Kati Sarvela HLL, sensomotorisen psykoterapian terapeutti, kouluttaja, tietokirjailija Karita Palomäki, psykofyysinen fysioterapeutti, työnohjaaja, tietokirjailija Molemmat ovat Iloa ja toivoa - sekä Traumainformed Finland verkoston perustajajäseniä Heidi Eriksson, järjestösuunnittelija, mindfullness-ohjaaja (MBCT), Sininauhaliitto Anne Hyyrynen, suunnittelija, seminaarin puheenjohtaja, Sininauhaliitto

1. Päihteet, mieli ja nuorten hyvinvointi

2. Opastinsilta 7 A, FIN-00520 Helsinki | toimisto@sininauha.fi | www.sininauhaliitto.fi
Päihdepäivät 19.5.2021
Miten lapsuuden aikaiset ikävät
kokemukset vaikuttavat ihmiseen?
- Traumainformoitu kohtaaminen
Sininauhaliitto
Anne Hyyrynen ja Heidi Eriksson

3. Klo14.30 Tervetuloa seminaariin!
Lapsuuden haitalliset kokemukset
ACE, traumaattinen stressi ja päihteiden käyttö
Mitä tarkoittaa traumainformoitu järjestelmä?
Yleisiä traumainformoitujen mallien periaatteita
SAMHSAn-mallit
Kokemuksia Skotlannista
Mitä tarkoittaa traumainformoitu kohtaaminen?
Käytännön näkökulmia traumatietoiseen kohtaamiseen
Miksi tehdä traumainformoitua päihdetyötä?
Klo 16.30 Seminaari päättyy

4. ACE-tutkimus, päihteiden käyttö ja toksinen
stressi
Iloajatoivoa.fi iloajatoivoa@gmail.com
Karita Palomäki & Kati Sarvela
bodysense.fi iloajatoivoa.fi

6. ACE - Lapsuuden haitalliset kokemukset (Vincent Felittin ja
Robert Andan tutkimusperinne)
1) toistuva henkinen väkivalta
2) toistuva fyysinen väkivalta
3) seksuaalinen hyväksikäyttö
4) fyysinen laiminlyönti (perustarpeista ei huolehdita)
5) emotionaalinen laiminlyönti (esimerkiksi yksin jättäminen, kylmä
kohtelu)
6) päihteiden väärinkäyttö kotona (esimerkiksi alkoholismia tai
huumeiden käyttöä)
7) mielenterveysongelmat kotona (esimerkiksi masennusta,
mielisairautta tai itsemurhan yrittämistä)
8) äidin väkivallan kohteena olemisen todistaminen
9) avioero tai vanhempien erilleen muuttaminen
10) toinen vanhempi vankilassa
väkivalta
laiminlyönti
Perhedynamiikan
häiriöt

7. ACE voi syntyä myös emotionaalisesta vaille jäämisestä

8. kuvat: https://www.kindpng.com/
Traumaattinen “toksinen stressivaste ” voi syntyä lukuisista pienistä
kivistä tai yhdestä tai parista suuremmasta kivestä. Kati Sarvela 2020

9. Lapset traumatisoituvat erityisen herkästi.

10. He myös toipuvat nopeasti. Nuori varpu on
taipuisa...

11. Muitakin lapsuuden haitallisia kokemuksia on...
● Perinteisesistä ACE-kaavakkeista on tehty myös laajennettuja
versioita
● Haitallisia kokemuksia ovat mm.
○ läheisen vakava fyysinen sairaus
○ perheessä liian monta lasta, jota lapsi saisi jakamattoman
vanhempiensa huomion
○ äidin raskauden aikainen toksinen stressi tai synnytyksen
jälkeinen masennus
○ syrjintä, köyhyys, sota- tai kriisi alueella eläminen,
terrorismi, lasten ihmiskauppa, huostaanotto, kultit, lasten
pakkoavioliitot,
○ koulukiusaaminen tai muu yhteisöllinen väkivalta, kuoleman
todistaminen ja pakkoavioliitot

12. On tärkeä muistaa….
● Haitallisten lapsuuden kokemusten ei
tarvitse määritellä meitä.
○ Suojelevat tekijät ja korjaavat
kokemukset
○ Kysymys on tilastollisista
korrelaatiosuhteista
○ Jälkitraumaattinen kasvu, viisaus
ja resilienssi

