ”Uusi raha - New money”
1. työaikapankit (yritystasolla, harrastustasolla.
Liittyy läheisesti: talkoistaminen&sorsastus)
2. kannustus- ja palkkio-ohjelmat (yhteisö,
yhteiskunta)
3. paikallinen yrittäjyyden tukeminen, yrittäjälainat
4. investointi ja hyväntekeväisyys: globaalit
mikrolainat ja takaaminen (esim. kiva.org)
Lähde: MORE THAN MONEY - Platforms for exchange and reciprocity in public services, David Boyle,
Nesta 2011

28. Micro money, micro payment, micro loans
esimerkkejä
• Muoti/ostossaitti:
https://members.com/fi/about/manual
• Peli/verkkoyhteisö:
http://fi.gosupermodel.com/
• http://secondlife.com/ ,’Linden’
• investointi+hyväntekeväisyys:
http://www.kiva.org/

29. Tase
• Tase on yksi yrityksen taloudellisen tilan
arvioimiseen käytetyistä taloudellisista
raporteista.
• Tase mittaa yrityksen omaisuuden ja velkojen
arvoa tiettynä ajankohtana, kun
taas tuloslaskelma mittaa
yrityksen liikevaihtoa ja kuluja tietyn
ajanjakson aikana.
(lähde: Wikipedia 12.3.2012)

30. IP-oikeudet yhtiön taseeseen?!
• Luovat alat IP-oikeuksien omistaminen keskeisintä
bisneksessä.
• Kulttuurialoilla taiteilijan luoma teos on
ydintuotos.
• Ongelma: yritysten taseet ovat pieniä ->
rahoitusta/lainaa varten tarvitaan muita takuita
(esim. omakotitalo)
• Tarve: Toimialojen arvonmäärityksessä
tekijänoikeuden noteeraaminen taseessa yhtiön
omaisuudeksi.

31. IP-oikeudet
• Immateriaalioikeudet: toiminimioikeus, tavaramerkkioikeus,
verkkotunnus, maantieteelliset alkuperäismerkinnät, patentti,
hyödyllisyysmallioikeus, mallioikeus, tekijänoikeus, integroidun
piirin piirimalli sekä kasvinjalostajanoikeus
• Immateriaalioikeudet jaetaan teollisoikeuksiin ja tekijänoikeuteen
• Tarve: huolellista oikeuksien hallintaa yritystoiminnan alusta lähtien
• Jossei IP-oikeuksia hallita, yrityksen on vaikea saada rahoitusta ja
usein vaikea kasvaa
• Ongelma: oikeuksien arvottaminen/arviointi yrityksen omaisuudeksi
(taseeseen) nykykäytännössä vaikeaa/mahdotonta
– Arvonmääritystavat alakohtaisia: pelialalla omansa, elokuva-alalla
omansa jne.
– 3 päätapaa arvottaa: 1. kustannus-, 2. markkina- ja 3. tuloperustainen
arvottaminen

32. IP-oikeuksien arvottaminen
• Kustannusperusteinen arvonmääritys suppeassa käytössä, koska se ei kuvaa
tekijänoikeuden tulevaa taloudellista arvoa.
• Markkinaperusteinen menetelmä ei ole kaikissa tilanteissa käyttökelpoinen, koska
markkinoilta on vaikea saada vertailutietoja. Lisäksi tekijänoikeuden
ainutlaatuisuus aiheuttaa ongelmia markkinaperusteisen arvonmäärityksen
kannalta.
• Tuloperusteinen arvonmääritys, eli tulevien kassavirtojen diskonttaaminen, antaa
tekijänoikeudelle teoreettisesti parhaimman arvon muihin lähestymistapoihin
verrattuna. On kuitenkin varmistettava arvioinnissa käytettyjen oletusten ja
arvioiden luotettavuus.
• Reaalioptioajattelun mukaan alkuperäisen investoinnin toteuttaminen luo
tulevaisuudessa investointimahdollisuuksia, joilla on taloudellista arvoa.
Reaalioptioajattelu ei siis korvaa muita arvonmääritysmenetelmiä, vaan täydentää
tekijänoikeuden arvon tarkastelua.
Lähde: Tekijänoikeuksien arvonmääritys: Petteri Huvio, Diges ry, Pia Naarajärvi, Beach House Consulting,
Tuomas Anttonen, Ekonomi. TEM raportteja 26/2011

