Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
Upcoming SlideShare
Oppijan digitaalinen jalanjälki
Next
Download to read offline and view in fullscreen.

Share

Poluttamo-hanke: Lähtötilanneraportti ohjauskäytänteistä

Download to read offline

Tämä lähtötilanneraportti kuvaa viiden Poluttamo-hankkeeseen osallistuvan oppilaitoksen tämänhetkisiä ohjauskäytänteitä (marras-joulukuu 2016). Kun mukana on isoja ja monipuolisia oppilaitoksia – esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulu tai Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia – ei tässä raportissa pyritä kuvaamaan koko kyseisen oppilaitoksen ohjauskäytänteitä vaan painopiste on Poluttamo-hankkeeseen osallistuvassa oppilaitoksen osastossa tai oppiaineessa.

  • Be the first to like this

Poluttamo-hanke: Lähtötilanneraportti ohjauskäytänteistä

  1. 1. POLUTTAMO – Ohjauskäytänteiden lähtökohtatilanneraportti 1 SuomeneOppimiskeskus Ari-Matti Auvinen Poluttamo-hanke Lähtötilanneraportti ohjauskäytänteistä Sisältö 1 Raportin tavoite ja käytetyt työtavat..........................................................................................................................................................................3 2 Osaamisen osoittaminen ja todentaminen .................................................................................................................................................................6 2.1 Oppijoiden nykyisen osaamisen osoittaminen.....................................................................................................................................................6 2.2 Osaamisen esittämisenerilaiset tavat.................................................................................................................................................................8 2.3 Ohjaukseen taustatietojen saaminen aiemmista opinnoista.................................................................................................................................9 2.4 Oppijoiden mahdolliset perustaitojen puutteet ja ohjaustoiminnan rooli............................................................................................................10 3 HOPS-käytännöt.....................................................................................................................................................................................................11 3.1 Nykyisten HOPS-käytäntöjen arviointi...............................................................................................................................................................11 3.2 Oppimisen ja kehittymisen visualisoinnin käytännöt..........................................................................................................................................13 3.3 Oppimisanalytiikan hyödyntämisen ohjauksessa...............................................................................................................................................14
  2. 2. POLUTTAMO – Ohjauskäytänteiden lähtökohtatilanneraportti 2 4 Ohjaustoiminnan menetelmät ja työkalut.................................................................................................................................................................15 4.1 Ohjauksen menetelmät ja työkalut...................................................................................................................................................................15 4.2 Oppijoiden poluttaminen.................................................................................................................................................................................18 4.3 Oppijoiden vertaistuki ohjauksen tukena..........................................................................................................................................................19 4.4 Oppijoiden sidos- ja viiteryhmien hyödyntäminen.............................................................................................................................................20 5 Ohjaustoiminta ja oppijoiden arjen haasteet ............................................................................................................................................................21 5.1 Oppijoidenerityistilanteet ja ohjaustoiminta ....................................................................................................................................................21 5.2 Oppijoidenelämänhallinnan ja arjenhallinnan haasteet.....................................................................................................................................23 5.3 Mahdolliset yhteydet muihin tahoihin ja viranomaisiin......................................................................................................................................24 6 Ohjauksen käytännön työtavat................................................................................................................................................................................25 6.1 Ohjaajien keskinäinen yhteistyö.......................................................................................................................................................................25 6.2 Ohjaustyön dokumentointi ..............................................................................................................................................................................26 6.3 Ohjaustyön luottamuksellisuus ........................................................................................................................................................................27 6.4 Ohjaustyön tuloksellisuuden seuranta..............................................................................................................................................................28 7 Sukupuolivaikutukset ja ohjaustoiminta...................................................................................................................................................................29 8 Yhteenveto.............................................................................................................................................................................................................30
  3. 3. POLUTTAMO – Ohjauskäytänteiden lähtökohtatilanneraportti 3 1 Raportintavoite ja käytetyt työtavat Tämä lähtötilanneraportti kuvaaviidenPoluttamo-hankkeeseenosallistuvanoppilaitoksentämänhetkisiäohjauskäytänteitä(marras-joulukuu2016).Kun mukanaon isojaja monipuolisiaoppilaitoksia –esimerkiksi Hämeenammattikorkeakoulutai Espoonseudun koulutuskuntayhtymäOmnia–ei tässä raportissapyritäkuvaamaankokokyseisenoppilaitoksenohjauskäytänteitävaanpainopisteonPoluttamo-hankkeeseenosallistuvassaoppilaitoksen osastossatai oppiaineessa. Poluttamo-hankkeenydinteematovat - osaamisentunnistaminen - osaaminennäkyväksi - oma opintopolku - sujuvasiirtymä. Tämä ohjauskäytänteidenlähtötilanneraportti keskittyynäihinneljäänydinteemaan,jakartoittaanäidenteemojenohellamyös ohjaustoiminnankäytännön työtä jaseneri ulottuvuuksia. Lähtötilanneraportintoiminnallinentavoite onkuvataPoluttamo-hankkeenalkuvaiheessahankkeeneri pilotointiympäristöjennykyisetohjauskäytänteet, mikäantaa mahdollisuudensekähankkeenaikanaseurataniidenkehittymistäettähankkeenloppupuolellaarvioidaniidenmuuttumistajakehittymistä. Lähtökohtatilanneraporttiei voikaankattaakokoohjaustoiminnankuvausta,jotentätädokumenttiatäydentävätPoluttamo-hankkeidenpilottienkuvaukset ja niistätehtävätraportit. Lähtötilanneraportintiedonhankinnan ensisijaiseksi työtavaksi hahmottui selkeästi ohjaustoimintaanosallistuvillehenkilöille tehdyt strukturoidut teemahaastattelut. Näidenteemahaastattelujenkestooli 1,5– 2 tuntiaja yhtä poikkeustalukuunottamattane suoritettiinAdobeConnect –verkkoympäristössä,jolloinne myöskinnauhoitettiin.Suoritetutstrukturoidutteemahaastattelutperustuivatselkeäänjaetukäteen valmisteltuun kysymysrunkoon,jokapysyi samanaläpi kaikkienhaastattelujen.Poluttamo-hankkeenpartneristariippuenhaastatteluunosallistuijokoyksi tai kaksi henkilöä.Yhteensähaastatteluihinosallistui seitsemänhenkeäviidestäoppilaitoksesta. Kunkyseessäonlähtötilanneraportti,päädyttiintämänraportinesittämistavassatiivistäenkuvaamaanviideneri oppilaitoksenohjauskäytänteitämelko yksityiskohtaisestikin.Tähänonkolme selkeääsyytä.Ensimmäinensyyon,ettäkunPoluttamonoppilaitoksissatehtävätpilotitpoikkeavatrunsaastikin
