Delfoi-yhteisö 2022
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•261 views
Delfoi-työpaja 17.-18.6.2016
Recommended
More Related Content
Similar to Delfoi-yhteisö 2022
Similar to Delfoi-yhteisö 2022 (20)
More from Hannu Linturi
More from Hannu Linturi (20)
Delfoi-yhteisö 2022
- 1. DELFOI-YHTEISÖ 2022 DELFOI-PAJA 17.-18.6.2016 - Paja 17.6.2016 TEMPPELI, TEATTERI, TORI JA STADION … päin eko- ja eksosysteemiä ennemmin kuin kohti omistavaa toimintaa ja organisaatiota?
- 2. Aineistoa Kysely https://edelfoi.fi/delfoi-tulevaisuus-2022 Pajaryhmä http://edelfoi.ning.com/group/d-delfoi-paja-17-18-6-2016?xg_source=activity Delfoi-koulutus http://edelfoi.ning.com/group/delfoikoulutus Delfoi-manageri http://edelfoi.ning.com/group/delfoi-manageri eDelfoi http://edelfoi.ning.com/group/delfoiohjelmistonopensourcekehittjyhteis Delfoi-yhteisö 1996-2016 http://edelfoi.ning.com/profiles/blogs/delfoi-yhteison-tarina-1996-2016 eDelfoi - metodievoluutiota erkossa https://metodix.net/2014/11/26/edelfoi-metodievoluutiota-verkossa/
- 3. MENNEISYYS Delfoi-yhteisön tarinaa http://edelfoi.ning.com/profiles/blogs/delfoi-yhteison-tarina-1996-2016 Michael Parkes via Anita Rubin
- 4. 1990-luvun nosteet TUTU-KESKUS 1992 Futurix -> Topi Futu Project OTAVAN OPISTO 1892 Nettiperuskoulu Nettilukio Koodaritiimi Internetix Campus METODIX OY 1998 Verkko-ohjelmistot Verkko-oppimis- ympäristö Metodisisällöt www.metodix.com Otavan Opiston Osuuskunta Tutu- seura OPETUSMINISTERIÖ sivistysbarometrit prof. delphi scan AMMATTIKORKEAKOULUT TVA 2015 1995 2005
- 5. 2010-luvun nosteet Otavan Opiston Osuuskunta Demos Hki Mediamaisteri Tutu-seura Tutu-keskus Kriitt.korkeak. Aluekehitys Oy Metodix Oy Dodo ry HYVA ry Otavan Opisto Lahden opisto Kymenlaakson opisto Steinerk.liitto COOP ry KOULUTUS TULEVAISUUS AATTEET Mediakasv.s. Otavan Opisto Kriitt.korkeak. Steinerk.liitto
- 7. Delfoi-koulutus 1998-2016 • TVA-metodileirit 1998- • Delfoi-kurssi 2002- • Delfoi-pajat 2003- • Delfoi-konseptikoulutus 2004- • Tilauskoulutukset 2006- • Delfoi-managerikoulutus 2008- • Luokaton koulutus 2009- • Hybridit koulutukset 2012-
- 8. eDelfoi 1998-2016 • Professional Delphi Scan 1998 • NexusDelfix (NexusScenarix, NexusTacitix) 2001: sovellusgenerointi • eDelfoi http://www.edelfoi.fi 2004: organisaatiotuki • eDelphi http://ww.edelphi.fi 2007: organisaatio- ja projektituki • eDelfoi http://edelfoi.fi 2012- : avoin lähdekoodi
- 9. 1. YHTEISÖ 2022 ? Anita Rubin
- 12. Delfoi-palveluiden käyttö Silloin, kun on joku delfoi-tutkimus viritteillä huomaan että aktivoidun moneen eri suuntaan. Jos mitään omaa projektia tai tarvetta ei ole, siirryn luonnostaan sivummalle. Oma osallistumiseni on erittäin syklistä. Kun oma hanke on päällä, niin seuraan aktiivisesti - muuten luen tiedotteet ja seuraan hyvin sporadisesti keskustelua. Motiivina on ollut opiskella ja seurata yhtä vaihtoehtoista työkalua osallistavan hallinnon tulevaisuustyöhön. Tällaisille välineille olisi nyt kysyntää. Managerikoulutus piti hyvin kiinni yhteisössä, sen päätyttyä kun aktiivisia projekteja ei ole käynnissä niin käyttö myös hieman hiipuu. Jos pääsisi mukaan joihinkin projekteihin/kehittäisi itse, niin käyttökin olisi aktiivisempaa. Säännöllisen epäsäännöllisesti tulee käytyä, joko bloggauksen merkeissä tai muuten vain uteliaisuudesta, mitä uutta. Usein sivuilla tulee käytyä sähköpostiviestin jälkeen, kun ilmoitetaan jostain uudesta, pajasta tms. Entisenä ongelmakäyttäjänä ja addiktina kaikilla toiminnan osa-alueilla suosittelen vajoamista muillekin... Vain osallisten intohimo ratkaisee tulevaisuuden trendit. Oma tarve vaihtelee. Välillä on naama kiinni ruudussa ja Ning auki. Välillä on vaan mukava saada viestiä missä ollaan menossa ja mitä tutkitaan. Oli varsin vaikea arvioida kuinka usein olen yhteydessä Delfoi-yhteisöön. Säännöllisesti olen yhteydessä kuukausittaisiin pajoihin, mutta muiden hommieni osalta pohdin välillä päivittäin Delfoita itse tai ohjattavieni kannalta. Toiminnan/organisaation kehittäminen on palvelu, jonka nykyistä laajempi/systemaattisempi käyttäminen kiinnostaa minua.
- 13. “PIILO-OPETUSSUUNNITELMA” Argumentteja haluttavan ja mahdollisen tulevaisuuden puolesta Katsotaan riittävän kauas jotta intressien vaikutus laimenee Nuuskitaan käännepisteitä ja paradigmamurroksia (laadullinen ennakointi) Tähyillään ajopuita, liukumia ja valumisia käytäntöihin, joita kukaan ei kerro haluavansa Etsitään systeemisiä malleja, vuorovaikutuksia, relaatioita ja vipuvaikutuksia Lietsotaan, laajennetaan ja ylläpidetään argumenttien markkinoita Käynnistetään dialogeja ja osallistetaan toimijoita (oppijat, vanhemmat, koulut, kunnat) Delfoi-metodi: asiantuntijuus, asianosaisuus, anonyymisyys ja iteratiivisuus eDelfoi-työkalu: internet (pääsy, saavutettavuus), reaali- aikaisuus (kohtaaminen, dialogi), kumulatiivisuus (aikasarja, paneelit) Toimintaperiaatteiksi ”open source”, ”open data” ja ”open argument”
- 14. Eurot 2020-25
- 15. Rahoitus 2022
- 16. Rahoitus 2022
- 17. Rahoitus 2022 Monet toimijat ja toiminnot menevät limittäin ja lomittain. Delfoi-toimintaan pätee varmasti sama kuin muuhunkin tutkimustoimintaan: valtionosuus ei lähivuosina nouse, pikemminkin laskee. Valtionosuuden pysyminen edes nykyisellä tasolla on kuitenkin edellytys sille, että toiminta voi jatkossa olla avoimeen lähdekoodiin perustuvaa. Lisätuloja saattaisi parhaiten syntyä projektituloina, mikä puolestaan vaatisi projektitoiminnan kehittämistä kaupallisempaan suuntaan ja uusia tilaajien saamista. Samaa mieltä. Isoin haaste lähitulevaisuudessa on löytää korvaavia tulonlähteitä valtionosuuden tilalle. Yksi suunta kaupallistamisessa olisi viedä työkalua yrityksille ja/tai liike-elämän konsulteille (corporate foresight). Käppyrävääntö ei näköjään syty meikin hiiren alla. Sanallisesti: volyymin nostaminen, liikevaihdon tuplaus lähivuosina (jne), ja panos-tuotoksen optimaalistaminen ovat luonnollisesti välttämättömyyttä, että pystytään huolehtimaan toiminnan verevyydestä myös tulevaisuudessa. Mitä se vaatii, on toinen kysymys. Todennäköisesti rohkeiden panosten asettamista myynnin ja sen toiminnanohjauksen kehittämiseen (BSC?) Tarkempi skaalaus vaatisi tasetyötä ;) Tämäkin on hyvin pitkälle kiinni halutuista panostuksista ja tavoitteista, kuten aiemmissa kommenteissa todetaan. Tavoitteena voi olla aktiivinen kehitystyö ja ulosmyynti monipuolisena perustyökaluna tai sitten nykyiseen tapaan kehittäjätyökalu. Oma hyvin vajavainen ymmärrykseni on, että vuosina 2005-2015 delfoi-toiminta on ollut osin subventoitua ja sitä on tehty paljon vapaaehtoisvoimin ja muun työn ohessa. Jos kasvua on delfoin käytöstä organisaatioiden kehittämisessä sekä kansainvälisesti, niin talouden volyymin kasvu on mahdollista. Projektirahoitus ja hybridisopimusten merkitys lisääntyy, todennäköisesti myös omarahoituksen osuus.