13. Esimerkkejä laajennetuista
seulontakaavakkeista:
● WHO kansainvälinen ACE seulontakaavake ( Adverse Childhood
Experiences International Questionnaire. ACE-1Q, 2018),
● Harvardin yliopiston tutkijoiden kehittämä seulontatyökalu (The
‘Maltreatment and Abuse Chronology of Exposure, MACE, Martin
H.Teicher ja Angelika Parigger 2015)
● Improving the Adverse Childhood Experiences Study Scale (David
Finkelhor & al 2012)

14. ACE-tutkimukset ovat
osoittaneet, kuinka suuri
merkitys lapsuuden haitallisilla
kokemuksilla on
- oppimiseen
- sosiaalisiin suhteisiin
- fyysiseen sairastavuuteen
- mielenterveysongelmiin,
väkivaltaan ja päihteiden
käyttöön

15. Positiivinen
Siedettävä
Toksinen
Stressin asteet
Toksinen stressivaste (toxic
stress response)
• Lapsuuden haitallisen stressin vaikutukset välittyvät terveyteemme
ja mielenterveyteemme mekanismin kautta, jota kutsutaan
toksiseksi stressivasteeksi.
• Kun lapsi kokee vahingollisia kokemuksia tiettyjen herkkien
kehitysvaiheittensa aikana, ilman puskuroivia suojelevia tekijöitä,
turvallisia aikuisia, tämä voi johtaa pitkällisiin neurologiisiin,
hormonaalisiin, metabolisiin ja immunologisiin häiriöihin sekä
muutoksiin geenien säätelyssä.
• Nämä muutokset voivat siirtyä seuraaviin sukupolviin,
• jolloin puhutaan epigeneettisestä perimästä. (McGowan, PO & al,
2018 ja Buss C & al, 2017)
• Toksisen stressireaktion ymmärrys on avain mielenterveyden
• ongelmien juurisyihin puuttumiseen. (Bushan D et al, 2020)
McGowan PO, Matthews SG. Prenatal stress, glucocorticoids, and development programming o the stress response, Endocrinology 2018, 159 (1): 69-82
Buss C, Entringer S, Moog NK, et al. Intergenerational transmission o maternal childhood maltreatment exposure: Implications on fetal brain development. Journal of the American Academy of Child
and Adolescent Psychiatry 2017, 56 (5) 373-82
Bhushan D, Kotz K, McCall J, Wirtz S, Gilgoff R, Dube SR, Powers C, Olson-Morgan J, Galeste M, Patterson K, Harris L, Mills A, Bethell C, Burke Harris N, Office of the California Surgeon General.
Roadmap for Resilience: The California Surgeon General’s Report on Adverse Childhood Experiences, Toxic Stress, and Health. Office of the California Surgeon General, 2020

16. Toksinen stressi voi siirtyä
ylisukupolvisesti
● Toksinen stressi voi siirtyä yli sukupolvisesti siten,
että se on muuttanut vanhempien biologiaa ja heidän
käyttäytymistään.
● Sisältävät vanhempien ja heidän lapsilleen siirtyviä
muutoksia neuro-immuuni-metabolisia toiminnoissa
sekä geenien säätelymekanismeissa.
● Nämä muutokset ennakoivat heidän terveyttään ja
sosiaalista hyvinvointiaan.
● Vanhempien käyttäytymismallit, heidän positiiviset
kokemuksensa, yhteiskunnalliset tekijät ja
historialliset traumat vaikuttavat myös
ylisukupolvisten vaikutusten välittymisessä
Bhushan D, Kotz K, McCall J, Wirtz S, Gilgoff R, Dube SR, Powers C, Olson-Morgan J, Galeste M, Patterson K, Harris L, Mills A, Bethell C, Burke Harris N,
Office of the California Surgeon General. Roadmap for Resilience: The California Surgeon General’s Report on Adverse Childhood Experiences,
Toxic Stress, and Health. Office of the California Surgeon General, 2020
CC BY

17. Covid-19
• Pandemiat, sodat, ilmastonmuutos lisäävät ja aktivoivat elämän
varrella kansalaisiin aikaisemmin kasaantunutta, purkamatonta,
haitallista stressiä (“toksinen strssi”) .
• Kriiseihin, kuten pandemioihin sisältyy yhteisöllisen (“kollektiivisen”)
traumatisoituminen riski, jolloin yhteisöt/kansakunnat pirstoutuvat,
polarisoituvat ja voivat reagoida vaikkapa väkivallalla.
• Alttiina stressille on erityisesti ihmiset, jotka kärsivät rakenteellisesta
väkivallasta, ylisukupolvisista taakoista ja lapsuuden haitallisista
kokemuksista.
iloajatoivoa.fi