  4. 4. POLUTTAMO – Ohjauskäytänteiden lähtökohtatilanneraportti 4 toisistaan,ei hankkeenkannaltaolisi ollutmielekästäanalysoidaeri ohjauskäytänteitäpyrkienpääsääntöisestivertailemaanniitäkeskenään.Toinensyyon, ettänäin tehtylaveampi esittäminenantaakuitenkinlukijoillemahdollisuudenpoimiaeri oppilaitostenkäytänteistäideoita javinkkejä.Kolmassyyon,että tälläesittämisentavallavoimme hankkeentuloksiaarvioidessaverratalähtökohtatilannettahankkeeninterventioonjasenvaikutuksiin. Lähtökohtatilanneraportissakäsittelemme seuraaviaohjauskäytänteidenkannaltakeskeisiäteemoja: 1 Osaamisenosoittaminenjatodentaminen 2 HOPS-käytännöt 3 Ohjaustoiminnantyökalutjamenetelmät 4 Ohjaustoimintajaoppijoidenarjenhaasteet 5 Ohjauksenkäytännöntyötavat 6 Ohjauksenerilliskysymykset. Selkeydenjaluettavuudenvuoksikäytämme johdonmukaisesti termiä”oppija”kattamaanoppilaatjaopiskelijat oppilaitoksestariippumatta. Tässä lähtötilanneraportissaonesitettytiivistetysti viidenPoluttamo-hankkeessamukanaolevanoppilaitoksenohjauskäytänteitäjapainopiste on Poluttamo-hankkeenpilotointiintai muuhuntoiminnankehittämiseenosallistuvassaoppilaitoksenosastossatai oppiaineessa. Hämeen ammattikorkeakoulu Hämeenlinnan lyseon lukio Espoon seudun koulutuskunta- yhtymä Omnia Otavan Opisto Ammattiopisto Tavastia Osasto / opintolinja/ painopistealue Tietojenkäsittely ja Hoitoala Lukion ns. Lukiostartti Hotelli-, ravintola- ja catering-ala ja Autoala (perustutkinnot) Nettilukio Pintakäsittelyalan perustutkinto Opinto-ohjauksen resurssointi HAMK:ssa näillä aloilla jokaisella päätoimisella opolla on noin 300 ohjattavaa oppijaa. Koko lukiossa runsaat500 oppijaa ja kaksi päätoimista opoa eli kummallakin on noin 250 ohjattavaa oppijaa. Omniassa jokaisella päätoimisella opolla noin 300 ohjattavaa oppijaa. Nettilukiossa ja Nettiperuskoulussa jokaisella päätoimisella ohjaajalla,joita on yhteensä yhdeksän,on 100-150 ohjattavaa oppijaa. Tavastiassa tämän alan opolla on 600-700 opiskelijaa.Opoilla on keskinäinen työnjakoa – yksi opo hoitaa esimerkiksi vain aikuisopiskelijoita. Tämän raportinvarsinainentiedonhankinta- jakirjoitustyötehtiinmarras-joulukuussa2016. Suuri kiitostämänraportinsisällöstäkuuluuseitsemälle haastateltavalle,jotkakertoivatavuliaastijalaajasti omistakokemuksistaanjatyötavoistaan –kiitos!
  5. 5. POLUTTAMO – Ohjauskäytänteiden lähtökohtatilanneraportti 5
  6. 6. POLUTTAMO – Ohjauskäytänteiden lähtökohtatilanneraportti 6 2 Osaamisenosoittaminenjatodentaminen Poluttamo-hankkeeneräsydinteemaon osaamisentunnistaminen jatavoitteenaonkehittääkäytänteitäoppijankokonaisvaltaiseenosaamisen tunnistamiseenjatunnustamiseensekämotivoidaoppijoitapilkkomallatarvittavattiedotjataidotpienemmiksi kokonaisuuksiksi. Ensimmäinentemaattinenkokonaisuuskäsitteleeoppijoidenosaamisenosoittamistajatodentamistajase jakautuu neljäänalateemaaneli - oppijoidennykyisenosaamisenosoittaminen - osaamisenesittämisenerilaisettavat - ohjaukseentaustatietojensaaminenoppijoidenaiemmistaopinnoista - oppijoiden mahdollisetperustaitojenpuutteetjaohjaustoiminnanrooli. 2.1 Oppijoiden nykyisen osaamisen osoittaminen Oppijoidennykyisenosaamisenosoittaminensisältääteemanakaksi erillistä,joskintoisiinsaliittyvää,elementtiä.Ensimmäinen elementti onnykyisen osaamisentunnistaminenjamahdollinenhyväksilukeminenopintosuorituksenajatoinenelementti onosaamisenhavainnoiminen,todentaminenja dokumentoiminen. Poluttamo-hankkeenosaltamukanaolevatoppilaitoksetpoikkeavattoisistaan,kunLyseonLukioontulevatoppijattulevatlähespoikkeuksettasuoraan peruskoulustajavastaavasti Hämeenammattikorkeakoulunopiskelijoillasaattaaollatakanaanjopitkäja monipuolinentyö- jaopiskelukokemus.Tämä erilaisuusvaikuttaamyössiihen,kuinkamonimuotoisiajamonipuolisiatapojaoppijallaonosoittaanykyistäosaamistaan.
  7. 7. POLUTTAMO – Ohjauskäytänteiden lähtökohtatilanneraportti 7 HAMK LyseonLukio Omnia Otavan Opisto Tavastia Mitenopinnot ja taidot nykyisin havainnoidaan, todennetaanja dokumentoidaan? HAMK:lla on oppilaitoksena aiheesta yhteinen ohje. Nivelvaiheessa ennen opintojen alkua pyritään osoittamaan kaikki osaaminen,jotta oppija saadaan sijoitettua oikeaan ryhmään.Tämä voi tapahtua todistuksilla ja näytöillä. Osaamisen osoittamisen tapoja ovat kokeet, tuntiosaaminen, vertaisarviointi sekä erilaisetitsenäiset suoritukset. Oppijatvoivat suorittaa lukion oppimäärän mukaisia reaaliaineita verkossa,joista suoritus tulee mahdollisesti toisesta oppilaitoksesta. Opettajat ilmoittavat kurssien loppuarvioinnin kohteista ja painoarvoista, ja kursseista saadaan numeroarvosana. Ensisijainen tapa osoittaa osaamista ovaterilaiset todistukset. Aikaisemmasta työkokemuksesta voi tehdä myös tutkinnonosan, jolloin opiskelija osoittaa osaamisensa näytöllä, jonka omatomnialaiset ottavat vastaan. Mahdollisista opintojen hyvityksistä tekee opinto- ohjaaja päätökset. Osaaminen arvioidaan pääsääntöisesti tehtävillä ja harjoitustehtävillä. Samoin oppimispäiväkirja on edellytyksenä opinnoissa. Hyväksilukuja voi saada lukio-opinnoista ammatillisista opinnoista, ammattikorkeakoulun opinnoista ja yliopiston opinnoista. Oppijatsaavat tehtävistä sanallisen palautteen ja kurssista numero- arvosanan. Mikäli oppija haluaa,hän voi suorittaa kokonaisen oppiaineen tai yksittäisen kurssin myös tenttimällä. Kaikki palautteetja arvosanatkertyvät MUIKKU- oppimisympäristön suoritusrekisteriin, josta niitä voi käydä katsomassa opintojen aikana. Oppija arvioi itse omaa osaamistaan oppimis- päiväkirjassa.Oppimis- päiväkirjaa kirjoitetaan jokaisella kurssilla. Varsinaiset ylioppilas- kirjoituksettehdään lähilukiossa tai Otavan Opistolla. Tavastiassa osaamisen todentamiseen on paljon soveltamisalaa.Tärkeää on hahmottaa, minkä tyyppisillä tehtävillä tunnistetaan osaaminen. Eri tutkinnonosiin on jaettu tehtävät, ja tehtävät antavat oppijoille odotusten pohjan ja miten asia hahmotetaan. Ajatuksena on, että oppijan oppimisen itseohjautuvuus korostuu tehtävien kautta. Ammattiosaamisen näytön merkitys on keskeinen oppijalle – oppijalla on itse mahdollisuus oman tason ja tavoitteiden määrittelyyn ja osaamisen tunnistaminen tehdään sen perusteella,mitä oppija pystyy näyttämään. Tavoitteena on kokonaisvaltainen lähestysmistapa ja opintojen henkilö- kohtaistaminen.
  8. 8. POLUTTAMO – Ohjauskäytänteiden lähtökohtatilanneraportti 8 2.2 Osaamisen esittämisen erilaiset tavat OsaamisennäkyväksitekeminenonniinikäänPoluttamo-hankkeenydinteemoja. Osaamisenerilaistentapojenkäyttöonavainasemassaosaamisen näkyväksi tekemisessä. HAMK LyseonLukio Omnia Otavan Opisto Tavastia Minkälaisiaosaamisen esittämisentapoja on jo käytössä ja miten niitä kehitetään? Näyttökäytäntö on sellainen,että oppija itse kuvaa osaamisensa suhteessa opetus- suunnitelmaan ja miten osaamisensa haluaa osoittaa.Näytön antamisessa on monia erilaisia vaihtoehtoja (esimerkiksi haastattelu, raportin kirjoittaminen, oppitunnin pitäminen asiasta). Hoitotyön opinnoissa on käytössä myös simulaatio, jossa oppijatvoivat osoittaa omaa osaamistaan - simulaatiossa tehdään oikea case.Meillä on tehty myös videoita laboratoriossa työskentelystä, joilla on osoitettu käytännön työn osaaminen. Osaamisen esittämisen tapoja on moninaisia. Oppijatvoivat osoittaa osaamistaan mm. videoilla,suullisilla esityksillä (esimerkiksi kielissä),ryhmätöillä ja tiimijaksoilla, jotka ovat ryhmätyökokonaisuuksia, joihin on integroitu viiden eri oppiaineen sisältöjä. Perinteisen opettajakeskeisen arvioinnin ohella käytämme myös itsearviointia ja vertaisarviointia. Osaamisen esittämisen tapoja ovat tentit, ryhmän kanssa tehtävät”keikat” eli työsuorituksettietyille tilaajille sekä työssäoppimisen raportit – nämä voivat olla blogeja, päiväkirjoja,valokuvia tai videoita. Dokumentointi tehdään useimmiten Omnian käyttämille digialustoille. Kansainvälisessä vaihdossa työssäoppiminen on olennaista ja kansainvälisistä töistä oppijattekevät myös raportin rahoittajille. Hyväksilukujen kehittämisessä on tehty ohjaajille ohjeistus,joka yhtenäistää tehtäviä hyväksilukuja. Osaamisen esittämisen tapoja ovat arvioitavien tehtävien lisäksi tenttimis- mahdollisuus (suullinen ja kirjallinen,varsinkin ennen ylioppilaskirjoituksia). Ilmiöpohjaisessa oppimi- sessa on mahdollista näyttää osaamistaan esim. videon, äänitteen, dia- sarjan tai valokuvien avulla. Olemme kehittäneetmyös itsearvioinnin keinoja verkkoympäristöön. Yhteisöllistä oppimista ja vertaisarviointia on kokeiltu joillakin verkkokursseilla esimerkiksi matematiikassa. Käytänteitä kehitetään esim.Opiston omilla verkkopedapäivillä ja projekteissa,joihin olemme osallistuneet (Poluttamo,Viisari). Tavastiassa oppiminen on tehtäväpohjaista ja olennaista oppijoille on opetella ammatti- osaamisen näyttöön tarvittavat asiat.Erilaisten tehtävien tekeminen valmentaa ammatti- osaamisen näyttöön,jossa ammattiosaaminen todennetaan. Oppijan osaamisesta saa käsityksen esimerkiksi keskustelemalla työnantajan kanssa, oppijan antamien dokumenttien perusteella sekä annettavan työnäytteen perusteella. Tärkeä tekijä voi myös olla esimerkiksi todennettava asiakaskokemus. Alat poikkeavat toisistaan ja tutkintojen sisälläkin on variaatioita. Samoin nuorisotutkinnotja erikoisammattitutkinnot poikkeavat tässäkin suhteessa,koska nuorilla ei ole usein työssä kertynyttä osaamista näytettävänä.