- 18. 2020-luvun nosteet? Otavan Opiston Osuuskunta Demos Hki Mediakasv.s. Tutu-seura Aluekehitys Oy Dodo ry HYVA ry Otavan Opisto Lahden opisto Kymenlaakson opisto Steinerk.liitto COOP ry KOULUTUS TULEVAISUUS ARVOT Mediamaisteri Kriitt.korkeak. Tutu-keskus Otavan Opisto Metodix Oy Kriitt.korkeak.
- 19. ANTICIPATION: TULEVAISUUTTA ETUAJASSA 1. The act of anticipating, taking up, placing, or considering something beforehand, or before the proper time in natural order. 2. The eagerness associated with waiting for something to occur. 3. (finance) Prepayment of a debt, generally in order to pay less interest. 4. (rhetoric) Prolepsis. 5. (music) A non-harmonic tone that is lower or higher than a note in the previous chord and a unison to a note in the next chord. 6. (obsolete) Hasty notion; intuitive preconception. Suomeksi: 1. innokas odotus 2. varautuminen 3. ennakointi 4. ennakkoaavistus 5. odotus
- 20. ANTISIPAATIO Roberto Poli (Unesco) asemoi kolme erilaista tulevaisuudentutkimuksen (futures studies) tulevaisuusorientaatiota: 1. Forecast on tilastollisten menetelmien perusteella tapahtuvaa trendien jatkuvuuden arviointia (aikasarjojen jatkamista). 2. Foresight on mahdollisten tulevaisuuksien (esim. skenaarioiden) analyyttistä tutkimista (exploration). 3. Anticipation (antisipaatio, ennakkoaavistus, -toimenpide) on prosessi, joka käyttää tulevaisuutta nykyisyydessä. Siinä on kaksi osaa (1) eteenpäin katsova prosessi, ja (2) tämän prosessin tulosten hyödyntäminen tämän päivän toiminnassa. Ennakoiva käyttäytyminen on malli-perustaista. Mallit voivat olla systeemille ulkoisia tai sisäisiä. Sisäiset ovat kiinnostavimpia, koska niissä malli on osa toimivaa systeemiä, oli se sitten ihminen, organisaatio tai yhteiskunta. Antisipaatio-teorian mukaan ennakoiva käyttäytyminen on ihmiselle keskeisempää kuin reaktiivinen. - by Antti Hautamäki http://www.anthauta.blogspot.fi/
- 21. ANTISIPAATIOTEORIA Antisipaatio-teorian kolme kulmakiveä ovat Riedel Millerin mukaan: 1. Kyky tuottaa kertomuksia (narrative capacity) 2. Yhteisöäly (collective intelligence) 3. Kyky asettaa asioita uusiin puitteisiin ja konteksteihin (capacity to reframe) Toimivaan tulevaisuuskarttaan voi sijoittaa havaintoja, joiden pohjalta on mahdollista yhteisöalyä käyttäen tuottaa tulevaisuustarinoita, jotka asettavat asioita, ilmiöitä ja toimijoita uusiin puitteisiin ja konteksteihin. Malli/systeemiajattelu, Delfoi ja SSM ! Ks. http://www.projectanticipation.org/ !
- 22. REFRAME via DEEP THINKING • All knowledge is based on a conceptual system (framework) • Since the framework is implicit, subconscious, taken for granted, it is extremely difficult to comprehend perspectives or solutions that lie outside it • Problems generated by the implicit premises of a conceptual framework persist until a new framework emerges – a new, more inclusive paradigm • We learn to embrace multiple paradigms once they are established • What we rarely learn is how to consciously identify the limiting premises of prevailing paradigms and consciously love to transcend them • The capacity to become conscious of conceptual limitations and overcome them is the essence of creative thinking • Education is build on progressive layers of conceptual systems William Byers, Deep Thinking
- 23. KUUMIA KYSYMYKSIÄ 1. Jatketaanko vapaana verkostona? 2. Perustetaanko yhdistys? 3. Ottaako osuuskunta tai joku muu hoitoonsa? 4. Mistä hankitaan voimavarat: jäsenten yhteisö/jäsenmaksuista, yhteisömaksuista (koulut, organisaatiot), palvelumaksuista (Ning), koulutusmaksuista, ohjelmistomaksuista? 5. Mikä on johtotähti: kumulatiivinen tietoyhteisö, vuorovaikutusverkosto, markkinapaikka, antisipaatio- organisaatio (ks. http://www.projectanticipation.org/ )
- 25. • EDUCATIONAL WEBS • koulujen tilalle oppimisverkkoja ja avoimia -tiloja • MUTUALITY • vastavuoroiset yhteisöt, yhteisölliset hyveet • EXPERTISE SHARING • asiantuntemuksen jakamisen ja luomisen moniääninen yhteisö • DEINSTITUTIONALIZATION • asiantuntijasiilojen ja instituutioiden purku ja uusien instituutioiden luominen LEARNING, SHARING AND CARING Blogijuttu http://edelfoi.ning.com/profiles/blogs/learning-sharing-and-caring Ivan Illich: Deschooling Society 1971
- 26. • SHARED PURPOSE • cross-generational learning and connection • INTERESTS • interesting and relevant • PRODUCTION CENTERED • activily producing, creation, experimenting and designing • PEER CULTURE • socially meaningful and knowledge-rich ecology of participation • OPENLY NETWORKED • link learning in schools, home and community • ACADEMIC • importance of academic success for intellectual growth CONNECTED LEARNING Equitable, social and participatory Blogijuttu http://edelfoi.ning.com/profiles/blogs/miten-delfoi-koulutus-konnektoituu-kokeiluksi
- 28. Koulutusvolyymin kehitys Kansainvälistymällä voi vaikka tuplata, jos koetaan tarpeelliseksi. OP:t yksi mittari ja riskinä, että ohjaa pelkkään 'opetukseen'. Tuote on edelleen hiukan beta-version oloinen ollakseen 'myyvä' myyntituotteeksi, mutta pienillä teknisillä ja ulkonäkö parannuksilla voisi kuvitella, että tilaustutkimuksille olisi kysyntää. Mielestäni mahdollista kasvua tukemaan tarvitaan kaksi tekijää: innokkaat asian suurlähettiläät/advokaatit sekä jatkuvasti monipuolistuva case-kirjasto osoittamaan metodin monipuolisia käyttömahdollisuuksia. Todellinen suuri kasvu voisi lähteä liikkeelle myös Suomen ulkopuolelle, jos tästä tekisimme kunnollisen monikielisen MOOC:n (Massive Open Online Coursen), johon tekisimme mukaan pari-kolme taustoitettua caseä, joihin maassa X voisi vertailla Suomen tuloksia (vaikkapa oppimisen tulevaisuudesta ja terveydenhuollon tulevaisuudesta). Riippuu keskeisesti, mitä tulkitaan Delfoiksi selkeästi Delfoi-työkaluun liittyvien sovellusten ohella. Pitkällä aikavälillä perustuu ratkaisevasti toimiviin sovelluksiin, toki asiaan uskovillakin on merkitystä.