18. MISTÄ SOTE-SÄÄSTÖT? KYMMENEN JOHTAVAA KUOLINSYYTÄ USA:SSA

21. The ”ACE” Study, Unaddresed Childhood Trauma, PhD Ann Jennings, annaninstitute.org

22. Korkea ACE-arvo (kompleksinen ja kehityksellinen trauma)
ovat yhteyksissä mm. näihin:
● Riippuvuudet
● Ylipaino
● Depressio
● Itsemurhat
● Tapaturmat
● Ei-toivottu raskaus
22
● Sydän- ja verisuonisairaudet
● Monet syöpäsairaudet
● Krooniset keuhko- ja maksasairaudet
● Diabetes
● Sukupuolitaudit
● Autoimmuunisairaudet
cc Yhteinen kieli 2020

23. 23
The pair of ACE:s: Adverse Childhood
Experiences and Adverse Community Environments
Ellis W., Dieatz W., BCR Framework, Academic Peds (2017), K. Sarvela & M. Pekkala (2020)
Yhteinen kieli 2020

24. LASTEN KANSSA TYÖSKENTELEVILLÄ
ITSELLÄÄN KORKEITA ACE-ARVOJA
● Ilman traumainformoitua työotetta ja työnohjauksellista tai terapeuttista tukea he saattavat itse
turvautua epäterveisiin selviytymisstrategioihin kuten päihteisiin, ja tosiasioiden kieltämiseen, ja
oman avun tarpeen vähättelyyn.
● voi johtaa työuupuukseen tai sijaistraumatisoitumiseen. Välillisenä seurauksena voi olla suuri
työntekijöiden vaihtuvuus. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että korkean ACE-arvon ei tarvitse
olla huono asia.
● Kun ammattilainen on saanut tarvitsemansa terapeuttisen kanssasäätelyn, oma kivikkoinen
kokemushistoria voi kääntyä ammatilliseksi voimavaraksi. (Lee, Kyho & al, 2017)

25. Kun lapsi saa positiivisia lapsuuden
kokemuksia, puskuroivia ja suojelevia
tekijöitä, niin haitallisten kokemusten
vaikutus vähenee ja hänen resilienssinsä
kasvaa.
(Esim. turvallinen muu vanhempi, hyvä ystävä, toipumista
edistävät uskomukset, kouluviihtyvyys, tietoisesti
läsnäoleva, kuunteleva opettaja tai naapuri,
merkitykselliset, hauskat hetket, säännöllinen arki)
Positive childhood experiences predict less psychopathology and stress in
pregnant women with childhood adversity: A pilot study of the benevolent
childhood experiences (BCEs) scale Angela J. Narayana,b,⁎ , Luisa M. Riverac ,
Rosemary E. Bernsteinb , William W. Harrisd , Alicia F. Lieberman, Child Abuse
& Neglect
iloajatoivoa.fi
CC BY-NC

26. ACE - Lapsuuden haitalliset kokemukset -
Mietteitä (Vincent Felitti & Robert Anda)
1) Varhaislapsuuden toksinen stressi on aivan liian yleistä
2) Varhaislapsuudessa esiintyvä haitallinen stressi on perusta monille
yleisille kansanterveys- ja käyttäytymisongelmille.
3) Lapsuuden haitalliset kokemukset ovat vahva ennustava tekijä
myöhemmille sosiaalisille ja mielenterveysongelmille, oppimishäiriöille,
terveysriskeille, sairauksille ja ennenaikaiselle kuolemalle.
4) Lapsuuden haitalliset kokemukset voivat johtaa aivojen kehityksen
häiriöihin (sisältäen autonomisen hermoston toiminnan häiriintymisen, sen,
että lapsen stressinsietokyky laskee, ja hän helposti joutuu ylivireyteen tai
lamaantuu. Hänen hermosto on aikuisenakin ilman korjaavia kokemuksia
jatkuvasti puolustautumisen tilassa.)
iloajatoivoa.fi cc Kati Sarvela

27. Kati Sarvela 2020
Sandra Bloom:
Sanctuary Model
http://www.sanctuaryweb.com/
Lähtökohta toipumiselle:
Turvalliset yhteisöt