  9. 9. POLUTTAMO – Ohjauskäytänteiden lähtökohtatilanneraportti 9 2.3 Ohjaukseen taustatietojen saaminen aiemmista opinnoista Eräs olennainenosajoustavaanosaamisentunnistamiseenjatunnustamiseenonkunnollinentaustatietojensaaminenaiemmistaopinnoista.Tässäkin suhteessaonhuomattava,ettäPoluttamo-hankkeenoppilaitokseteroavattoisistaan,muttakaikkien oppilaitostenohjaustoiminnanosaltapidetään tärkeänä,ettäoppijoistaonsaatavanakunnollisesti taustatietoa.Taustatietojensaamisessatiettyähankaluuttasaattavataiheuttaatietosuojakysymykset. HAMK LyseonLukio Omnia Otavan Opisto Tavastia Mitenohjaukseen saadaan taustoitustietoa aiemmistaopinnoista (esimerkiksi oppilaitoksen vaihtajienosalta)? Meillä hakuvaiheessa tarkistetaan aiemman tutkinnon olemassaolo ja pätevyys. Opiskelupaikka on ehdollinen,kunnes aiemmattodistukset näytetään. Monissa asioissa olemme riippuvaisia sitä, mitä opiskelija haluaa itse kertoa. Meillä on myös aloittaville oppijoille ennakkokysely,mutta kaikki oppijat eivät halua vastata siihen. Aiempien opintojen hyväksiluku edelyttää myös opintojen sisältökuvausten esittämisen. Yhteistyö Kanta-Hämeen alueen opojen kanssa on aktiivista ja joustavaa. Tätä tietoa ei saada kovin paljoa.Jos oppijalla on sairaus- tai oppimishäiriödiagnooseja, niistä yleensä tiedetään. Taustoittava materiaali on aina hyödyksi (jos oppija on esimerkiksi narkoleptikko),mutta jotkut oppijathaluavataloittaa ikään kuin ”puhtaalta pöydältä” uudessa koulussa. Meillä ”lukiseula” tehdään heti lukion alussa ja sillä skannataan mahdolliset tämän alueen ongelmat. Lähikoulujen opot tunnetaan hyvin, joka helpottaa saumatonta yhteydenpitoa. Perustana on siirtoilmoitus,jonka toinen oppilaitos antaa.Siitä saadaan tarvittavat perustiedot. Opot soittelevat tarvittaessa perään toisiin oppilaitoksiin ja kysytään mahdollisia tarkentavia kysymyksiä. Taustatietoa aiemmista opinnoista on mm. hakulomakkeessa ja oppija keskustelee yhden ohjaajan kanssa,josta saadaan alkuhaastattelu- tiedot. Tietoja saadaan myös aiemmista todis- tuksista,jotka osoittavat lukiokelpoisuuden. Myös opinto-ohjauksen OP1-kurssin tehtävistä kertyy tietoa oppijan taustasta.Taustatiedot antavat myös perustan aiempien opintojen hyväksiluvulle. Alkuohjauskeskustelussa ohjaaja pyrkii kartoittamaan opiskelijan kokonaistilannetta ja saamaan lisää tietoa esimerkiksi oppijan mahdollisista erityisen tuen tarpeista. Oppijoista saadaan taustatietoa paljon,mutta enemmänkin pitäisi saada. Tiettyjä asioita rajoittavat tietosuojakysymykset, vaikka vanhempienkin toive olisi tietojen siirtyminen oppilaitoksesta toiseen (esimerkiksi perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen). Tärkeää olisi pystyä tunnistamaan hyvin erityisopetuksen tarpeetja pystyä suunnittelemaan vastaavat toimet. Yhteistyö Hämeenlinnan seudun koulujen opojen kanssa on joustavaa.
  10. 10. POLUTTAMO – Ohjauskäytänteiden lähtökohtatilanneraportti 10 2.4 Oppijoiden mahdolliset perustaitojen puutteet ja ohjaustoiminnan rooli Eräs kasvavistaohjaustoiminnanhaasteistaovatoppijoidenmahdollisetperustaitojen(esimerkiksi pääasiallisenopiskelukielentaito) puutteettai vaillinaisuudet. Erilaistenarvioidenmukaannoinneljännesoppijoistaeri koulutusasteillaonkokenutoppimisvaikeuksiajavastaavasti noinviidennes peruskoulunoppijoistaonjonkinlaistenoppimisentukitoimintojenpiirissä. HAMK LyseonLukio Omnia Otavan Opisto Tavastia Mitenohjaustyössä huomioidaan oppijoidenmahdolliset perustaitojenpuutteet (esimerkiksi vaillinainenkielitaito)? Lähtökohtaisesti koulutuslinjojen keskinäiseterot ovat suuria. Joillakin linjoilla kielitaito- oletuksetovat haastavia ja opinnoteivät vain edisty. Kansainvälisten ryhmien kielitaito ei ole usein riittävän hyvää, josta kumuloituu muita opiskelun ongelmia. Ohjaustyössä on haasteita mm.kielitaidon osalta ja esimerkiksi maahanmuuttajilla aloitti oma ryhmänsä,joilla on ns.S2-kieli. Lähtökohtanamme on,että oppijan omia päätöksiä on kunnioitettava – valtakunnallisen ops:n pohjalta on aineita,joissa opiskelumenestys on kiinnostuksesta eikä aina vain taidoista kiinni. Tukiopetusta annetaan myös eri aineissa – esimerkiksi ruotsissa ja matematiikassa. Puutteellisen kielitaidon omaavia opiskelijoita ohjataan VALMAan (Valmentavaan koulutukseen) eri kahteen Omnian eri pisteeseen. Tärkeää opiskelijoille on oman alan miettiminen, mutta myös ammatin kielihaasteet.Kielikokeen läpäiseminen ei vielä kerro todellista kielitaitoa ja usein opinnoteivätvain etene kielitaidon puutteiden takia. Monille oppijoille (jopa noin puolelle aloittavista) tehdään ns.hojks eli ”henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma”, joka voidaan tehdä monista eri syistä.Tähän saadaan pohjaksi tiedonsiirto aiemmasta oppilaitoksesta. Ohjaaja tekee oppijan aikaisemman koulu- historian ja alkuohjaus- keskustelussa saatujen tietojen pohjalta arvion oppijan ohjaustarpeesta. Haasteita aiheuttaa suomen kielen taito, mutta on myös oppijoita,joille lukio ei ole oikea paikka. Meillä on mahdollista opiskella suomi toisena kielenä -oppimäärää. Oppija saa käyttää non stop- kurssiin haluamansa määrän aikaa - tämä tukee hitaammin edistyviä. Olemme kehittäneetmyös verkossa toimivia tuki- ja ohjauspalveluita. Tarvittaessa ohjataan paikallisen tuen piiriin (lukitestaus,ohjaamo, etsivä nuorisotyö). Nettilukiolaisetvoivat parantaa peruskoulu- kursseilla osaamistaan ennen kuin lähtevät tekemään lukiokursseja. Kielipohjan rakentaminen ja realistisesti arvioiminen on myös opintopoluttamisen tärkeä perusta.Nykyinen tilanne voi johtaa kantaväestön suhteelliseen syrjimiseen opiskelussa. Kantaväestön oppimisvaikeudetovat helpommin käsiteltävissä kuin maahanmuuttajien oppimisvaikeudet. Opintojen ohjaus voi olla haastavaa,kun monet Suomessa edellytettävät perustaidotpuuttuvat, vaikka opiskelun halu ja motivaatio ovat kohdallaan. Nämä ovat perustavanlaatuisia asioita,joita pitäisi ottaa huomioon myös tutkintorakenteissa.
  11. 11. POLUTTAMO – Ohjauskäytänteiden lähtökohtatilanneraportti 11 3 HOPS-käytännöt Poluttamo-hankkeenydinteemana onomanoppimispolunvahvistaminensekäohjausmenetelmienkehittäminen,joidenavullaoppijaaautetaan suunnittelemaanomanopintopolkunsaetenemistä. Keskeisiävälineitäomaanoppimispolkuun ovatHOPS(henkilökohtainenopintosuunnitelma),sen kehittäminenesimerkiksi senvisualisointiavahvistamallasekäoppimisanalytiikanhyödyntäminenomanoppimispolunvahvistamisessa. Toinentemaattinenkokonaisuuskäsittelee HOPS-käytäntöjäjase jakautuu kolmeenalateemaaneli - nykyistenHOPS-käytäntöjenarviointi - oppimisenjakehittymisenvisualisoinninkäytännöt - oppimisanalytiikanhyödyntämisenohjauksessa. 3.1 Nykyisten HOPS-käytäntöjen arviointi KaikissaoppilaitoksissaonoppijoillaHOPS:tjaniitätarkastellaanjapäivitetäänsäännöllisesti. Vaikkaerilaisetoppilashallintojärjestelmätovatavainasemassa myösHOPS:ienkannalta,näyttäytyyniissäsekätoiminnallisiahaasteitaettäintegraatiohaasteita.Mielenkiintoisiaovatmyösajatuksetmobiilikäytön vahvistamisestaeli siitä,että”HOPSkulkeejatkuvastitaskussa”.
  12. 12. POLUTTAMO – Ohjauskäytänteiden lähtökohtatilanneraportti 12 HAMK LyseonLukio Omnia Otavan Opisto Tavastia Mitenarvioidaan nykyisiä,käytössä oleviaoppimisen suunnittelun toimintoja(mm. HOPS:t)? Meillä toimintatapana on, että hyväksymiskirjeessä pyydetään kontaktoimaan opoa,jonka kanssa lähdetään suunnittelemaan HOPS:ia. Kokemuksemme tällaisesta aikaistamisesta ovat hyviä. Kokemuksemme on myös, että monimuoto- koulutuksen puolella on ns.päivälinjakoulutukseen verrattuna sellaista hyvää osaamista,joka täytyisi pystyä lähiopetuksenkin puolella hyödyntämään. Käytämme myös ennakkokyselyä erityisistä tarpeista - esimerkiksi oppimisvaikeuksista tms. – joka tulee opolle tiedoksi. Oppijoiden kanssa käydään joka vuosi ohjauskeskustelutjoko yksilöllisesti tai pienryhmässä. Tällä alueella on kehitettävää, vaikka oppilashallintojärjestelmä WILMA onkin käytössä. Haasteita on esimerkiksi yhdistää muualta saatavaa tietoa helposti WILMAN lomakkeisiin. Opinto-ohjausta annetaan joka vuosi opintojen suunnitteluun. Kaikkea henkilökohtaisen oppimisen suunnittelun tarvetta ei voida kattaa nykyisillä työtavoilla. Oppilaiden omatoimiseen tekemiseen pitäisi olla enemmän työvälineitä. Yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa haittaavat erilaiset oppilashallinnon järjestelmät,jotka eivät keskustele keskenään. Toimintatapana on,että ryhmänohjaaja käyHOPS- keskustelun ja opo tekee oppijan kanssa henkilökohtaisen polun. Aiemmista ja hyvitettävistä opinnoista opo kuittaa hyvitykset ja vie nämä oppilashallinnon järjestelmään. Meillä kannustetaan oppijaa täyttämään HOPS aivan opintojen alussa ja tähän tarjotaan tukea. Nykyinen HOPS-lomake jää helposti arkistoihin eikä sitä hyödynnetä opiskelujen kuluessa. Tavoitteena on kuitenkin täydentää HOPSia aika- ajoin opintojen edistymisen perusteella. Vapaaehtoisen opintojen ohjauksen OP1-kurssin tehtävillä tuetaan mm. aikatauluttamista ja opintojen suunnittelua sekä jatko-opintojen suunnittelua. Meillä on myös valinnainen OP2 - Abi-ohjaus -kurssilla on syvennetty jatko-opinto- asioita ja yo-kirjoituksiin valmistautumista. Pienryhmäohjausta on toteutettu myös sparrausryhmissä,joiden tavoitteena on edistää opintojen etenemistä. Näissä ryhmissä on suunniteltu tulevia lähiajan opintoja. Meillä on myös opiskelun suunnitteluun liittyviä reaaliaikaisia verkkotapaamisia (tori). Haluamme vahvistaa opiskelun kehittämisen tukea sekä opettajille että opiskelijoille.Opiskelijoille pitäisi tarjota myös analyyttistä tietoa – myös yksilöllistä dataa ja antaa opiskelijoille mahdollisuus tarkastella eri tavoin tätä opiskelujen dataa. Tärkeää on mobiilikäytön vahvistaminen ja opiskelijahallinnon järjestelmän kanssa kommunikoinnin vahvistaminen. Tärkeässä roolissa on opiskelijahallinnon järjestelmän kehittäminen ja siltojen rakentaminen sen eri osien välillä. Haasteena on, että markkinoilta emme ole löytäneet ketteriä opiskelijahallinnon järjestelmiä.