- 30. Osallistujat 2022 Tutkinto-opiskelijoiden osalta kiinnostava kysymys on, löytävätkö he tiensä Delfoihin oman oppilaitoksensa opastamina vai omatoimisesti? Valtionosuutta saaville oppilaitoksille Delfoi-palveluiden ostaminen on taloushallinnollisesti haastavaa, sillä vaikka rahaa olisikin (mikä nykyään ei missään oppilaitoksessa ole itsestään selvää), se että koulutuspalveluita tuottava oppilaitos ostaa koulutusta ulkopuoliselta toimijalta on arkaluontoinen asia, koska oppilaitoksen tulisi kyetä itse tuottamaan opetusohjelman mukainen koulutus eikä ostaa niitä joltakin yritykseltä tms. Tässä puhutaan aivan eri asiasta kuin mitä on tuntiopetuksen ostaminen yksityiseltä henkilöltä. Delfoin harrastus on tutkijoiden ja opiskelijoiden osalta Suomessa jo varsin laajaa ja mielestäni nykytilanteen säilyttäminen on jo saavutus ja edellyttää ehdottomasti, että Delfoi ei pilaa mainettaan laaduttomilla sovelluksilla. Kriittinen kehittäjäyhteisö ja jo tehdystä oppiminen ja onnistuneiden casien esilläpito on ratkaisevaa. Jos tässä onnistutaan, toiminnan kehittäjät löytävät Delfoin paremmin ja siitä voi tulla enenevässä määrin mm. perinteisten survey-tutkimusten haastaja. Käytin itse menetelmää gradussa ja silloin Delfoi tai koko gradun aihe ei saanut kannatusta omassa tiedekunnassa, kun eihän tämä ole mikään menetelmä. Jos ei osata katsoa laajasti, eri menetelmiä, niin silloin ei myöskään tekijät lisäänny. Ei Delfoi kaikkeen sovi, se on totta, vaan aivan varmasti sopivia kohteita löytyy. Hybridiopiskelijoiden määrä lisääntyy myös täällä, koska ko. opiskelutapa yleistyy. Lisäksi ko. opiskelijoille tulee "vapaammat kädet" suunnitella ja hakea opintopisteitä eri tavoin. Menetelmän tunnettuus ja työpajojen tuki luo lisää myös tutkinto-opiskelijoita. Minkä verran meillä tulevaisuudessa ammattitutkijoita??? Menetelmän yhdistäminen muihin menetelmiin tuo lisäarvoa mutta toisaalta haasteena on tulosten yleistettävyys. Kehitystyössä tämä ei ole välttämättä ongelma Arvioni perustuu ajatukseen että käytäntö tarvitsisi - ja löytäisi - tällaisia työkaluja jatkossa entistä enemmän. Samalla "puhtaan" tutkimuksen, teoria- ja menetelmäkehittämisen (yllä: väittelijät ja ammattitutkijat) raja käytännön tarpeista lähteviin tutkimus- ja kehittämistoimiin hälvenisi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että aktiivisten teoria- ja menetelmätutkijoiden rooli vähenisi, päinvastoin.
- 32. Ohjaavat ideat 2022 Tuki- ja ohjaus -kohtaan sisällytän sen, että laaduttomia tutkimuksia varotaan päästämästä läpi. Näistä voisi ruksia melkein kaikki :) Yhteiskunnan monimutkaistuessa ja globalisaation myötä monitieteisyys koettelee rajojaan yhä uusilla tavoilla ja yhdistelmillä, tulee osata kombinatoriikkaa. Yhteisöllinen etukäteen käsikirjoitettu ohjattu tekeminen voisi olla mahdollisuus. Varmaankaan ei voida kilpailla kaiken-maailman-somen kanssa. Monitieteisyys ja organisaatioyhteispeli vahvimmat mutta kaikki oikeastaan voisi melkein raksia Osallistavuus ehdoton ykkönen Olennainen asia on tutkimustyössä käytettävä "metodipaletti" eli oletetaanko, että jatkossa tutkinto- opiskelijoilla on esimerkiksi gradussaan käytössä vain yksi metodi vai pidetäänkö toivottavana useampaa toisiaan tukevaa metodia. Jos tarkoituksena on opettaa monipuolisesti tutkimuksen tekemistä ja edellytetään useamman metodin tuntemusta (niin kuin mielestäni pitäisi tehdä), niin silloin määrät kasvavat.
- 33. Opintopisteen hinta (H)amkissa? Ks. malli https://docs.google.com/document/d/14bVQkLLg0vLIR7WSD9_nEzAkg6neYq- Hd2l5BkgEjxA/edit#heading=h.jwctw4bs9k9o Hamk-koulutus Opinto- pisteen hinta Opintojakson hinta Opetustunnin hinta “Muutyö” - tunnin hinta Liiketalous 2064,60 € 7747,60 € 212,20 € 163,20 € Hoitotyö 997,50 € 6757,80 € 156,80 € 1226,20 € Puutarhatalous 809,20 € 4320,40 € 162,20 € 208,70 € Kinnunen, Tuomas (2014) Laskentamallin luominen opetuksen kustannusten tutkimiseksi - case -tutkimus kolmesta koulutusohjelmasta. Hämeen Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Liiketalouden koulutusohjelma. Visamäki 2014.
- 34. Delfoi-opintopisteen hinta Ks. malli https://docs.google.com/document/d/14bVQkLLg0vLIR7WSD9_nEzAkg6neYq- Hd2l5BkgEjxA/edit#heading=h.jwctw4bs9k9o Hinta/ opintopiste Opetus Ohjaus, verkko Tiedotus, sisällöt Oppimis- ympäristöt Verkko- ohjelma Yhteensä V. 2014 31,89 € 7,47 € 17,18 € 9,48 € 21,91 € 87,93 € V. 2015 31,66 € 25,61 € 25,96 € 12,58 € 21,94 € 117,75 € V. 2016 30,40 € 35,68 € 16,00 € 8,00 € 6,40 € 96,48 € CASE YAMK, MASC15-16: 35 opiskelijaa, 175 opintopistettä, 25 euroa per opintopiste.
- 35. Humak: Annikki Kluukeri & Merja Kylmäkoski 1/2 ● Yhtenä tärkeänä alueena haluamme nostaa esille verkostoitumisen merkityksen ja tarpeellisuuden kahdesta suunnasta; opiskelijat ja heidän verkostoitumisensa opetuksen ohessa ja toisaalta meidän (Humak) verkostoituminen eri alan toimijoiden, tutkijoiden ja kehittäjien kanssa että myös kehittäjäyhteisöjen kanssa; yhteiset projektit, hankkeet, koulutukset, yhteistyö vaikka tulevaisuuspajan toteutuksessa jonkin korkeakoulun kanssa. Mutta miksei myös oma sisäinen kehittämistyö. ● Näemme myös hyviä polkumahdollisuuksia lehtoreiden jatkokoulutusalustana ja aihepiirinä tämän verkoston kautta ja avulla ● Itse koulutuksesta, josta voimme antaa hyvän arvosanan ja palautteen verkostolle jo usean vuoden ajalta; toteutus on ollut aina hyvä, valmisteluun voisimme ottaa aktiivisemmin osaa, tehdä koko prosessista hiukan pidemmän (esim. 2-3 kk) jolloin saisimme valmisteluaikaa paremmin, opiskelijat pääsisivät sisään systeemin paremmin ja palautteen mukaan myös voisimme yhdessä hioa tehtäviä, toimeksiantoja; mutta toisaalta saisimme ehkä jotain konkreettista aikaiseksi eli päästäisiin kohti että tuotamme yhä enemmän jotain oikeasti oikeille yhteisöille ja toimialalle opintojen aikana.