33. Crowd sourcing - Crowd funding - crowd
investing/financing
• Crowd sourcing, ”sorsastus”, ”talkoistaminen”:
Yhdessä tekeminen, luominen, tuottaminen
• Crowd funding: rahan kerääminen esim.
oheistuotteita myymällä ja lahjoituksia
pyytämällä/saamalla.
• Crowd investing/financing: rahoituksen
rakentaminen useiden eri sijoittajien voimin.
Sijoituksella aina riski sekä tuotto-odotus.

34. Yritystoiminnan ketjuuntuminen
• Pelinkehittäjä/tuottaja markkinoi peliään
vertaisverkostopalvelulla: (www.applifier.com),
joka myös myy mainostilaa.
• Elokuvatuottaja hakee rahoitusta ja markkinoi
elokuvaansa crowdfundingina:
(http://www.indiegogo.com/Dr-Professors-
Thesis-of-Evil) Ja ostaa funding-’palkkiot’ esim. T-
paidat ja postituksen siihen erikoistuneelta
yritykseltä: (http://www.spreadshirt.fi/luo-itse-t-
paita-C59)

35. Luovaa taloutta Case: Spreadshirt
http://www.spreadshirt.co.uk/start-selling-shirts-C5780
• Founded in 2002 in Leipzig Germany,
• A global company with Headquarters in Germany and the
United States and factories in North America, Germany and
Poland to allow rapid delivery to customers.
• Service: everything from production and payment to
shipping (within 3-5 days in the UK) and customer service.
• Options:
1. Become a designer -> earnings when your designs are sold
2. Open a shop -> free online shop for eg. T-shirts
3. Become a business partner -> joint campaigns etc.

36. Luovaa taloutta Case: Applifier
http://www.applifier.com/how-it-
works/
• cross-promotion network: If
your user goes to another
game from your game via
Applifier, you get a new user
coming back to your game. For
free.
• because gamers want diverse
experiences and they play
many games in parallel.
• Revenue: by serving paid game
ads next to the cross-
promotion ads.
We’ve made it easy and trustworthy to share
players with other game developers and to
reap the benefits from tapping into natural
user behavior.

37. Esimerkkejä talkoistamisesta
julkishallinnossa:
• http://www.vertaisaika.fi/Vertaisaika.html
Vertaisaika - nettiajan yhteistyöopas
• http://blogit.yle.fi/aikaleima/nyt-olisi-
kunnissa-yhteisomanagereille-kayttoa
• http://www.slideshare.net/Tuija/kuntauudistu
slausuntotalkoot

38. 7. Harjoitus: Oman alanne positiointi
Miettikää ja listatkaa ryhmässä/yksin
1. Nykytila: Mitkä alat ovat oman alanne lähialoja nyt?
- Minkä alojen kanssa tehdään yhteistyötä ja –tuotantoja?
- Kuvatkaa parilla sanalla millaista yhteistyö on.
2. Potentiaali: Mitkä alat voisivat olla yhteistyöaloja, mutta eivät
(vielä) ole?
- Miksi?
- Millaisia yhteyksiä näiden alojen välillä voisi olla? (esim. alihankintaa,
yhteistuotantoa, ideavaihtoa/kehitystyötä, asiakkuussuhteita, IPR-
kauppaa)
Harjoituksen tavoite: tarkastella omaa työtä toimialatasolla.
Hahmottaa opinnäytetyötä varten kehityshankkeen tavoitteita ja
toimintaympäristöä. Ideoida ja löytää uusia kehityssuuntia omille
työprojekteille.