  13. 13. POLUTTAMO – Ohjauskäytänteiden lähtökohtatilanneraportti 13 3.2 Oppimisen ja kehittymisen visualisoinnin käytännöt Poluttamo-hankkeenerästoiminnallinenpainopiste onHOPS:ienvisualisointi jamyössitenoppijoille niinosaamisenkuinopintosuoritustenkinentistä selkeämpi näkyväksitekeminen. HAMK LyseonLukio Omnia Otavan Opisto Tavastia Mitenoppijoille visualisoidaanheidän oppimistaanja kehittymistään? Periaatteessa Moodle- alustaa käytetään jokaisessa modulissa. Yleisenä ohjeistuksena on, että kaikki oppimistehtävät löytyvät Moodlesta ja silloin myös arvioinnitjne. löytyisivät aina yhdestä paikasta. Moodlessa on olemassa ns.progress bar,joka on kurssi- ja moduulikohtainen,mutta sen hyödyntäminen on opettaja- ja kurssikohtaista.Opettaja siis määrittelee,mitkä työkalut ovat kurssilla käytössä.Opettajallakin on visuaalinen näkymä,mutta tämä on uusi ominaisuus, jonka käyttö on vasta leviämässä. Oppijalle hänen opinnoissaan etenemisen näkymisessä on vaihtelua ja oppijateivät näe kaikkea oppilashallintotyössä käytettävää sisältöä. Opetuksessa hyödynnetään oppimis- matriisia ja oppimisbadgeja, mutta tämä asia on vielä kehityskohde. Oppilashallinnossa WILMA-sovellus on käytössä ja työstön kohteena on WILMAN lomakkeiston visualisoinnin kehittäminen. Lukio-opinnoissa pitää nähdä minä vuonna pitäisi suorittaa mitäkin ja tätä käydään oppijoiden kanssa pari kertaa vuodessa läpi. Oppilashallinnon HELMI- järjestelmään on luotu HOPS-pohja,johon erilaisetopintoihihn liittyvät toimetja keskustelut dokumentoidaan.Sen visuaalisuus on vähäistä, kun eri oppimisen alustoilla tehtävä työ digiloikkana on vielä alkutekijöissään. Käytännön työssä ryhmänohjaaja käyläpi oppijoiden kanssa jaksojen jälkeen etenemistilanteen; on muistettava,että joissain tapauksissa yksi tutkinnonosa saattaa kestää vuoden. Opintojen aluksi tehdään HOPS-lomake,jossa hahmotellaan tulevia vuosia (valinnat, niiden järjestys).Se on visuaalisesti varsin pelkistetty ja se on esitetty taulukkomuodossa. Kaikki palautteetja arvosanatkertyvät MUIKKU-oppimis- ympäristön suoritus- rekisteriin, josta niitä voi käydä katsomassa opintojen aikana. Oppija saa jokaisesta tehtävästä myös sanallista palautetta opettajalta / ohjaajalta. Joillain kursseilla on annettu sanallisia aikatauluehdotuksia kursseilla etenemisestä. Visualisointi on meidän oppijoillemme välttämä- töntä, kun heillä tekstien käsittely ja kirjoittaminen ei ole suosiossa - esimerkiksi kirjallisten blogien tekeminen on vaikeaa. Oppijalle olisi tärkeää tietää ja visuaalisesti nähdä,miten koko tutkinto etenee.Tämä on edelleenkin haaste,johon ei toistaiseksi ole ollut hyvää työvälinettä. Eräs ongelma liittyy myös opiskelijahallinto- järjestelmän toimintaan ja kehittämiseen. Tällä hetkellä visualisointia tehdään HOPS:ssa,jossa edellytettävät tehtävät näkyvät taulukossa ja näin osoitetaan, millä tehtävillä hänen opintonsa suori- tetaan. Oppija päättää, missä järjestyksessä hän eri osatsuorittaa. Myös oppijoiden levottomuus vähenee, kun jaksotus ja odotuksetovat selkeitä ja selvillä.
  14. 14. POLUTTAMO – Ohjauskäytänteiden lähtökohtatilanneraportti 14 3.3 Oppimisanalytiikan hyödyntämisen ohjauksessa Poluttamo-hankkeessakehitetäänjatestataankäytännössäoppimisanalytiikantyökalujaohjaustyöntueksi,keskeyttämisuhkientunnistamiseksijaerilaisten vertailujentueksi.Oppimisanalytiikkavaikuttaa vieläolevanselkeästi kehittämisenkohteenajaoppilaitoksissase edustaauuttaajattelua,jolle kuitenkin nähdäänselkeätarve. HAMK LyseonLukio Omnia Otavan Opisto Tavastia Mitenoppimisen suorituksiaja oppimisanalytiikkaa hyödynnetään ohjauksessa? Oppimisanalytiikka on HAMK:ssa uutta ajattelua – toistaiseksi dataa tuotettu hallinnon näkökulmasta. Tänä syksynä on avattu käyttöön opoille ja koulutuspäälliköille lisänäkymiä opiskelijoiden opintojen kulusta,mutta tämä ei vielä näy opettajille tai yksittäisille opiskelijoille. HAMK:ssa seurataan tilastoja opintosuorituksista ja lisäksi HAMK:lla on käytössä business intelligence –sovelluksia, joilla voidaan hyödyntää tilastoainesta. Tavoitteena on puuttua mahdollisiin opiskelun ongelmiin nykyistä nopeammin ja Moodlen käytön kehittäminen olisi tärkeä tapa pienentää nykyistä viivettä. Käytössä olevasta hallinto- ohjelmasta voidaan tulostaa erilaisia listoja, mutta se ei ole vielä varsinaista oppimisanalytiikkaa. Lukiossa käydään läpi jaksottain ryhmän ohjaajan kanssa opintotilannetta ja joka jakson jälkeen tartutaan havaittuihin ongelmiin. Edelleen on yleistä paperitulosteiden ja Wilman suoritusrekisterin käyttö. On hyvä muistaa, että pelkkä numero ei kerro kokonaisuutta. Varsinaisesti oppimisanalytiikkaa ei käytetä, mutta opiskelija- hallintojärjestelmä HELMIstä löytyy paljon tietoa. Oppimisen suoritusten arviointi riippuu myös opintojen vaiheista. Eräs ongelma on konkreettinen mahdollisuus ohjaukseen esimerkiksi maahanmuuttajien keskuudessa,kun yhteinen kieli puuttuu ja suomen kielessä on haparointia. Tällä hetkellä ohjaaja joutuu aktiivisesti itse etsimään tarvittavat tiedot. MUIKKU-verkko- ympäristössä on myös Ohjaamo-ominaisuus,joka näyttää miten paljon on tehtäviä tehty jne. Ohjaajat voivat käyttää Ohjaamoa kaikkien oppijoiden opiskelun edistymisen seurantaan,mutta erityisesti niiden oppijoiden kohdalla,joilla opinnot takkuavat. Muikkuun on tulossa käyttöön ns. automaattiherätteitä. Opiskelijahallintojärjestel- mään on kehitetty analytiikkatyökalu, joka seuraa oppijoiden kursseille ilmoittautumis- käyttäytymistä, kurssi- suoritusten määrä ja yhteydenottojen määrä ja suhteuttaa ne muihin nettilukiolaisiin.Tämä työkalu on jäänyt kuitenkin vähälle käytölle. Muikun Ohjaamo-työkalu on korvannut tämän työkalun. Tämä on selkeä kehittämisen kohde,jonka tavoitteena on päästä paperisista matriiseista eroon.Samalla saataisiin dataa, jota voitaisiin käsitellä kvantitatiivisella tutkimuksella. Nykyisin ei pystytä generoimaan tarvittavaa dataa ulos oppilashallinto- järjestelmistä eikä esimerkiksi voida seurata vuodesta toiseen tekemättä jääviä tehtäviä. Tavoitteena on VILLE- alustan kautta oppimisen analytiikan vahvistaminen ja isomman datan käyttö. Tämä antaisi esimerkiksi mahdollisuuden erityisopetuksen kehittäminen datan perusteella - samoin laajenisi mahdollisuus datan käyttöön ”mukauttamisessa”.
  15. 15. POLUTTAMO – Ohjauskäytänteiden lähtökohtatilanneraportti 15 4 Ohjaustoiminnanmenetelmät ja työkalut Ohjaustoiminnantyökalujenjamenetelmienymmärtämienonedellytyksenäohjaustoiminnankehittämiselle.SamoinPoluttamo-hankkeenkeskeinenajatus sujuviensiirtymientukemisestaedellyttääohjaustoiminnanmenetelmienjatyötapojentuntemista. Kolmastemaattinenkokonaisuuskäsitteleeohjaustoiminnanmenetelmiäjatyökalujajase jakautuuneljäänalateemaaneli - ohjauksentyökalutjamenetelmät - oppijoidenpoluttaminen - oppijoidenvertaistukiohjauksentukena - oppijoidensidos- javiiteryhmienhyödyntäminen ohjauksessa. 4.1 Ohjauksen menetelmät ja työkalut Ohjauksenmenetelmiäjatyökalujalähestyttiintässälähtötilannekartoituksessanimenomaanoppijoidennäkökulmasta - minkälaisiamenetelmiäja työkalujaonohjauksentukenakäytössäjaminkälaisiamenetelmiä jatyökalujatarjotaanoppijoille? Tämänyleisenkysymyksenohellatarkastelimme myös minkälaisianykyaikaisiatietotekniikanvälineitäjasovelluksiahyödynnetäänohjauksessa. Yhteisenähavaintonavoidaantodeta,ettäoppilaitoksissakiinnitetäänkasvavaahuomiotaoppimaanoppimisentaitoihinjaniitähalutaanvahvastitukea.Eri oppilaitoksissaonkäytössämoniaerilaisiatukimenetelmiäjaerilaistenverkkopohjaistenopintojentuenvälineidenkirjoon nopeasti kasvanutja monipuolistunut.