28. Auttajan oma kehotietoisuus
● Asiakaskohtaamisessa turvallisen ja läsnä olevan tilan mahdollistaminen on
tärkeää.
● Hätääntynyt, hermostollisen sietoikkunan ulkopuolella oleva asiakas tarvitsee
auttajan, joka on itse turvassa omassa kehossaan ja siten kykenee
kuuntelemaan ja olemaan läsnä asiakkaalle hänen tarvitsemallaan tavalla.
● Jotta auttaja kykenee aistimaan sen, mitä potilaan kehossa tapahtuu, hän
tarvitsee omaa kehotietoisuutta ja kykyä peilata tilannetta oman kehonsa
aistimusten kautta.
● Pintatason kommunikaation alla käymme siis ”hermostojen keskustelua”
ihmisten välillä, ja tästä kommunikaatiosta on mahdollista olla ainakin aika ajoin
tietoinen.
cc Karita Palomäki: Trauman huomioiminen kipupotilaan kohtaamisessa, teoksessa Yhteinen kieli 2020

29. Hermoston itsesäätelyn keinot
myötätuntouupumuksen ehkäisijänä
● Kykyä hermostolliseen itsesäätelyyn tarvitsee myös auttaja, jotta hän voi omalla
olemuksellaan ja sanallisella kommunikaatiollaan auttaa potilasta tuntemaan turvaa
kohtaamistilanteessa.
● Auttajan kyky itsesäätelyyn ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys; usein auttamistyöhön
liittyvä monitasoinen kuormittavuus saa auttajassa aikaan uupumusta, kyynistymistä
ja näihin liittyvää yli- ja alivireyttä, mikä näkyy kehollisella tasolla turtuneisuutena.
● Myötätuntouupumus ja sijaistraumatisoituminen ovatkin monen auttajan
haasteena, puhumattakaan siitä, jos auttaja ei tunnista henkilökohtaista
traumataakkaansa, mikä vaikeuttaa hänen kykyään itsesäätelyyn ja turvan
kokemiseen itsessään.
cc Karita Palomäki: Trauman huomioiminen kipupotilaan kohtaamisessa, teoksessa Yhteinen kieli 2020

30. Tilamme
- aktivoivat eri tavoin
hierarkisesti
organisoitunutta
hermostoamme
- Aivotalo: Yläkerran
väki, keskikerroksen
väki, kellarin väki
- mielikuvat, ajatukset,
tunteet, tuntemukset,
aistimuksen suhde
tiloihin
- Dan Siegelin käsimalli
VV ->
Hyvä yhteys
aivotalon
yläkertaan eli
aivojen kuorikerroksen
ohjaukseen
S->
Hyvä yhteys
keskikerrokseen eli
tunneaivoihin
DV->
Dorsaalisella
vaguksella yhteys
kellariin aivorunkoon ja
ydinjatkokseen

31. Vakauttavat
harjoitteet,
yleistä
● Ylivireyttä rauhoittavat
harjoitteet
● Alivireyttä ”kohottavat”
harjoitteet
● Tietoisuus siitä, milloin
ollaan toleranssi- eli
sietoikkunassa
● Harjoitteet sopivat erittäin
hyvin myös kivun,
unettomuuden, ahdistuksen
jne. säätelyyn.
cc Karita Palomäki

32. Jos huomaat olevasi ylivirittynyt, voit:
● keskittyä kehon tukipintojen tiedostamiseen – turvan, läsnäolon tunne
● keskittyä hengittämään alas kohti lantionpohjaa, fokus silti
uloshengityksessä ja sen pidentämisessä, koska sisäänhengitysvaihe
nostaa vireystilaa, uloshengitys laskee
● sivellä olkavarsia ylhäältä alas / perhostaputtelu vastakkaisia olkavarsia
vasten
● kokeilla Stanley Rosenbergin vagushermoaktivointia:
○ Taivuta päätä kohti oikeaa olkapäätä, pidä venytyksessä samalla kun siirrät silmät
vasemmalle yläviistoon.
○ Pidä asento noin 30 sek -> pitäisi tulla vasteena huokaus, haukotus, nielaisu, raukeuden
tunne
○ Tee sama toisin päin, pää taipuu vasemmalle, silmät oikealle yläviistoon -> 30 sek pito
cc Karita Palomäki