- 36. Humak: Annikki Kluukeri & Merja Kylmäkoski 2/2 ● Esimerkkinä; Voitaisiin yhteistyössä laatia kirjallinen orientaatiopaketti, josta kävisi ilmi seuraavat asiat: 1) mitä pitää tehdä ennen pajapäivää, 2) millaisia tehtäviä/rooleja pajapäivässä on ja mikä on niiden kuormittavuus, 3) pajapäivän rakenne, 4) pajapäivän jälkeen tulevat tehtävät ja niiden kuormittavuus sekä 5) mitä suoritusmerkintöjä opiskelija voi pajapäivästä saada, jos hän on esim. managerin roolissa. ● Ansaintalogiikan merkitys oppilaitosten kykyyn toimia yhteisössä: niin kauan, kun toimitaan jakamisen periaatteella ja koulutuspalveluita voidaan ostaa edullisesti oppilaitosten on helppo olla mukana toiminnassa. Mikäli kustannukset nousevat, mahdollisuudet hyödyntää eDelfoita osana opetusta vähenevät. Oppilaitosten osallistuminen kehittämistoimintaan ilman korvausta voi myös nousta keskusteluun, mikäli maksullisuus muodostaa kovin suuren osan palveluiden kustannusrakenteesta.
- 37. KUUMIA KYSYMYKSIÄ 1. Vapaan sivistystyön/avoimen yliopiston kurssit (valtionosuus?) 2. Maksulliset kurssit (kurssimaksu)? 3. Tilauskoulutukset? (projektit, organisaatiot)? 4. Yhteistoimintakoulutukset? (TVA, amkit, …)? 5. Hybridit koulutukset / ilmiöpohjaiset projektit (monen toimijan konsepti)?
- 40. Jakaumat Muutokset Argumentit Dialogit Teesit kolmessa tilassa: kiista, dialogi, ratkaisu Tulevaisuuskartta todennäköisestä ja toivottavasta tulevaisuudesta Skaalautuvat paneelit Erot asiantuntija- ja intressiryhmittäin Dynaaminen tulevaisuuskartan topografia Nousevat ja laskevat tulevaisuudet Toiminnan kehittäminen (koulut, instituutiot) Meta-analyysit Teesit kolmessa tilassa: kiista, dialogi, ratkaisu Perustellut todennäköiset ja toivottavat tulevaisuudet Osallistavat ja laajenevat prosessit Opetus- suunnitelmien uudistaminen Parhaat argumentit vahvistuvat Kiistoista dialogiin ja dialogeista ratkaisuihin Koeporaukset Kuumat teemat paljastuvat Datalaatua syventämään ja jalostamaan
- 41. eDelfoi 2022
- 42. eDelfoi 2022 Pitkälti tämä osion lukumäärät ovat mielestäni kiinni siitä, miten eDelfoita a) saadaan kehitettyä satunnaiskäyttäjälle helppokäyttöisempään suuntaan b) halutaan nykyistä voimakkaammin tarjota ns. ulkopuolisille markkinoilla, jotka liikkuvat lähinnä Google Formsin, Webropolin yms peruskyselylomakkeiden käytössä. eDelfoi tarjoaisi huomattavasti monipuolisemman työkalun. Kysyntää olisi muun muassa nykyistäkin helpommalle live-eDelfoille. Kokeilin viimeksi ITK16:ssa ja 1,5-tuntisen seminaarin aikana noin 80 osallistujasta muistaakseni 5 löysi tiensä seminaarin aikana paneeliin ja sai vastattua siihen. Seminaarin alussa esitettiin peruslogiikka eDelfoihin saapumiseen ja vastaamiseen. Opiskelijoiden osalta olen ollut havaitsevinani, että opiskelijoita on kyllä paljon eDelfoi-kuukausitapaamisten yhteydessä koulutuksessa ja kurssitusta on paljon, mutta aika harvasta vaikuttaa tulevan tutkija tai muu Edelfoin aktiivikäyttäjä. Yhdessä asiassa Delfoi on kiitettävästi etulinjassa, se tuottaa tietoa menetelmällä "tieto on kaunista" eli visuaalisinkin keinoin. Maailma menee kohti kuvallista ilmaisua ja visuaalisen tiedontuottamisen arvostusta. Se on varma, koska muutos on jo alkanut ja tulee näkyviin viiden vuoden sisällä eli tulevalla kehitysjaksolla. Samoin on erilaisten hybridien laita niin laitteissa, ajattelussa kuin tuotteissakin. eDelfoi omaa jo nyt yksinkertaisuutensa vuoksi potentiaalia tulla käytetyksi hallinnossa kehittämisen, tulevaisuustyön ja ennakoinnin yhteisötyökaluna. Varmasti käytettävyyden helpottaminen edesauttaisi vielä asiaa. Lähdekoodin osalta totean, ettei maksuttomuuden eetos ole itseisarvo; korkeaan kehitysasteeseen ja laatuun perustuvan innovatiivisuuden on oltava myös konkreettisesti ja reaalisesti määriteltävissä. Myös uskottavuuden näkökulmasta tarkasteluna. Mobiili on tärkeä, mitä se sitten tulevaisuudessa konkreettisesti tarkoittaakaan. Joka tapauksessa välineiden pitää olla tulevaisuudessa siellä missä ihmisetkin ovat, reaaliaikaisesti. En omaan vastaukseeni sisällyttänyt mobiiliapplikaation ajatusta, koska ajatteluni lähtee liikkeelle siitä, että delfoin tyyppinen kysely toteutetaan selainkäyttöliittymällä, jota mobiilissakin käytetään. Mobiili tulee iholle ja on aina läsnä. Sitä delfoin kaltaiset prosessit kaipaa. Käytettävyys ja välittömyys korostuvat ja ne ovat myös avainasemassa intensiivisen dialogin syntyyn. Olen samaa mieltä kuin edellä oleva siinä, ettei avoin koodi ole itsetarkoitus. Eikä myöskään maksuttomuus. Oleellista on saada laadukas hyvin palveleva väline joka täyttää prosessin eri käyttäjien tarpeet. Ilman kunnollista dataa, sen analysointia ja esittämistä ei ole kunnollisia tuloksia.
- 43. KUUMIA KYSYMYKSIÄ 1. Ominaisuudet? 2. Yhden/monen konseptin ohjelma? 3. Räätälöitävyys? 4. Organisaatiotuki? 5. Avoin lähdekoodi? 6. Vapaa vs. maksullinen versio? 7. Tuottajarahoitus? 8. Mikromaksut?
- 44. MUUTA Trendhunter via Anita Rubin
Editor's Notes
- Delfoin oraakkeli oli tunnetun maailman ensimmäinen tulevaisuuden tutkimuskeskus, joka kesti lähes 1000 vuotta! Kiinnostavia antiikin perintöjä ovat kaikki neljä pääinstituutiota, joista puolet näkyy kuvassa: temppeli, teatteri, tori ja stadion. Delfoi-kehittäminen ei ole yksinkertainen asia, koska se ei ole yksinkertainen subjekti. Ei ole mitään juridista toimijaa, joka voisi tehdä päätöksen siitä,mikä siitä tulee isona tai edes seuraavaksi. Ei voi luoda visiota, strategiaa ja toimintaa, joka loogisessa järjestyksessä pannaan toimeen. Delfoi on ennemminkin erilaisten pyrkimysten, toiveiden ja joskus pelkojenkin pienoisekosysteemi, joka sinnittelee jos se synnyttää riittävän monelle jotain lisäarvoa olkoon se sitten intellektuaalista, emotionaalista tai materiaalista. Tämän päivän puhe tähtää siihen, että systeemi käy vähän paremmin, vähän moninaisemmin ja paljon herkemmin niin, että sen potentiaali realisoituu yhä useammalle tavalla, joka jalostuu pääasiassa samansuuntaiseksi toiminnaksi, joka ruokkii uutta toimintaa.