  16. 16. POLUTTAMO – Ohjauskäytänteiden lähtökohtatilanneraportti 16 HAMK LyseonLukio Omnia Otavan Opisto Tavastia Minkälaisiatyökaluja ja menetelmiäon ohjauksentukena käytössä ja minkälaisia työkaluja ja menetelmiätarjotaan oppijoille? Kun läsnäolopakkoa ei ole, oppijoiden ajanhallinta on haasteena.HAMK:ssa on kattavat opiskelijoiden hyvinvointipalvelut ja olemme kiinnittäneet huomiota mm. oppimistyylin kehittämiseen orientoivien opintojen aikana. Opettajamme nauhoittavat myös kaiken opetuksen 8- 16 välisenä aikana,koska oppijatosallistuvat opetukseen usein verkon välityksellä. Monille haasteena on myös käyttämiemme opiskelumenetelmien tuoreus ja esimerkiksi oppimisen ryhmätilanteet saattavat olla outoja,joten niihin tarvitaan orientointia. Olemme myös kehittämässä opintopsykologin ja terveydenhoitajan kanssa uutta tukikokonaisuutta arjen muutoksista. Meillä oppija näkee omat suorituksensa ja omat numeronsa suoritetuista opinnoista.Myös kesken olevat asiatkirjataan ja ovat oppijoille näkyvissä. WILMAN tiedot näkyvät alle 18-vuotiailla huoltajille. WILMA-järjestelmään olemme lisänneet muutaman lomakkeen ja WILMAA on räätälöity erillisesti meidän tarpeisiimme. Oppija itse näkee HELMIsta (ja huotajat, mikäli oppija on alle 18- vuotias) perustiedot, lukujärjestykset,poissaolot muistiinpanot(muistiot – joissa kuitenkin on myös erillinen vain opettajille olevat opettajan näkymät), HOPSinsa ja läpäistyt kurssit. Ohjaaja tekee arvion oppijan ohjaustarpeesta kouluhistorian, hakulomakkeen tietojen ja alkuohjauskeskustelussa saatujen tietojen pohjalta. Myös opiskelujen hyvä alku ennustaa menes- tymistä jatkossakin. Opintojen alussa on tavoitteena, että jokainen oppija tekee opiskelu- suunnitelman (HOPS). Meillä on osana lukio- opintoja opinto-ohjauksen kurssi,joka keskittyy oppimaan oppimiseen. Siinä on mukana myös oppimistyylitestitja oman oppimisen hahmotta- minen.Läheskään kaikki eivät tee tätä kurssia ja vain joka kolmas vastaa edes osaan tehtävistä. Ohjaaja seuraa oppijaa koko opintojen ajan - kyselee kuulumisia sähköpostitse, Muikku- viesteillä,WhatsAppilla tai puhelimitse.Seurantaa tehdään parin-kolmen kuukauden välein, tarvittaessa tiheämminkin, riippuen oppijan tilanteesta. Järjestämme myös lähitapaamisia Otavan Opistolla. Avainasemassa on opetuksellinen ohjaaminen.Meillä on saapumisryhmillä selkeät ohjaustunnit ja samoin tehdään HOPSt ja arvioidaan suunnitelma ja erityisopetuksen tarve – Joka jaksolla on ohjaustunteja ja jokaisen opiskelijan seuranta tapahtuu aina jakson vaihdolla.Jokainen oppijan tilanne käydään läpi kahden kuukauden välein ja erityisopetuksen osalta tahti tiiviimpi. Lisäksi meillä on runsaasti erilaista tukea – mm. rästipajoja jne.sekä tarvittaessa rinnakkaisopetusta.Vaikka pedagogiikasta vastaa ryhmässä aina vain yksi opettaja,on mukana myös paljon ammatillisia ohjaajia.Meillä on opiskelijoita,jotka eivät toimi hyvin kouluympäristöissä, mutta voivat toimia hyvin työympäristöissä.Lisäksi käymme ohjauskeskusteluja, kun näyttötutkinnon lähestyessä.
  17. 17. POLUTTAMO – Ohjauskäytänteiden lähtökohtatilanneraportti 17 HAMK LyseonLukio Omnia Otavan Opisto Tavastia Mitennykyaikaisia tietotekniikanvälineitä ja sovelluksia hyödynnetään ohjauksessa? Moodlen ohella meillä on Facebook-ryhmiä,joista osa on oppijoiden perustamia.Lisäksi käytämme ohjauksen eri tilanteissa myös Skypeä (myös Skype-for- Business) ja Adobe Connectia.Lisäksi on käytössä myös oppijoille portfolion tekemisessä myös kyvyt.fi-palvelu ja samoin hyödynnämme LinkedIniä. HAMK:ssa käytetään myös Yammeria ja opiskelijatpystyvät perustamaan tarpeellisia ryhmiä, kun HAMK:kka ei ole enää oppijoille suunnattua varsinaista intraa. Oppijatkäyttävät dokumenttien yhdessä tuottamiseen GoogleDocsia ja lisäksi oppijoilla on omia web- sivuja,joihin he koostavat portfolioitaan. Oppilashallinnon järjestelmä WILMA on tärkeä myös opintojen ohjauksessa. WILMA on myös viestinnän väline ja sinne tallennetaan jatko- opiskelusuunnitelmatjne. Muuten käytämme paljon erilaisia verkkoalustoja – mm.WhatsApp-ryhmäa tutoreiden viestinnässä, Facebook-ryhmiä sekä Moodle- oppimisympäristöä. Meillä opo käyttää WhatsAppia,johon ryhmänohjaajat ovat luoneetryhmäviestejä varten. ”Kadonneet” opiskelijatvoi löytää Facebookista ja saada siten heihin kontaktin. Meillä on käytössä monia eri teknologiavälineitä. Tärkeä on MUIKKU- oppimisympäristö ja lisäksi käytämme Facebook- ryhmiä ja Adobe Connect –huoneita.Nämä eri ryhmät voivat olla sekä oppijoiden että ohjaajien perustamia. Olemme kehittäneet verkossa toimivia tuki- ja ohjauspalveluita (Facebookin ohjausverkko ja muutsuljetutryhmät, matematiikan laskutunnit, elämänhallintakurssi ja English Club Adobe Connectissa,Muikun helpdesk-päivystys). Henkilökohtaiseen viestintään käytetään WhatsAppia ja muina työkaluina ovat sähköposti,Googlen työkalut, skype ja puhelinsoitot. Oppijoille tarjotaan reaaliaikaisia verkkotapaamisia (toreja), joissa käydään läpi ohjauksen eri osa-alueita, esim.ajanhallintaa. Meillä käytetään kaikkia mahdollisia kanavia: Facebook-ryhmiä, WhatsApp-ryhmiä, wikialustoja tehtäville jne. WhatsApp on osoittautunuthyväksi. Erityinen painopiste on eri mobiilisovellusten käyttäminen ja sen tukeminen,että opiskelijat voivat mobiiliyhteyksillä toimittaa kaiken tarvittavan.
  18. 18. POLUTTAMO – Ohjauskäytänteiden lähtökohtatilanneraportti 18 4.2 Oppijoiden poluttaminen HAMK LyseonLukio Omnia Otavan Opisto Tavastia Minkälaisiakäytäntöjä ja toimintatapoja oppijoideneteenpäin poluttamiseenon nykyisinkäytössä? Opiskelijoiden jatko- oipintojen mahdollisuuksia edistetään selkeästi esimerkiksi yliopisto- opintoihin tai muiden ammattikorkeakoulujen ylempiin amk-opintoihin. Oppijoille pyritään laatimaan hyvin yksilöllisiä polkuja,jos esimerkiksi on diagnosoitu tietty oppimisvaikeus.Samoin viivästyneitä opintoja pyritään vauhdittamaan ja olemaan mukana opiskelijan kuntoutusketjussa.Tämä on tärkeää tukea myös opettajille,joille nämä ovat haastavia tilanteita. Osa oppijoista haluaa myös vauhdittaa omia opintojaan ja heille on tarjolla erilaisia mahdollisuuksia nopeampoaan opintojen suorittamiseen ja siten muille opintopoluille etenemiseen. Erilaisetlukio-opintojen aikaisetpoluttamisetja mahdollisetvaihtoehtojen etsimisetkoskevat yksittäisiä opiskelijoita, joilla opiskelumotivaatio on heikko tai suoritustaso on liian heikko. Eräs toimintatapa on kuraattorimme yhteydenotot tarvittaessa esimerkiksi työvoimatoimistoon tai muihin oppilaitoksiin. Mikäli oppija haluaa vaihtaa linjaa tai suuntautumista,oppija tekee erillishakemuksen (opon avustuksella) – tähän täytyy olla vahva peruste. Ohjaukselle haasteellisia ovat usein alaa vaihtaneet, joita ohjataan esimerkiksi ammatinvalinta- psykologille.Vaikka nuoria rohkaistaan vaihtamaan tarvittaessa opintosuuntaa, on ryhmänohjaajan ja opon välillä mahdollinen ristiriitatilanne. Opolla on tärkeä rooli oppijoiden edelleen poluttamisessa. Oppijoiden kanssa tarkastellaan yhdessä amk-hakuja ja oppijoilla on halua joko ammattikorkeakoulussa opiskeluun tai jopa ulkomailla opiskeluun. Oppija voi siirtyä netti- lukiosta nettiperuskoulun puolelle opiskelemaan hetkeksi hankalaksi kokemaansa ainetta. Nettilukiossa tarjotaan myös ns.niveltäviä kursseja opintojen alkuun kielissä ja matematiikassa. Jos aika ei riitä varsinaisiin opintoihin, oppija voi siirtyä myös aineopiskelijaksi, jolloin vuosittainen suoritusvelvoite poistuu. Ohjaajattekevät yhdessä oppijoiden kanssa suunnitelmia jatko- opiskelujen paikan hakemisesta ja auttavat hakutyössä. Tarvittaessa voidaan miettiä oppijan kanssa muitakin opiskelu- mahdollisuuksia,jos lukio ei tunnu sopivan. Oppijoille järjestetään vuosittain jatko-opintoihin liittyviä infotilaisuuksia ja yhteishausta sekä alle 25- vuotiaiden hakuvelvoitteesta tiedotetaan aktiivisesti. Oppijalla on opiskelijaksiottoasetuksen perusteella mahdollisuus kokeilla eri aloja ennen kuin tekee päätöksen omasta alastaan.Tavastia laajana oppilaitoksena pystyy tarjoamaan talon sisällä paljon mahdollisuuksia ja paljon tapahtuu talon sisäistä poluttamista.Samoin yli tutkintorajojen tapahtuva toiminta on tärkeää- Opettajuuteen tullutlisää ohjausvelvoite,mutta alojen sisäisetkäytänteet ovat monimutkaisia.Eri reittien tietäminen vaatii paljon erilaista tietoa ja tuntemusta.
  19. 19. POLUTTAMO – Ohjauskäytänteiden lähtökohtatilanneraportti 19 4.3 Oppijoiden vertaistuki ohjauksen tukena MonessaPoluttamo-hankkene toimenpiteessäkorostuuvertaistuenmerkitysjaosassaPoluttamo-hankkeenpiloteistanimenomaanvertaistuki onkeskeinen kehityskohde. Vertaistukeahyödynnetäänmonellatavallajonytja oppijoideninnostaminenjavalmentaminenvertaistuentoimintaanonoppilaitoksissa tärkeässäroolissa. HAMK LyseonLukio Omnia Otavan Opisto Tavastia Mitenoppijoiden vertaistukea hyödynnetään ohjauksessa? Projektien käytössä opetuksessa on tärkeä pedagoginen ajatus. Oppijattekevät paljon tiimeissä,joissa on vertaistuki olennainen elementti.Projektityö kehittää tunnistamaan ryhmän osaamista. Eri taustoista (esimerkiksi lukiosta tai nivelvaiheista) tulevat oppijatovat erilaisia.Tärkeää on oppia hyödyntämään osaamista ryhmissä. HAMK ostaa tutorityön HAMKOlta (opiskelijayhteisö),joka toteuttaa tutor-koulutusta. Opiskelijatutorittoimivat yleensä nuorempien opiskelijaryhmien kanssa yksi-kaksi vuotta ja opiskelijatutor voi saada työstään kolmesta viiteen opintopistettä.Myös tutor- toiminnan osaamismerkki on suunnitteilla. Tärkeä toimintamalli ovat ylempien vuosikurssien oppijatutorit,jotka tutoroivat ja ryhmäyttävät ykkösiä. Lisäksi lukiossa toimii oppjoiden keskuudesta digitutoreita, jotka ohjaavatatk- asioissa.Myös oppijatutoritantavat matematiikassa erityisohjausta. Pelkästään oppijoiden kesken tapahtuvaa vertaistukea ei tunneta paljon eikä siihen suoraan osallistuta. Tiistaisin meillä toimii ”Learning Cafe” –paja (opintojen tukipaja),jossa opiskelijatvoivat tehdä tehtäviä. Tässä on opettaja mukana,mutta opintojen kannalta pajoissa vaikuttaa kaverien positiivinen paine. Oppilaskunta on erillinen toimintamahdollisuus,joka edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa. Oppijoilla on ollut sparrausryhmätoimintaa, joka on kokoontunut Adobe Connectissa. Samoin Facebookissa on toiminuterilaisia oppijavetoisia ryhmiä. Otavassa on koulutettu myös toisista oppijoista tutoreita, joskin näitä vertaistutoreita on aika vähän ja toiminta on ollut pienimuotoista. Tärkeä toimintatapa on ollutkiltamallin hyödyntäminen (esimerkiksi Pintakilta). Vanhemmatoppijat tukevat etenkin opiskellun tiedon soveltamisessa. Toimintatapana on tärkeä oppijan ”peilin eteen joutuminen” eli oppijalle ohjauksen välineenä toimiminen,kun voidaan osoittaa mahdolliset puutteet työn suorittamisessa.