33. Jos huomaat olevasi alivireinen, väsynyt
tai turta, voit:
● tuoda katsetta eteen tai ylös, mikäli
se on alhaalla
● lisätä sisäänhengityksen volyymia ja
pituutta hieman ja tehdä esim.
yläraajojen ylöspäin suuntautuvaa
venytystä samalla
● taputella kehon pintoja alhaalta
ylöspäin
● nousta seisomaan ja marssia
paikallaan tai lähteä kävelemään
Kuva: Depositphotos
cc Karita Palomäki

34. TAUKO

35. Mitä tarkoittaa
traumainformoitu
kohtaaminen
iloajatoivoa.fi. Iloajatoivoa@gmail
Karita Palomäki & Kati sarvela

36. Myötätuntoa tuo myös traumainformoidun
kohtaamisen paradigmasiirtymä
Mikä sinussa on vikana
🡪 Mitä sinulle on tapahtunut?
36
Mikä minussa on vikana
🡪 Mitä minulle on tapahtunut?
Yhteinen kieli 2020

37. Turva on
traumainformoidun
organisaation ja
päihdetyön
peruskivi on turva

38. TRAUMAINFORMOITU =
Traumatietoinen
kokonaisjärjestelmä
Meidän on ensinnäkin
ymmärrettävä, mistä
traumassa on
kysymys…..
cc Kati Sarvela 2020

39. Traumalla on monta muotoa
• Trauma yksittäisenä kokemuksena voi syntyä mm.
onnettomuuden, sairastumisen, menetyksen,
luonnonmullistuksen, pandemian ja väkivallan
seuraamuksena (PTSD-oireet tyypillisiä)
• Kompleksista traumatisoitumista syntyy kohdattaessa
useampia yksittäisiä traumaattisia kokemuksia tai niiden
kestäessä pitkään, esimerkiksi turvattomissa
olosuhteissa elämisen seurauksena. Erityisen
vahingollista on kiintymyssuhteessa koettu väkivalta tai
laiminlyönti.
39
Yhteinen kieli 2020

40. 40
Yhteinen kieli 2020
Kati Sarvela, Elisa Auvinen - Yhteinen kieli traumatietoisuutta ihmisten
kohtaamiseen, Basama Books,2020
https://www.samhsa.gov/

41. OIREITA

42. 42
• Traumaattinen kokemus uhkaa konkreettisesti tai
psykologisesti omaa turvallisuuden kokemusta ja
ylittää senhetkisen sietokyvyn rajat.
• Ulkoinen tapahtuma ei määrittele sen jättämää
traumajälkeä. Olennaista on henkilön kyky ottaa
tapahtuma vastaan ja liittää se omaan
kokemushistoriaansa.
• Jälki mielessä, aivoissa ja koko kehossa (Bessel
van der Kolk), joka ei integroidu elämäntarinaan.
Traumatisoitumisesta yleisesti
Yhteinen kieli 2020
cc Yhteinen kieli - Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen

43. Trauman monet muodot -
monitieteellisyys!
● Ylisukupolvinen trauma
● Historiallinen trauma
● Rasistinen trauma
● Kehityksellinen trauma
● Kompleksinen trauma
● Petostrauma
● Kiintymyssuhdetrauma
● Kollektiivinen trauma
● Relationaalinen trauma
● Medikaalinen trauma
cc Kati Sarvela 2021
CC BY-SA

47. Kehoturva rakentuu vakaalle autonomiselle hermostolle

48. Optimaalinen vireystila – sosiaalinen liittymien mahdollista
Hengitys syvä, syke rauhallinen, suu kostea, ruuansulatus toimii
Ajattelu selkeää, lepo mahdollista
Ylivireys, ajattelu kapeutuu, yhteys toiseen katkeaa
Suu kuivuu, iho kylmenee, pulssi nousee
Hengitys nopeutuu
Verenkierto suuntautuu suuriin lihaksiin
”Pakene tai taistele”
PARA-
SYMPAAT-
TINEN
VATSANPUOLEI
-NEN
SYMPAATTINEN
Lamaantuminen
Näön sumentumien
Kuuntelun vaikeus
Yhteys ympäristöön
katkeaa
PARASYMPAATTINEN
SELÄNPUOLEINEN
CC Kati Sarvela 2021

49. Deb Dana (2018) kuvaa autonomisen
hermoston toimintaa tikapuilla.
49
cc K. Sarvela & M. Pekkala
2020
Kolme periaatetta:
1) Hierarkkisuus
2) Neuroseptio ”turvatutka,
vaaratutka”
3) Yhteissäätely
Resilienssiä on se, että liikumme sujuvasti tikapuillamme:
Tulemme tieoisiksi, missä kohden olemme ja kuinka
palaamme turvan tilaan.
Dana, Deb 2018. The polyvagal theory in therapy.
Engaging the rhythm of regulation, E-book.