- eDelfoi-evoluutiota https://metodix.net/2014/11/26/edelfoi-metodievoluutiota-verkossa/
- 1992: Tutu-keskus & OM: Jari Kaivo-oja, Osmo Kuusi, Hannu Linturi, Jussi T. Koski 1996: Internetix Campus & Futu Porject: Nettilukio, Nettiperuskoulu, koodarit, Pentti Malaska, Anita Rubin 1998: Metodix: Antti Kauppi, Paula Kyrö, Markku Wilenius, Antia Rubin, Hannu Linturi, Ville Venäläinen, Pirkko Anttila, Ulla Suojanen
- MENNEISYYSKARTTA Aloitetaan menneisyyskartasta! Työhuoneeni ikkunalaudalla on bonsaipuu, joka valitettavasti juuri nyt pudottelee lehtiään. Hyvät viherpeukalovinkit ovat tervetulleita. Bonsai on miniatyyrisymboli elämästä. Ylläoleva kuva on yhden instituution bonsaipuu viimeisen 30 vuoden ajalta, jolloin olen ollut mukana sen rönsyjä kasvattamassa. Puun kiinnostavimmat osat liittyvät Otavan Opistossa 20 vuotta sitten käynnistettyyn Internetix Campus-projektiryppääseen, jonka monet oksat ovat hyvissä voimissa edelleen. Internetix Campus käynnistettiin laman jälkiaalloissa ensimmäisillä EU-rahoilla v. 1996 ensimmäiseksi avoimeksi verkko-oppimisympäristöksi. Aiheen kannalta tärkeää oli, että se integroitui jo alkuvaiheissaan osaksi tulevaisuudentutkimuksen Akatemia-projektia (Futu). Internetix Camopus johti moneen instituutiokokeiluun, joista eloon ovat jääneet mm. Nettilukio, Nettiperuskoulu ja Metodix, joka on nykyinen työnantajani. Viimeisen reilun viiden vuoden ajan Oppimisen tulevaisuus 2030-barometri on tärkeä oksa bonsaipuussa. Jatkossa kuva on ehkä piirrettävä uudestaan, jos hybridit siemenet itävät. Uusia puita on syntymässä.
- Anitan ajatuksia ajasta useamman vuoden takaa --- tässäkö toimintaympäristössä yhteisöä kehitetään?
- 1-9-90 -sääntö
- 13
- Mahdollinen systeemiä integroiva johtotähti voisi olla antisipaatio tai joku siitä johdettu tehtävä?
- TULEVAISUUSANTI Delfoi-tutkimus käynnistetään jostain ajan- tai tulevankohtaisesta riita- tai kiistakysymyksestä (engl. issue = ”a matter that is in dispute between two or more” ). Ihanteellinen kiistakysymys on kiinnostava, julkinen ja ratkaisematon keskustelunaihe (”a vital or unsettled matter”), joka odottaa lähitulevaisuudessa ratkaisuaan. Englannin kielen kiistakysymystä tarkoittavalla ”issue” –termillä on mielenkiintoinen lisämerkitys. Se tarkoittaa painosta tai antia, esimerkiksi osakeantia (emissio). Metaforaa jatkaen Delfoi –prosessissa kiistakysymykselle annetaan tulevaisuusannin sivumerkitys. Delfoi-prosessi on parhaimmillaan intellektuaalinen sijoitus tulevaisuuteen. Hyvän kiistakysymyksen tunnusmerkkejä: ratkaisematon kysymys, tuleva kehitys tuntematon, useita vaihtoehtoisia selitys- tai ratkaisumalleja, paine selittämiseen, ymmärtämiseen tai ratkaisemiseen on kasvamassa. Delfoi-menetelmän avulla saadaan esille sekä valistuneita arvauksia, perusteltuja mielipiteitä että hiljaista tietoa tulevaisuuden mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista, siitä, millainen tulevaisuus saattaisi tai millainen sen pitäisi asiantuntijoiden mielestä olla. Luonteeltaan Delfoi on useimmiten laadullista tutkimusta, mutta erityisesti verkkopohjainen tekniikka mahdollistaa myös laajat ennustetyyppiset kyselyt ja kvantitatiivisiin mittaustuloksiin pohjautuvat trendiennakoinnit. Delfoita voidaan luonnehtia haastattelu- tai kyselymuotoiseksi tutkimustekniikaksi, jossa strukturoidun kommunikaatioprosessin avulla pyritään saamaan esiin asiantuntijoista kootun ryhmän eli paneelin jäsenten tieto ja oletukset jostain tutkittavasta asiasta tai ilmiöstä. (Linturi et al. 2011) Delfoi on hyödyllinen menetelmä etenkin silloin, kun tutkittava asia tai ilmiö on kompleksinen, maantieteellisesti tai ajallisesti laaja-alainen tai sellainen, että se käsittelee arkaluonteisia tai hankalasti määriteltäviä asiakokonaisuuksia ja sitä koskevat tulevaisuusmahdollisuudet (futuribles) ovat avoimia. Tyypillisesti Delfoi on vahvimmillaan yhteiskunnallisten kiistakysymysten käsittelyssä. Metodi soveltuu myös asetelmaan, jossa halutaan tutkia ilmiötä, josta on eri syistä ongelmallista puhua avoimesti. Tällä hetkellä Delfoi on yksi tulevaisuuksientutkimuksen eniten käytettyjä metodeita, jolle on viime vuosina kehitetty uusia ”menetelmämurteita” ja käyttökohteita (Linturi 2007), joissa sovelletaan sekä verkkoteknologian että -median nykykehitystä. Delfoi-tekniikkaa on nykyvaiheessaan pidettävä sillanrakentajametodina, joka kelpaa yhtä hyvin akateemisen opinnäytteen päämenetelmäksi kuin vaikkapa työyhteisön kehittämisen työkaluksi. Menetelmää on viime vuosina hyödynnetty eri alojen tulevaisuussuuntautuneissa opinnäytetöissä korkea-asteella, mutta yhtä lailla organisaatioiden kehittämisessä ja tutkimuslaitoksissa. Pääpaino ei ole enää asiantuntijoiden yksimielisyydessä vaan päinvastoin heidän moniäänisyydessään. Nyky-Delfoi on kommunikaatiomenetelmä. Sen käyttövoima on kohtaamisissa, dialogissa ja monien äänien tulevaisuustestissä. Dialogi voidaan määritellä kahden tai useamman yksilön väliseksi, ei-autoritaariseksi ja kommunikatiiviseksi suhteeksi, jonka tarkoituksena on uuden luominen ja yhteisen ymmärryksen synnyttäminen. Erilaisia näkökulmia ei pyritä sulattamaan yhdeksi ainoaksi totuudeksi. Pyrkimyksenä ei ole vain löytää parasta argumenttia vaan synnyttää tulevaisuusprosessin toisensa kohtaavaa ja sitä kautta uutta luovaa moniäänisyyttä. (Linstone & Turoff 2002; Kuusi 1996, 1999; Tapio 2002; Linturi et al. 2010; Linturi et al. 2014) Politiikka-Delfoilla (Policy Delphi) pyritään tuomaan keskusteltavaksi erilaisia väitteitä ja argumentteja, jotta mahdollisimman moni tarkasteltavaan ilmiöön ja ongelmaan liittyvä tekijä saadaan mukaan tutkimukseen. Tavoitteena on tuottaa suuri ideoiden kirjo eli meemien diversiteetti, jotta erilaisia näkökulmia ja perusteluja voidaan mm. dialogin keinoin punnita keskenään. ”Delfoita voi luonnehtia menetelmäksi, joka strukturoi tietyn asiantuntijaryhmän kommunikaatioprosessia tehokkaasti niin, että ryhmä sekä yksilöinä että yhdessä kohtaa ja jakaa monimutkaisen ongelma-asetelman”. Turoffin (2009) määritelmä korostaa itse prosessin sisällä tapahtuvaa tiedon ja ymmärryksen muodostusta. Ei riitä, että kootaan erilaiset mielipiteet, argumentit ja näkemykset vaan ne saatetaan myös dialogiin keskenään. Turoffilaisella Politiikka-Delfoilla on selkeä hypertekstuaalinen rakenne, jossa jokaisella elementillä on oma tyyppinsä (väite, argumentti, asteikko) ja linkkinsä (relaatio) muihin elementteihin. Asetelman voi kuvata myös tietokantarakenteena. Rakenteen puitteissa jokaisella asiantuntijalla on oikeus luoda aihepiiristä omia väittämiään koko prosessin ajan. Edelleen hän voi äänestää kunkin väitteen ja argumentin osalta puolesta tai vastaan, mutta myös muuttaa kantaansa milloin tahansa kokee sen perustelluksi. Väitteitä punnitaan niiden laadun kautta. Väitteen sisältämä ehdotus saatetaan esimerkiksi kokea toivottavaksi ja merkitykselliseksi, mutta toivottoman epätodennäköiseksi. Houkuttelevuudestaan huolimatta tällainen tutkimuslinja haudataan.