  20. 20. POLUTTAMO – Ohjauskäytänteiden lähtökohtatilanneraportti 20 4.4 Oppijoiden sidos- ja viiteryhmien hyödyntäminen Oppijattarvitsevatonnistuneeseenomaanoppimiseensamyöserilaistenomiensidos- javiiteryhmiensätukea–olivatpanämäsittenvanhempia,muita perheenjäseniä,työtovereitatms.Myösoppijoidenomienverkostojenmerkityskorostuujatkuvastijavoi ollamyöstärkeätekijäoppijoidentyöllistymisessä opintojensajälkeen. HAMK LyseonLukio Omnia Otavan Opisto Tavastia Mitennuorten muita sidos- ja viiteryhmiä (esimerkiksi vanhemmat) hyödynnetään ohjauksessa? Varsinkin ensimmäisen opiskeluvuoden syksyvoi olla haasteellinen,jolloin erilaisten tukiverkostojen puute on ilmeistä.Erityistä huomiota on kiinnitettävä paikkakunnan vaihtajille uuden tukiverkoston rakentamiseen.Tällöin tarjotaan myös erilaisia tutustumistehtäviä ja tuetaan ”toveruuttamista”. Opiskelijaryhmittäin on paljon eroja.Verkko- opiskeluryhmissä vertaistuen tarve on erilainen,ja tärkeä tukiverkosto voi olla oman työpaikan verkosto. On kuitenkin muistettava,että osa aikuisopiskelijoista ei halua,että työtoverit tietävät opiskelusta. Aikuisopiskelijoille oman perheen tuki on tärkeää. työpaikan tuki – osa opiskelijoista ei halua kertoa, että opiskellaan. Oppilaiden vanhemmat ovat tärkeä tukiryhmä,ja ryhmän ohjaaja on oppilaan vanhempien kanssa jatkuvassa kontaktissa.Hyviä yhteydenpitotapoja ovat mm.vanhempainillatja vanhempien oma toiminta mm.vanhempain yhdistystoiminnassa. Etenkin kansainvälissä projekteissa,joihin kuuluu esimerkiksi matkoja, vanhempien tuki on tärkeää. Urheilulinjalaisten osalta urheiluvalmentajien kanssa pidetään jaksoittain palavereja.Jos koulunkäynti tökkii, niin urheilua vähennetään tai se lopetetaan määräajaksi. Aloittavien opiskelijoiden vanhemmille pidetään vanhempainilta ja lisäksi pidetään erilaisia avointen ovien päiviä. HELMI eli oppilashallintojärjestelmä on myös vanhempien kanssa yhteydenpidon väline. Mikäli opiskelussa on kovasti haasteita,ollaan myös vanhempiin yhteydessä – tästä vastaa ryhmänohjaaja. Alaikäisten osalta vanhemmatovat tärkeä sidosryhmä ja perheellisten oppijoiden osalta myös puoliso ja muutperheenjäsenet ovat tärkeitä tukijoita. Mikäli nuori oppija on työpajatoiminnassa, myös työpajoilla toimivat ovat tärkeä tukiryhmä. Alaikäisten huoltajiin ja muihin yhteys- henkilöihin (etsivä nuorisotyö, sosiaalitoimi jne.) ollaan yhteydessä sähköpostitse, puhelimitse ja AC:n välityksellä tarpeen mukaan. Oppijoiden omatverkostot ovat tärkeitä ja oppijoiden ”kotijoukkoihin” olemme jatkuvasti yhteydessä esimerkiksi puhelimitse ja sähköpostilla. Myös työnantajien kanssa meillä on jatkuvaa yhteydenpitoa.
  21. 21. POLUTTAMO – Ohjauskäytänteiden lähtökohtatilanneraportti 21 5 Ohjaustoiminta jaoppijoiden arjenhaasteet MonienPoluttamo-hankkeenkeskeistentavoitteidentoteuttaminenedellyttäämyösoppijoidenerilaistenarjenhaasteidentuntemista.Tällöinhuomiota kannattaakiinnittäämm.oppijoidenoppimisenaikaisiinerityistilanteisiin,oppijoidenyleisiinelämänhallinnanjaarjenhallinnanhaasteisiinsekä mahdollistenhäiriötilanteidenhoitamiseen. Neljästemaattinenkokonaisuuskäsitteleeohjaustoimintaajaoppijoidenarjenhaasteita jase jakautuu kolmeenalateemaaneli - oppijoidenerityistilanteetjaohjaustoiminta - oppijoidenelämänhallinnanjaarjenhallinnanhaasteetjaohjaustoiminta - ohjaustoiminnanmahdollisetyhteydetmuihintahoihinjaviranomaisiin. 5.1 Oppijoiden erityistilanteet ja ohjaustoiminta Oppijoidenelämäntilanteenmuutostenhuomioiminenjasuunniteltujenopintojenjoustotovathaasteellisiaohjaustoiminnalle.Oppilaitoksissaon tunnistettuselkeästi näidenopiskeluntaitekohtientärkeysjakehitettyerilaisiatoimintatapojajatukimuotojaoppimisentueksi.
  22. 22. POLUTTAMO – Ohjauskäytänteiden lähtökohtatilanneraportti 22 HAMK LyseonLukio Omnia Otavan Opisto Tavastia Mitenohjaustilanteissa huomioidaan oppijoiden erityistilanteet (elämäntilanteen muutokset,pitkä sairastuminentms.)? Tärkeää ohjauksen kannalta on oppia tuntemaan opiskelijaryhmät mahdollisimman aikaisin, jolloin myöskin osataan varautua erityistilanteisiin. Hyviä työkaluja meillä ovat oppijoiden kanssa käytävät kehityskeskustelutja HOPS:t, joilla voidaan myös sovittaa opintoja oppijoiden erityistilanteiden mukaan. Oppijoiden tukena toimivat myös kuraattori ja opintopsykologi. Pääasiallinen toimintatapa on näissä useinkin ilmenevissä tapauksissa yksilöohjauksen vahvistaminen.Muita toimintamuotoja ovat esimerkiksi perhepalaverit. Opiskeluhuoltoon osallistuvatmyös terveydenhoitaja, ja lukiolla on toisen lukion kanssa yhteinen koulupsykologi. Urheilulinjalaisilla on erityisiä tarpeita joustavuuteen.Tähän on pystytty kehittämään opettajien ja valmentajien kanssa hyviä toimintatapoja. Elämäntilanteen haasteet otetaan hyvin huomioon. Mielenterveyden ongelmia on oppijoilla paljon ja haasteena on,että mielenterveyden kanssa painiskelevatoppijat eivät välttämättä hae apua. Samoin emme pääse kiinni heidän taustaansa riittävän hyvin. Päihde- ongelmatvoivat olla pahojakin ja voivat edellyttää sairaalahoitoa. Opiskelun osata oppijoiden mielenterveyden ja päihderiippuvuuden pitemmäthoitojaksot voivat johtaa opintojen aloituksen siirtoon. Opintojen osalta nuorisokodeissa ja sijaiskodeissa asuvat nuoretovat riskikeskittymiä. Maahanmuuttajien osalta haasteetnäkyvät enemmän kulttuurin kautta. Päihdeongelmia ei juurikaan ole,mutta kotona on usein vahvat vanhemmat,jotka ovat päättäneet opinnoista ja tulevasta ammatista.Näin mielenterveyshaasteet yksinäisyyden osalta voivat olla vahvoja. Nettilukion opiskelutyyli tukee monenlaisia elämäntilanteita,joka on monille oppijoille helpotus. Ohjauksessa pyrimme kartoittamaan oppijan oman elämäntilanteen ja huomioida sen mahdollisimman hyvin. Oppimisvaikeuksien osalta sovitaan tarvittavat erityisjärjestelyt,mutta oppijan vastuulla on yhteydenotto näistä asioista kurssin opettajiin. Opiskelujen viivästyessä jostain syystä (sairas- tuminen jne.) oppija voi siirtyä aineopiskelijaksi joksikin aikaa,jolloin opinnotsaavatedetä normaalia hitaammin. Oppijalla säilyykuitenkin yhteys kouluun ja ohjaa- jaansa,tämä on monelle tärkeää. Oppija voi myös erota nettilukiosta ja tulla tilanteen rauhoituttua takaisin.Tällöin opiskeluaika ei kulu turhaan esim.sairastelun vuoksi. Ohjausta on mahdollista saada myös esimerkiksi chatin avulla tarvittaessa (esim. oppijan kärsiessä sosiaalisten tilanteiden pelosta). Meillä on selkeätprosessit ja rajapinnat tälle työlle. On määritelty tietyt kriteerit, joilla opinnot voidaan keskeyttää, jotta opintoaika ei kulu. Opintojen keskeytyksestä tai huomattavista viivästyksistä käydään keskustelut oppijan ja huoltajien kanssa. Esimerkiksi masennuksen tai anorektian osalta tukena ovat myös kuraattorit ja terveydenhoitajat. Jokaisella oppijalla on määriteltyvastuuohjaaja, joka voi hyödyntää muita resurssejamme oppijan tukiverkossa.
  23. 23. POLUTTAMO – Ohjauskäytänteiden lähtökohtatilanneraportti 23 5.2 Oppijoiden elämänhallinnan ja arjenhallinnan haasteet Etenkinnivelvaiheissajaoppijoidenerilaisissasiirtymävaiheissahaasteitaaiheutuumyösoppijoidenuusistaarjenhallinnan haasteistajaoppijoidenyleiset elämänhallinnanhaasteetovatmyösohjaustoiminnankannaltatärkeitä.Itsenäisenjaomaehtoisenoppimisenvahvistaminenedellyttävätoppijoiltamyös vahvempaaelämänjaarjenhallintaa. HAMK LyseonLukio Omnia Otavan Opisto Tavastia Mitenohjaustilanteissa huomioidaan oppijoiden elämänhallinnanja arjenhallinnan haasteet? Ensimmäinen syksyon tärkeä, jolloin muodostuu myös käsitys opinnoista ja niiden vaatimuksista. Osalla oppijoista voi olla myös taloudellisia ongelmia ja muita ”ruuhkavuosien” ongelmia, joihin tukea näihinkin on opinto-ohjaajien tarjottava. Oppijoiden samanaikainen työskentely vaatii joustavuutta myös oppilaitoksen rakenteilta. Valinnaisetopinnotvoivat olla myös ajan ja stressin hallinnan kannalta haastavia. Haasteina lukioon mahdollisesti alhaisilla keskiarvoilla tulevilla voivat olla myös mielenterveys- ja motivaatio-ongelmat opiskelussa. Keskeisethaasteetlukio- opiskelussa liittyvät aikatauluttamiseen ja omaan tavoitteenasetteluun. Yläkoululaisilla on valtavasti harrastuksia ja valtavasti on tekemistä, joten kyse on myös mielenkiinnon kohdistamisesta.Lisäksi tietysti