50. Toksinen stressireaktio haastaa meidät
keskusteluihin turvasta
● Turvallisuuden kokemus on
olennainen osa ihmisen tervettä
sosiaalista ja neurobiologista
kehitystä
● Turva edistää fysiologista
tasapainoa ja tervettä sosiaalista
liittymistä
● Turvallisuuden kokemuksen puute
johtaa selviytymisstrategioihin,
joista on haittaa pitkällä tähtäimellä
● Yhteiskunnan palveluiden tulisi
marginaalissa olevien ryhmien ja
muiden traumatisoituneitten
ihmisten kohdalla perustua
turvallisuuden kokemuksen ja
luottamuspääoman
vahvistamiseen
● Turvallisuuden tunteen
lisääminen on sekä yksilön että
yhteiskunnan etu
cc Kati Sarvela

51. 51
Tunteemme tarttuvat - Hän, joka pysyy rauhallisena voi säädellä toisen tilaa
Taito maadoittua
ja pysyä rauhallisena
on olennaista oman
ja henkilökunnan hyvin-
voinnin kannalta
TUNTEET
TARTTUVAT!
pakene
tai
taistele
levollinen
Kanssasäätely = Toinen jakaa toiselle omaa hyvin säädeltyä vihreää tilaansa

52. Mikäli emme huolehdi
omasta palautumisesta,
optimaalinen vireystila
alkaa häiriintyä
—> stressi
Esimiehen (opettajan,
lääkärin, sosiaalityöntekijän
jne.) ympärillä stressaantuneita
tai lamaantuneita ihmisiä.
52

54. Turvattomina meiltä puuttuu
kehorauha
● Tällöin kykymme tunnistaa ja huomata
tuettavan toksista stressiä, traumaa,
heikkenee.
● Omat kiintymyssuhteemme ja
lapsuuden haitalliset kokemukset
häiritsevät kehorauhaamme
● Kykymme tarjota toipumista edistävää
tilaa heikkenee
● Oman toipumispolun tärkeys!
cc Kati Sarvela

55. Kehorauha = Ystävyyttä oman kehon kanssa
● Se on lepeää uteliaisuutta omia kehon reaktioita kohtaan:
Tutustut omien aivojesi ja hermostosi toimintaan
● Se on omien “triggereiden” ja “glimmereiden” tunnistamista
● Se on kehotietoisuutta, jossa tulet samalla sinuiksi tulemista
omaa elämääsi kannattelevan tarinan kanssa.
● Itsetuntemusmatkaa
● Vertaisryhmät, työnohjaus, terapia
cc Kati Sarvela 2021

57. Rakkauden koodi ja rakkaustakuu
• Stephen Porges puhuu “Rakkauden koodista = turvallisuuden kokemus, joka mahdollistaa terveen
läheisyyden ja sosiaalisen liittymisen.
• Kun emme ole lapsuudessa saneet aikuisen rakkautta, tervettä kiintymyssuhdetta, etsimme rakkautta
läpi elämämme
• Kun lapselle taataan rakkaus – turva ja kiintymys – optimoituu hänen kokonaisvaltainen hyvinvointinsa
• Välittyvä peilisolujen ja resonanssi-ilmiöiden kautta - yhteissäätely!
• Jokaisessa ihmisessä on jotakin rakastettavaa, jotakin pientä sankaruutta hänen kärsimyksensä
keskellä
cc Kati Sarvela

58. Rakkaustakuuseen tarvitaan
sydänyhteyttä
● “SYDÄNYHTEYS MERKITSEE LAPSELLE NÄHDYKSI TULEMISTA JA
ARVOKKUUDEN KOKEMUSTA OMANA, AINUTKERTAISENA ITSENÄÄN” –
MINNA KATAJAMÄKI BLOGISSAAN –
● Polyvagaaliteoria ja kiintymyssuhdeteoria avaavat sydänyhteyden
luonnetta.
○ Kun vanhemmat ja muuta aikuiset ympärillä voivat hyvin, heidän kasvonsa, koko kehonsa
ja sanallinen ilmaisu viestivät yhteyttä ja iloa, jota lapsen kasvot ja keho resonoivat.
cc Kati Sarvela