- ANTICIPATION (by Roberto Poli & Antti Hautamäki) Näkökulmani aiheeseen on tulevaisuuksientutkijan. Käytän tätä termiä, koska tulevaisuuksia on aina monta. En voi olla nappaamatta mukaan ajankohtaista näkökulmaa ja avausta, jonka Antti Hautamäki teki viikko sitten blogissaan. Hän osallistui viikko sitten Italiassa konferenssiin, jonka teema oli antisipaatio, joka usein määritellään kehkeytämässä olevaksi vanhaa tulevaisuudentutkimusta haastavaksi ja lähes paradigmaattiseksi suunnanmuutokseksi. Osaksi ja monin paikoin maailmalla niin voi ollakin, mutta Suomessa kehitys on sisäsiittoisesti johtanut omia aikojaan antisipaation suuntaan. Oppimisen tulevaisuus 2030-barometria voi esimerkiksi pitää sangen selväpiirteisenä antisipaatiotutkimuksena. Mika Mannermaan evolutionaarinen tulevaisuudentutkimus vuodelta 1991 on vahva teoreettinen jäsennys, jossa on tilaa kaikille lähestymistavoille. Poli näkee antisipaation tulevaisuudentutkimuksen uutena vaiheena tai paradigmana. Se johtaa korostamaan eroja perinteiseen tulevaisuudentutkimukseen. Esimerkiksi trendianalyysiin suhtaudutaan kriittisesti. Trendit muuttuvat, jotkut häviävät ja uusia tulee tilalle. Kehityksessä on aina yllätyksiä ja uutuuksia ja siksi trendianalyysi on vaikeuksissa ja jopa harhaanjohtavaa. Tarvitaan uusia tapoja nähdä asioita. Tietäminen ja näkeminen noudattavat eri logiikkaa. Tietäminen on sidoksissa perustelemiseen kun taas näkeminen on pikemminkin kyky löytää uusia näkökulmia. Antisipaatio-teoriassa systeemin käsite on keskeinen. Teoria kritisoi perinteistä systeemi-ajattelua, jossa systeemit ovat mekaanisia ja yksinkertaisia (”newtonilaisia”). Antisipaatio liittyy monimutkaisiin, kompleksisiin systeemeihin, joita parhaiten edustavat elävät oliot. Tällainen on tulevaisuuksientutkimuksessa valmiiksi tarjolla pehmeän systeemimetodologian (SSM) muodossa. Suunnittelu ’kolonialisoi’ tulevaisuuden. Suunnittelun ongelma on Millerin mukaan ajautuminen polkuriippuvuuksiin ja jatkuvuuden oletuksiin. Suunnittelu on reaktiivista ja reformistista. Jos sen sijaan haemme uutta ja haluamme olla luovia ja kekseliäitä, meidän tulee heittäytyä epäjatkuvuuksiin ja improvisaatioon. Keskeiseksi kyvyksi nousee mielikuvitus. Miller määrittelee antisipaation tulevaisuuden käyttämisenä nykyisyyden paljastamiseen ja uuden, emergenssin ja systeemien rajojen näkemiseen. Aivan kuten Roberto Polikin Miller painottaa uusien tulkintojen tekemistä, merkityksellisyyden huomaamista ja luomista. Miller painottaa ihmisten kyvykkyyksien vahvistamista. “Antamalla ihmisille tilaa toimia, syntyy uutta ja yllättävää. Ohjaus rajoittaa ihmisten toimintavapauksia. Palasin tähän asiaan tänään perjantaina ja ehdotin Millerille, että hänhän on anarkisti ja hän vastasi makeasti nauramalla. Vakavampi kysymys oli miten tuollainen indiviidien toiminta johtaa muutoksiin jos mitään koordinaatiota ei ole. Samaa kysyi kanssamme keskustellut Sitran tutkija Timo Hämäläinen. Miller uskoi että keskenään yhteistyössä olevat ihmiset kykenevät luomaan yhteisen vision ja toimimaan sen eteen. Itse mainitsin filosofi David Lewisin kuuluisan teorian konventioista. Lewisin mukaan ihmiset toimivat monissa tilanteissa ikään kuin toiminnasta olisi sopimus. Tämä "autonominen koordinaatio" (minun sanani) syntyy keskinäisestä luottamuksesta ja jokaisen oletuksesta että muut tietävät minun toimivan tietyllä tavalla. Kuulostaa monimutkaiselta mutta juuri tällainen keskinäinen yhteisymmärrys selittää monia yhteiskunnallisia prosesseja alkaen kielen puhumisesta. Muutosten kaava on siten: yksilölliset toiminakyvyt, yhteistyö ja tilaa toiminnalle.” Antti Hautamäki jatkaa vielä: "Kysyin junamatkalla Veronasta Trentoon Ted Fullerilta, joka on Lincolnin yliopiston professori, mitä antisipaatio on hänen mielestään. Hän korosti että se tekee tilaa ymmärtää myös tunteiden osuutta ihmisen toiminnassa. Minunkin mielestäni perinteiden tulevaisuuden tutkimus on painottanut liikaa järkiperäisyyttä. Tämä on yksi tapa taas todeta, että rationaalinen suunnittelu on vaarallisella tavalla yksipuolista. "
- ANTICIPATION (by Riedel Miller, Robert Rosen & Antti Hautamäki) Palataan vielä antisipaatioon. Kartan piirtäminen on havaintojen sovittamista johonkin malliin. Meille luontaisin kartanpiirtoväline on tarina. Niitähän skenaariotkin ovat, mutta myös paljon arkisemmin. Olemassaolomme hajoaa ajatuksen atomeiksi ilman tarinaa. Kaikkein arkisinkin navigaatio tapahtuu tarinoiden kautta. Siinä mielessä tulevaisuuskartat joita myöhemmin esittelen ovat tavallaan tarina-alustoja. Jos oikein antisipaattisen ylevästi karttaprosessin kuvaisi niin toimivaan tulevaisuuskarttaan voi sijoittaa havaintoja, joiden pohjalta on mahdollista – mielellään yhteisöalyä käyttäen – tuottaa (monia) tulevaisuustarinoita, jotka asettavat asioita, ilmöitä ja toimijoita uusiin puitteisiin ja konteksteihin. Annetaan vielä Antti Hautamäen jatkaa blogitarinaansa: “Jos ette vielä tajua mistä antisipaatiossa on kysymys, niin olette samassa tilassa kuin minäkin. Kysyin junamatkalla Veronasta Trentoon Ted Fullerilta, joka on Lincolnin yliopiston professori, mitä antisipaatio on hänen mielestään. Hän korosti että se tekee tilaa ymmärtää myös tunteiden osuutta ihmisen toiminnassa. Minunkin mielestäni perinteiden tulevaisuuden tutkimus on painottanut liikaa järkiperäisyyttä. Tämä on yksi tapa taas todeta, että rationaalinen suunnittelu on vaarallisella tavalla yksipuolista. Ted on ollut mukana isossa hankkeessa, jossa on toteutettu useissa kehitysmaissa antisipaatioprosesseja jossa paikalliset ihmiset ovat koittaneet päästä vaikeiden tilanteiden yli. Näissä konteksteissa antisipaatio on monimutkainen kokonaisuus joka koostuu tiedosta, tietoisuudesta, kokemuksista ja kyvystä toimia.” Robert Rosen on yksi antisipaatio-liikkeen guru. Hän on pyrkinyt matemaattisesti mallintamaan elävien olioiden kompleksisuutta ja kykyä uudistaa itseään. Työpajan perusteella Rosenin ajattelun ytimenä näyttää olevan kahdenlaisten systeemien riippuvuus. Toinen on luonnon systeemi (Natural Systems) jatoinen formaali systeemi. Luonnon systeemeissä kausaaliset suhteet toimivat kun taas formaalisissa systeemeissä päättelyyn liittyvät suhteet vallitsevat. Tärkeintä Rosenin relationaalisessa mallissa ovat siirtymät luonnon systeemistä formaalisiin systeemeihin (encoding) ja takaisin (decoding). Malli ei ole mekaaninen, vaan pikemminkin osallistuva systeemi. Siinä on ainakin lukijan mielessä yhtymäkohtia Peter Checklandin kehittämään pehmeään systeemimetodologiaan.