on myös tapauskohtaisia sosiaalisten suhteiden ongelmia. Monilla oppijoilla on haasteita elämän- hallinnassa ja arjenhallinnassa. Keskeisiä arjenhallinnan ongelmia ovatesimerkiksi unettomuus. Tämä näkyy muuallakin kuin koulussa - esimerkiksi työssäoppimisen jaksoilla on ongelmia täsmällisyyden ja työympäristön vaatimusten ymmärtämisen kanssa. Meillä oppijoiden valtaenemmistö asuu kotonaan;muualta tulevilla pääkaupunkiseudulla asumisen hinta on kynnyskysymys. Oppijoiden tukena on konsultaatioryhmä (ryhmänohjaaja,opot, terveydenhoitaja), mutta osa oppijoista voi kokea ison tukiryhmän uhkaavaksikin. Itsenäisessä opiskelun tavassa ilmenevät myös arjenhallinnan haasteet. Ohjaustilanteen syventyessä mukaan tulee myös oppijoiden arjen vahvistaminen.Joillakin oppijoilla on liikaakin arjen kanssa elämistä (esimerkiksi huippu- urheilijatulkomailla). Oppijoille tarjotaan vuosittain mahdollisuutta suorittaa Nyyti ry:n Elämäntaitokurssi opinto-ohjauksen valinnaisena kurssina. Tärkeää on muunkin tukiverkon hyödyntäminen. Ohjaajateivät ole psykologeja ja onkin tärkeää työssä myös oman ammatin rajojen ymmärtäminen. Tärkeitä avaintaitoja oppijoille ovat arjenhallinnan ja elämänhallinnan taidot– mm.sovituista asioista kiinnipitäminen, ohjeiden mukaan toimiminen, vuorovaikutus, oikea käyttäytyminen, huolellisuus, ammattietiikan ymmärtäminen jne. Vaikka varsinainen ohjauskeskustelu opettajien ja oppijoiden välillä keskittyykin opintojen etenemiseen, myös näihin asioihin pyritään puuttumaan. Näissä asioissa oppijakohtaiseterotovat suuria.
  24. 24. POLUTTAMO – Ohjauskäytänteiden lähtökohtatilanneraportti 24 5.3 Mahdolliset yhteydet muihin tahoihin ja viranomaisiin Ohjaustoiminnanosaltaeräänähaasteenaovat sellaisettapaukset,joissaohjaajientietoontuleeasioita,jotkavoivatedellyttäämyösviranomaistahoihin yhteydenpitoa.Tärkeääonmyös,ettärajapinnatjavastuukysymyksetovatentistäselkeämpiäjaettäopettajatjaohjaajatymmärtävätoikeinrajoitteensaja vastuunsa. HAMK LyseonLukio Omnia Otavan Opisto Tavastia Mitenohjauksen perusteellaohjaajat ovat yhteydessä tarvittaviin muihin (viranomais)tahoihin? Näitä tapauksia ei ole paljon,mutta silloin tällöin esimerkiksi oppijoiden huumeiden käyttö on mietityttänyt. Selkeää yksioikoista toimintalinjaa ei ole dokumentoitu. Perussääntönä on moniammatillinen yhteistyö, jossa ovat mukana myös kuraattori, terveydenhoitaja ja opiskelupsykologi sekä henkilöstön edustaja, Yhteistyön tavoitteena on oppijan opiskelukyvyn kehittäminen.Tärkeää on myös hahmottaa, miten yksittäinen opettaja jaksaa työssään. Meillä on sisäisesti puututtu verkkokiusaa- miseen,sopimattomaan kielenkäyttöön ja seksuaaliseen häirintään sekä seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaan häirintään. Viranomaisiin (esimerkiksi sosiaalitoimeen tai poliisiin) yhteydet ovat harvinaisia ja kulkevat pääasiallisesti terveydenhoitajan ja kuraattorin kautta. Tarvittaessa opiskelijoita tuetaan asiantuntijatuella. Viranomaisten kanssa ollaan luontevassa yhteistyössä - esimerkiksi sosiaaliviran- omaisten kanssa nuorisokodissa asuvien oppijoiden osalta. Poliisiviranomaisiin yhteyttä ei ole tarvittu, mutta esimerkiksi maahanmuuttaja- taustaisilla naisopiskelijoilla voi olla tehostetun vartioinnin tarvetta. Jos oppija ”katoaa”,niin tehdään ilmoitus etsivään nuorisotyöhön.Tällöin tavoitteena on parhaan tahon selvittäminen ongelmien ratkaisemiseksi,ja nuorisotyössä suhtaudutaan positiivisesti ohjaajien aktiivisuuteen. Mikäli oppijalla on toiveita esimerkiksi ilmoitusten antamisesta viranomaisille,niin opiskelijoita pyritään tässä auttamaan. Käsiteltävästä asiasta riippuu käytettävä toimintatapa eli tärkeä kysymys on, mitä asioita meillä on toimivaltaa oppilaitoksessa käsitellä. Ongelma-asioiden havaitseminen on opettajan työnkuvaan kuuluvaa ja monialaisissa ryhmissä viedään asioita eteenpäin. Tärkeää on kuitenkin hahmottaa, missä on opettajan oma rajapinta sekä lain että toiminnan kannalta.Opiskelijan oikeusturva vaarantuisi, jos opettajatolisivat hoitosuhteen käsittelyssä vahvasti mukana vaan se on kuraattorin tehtävä. Kyse on myös opettajien työssäjaksamisesta.
  25. 25. POLUTTAMO – Ohjauskäytänteiden lähtökohtatilanneraportti 25 6 Ohjauksen käytännön työtavat Ohjauksenkäytännöntyötapojenselvittäminenantaataustaaohjaustoiminnankäytännönymmärtämiselle. Viidentemaattinenkokonaisuuskäsittelee ohjaustoiminnankäytännöntyötapojajase jakautuuviiteenalateemaaneli - ohjaajienkeskinäinenyhteistyö - ohjaustyöndokumentointi - ohjaustyönluottamuksellisuus - ohjaustyöntuloksellisuudenseuranta. 6.1 Ohjaajien keskinäinen yhteistyö Ohjaustoiminnassaonuseinopintolinjallayksi päätoiminenopinto-ohjaaja,jotenoppilaitoksessaheidänyhteistyönsäjakeskinäinentiedonvaihtonsaon tärkeääohjaustoiminnankehittämiseksi. HAMK LyseonLukio Omnia Otavan Opisto Tavastia Mitenohjaajat vaihtavat keskenään tietoa ja mitenhe kommunikoivat keskenään? Usein yhdellä opintolinjalla on vain yksi opo, mutta koko ammattikorkeakoulun tasolla toimii opo-verkosto, jolla on kerran kuukaudessa kolmen tunnin työkokous. Lukion sisällä pidetään joka jakson jälkeen palaveri ja tässä opon kanssa yhteistyö aktiivista. Samoin jaksottainen ryhmänohjaajapalaveri on todella tärkeä ja siinä päätetään asiat,joihin pitäisi tarttua. Omnian sisällä pidetään opo-kokouksetkerran kuussa.Lisäksi pidetään määräajoin ”opo-porinat”, joissa kehitetään opojen työtä vapaamuotoisemmin. Samoin opo-tiimi keskustelee hyväksiluvusta ja muista opinto-ohjauksen käytännöistä. Ohjaajien keskinäinen vertaistuki on aktiivista ja kahden viikon välein pidetään koko ohjaus- toiminnan tiimille palaveri. Epämuodollisemmin kontakteja opojen kesken on jatkuvasti mm. chateissa. Ohjauksessa on usein työpareja, joita ei ole ulkoisesti määrätty,mutta jotka syntyvät luonnostaan. Lähtökohtana on,että opiskeluun liittyvät asiat ovat kaikille yhteisiä. Opettajien tiimitvaihtavat aktiivisesti kokemuksiaan ”konklaaveissa” ja lisäksi pidetään myös ”matriisikonklaaveja”.
  26. 26. POLUTTAMO – Ohjauskäytänteiden lähtökohtatilanneraportti 26 6.2 Ohjaustyön dokumentointi Ohjaustyöndokumentointi onsaatujentietojenperusteellaoppilaitoksissamelkovapaamuotoista.Samoinerilaisettietosuojasäännöksetjamuut säännöksetrajoittavatmahdollisuuksiakirjatakaikkeaohjauksessasaatuatietoatietojärjestelmiin.Ongelmaksisaattaavapaamuotoisella dokumentointitavallaollakuitenkin,ettäopinto-ohjaajienvaihtuessatai vastaavasti oppijanvaihtaessaoppilaitostatärkeääohjaukseenliittyväätietoaei ole saatavilla.Tämävoi osittaintahmauttaajoustaviasiirtymiä. HAMK LyseonLukio Omnia Otavan Opisto Tavastia Miten ohjaustapahtumat ja ohjaustyö dokumentoidaanja mitenon järjestettyao. dokumentaation käyttöoikeudet? Ohjauksista ei ole varsinaista raportointia, mutta tietysti eri ohjaukset voisi bongata opojen kalentereista. Verkkopohjaisiin eHOPSiin voitaisiin näitä kirjata, mutta tulossa olevan järjestelmän muutoksen takia niitä ei tällä hetkellä kirjata, mutta uudessa PEPPI-järjestelmässä tulee tähän olemaan mahdollisuus. Kuraattorilla on omat sisäisetsivut,joihin kirjataan opiskelijahuollon tapahtumat.Esimerkiksi opintosuunnitelman muutoksetja keskeytykset kirjataan,mutta spontaaneja yhteydenottoja ja ohjauksia ei kirjata. Samoin kirjataan erityisen tuen suunnitelmatja esimerkiksi luki-diagnoosit, jotka toimitetaan opettajille tiedoksi.Oppilaiden kanssa käydyt jatko- opintokeskustelutkirjataan WILMAAN. Ohjaustapahtumia kirjatessa on muistettava monetrajoittavat säännökset. Ohjauksessa kertyviä tapahtumia ja tietoa ei dokumentoida kovinkaan tarkkaan - siihen vaikuttaa eniten aikapula.Etenkään tavanomaisia ja toistuvia kyselyjä ei kirjata mihinkään. Jos oppijan osalta on kyseessä ”kuuleminen” opintoihin liittyvistä ongelmista,niin silloin laitetaan seloste HELMIn välilehdelle. Opiskelijoiden oma polku tehdään HOPSiin ja opiskelijoille voidaan tulostaa opintokortti. Peruslähtökohtana on,että kullakin ohjaajalla on oma dokumentaationsa.Meillä on ohjeettietojen kirjaamisesta opiskelija- hallintojärjestelmään.Osa tiedosta jää vain oppijan ja ohjaajan väliseksi. MUIKUSSA on käytössä ns.liputus,jolla opintojensa osalta huolestuttavatopiskelijat ovat tarkemmassa seurannassa.Käytämme jonkin verran myös Mikkelin kaupungin Tajua mut- liputusmahdollisuutta. Ohjaustapahtumat kirjataan opiskelija- hallintojärjestelmään.