60. Minkälaista on sisäinen puheesi ja suhteesi kehoosi?
Palauta mieleesi jokin asia, mikä on askarruttanut sinua viime
aikoina.
● Puhutko itsellesi kuin parhaalle ystävällesi?
● Mitä kehossasi tapahtuu?
● Osaatko ottaa havaintoihisi tutkivan, uteliaan ja myötätuntoisen
suhteen?
Anna itsellesi ja tuettavallesi “rakkaustakuu”
60
cc Yhteinen kieli 2020

61. Omat ACE:t, sijaistraumatisoituminen ja myötätuntouupuminen
Traumainformoidussa kohtaamisessa huomioidaan myös auttajan kokemus ja
tunnesiirtymät
● Pyritään aktiivisesti pitämään huolta auttajan jaksamisesta ja palautumisesta
● Itsemyötätunto
● Itsesäätely
● Itsehavainnointi - Kaksoistietoisuus
● Itsereflektio
● Vertaisryhmätoiminta, työnohjaus, psykoterapia
● Ilman itsestäsi huolehtimista, saatat kyynistyä ja kykysi havainnoida ja
tunnistaa toisten traumoja heikkenee
● Seurauksena voi olla empatiauupumus
61
cc Kati Sarvela

62. Traumainformoitu
järjestelmä
Pyritään tunnistamaan ja
huomaamaan trauma, mutta myös
huomioimaan trauma.

63. SAMHSAn
neljä T:tä

64. Toimitaan
Toimitaan systeemissä siten, että traumatieto
integroidaan järjestelmään, organisaatioiden
toimintakulttuuriin ja käytäntöihin kaikilla tasoilla
Torjutaan
Torjutaan käytettävissä olevin keinoin tuettavan
uudelleen traumatisoitumista
iloajatoivoa.fi

65. Tiedostetaan
Tiedostetaan traumojen laaja levinneisyys
Tunnistetaan
Tunnistetaan trauman oireet asiakkaissa ja oppilaissa,
henkilökunnassa ja perheissä sekä koko järjestelmässä
iloajatoivoa.fi

66. SAMHSA:n kuusi periaatetta
1. TURVA Organisaatiossa sekä henkilökunta että tuettavat olonsa turvalliseksi.
2. LUOTTAMUS JA LÄPINÄKYVYYS Päätökset tehdään läpinäkyvästi ja
päämääräsuuntautuneesti, ja samalla pyritään säilyttämään tuettavien, heidän perheidensä
sekä työntekijöiden ja heidän sidosryhmiensä välinen luottamus.
3. YHTEISTYÖ JA YHTEISTOIMINNALLISUUS Ihmisten välistä kumppanuutta ja vallanjakoa
tasataan terveellä tavalla. Organisaatiossa tiedostetaan, että toipuminen tapahtuu
parantavassa suhteessa.
4. VOIMAANNUTTAMINEN Tukemisessa otetaan huomioon ja tehdään näkyväksi asiakkaan jo
olemassa olevat vahvuudet. Tarvittaessa häntä autetaan löytämään uusia voimavaroja
itsestään.
66
Yhteinen kieli 2020
https://www.samhsa.gov/, Kati Sarvela, Elisa Auvinen, Yhteinen kieli - Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen, 2021, Basam Books

67. 5. OMA ÄÄNI JA MAHDOLLISUUS
VALINNOILLE
Organisaatio pyrkii kaikin tavoin lisäämään
tuettavien ja heidän perheidensä sekä
henkilökunnan valinnanmahdollisuuksia.
Organisaatiossa ymmärretään, että eri
asiakkaat tarvitsevat yksilöityjä
lähestymistapoja.
6. KULTTUURISIIN, HISTORIALLISIIN JA
SUKUPUOLISIIN TEEMOIHIN LIITTYVÄT
ASIAT
Organisaatiossa ymmärretään, että rodulliset,
etniset ja kulttuuriset erot luovat erilaisia
tarpeita. Trauma voi ilmetä yksilössä ja
yhteisössä eri tavoin muun muassa näiden
erojen vuoksi.
67