- ILLICHIN KRITIIKKI Nuori Illich vaati purettavaksi dehumanisoivia monopoli-instituutioita ja luutuneita professioita yhtä lailla opetuksessa, lääketieteessä kuin energiahuollossakin. Instituutioiden purkuvaatimus oli anarkistinen, mutta muuten Illich vetosi yhteisöllisiin hyveisiin, joista tärkein on ihmisten välinen seura ja vastavuoroisuus (conviviality, mutuality). Hän ehdotti manipulatiivisten instituutioiden tilalle "seurallista" toimintaa, jonka tuntomerkkeinä ovat ihmisten välinen autonomia ja luova kanssakäyminen kulloisenkin toimintaympäristön kanssa. Tässä suhteessa hänen ajatuksensa ovat sukua sosiaalisen pääoman ideoille. Illichin kouluohjelma sisäsi neljä pääkohtaa. Kritiikki (1) jatkuvaa institutionaalistumista vastaan perustuu havaintoon, että modernit yhteiskunnat ovat vähitellen institutionalisoimassa koko elämän. Samalla ne tulevat erottaneiksi ihmiset luovasta toiminnasta. Toisena ongelmakohteena hän mainitsee koteloituneet (2) asiantuntijat. Opettajat ja lääkärit saavat yhtä tylyn kohtelun. Lääkäreistä on tullut terveyden suurin uhka, ja opettajista oppimisen pahin este. Eksperttiys ylläpitää puutetta ja riippuvuutta asiantuntijasta. Ihminen irrotetaan kyvystä ratkaista omia asioitaan. Finger ja Asún (2001) heijastavat Illichin ajatuksia nykyhetkeen: ”Asiantuntijat ja asiantuntijakulttuuri tukeutuvat aina uusiin asiantuntijoihin. Asiantuntijoilla on taipumus kartellisoida itsensä luomalla ´institutionaalisia barrikaadeja´ - esimerkiksi julistautumalla portinvartijoiksi tai valitsemalla itse itsensä avainrooleihin. Lopulta asiantuntijat kontrolloivat tietotuotantoa. He myös päättävät, mikä tieto on pätevää ja legitiimiä, ja keille on siihen pääsy.” Taloudellisen tiedotustoimiston tutkimuksessa (TAT 2002) opettajien ääni kuulostaa väsyneeltä. Kolme neljästä opettajasta kokee joutuvansa uhraamaan liikaa aikaa ja rahaa oman ammattitaitonsa kehittämiseen. Vielä suurempi osuus (85%) reagoi kielteisesti siihen, että opettajan kasvatusvastuuta lisättäisiin. Samankokoinen joukko kannattaa vallankäyttö- ja kurinpitomahdollisuuksien kasvattamista. Opettaja-ammatin entisten pääpiirteiden – asiantuntijuuden ja kasvattajuuden - suhteen opettajisto tuntuu olevan puolustuskannalla. Rubinin ja Linturin (2004) lukiotutkimukset kertovat kuormittumisesta, jota kollegiaalinen kontrolli vain pahentaa. Uudistuminen ei pääse tapahtumaan sisältäpäin. Asiantuntijat ja heidän instituutionsa muokkaavat kaikesta toiminnasta hyödykkeitä ja tuotteita. Tuotteistamisprosessi on Illichin kolmas (3) kritiikin kohde. Oppimisen tuote on koulutus, jonka tuotannon asiantuntijat monopolisoivat. He rajoittavat sen jakelua ja nostavat hinnan tavallisen ihmisen lompakon ulottumattomiin. Oppimisesta on tullut hyödyke ja kuten kaikista markkinahyödykkeistä siitä on tehty taloudellisin termein niukka. Illich päätyy puolimarxilaisin äänenpainoin samaan käsitykseen kuin ystävänsä Erich Fromm. Olemisen (being) tilalle virtaa jatkuvasti lisää omistamista (having). Käänteistuottavuuden (counterproductive) periaate on Illichin kritiikkiajatuksista (4) neljäs ja omaperäisin. Sillä hän tarkoittaa tapaa, joilla alun perin hyödylliset järjestelyt kääntyvät negatiivisiksi. Tietyn optimitason ohitettuaan prosessi muuttuu tuottamattomaksi. Liikenne on siitä esimerkki. Useimmissa suurkaupungeissa on saavutettu liikennetiheys, jossa sinänsä hyödyllisistä kulkuvälineistä saatu hyöty kerta kerralta heikkenee. Jokainen uusi auto hidastaa kulkemista paikasta toiseen
- Kustannuslaskennan vertailutietoina käytetään Tuomas Kinnusen (2014) opinnäytteessään kehittämää laskentamallia ja laskentatuloksia, jotka ovat Hämeen ammattikorkeakoulun kolmelta koulutusalalta. Luvut ovat vuodelta 2012 ja kohtuullisen vertailukelpoisia nykytilanteen kanssa. Koulutusohjelman käyttämä tuntimäärä ja tarjottu opintopiste on Kinnusen mallissa laskettu jakamalla tehdyt opetus- ja suunnittelutunnit opintopisteillä. Sama lähtökohta on mukana Delfoi-koulutuksessa, jossa suunnitelmallisesti kokeillaan ja kehitetään erilaisia oppijan tarpeisiin skaalautuvia tapoja organisoida oppimista, ja siksi myös kustannustekijät erotellaan tarkemmin. Tällä on merkitystä kokeilun kannalta, kun niin saadaan tietoa siitä, miten perinteinen opettajatuntikeskeinen oppimisen tuottamistapa korvautuu uudessa mallissa erilaisilla professioilla. Oppimista - ja opintopisteitä - aikaansaavia ja tukevia pedagogisia rooleja erotellaan opetuksen (työpajaopetus) lisäksi useita: ohjaus, tiedotus ja mediatoiminta, oppimisympäristön ja verkkotyökalun kehittäminen ja ylläpito. Kinnusen tutkimuksessa selvitettiin myös opetustuntien osuutta kaikista tunneista, joiden osuus vaihtelee eri työsopimusjärjestelmissä. Ns. muuhun työhön kuuluu opetuksen suunnittelu, suhteet työelämään ja harjoittelupaikkoihin, kokoukset ja kehittämispanokset. Huomattakoon että kustannuksiin on laskettu mukaan vain tuntikirjatut suoraan oppimista tukevat henkilötyöpanokset. Materiaalit, ostopalvelut, vuokrat ja muut kiinteät kustannukset eivät ole mukana. Kahdessa taulukossa esitellään Kinnusen selvitysten perusteella kolmen koulutusalan kustannuksia suhteessa annettuun opetukseen, muuhun työhön ja opinnollisiin suoritteisiin. Erot tuntimäärissä ovat huomattavia ja se heijastuu suoraan myös kustannuksiin. Kiinnostavin vertailuluku saadaan opintopisteen hinnasta. Koulutusten välillä on merkittäviä eroja johtuen esimerkiksi verkko-opetuksen osuudesta koko koulutusohjelmasta. Kun lasketaan pelkästään palkan osuus niin opetuksen tuntihinta on olennaisesti halvempi: 37 € (liiketalous), 35 € (hoitotyö) ja 33 € (puutarhatyö). Kaikki tiedot ovat vuodelta 2012.