  27. 27. POLUTTAMO – Ohjauskäytänteiden lähtökohtatilanneraportti 27 6.3 Ohjaustyön luottamuksellisuus Ohjaustyönluottamuksellisuusonavainasemassahyväänopintojenohjaukseen.Opinto-ohjaukseenosallistuvathenkilötkorostavatluottamuksen merkitystäpaitsi ohjauksenonnistumisen,muttamyösoppjanoppilaitokseenyleisenluottamisenkannalta. HAMK LyseonLukio Omnia Otavan Opisto Tavastia Mitenluodaan ohjaustyölle luottamuksellinenote ja ilmapiiri ja miten turvataan ohjaustilanteissa saadun tiedon luottamuksellisuus? Luottamus on aivan oleellinen elementti ohjaustyötä ja sen perusta on opiskelijan tahdon kunnioittaminen.Tämä tahdon kunnioittaminen ilmenee esimerkiksi luvittamisessa eli erilaisten ohjauksessa saatavien tietojen eteenpäin jakamisessa. Opinto-ohjauksen toiminta edellyttää myös yksityisyyttä ja näin opot eivät voi tehdä työtään esimerkiksi avotilassa. Lukion ykkösellä opot antavat luokkamuotoista opetusta ja lukion opintojen aikana on erilaisia menetelmiä käytössä. Henkilökohtaisessa ohjauksessa oppilaat miettivät, onko ohjaaja luottamuksen arvoinen. Tämä ratkaisee myös, kuinka paljon opolla on mahdollisuuksia työhönsä. Opinto-ohjauksen kannalta on tärkeää,että opolla on oma,rauhallinen tila, jolloin vuorovaikutuksen tilanteiseen ei tule häiriötä. Luottamus on tärkeää, jotta opiskelijatvoivat kertoa avoimesti asioistaan ja ongelmistaan.Samoin on keskeistä,että tärkeimmät opintoihin liittyvät asiat voidaan kertoa eteenpäin. Opinto-ohjauksen työn kannalta on tärkeää, että opolla on oma huone ja siinä mielessä turvallinen keskusteluympäristö. Luottamuksellinen ilmapiiri syntyy yllättävän hyvin ohjaajan ja oppijan välille. Mitä enemmän ja tiiviimpää vuorovaikutus on, sitä syvempää luottamuskin on. Luottamuksen syntymiseen vuorovaikutus on keskeinen tapa – oppijalla täytyy olla tunne,että ”olen täällä häntä varten”. Samalla on kerrottava, mistä kaikista asioista voi keskustella. Verkossa on jopa helpompaa keskustella arkaluontoisista asioista kuin lähitilanteissa. Meillä ohjaajattekevät ohjauskeskusteluja pääasiassa etätyönä tilassa,jossa ei ole läsnä muita. Luottamuksellisuuden osalta meillä on selkeät säännökset,prosessitja käytännöt niin opettajien, ohjaajien kuin muiden oppijoiden kanssa toimintaan osallistuvien henkilöiden osalta.
  28. 28. POLUTTAMO – Ohjauskäytänteiden lähtökohtatilanneraportti 28 6.4 Ohjaustyön tuloksellisuuden seuranta Ohjaustyöntuloksellisuuttaselvitetäänoppilaitoksissamonineri tavoin.Näitätapojaovatopintojensuoritusajat,oppijoille suunnatutsäännöllisetkyselyt sekäoppijoidenkanssakäydyt keskustelut. HAMK LyseonLukio Omnia Otavan Opisto Tavastia Mitenoppilaitostasolla ja yksittäisten opintolinjojentasolla seurataan ja arvioidaan ohjaustyön tuloksellisuuttaja laatua? Mitenoppijat antavat ja voivat antaa palautetta ohjaustyöstä? Meillä toteutetaan joka toinen vuosi oppijakyselyt (joissa paljon muitakin kysymyksiä kuin opinto- ohjaus) ja lisäksi käytämme modulikohtaisia palautteita.On vaikeaa mitata,mikä vaikuttaa mihinkin. Oppijoiden kanssa käydään myös paljon keskusteluja siitä,miten ohjaus koetaan ja miten sitä pitäisi suunnata. HAMK:ssa on käytössä myös AVOPPI eli valmistuneiden kyselyja siinä kysytään myös uraohjauksesta.Tästä kyselystä saadaan yhteenveto niin HAMKin tasolla sekä myös koulutuksittain. Tärkeitä välineitä ovat palautteetkursseilta sekä ilmapiirikysely,jossa pari ohjaukseenkin liittyvää kysymystä. Opinto-ohjauksen laatua ja tuloksellisuutta ei ole erikseen arvioitu.Sen arviointi, miten hyvin opiskelija ohjautuu jatko- opintoihin,on monipiippuinen juttu.Tätä pitäisi mitata esimerkiksi kolmen vuoden sisällä lukio-opintojen päättymisestä. Vuosittain teemme kyselyn ”miten koetaan opinto- ohjaus”,josta on saatu hyvää palautetta. Lukion johto on ollut tyytyväistä ohjaustyöhön ja sen tuloksiin. Tällaista mittaria meillä ei ole oppilaitostasolla - voisi olla tarvetta tällaiseen mittariin.Opinto-ohjauksen laatua mitataan valmistumisajoilla. Laatu voi näkyä myös opinto-ohjauksesta saadulla hyvällä opiskelijapalautteella,jota saadaan ohjaustilanteessa sekä valmistumisen yhteydessä. Meillä toteutetaan valmistuvien INKA-kysely, jossa ohjaus on mukana yhtenä kohtana – näitä tuloksia käydään läpi yhdessä opettajien ja ryhmänohjaajien kanssa. Mittareina on käytetty opiskelun tuloksellisuutta ja samalla on tarkasteltu mm.keskeyttämisen syitä. Näin tarkastellaan asioita, joihin ohjauksella pyritään vahvistamaan.Opintojen keskeyttäminen on iso ongelma,johon pyritään miettimään ratkaisuja. Ohjaustyöstä saadaan hyvää palautetta ja oppijat ovat valmistumisen myötä esimerkiksi kiittäneet ohjaustyöstä - varsinkin vaikeissa elämän- tilanteissa auttamisesta hyvää palautetta. Toteutamme vuosittain palautekyselyn,jossa myös ohjaus myös osana. Palautekyselyn lisäksi kyselemme myös valmistuneiden tai keskeyttäneiden mielipiteitä. Laadun kertoo opiskelijoiden opintojen loppuun saakka suorittaminen. Läpäisyastemittari on selkeä työkalu. Tärkeää on myös arvioinnin ajantasaisuus. Meillä kerätään sekä jaksopalautteita että keväisin lukuvuosi- palautteet. Oppijat antavat myös suoraa palautetta ja eräs tapa opiskelijoilta palautteen saamiseen ovat opiskelijainfotunnit.
  29. 29. POLUTTAMO – Ohjauskäytänteiden lähtökohtatilanneraportti 29 7 Sukupuolivaikutukset ja ohjaustoiminta Erillisenäteemanakysyttiinmyös ohjaustoiminnanperusteellahavaittujapoikienjatyttöjeneroajamahdollisiasukupuolivaikutuksia.Tämäoli myös taustoittavaatietoaPoluttamo-hankkeenSUVAUS-lähtötilanneraportille,jokakirjoitettiinsamaanaikaan(marras-joulukuu2016) kuintämä ohjauskäytänteidenlähtötilanneraportti. HAMK LyseonLukio Omnia Otavan Opisto Tavastia Mitenpoikienja tyttöjenerot huomioidaanja miten mahdollisia erityistoimia suunnitellaanja kehitetään? Meillä ei ole kokemusta, että tasa-arvo ei toteutuisi, vaikka eri opintolinjatovat joko mies- tai naisvoitttoisia. Kokemuksemme on,että tietyntyyppiset henkilöt hakeutuvat tietylle alalle ja tässä sukupuoli ei näy selkeästi. Meillä näkyy, että urheilulinjoilla on poikia enemmän kuin normilukioissa ja urheilijat ovat yleensä energisiä. Yleistettävyys tältä pohjalta on kuitenkin heikkoa. Tärkeää on yksilöllinen suhtautuminen ohjattaviin ja ohjauksessa esiin tulevat haasteeteivät usein liity sukupuoleen. Poikien ja tyttöjen erot näkyvät niin,että laajennettua työssäoppimisen polkua suositellaan usein pojille, kun meillä on paljon poikia,jotka eivät ole ns. lukijatyyppiä. Tällöin pyritään siirtymään mahdollisimman nopeasti oppisopimuspaikkoihin. Tytöillä ei ole niin selvästi suuntautumista työssä oppimiseen,vaan yleistäen tytöillä on hakua valita polku nopeasti valmistumiseen. Meillä näkyy linjapohjaisesti selkeää sukupuolittumista. Ohjauksen haasteeteivät liity sukupuoleen. Ohjattavat pyritään kohtaamaan tasavertaisesti sukupuolesta riippumatta. Opinnollisten suoritusten osalta kaikkia ääripäitä ilmenee kummassakin sukupuolessa. Erityisesti meitä kiinnostaa,eroavatko pojat ja tytöt opintojen keskeyttämisessä toisistaan. Tärkein työväline poikien ja tyttöjen erojen tasoittamiseen ovat opintopolut– sinänsä samattoimenpiteet tehdään kummallekin ryhmälle. Eri aloilla on erilaiset ammatillisen painotukset ka tutkinnon sisällä eroavaisuudet ovat erilaisia. Tilastollisesti ei liene merkittävää eroa poikien ja tyttöjen välillä. Motivaatio ratkaisee eri tavalla kuin sukupuoli opinto- menestyksen. Mielenkiintoista on pohtia, miten pojatosaavat”sitoa” teorian käytäntöön ja ovatko tytöt tässä parempia.On muistettava, että alakohtaisesti on tapahtunutpaljon muutoksia.Vielä auto- ja logistiikka-ala ovat sukupuolisidonnaisia, mutta esimerkiksi maalaus- ja verhousala on muuttunut.
  30. 30. POLUTTAMO – Ohjauskäytänteiden lähtökohtatilanneraportti 30 8 Yhteenveto Tähän lähtötilanneraporttiinonkoostettujadokumentoituPoluttamo-hankkeenviideneri oppilaitoksenohjauskäytänteistärunsaasti tietoajakokemuksia. RaportinensisijainentarkoitusPoluttamo-hankkeessaoli dokumentoidaohjauskäytänteidentilanneloppuvuodesta2016 ja antaa näinperustasekä hankkeenaikaisillekehitys-japilotointitoimille ettäkunnollinenperustahankkeenlopussajahankkeenjälkeenarvioida ohjauskäytänteidenkehittymistäja muutoksiahanketyönaikana. Poluttamo-hankkeenkannaltatämänlähtötilanneraportintärkeähavaintoon,ettätässäraportissakuvatuissaoppilaitoksissaohjauskäytänteetkeskittyvät jokooppilaitoksen”sisäiseenpoluttamiseen”eli samassaoppilaitoksessatoiselle linjalletai opintosuunnalle siirtymiseen(OmniajaTavastia) tai opiskelijoidenvalmentamiseenkorkea-asteelle siirtymiseen(LyseonlukiojaNettilukio).Vaikkaopinto-ohjauksessajamuissaohjaamisenkäytänteissä huomiotakiinnitettiinmyöstoisenasteensisällätapahtuvaanpoluttamiseen, ei tämätekijäole näidenhaastattelujenperusteellaopintojen ohjauskäytänteissämerkittävässäasemassa. Raporttiinhaastateltiinseuraavathenkilöt: - Hämeenammattikorkeakoulu:MaijaKerkolajaJaanaKullaslahti(24.11.2016) - Hämeenlinnanlyseonlukio:TiinaMäki (21.11.2016) - Omnia:Tanja Välipakka-Toivonen(7.12.2016) - OtavanOpisto:AnnaHarmaa ja Saara Kotkaranta(16.11.2016) - Tavastia:RiikkaRiihimäki(17.11.2016).

Tämä lähtötilanneraportti kuvaa viiden Poluttamo-hankkeeseen osallistuvan oppilaitoksen tämänhetkisiä ohjauskäytänteitä (marras-joulukuu 2016). Kun mukana on isoja ja monipuolisia oppilaitoksia – esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulu tai Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia – ei tässä raportissa pyritä kuvaamaan koko kyseisen oppilaitoksen ohjauskäytänteitä vaan painopiste on Poluttamo-hankkeeseen osallistuvassa oppilaitoksen osastossa tai oppiaineessa.

Views

Total views

561

On Slideshare

0

From embeds

0

Number of embeds

325

Actions

Downloads

8

Shares

0

Comments

0

Likes

0

×