68. Yhteinen kieli -
Traumainformoitu työote
(TIT) malli

69. Tunteet kehossa -harjoitus
Kaikki kokemuksemme ja tunteemme ”asuvat” kehossa kehollisina, fysiologisina
reaktioina. Ajatuksemmekin muuttuvat fysiologiaksi.
● Kun tiedostat esim. stressaavan olon nousevan, kysy itseltäsi: Mistä tiedän, että
minulla on tämä tunne?
● Kehollista ja luo tunteesta visuaalinen kuva, kysy: Jos tämä tunne olisi 1)
muodoltaan, 2) kooltaan, 3) ”materiaaliltaan” ja 4) väriltään jotakin, mitä se olisi?
Liikkuuko se vai pysyykö paikallaan?
● Salli tunteen olla sellainen kuin se on, havainnoi sitä mahdollisimman neutraalisti.
● Hengitä tunteen läpi, eli visualisoi hengityksen virta kulkemaan kehonosaa kohti ja
siitä pois.
● Huomaa, miltä tunne ja kehontuntuma tuntuvat juuri nyt.
cc Karita Palomäki

70. Kämmenselän akupisteen stimulointi
● Havainnoi kipualuetta: koko, muoto,
“materiaali”, mielikuvaväri. Naputa
etu- ja keskisormella kevyehkösti ja
omalla tempolla 1-2 minuuttia
kerrallaan.
● Havainnoi samalla kipu- tai
lihasjumi/epämukavuusaluetta ja
huomaa mahdolliset muutokset.
● Mikäli huomio siirtyy spontaanisti
muualle kehoon, salli sen edetä.
● Pidä pieni havainnointitauko ja jatka
tarvittaessa vielä 2-5 kierrosta.
Akupisteiden stimulointi tutkitusti mm. laskee kortisolitasoja ja rauhoittaa amygdalan ”hätätilaa” 🡪 www.eftunverse.com - Research
cc Karita Palomäki

71. Kysymyksiä?

72. Opastinsilta 7 A, FIN-00520 Helsinki | toimisto@sininauha.fi | www.sininauhaliitto.fi
Kiitos kun osallistuit!

73. Tilaus
KIRJAN KIRJOITTAJAT:
Elisa Auvinen, FM äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja,
lastentarhanopettaja, Internal Family Systems -
terapiaohjaaja, kirjallisuusterapiaohjaaja
Mikaela Blomqvist-Lyytikäinen, LL nuorisopsykiatrian
erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys,
sensomotorinen psykoterapia, kirjallisuusterapiaohjaaja
Anne Karkkunen, psykodraamaohjaaja, kouluttaja,
psykoterapeuttiopiskelija
Johanna Linner Matikka, YTM perhe- ja
lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntija, tohtorikoulutettava
Maria Lindroos, PsM psykologi, työnohjaaja
Karoliina Maanmieli, FT kirjallisuusterapiaohjaaja
Sari Nyberg, toiminnanjohtaja, EMBA
Pirkko Olanterä, TM pappi, pedagogi, Ihminen tavattavissa -
terapeutti, TRE-ohjaaja
Karita Palomäki, fysioterapeutti, psykofyysisen
kivunhoidon asiantuntija, työnohjaaja, kouluttaja
Anne Pelkonen, LL psykiatrian erikoislääkäri, YET
kognitiivinen psykoterapeutti, kouluttajapsykoterapeutti
Kati Sarvela, HLL hammaslääkäri, terapeutti, kouluttaja
iloajatoivoa.fi

74. Perustarpeet: Käytännöllinen tuki, turvallinen
työympäristö, riittävästi apuvälineitä, koulutusta ja
henkilökuntaa, mahdollisuus taukoihin, terveellinen
ruokavalio, liikunta
Emotionaalisiin tarpeisiin vastataaminen: Psykososiaalinen
tuki, omahoito, tunnetaidot, hyvinvointisuunnitelma
(työnohjaus, stressinpurku ryhmissä, reflektiiviset käytännöt,
mindfulness, itsemyötätunto )
Psykologinen ensiapu: myötäelävä kuuntelu
ja psykoedukaatio (vertaisryhmät, TRE,
taideterapiat jne.)
Lyhytterapiat
Pitkät
terapiat
Muodolliset interventiot
terveydenhuollon ammattilaisten
toimesta
Epämuodolliset
ammattilaisten
interventiot
Tavanomaiset
organisaation
TIT ja ACE
tietoiset
käytännöt
Reaktiiviset
interventiot
Ennaltaehkäisevät
toimet
Kuinka reagoida työyhteisössä haitalliseen stressiin traumainformoidusti?
TIT= Traumainformoitu työote ACE= Lapsuuden haitalliset kokemukset (adverse childhood experiences)
Mukaellen
NHS
transformingpsycholigicaltrauma.scot
cc Kati Sarvela 2021

75. Päihteet, mieli ja nuorten hyvinvointi