- Delfoi-koulutusta on tarjottu vuodesta 2002 alkaen vapaan sivistystyön lain mukaisena kansanopistokoulutuksena. Se on ollut alusta alkaen monituottajaista johtuen siitä, että opetussuunnitelmallisen toiminnan ohella on tarjottu mahdollisuutta autenttiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä ns. kehittäjäyhteisön rakentamiseen. Opetussuoritteet Vuoden 2014 alusta alkaen Delfoi-koulutuksesta on pidetty tuntikohtaista ja toiminnoittain eriteltyä kirjanpitoa. Sopimusten myötä opetuksen kustannukset ovat yhtä tarkasti eriteltävissä, koska toiminta on ollut käytännössä kokonaan ulkoistettua ja tuntipohjaisiin laskutussuoritteisiin perustuvaa. Kuluvan vuoden aikana on siirrytty opintosuorituskohtaiseen laskutukseen, mutta tuntikirjanpitoa jatketaan entiseen tapaan. Opintosuoritteena käytetään opintoviikkoa, josta puolentoista kertoimella saadaan opintopiste. Allaolevassa taulukossa esitellään tehdyt työtunnit kolmen vuoden ajalta. Kuluvan vuoden osalta se perustuu arvioon, joka on johdettu alkuvuoden toiminnan toteutumisen pohjalta. Vuonna 2014 eDelfoi-ohjelmistoa kehiteltiin voimakkaasti (Scrum-toiminta). Syksyllä 2014 koodikehitystoiminta keskeytyi, minkä takia kehittämisessä panostettiin ohjeistukseen, kansainvälistymiseen ja kielitukeen. Opintopisteet tarkasteluvuosilta ovat olleet seuraavat: v. 2014 660 (439 opintoviikkoa), v. 2015 680 (453 opintoviikkoa) ja v. 2016 (arvio) 750 (500 opintoviikkoa). Kun otetaan mukaan tilaus- ja projektitoiminta niin summapisteet ovat v. 2014 720 op, v. 2015 770 op ja v. 2016 (arvio) 950 op. Kustannukset Seuraavassa taulukossa esitellään vuosikohtaiset kustannukset tehtäväalueittain. Luvut perustuvat Metodix Oy:n tekemiin tuntilistoihin ja sen mukaisiin laskutuksiin. Laskuihin on lisätty 24%:n alv-osuus, jonka tilaaja kuitenkin saa kompensoiduksi. Kirjanpitoon viedään alvittomat kulut. Opintopisteen hinta saadaan yksinkertaisesti jakamalla kustannukset opintopisteiden määrällä. Kokeilun aikana ohjauksen määrä on koko ajan lisääntynyt. Vuoden 2014 alkupuoliskolla Otavan Opistolla oli myös merkittävää panostus eDelfoin koodityön kautta. Se ei ole mukana laskelmassa. Otavan Opistolle on vuodelle 2016 määritelty 2028 opintoviikon kiintiö ja opintoviikon laskennallinen hinta on 270,97 euroa, josta valtionosuus 57 % eli 154,45 euroa. Vuoden 2015 vastaavat luvut olivat 296,53 ja 169,02 euroa. Lisäksi tuloja on saatu opinto- ja koulutustilausmaksuista sekä projektityöstä. Metodixin laskutusosuus valtionosuudesta vaihtelee 50-70 prosentin välillä. Opiston katetta lisää opiskelijoiden maksamat kurssimaksut. Projektituotot ja tilauskoulutukset laskuttaa opisto. Kustannuserittelyssä ei ole mukana erillislaskutettivia (hybridejä) tilauskoulutuksia, joita on toteutettu useiden korkeakoulujen kanssa. Esimerkiksi otetaan vastikään päättynyt viiden opintopisteen ylemmän ammattikorkeakoulun kurssi “Tulevaisuuden haltuunoton menetelmät YAMK, MASC15-16”. Siihen on osallistunut 35-40 monialaista opiskelijaa eri puolilta Suomea eli opintopisteitä kertyy lopulta 175-200. Opintopisteen hinnaksi koulutuksen järjestäjälle tulee 20-25 euroa, kun mukaan lasketaan opetus ja ohjaus. Lisäksi tulevat luonnollisesti kiinteät kustannukset markkinoinnista, tiloista, järjestelmistä ja hallinnoinnista, joita ei ole mukana myöskään Kinnusen Hamk-vertailulaskelmista. Kustannus on vähäinen, mutta kustannus kuitenkin, jos opetusresurssit ovat valmiiksi oppilaitoksen taseessa. Tutkimus- ja menetelmäsektorilla ulkoistus- ja yhteistyömallin hyödyt eivät ole vain kustannussäästöjä, joita tärkeämpiä pitemmän päälle ovat oppimisen tuottavuus-, motiivi- ja tuotostekijät. Vähäisiä eivät ole myöskään hyödyt opintojen joustavuudessa ja skaalautumisessa. Mamkinkin tapauksessa muutama opiskelija tekee suorituksensa syksyn työpajojen yhteydessä. Toinen oheishyöty on se, että opiskelijat voivat jatkaa avoimessa Delfoi-koulutuksessa syventävän tutkimus- ja kehittämistehtävänsä suorittamista. Jatkokokeiltavan on astetta nykytoimintaa kompleksisempi hybridimalli, jossa kaksi tai useampia koulutusorganisaatioita osallistuu samaan tilauskoulutukseen, josta on palkintona parhaassa tapauksessa merkittäviä kustannus- ja laatuhyötyjä.
- eDELFOI: ETUSIVU Oppimisen tulevaisuus 2030-barometrin paneeli https://edelfoi.fi/oppimisen-tulevaisuus-2030 .
- BAROMETRIN JATKO Barometri on prosessi, jolla on tulevaisuuden lisäksi kaksi muutakin suuntaa. Tulevaisuusluotailijoiden piiriä laajennetaan jatkuvasti opettajainhuone, koulu, pitäjä tai kohderyhmä kerrallaan. OPS-hautomon esittelyn yhteydessä näkyy, miten siihen tehtävään on valjastettu myös lyhyemmän tähtäimen tulevaisuusluotain eli OPS 2016-kyselypatteristo. Laajentamisen yksi motivaattori on mahdollisuus verrata omia tuloksia alkuperäisen asiantuntijapaneelin tuloksiin. Toinen suunta on laadullinen. Tähän astiset saavutukset ovat peruskartoittavia jakaumia ja valintojen perusteluja eli argumentteja jonkun tulevaisuuden puolesta tai vastaan. Rimaa nostetaan nyt tietoisesti ylemmäs. Kuuntelu (= muiden argumenttien lukeminen) ja dialogi ovat osallistumista toisen ajatteluun. Se mahdollistaa omien käsitysten tarkentamisen ja jossain tapauksessa uusien syntymisen. Barometritutkijoiden tehtävä on sitten lietsoa analyyseillä, uusilla hypoteeseillä ja muilla palautteille vettä uuden oppimisen kiukaalle!