1. Liittovaltio vai ei – vai
mitä tehdä EU:lla?
Perussuomalaisten nuorten EUseminaari 30.11.2010
Satu Hassi, MEP
2. 1.1.1986: EU12 – Läntinen klubi,
diktatuurista vapautuneet Espanja ja
Portugali mukaan
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
Germany
France
Italy
Netherlands
Belgium
Luxembourg
Denmark
Ireland
United Kingdom
Greece
Spain
Portugal
3. 1.1.1995: EU15 – Rikkaiden klubi,
puolueettomia maita mukaan
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
15.
Germany
France
Italy
Netherlands
Belgium
Luxembourg
Denmark
Ireland
United Kingdom
Greece
Spain
Portugal
Austria
Finland
Sweden
4. 1.5.2004: EU25 – Solidaarisuusklubi, 10
entistä itäblokin maata liittyy
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
Germany
France
Italy
Netherlands
Belgium
Luxembourg
Denmark
Ireland
UK
Greece
Spain
Portugal
Austria
14.
15.
16.
17.
18.
19.
20.
21.
22.
23.
24.
25.
Finland
Sweden
Czech
Republic
Cyprus
Estonia
Latvia
Lithuania
Hungary
Malta
Poland
Slovenia
Slovakia
5. 1.1.2007: EU27 – Idästä 2 jäsenmaata
lisää
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
Germany
France
Italy
Netherlands
Belgium
Luxembourg
Denmark
Ireland
UK
Greece
Spain
Portugal
Austria
14.
15.
16.
17.
18.
19.
20.
21.
22.
23.
24.
25.
26.
27.
Finland
Sweden
Czech
Republic
Cyprus
Estonia
Latvia
Lithuania
Hungary
Malta
Poland
Slovenia
Slovakia
Bulgaria
Romania
Candidate Countries: Croatia, the Former Yugoslav
Republic of Macedonia and Turkey.
6. 1.7.2013: EU28 – Kroatia jäseneksi
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
Germany
France
Italy
Netherlands
Belgium
Luxembourg
Denmark
Ireland
UK
Greece
Spain
Portugal
Austria
14.
15.
16.
17.
18.
19.
20.
21.
22.
23.
24.
25.
26.
27.
28.
Finland
Sweden
Czech Republic
Cyprus
Estonia
Latvia
Lithuania
Hungary
Malta
Poland
Slovenia
Slovakia
Bulgaria
Romania
Croatia
7. EU:n laajetessa liittovaltiosta
kaukaisempi utopia
Kun
jäsenmaita tulee lisää, EU:sta
heterogeenisempi -> liittovaltio muuttuu
kaukaisemmaksi – jos ylipäänsä koskaan
ollut mahdollinen.
8. Eri tapoja katsoa EU:ta
Mitä
EU tekee meille / mitä me voimme
tehdä EU:lla
Ideologinen / käytännöllinen
9. Mihin EU:ta voi käyttää: Rauha
Alkuperäinen
päätavoite, rauha
jäsenmaiden kesken, onnistunut niin
hyvin että melkein unohtunut. Ei enää
riitä perustelemaan kansalaisille EU:ta.
Laajeneminen on ollut rauhan alueen
laajentamista.
Myös kehitysyhteistyö, ilmastonsuojelu
ja sopimuspohjainen kansainvälinen
yhteistyö palvelevat rauhaa.
10. Mihin EU:ta voi käyttää, ympäristö:
puhtaampi hengitysilma
1980-luvun
alusta rikin oksidien päästöt
maa-alueilta vähentyneet lähes 90% ->
happosateet eivät enää megaongelma
Autojen päästönormit, ratkaiseva askel
katalysaattoripakko n 20 v sitten.
11. Autojen saastepäästörajat, ml
katalysaattoripakko (91/441/EEC)
Britannian
autoteollisuus: Katalysaattori
maksaisi £400 – 600 per auto ja lisäisi
polttoaineen kulutusta.
Katalysaattoripakon säätämisen jälkeen
katalysaattori maksoi £30 – 50/auto. Hinnat
romahtivat kun direktiivi astui voimaan.
Myös autojen moottoritekniikkaa kehitettiin ->
polttoaineen kulutus aleni.
http://www.wwf.be/detox/online_publications/crywolf.pdf
12. S02-päästöjen vähentäminen
Britannian
voimalaitosyhdistys 1980-luvun
alussa: Sähkön hinta nousee 25-30 %
Saksan voimayhtiöiden järjestö: Kustannus
on 2-kertainen verrattuna
ympäristöministeriön arvioon
Tulos: Ei vaikutusta sähkön tuotanto- eikä
kuluttajahintaan
USA: S0 –päästöjä vähennettiin
2
päästökaupalla
15. Mihin EU:ta voi käyttää, ympäristö:
kemikaaliturvallisuus
RoHS-direktiivi
2006 poisti terveydelle
haitalliset palonestoaineet
elektroniikasta, vaikutti alaan koko
maailmassa.
REACH kemikaaliasetus 2007 pakottaa
teollisuuden testaamaan kaikkien
käytössä olevien kemikaalien terveys- ja
ympäristövaikutukset. Vaikuttaa myös
EU:n ulkopuolelle.
17. Mihin EU:ta voi käyttää, globaali
ympäristö: Otsonikerros
1980-luvulla
havaittiin, että
yläilmakehän otsonikerros ohentunut
molempien napojen tuntumassa, syyksi
paljastuivat ns freonit.
1987 Montrealin pöytäkirja
otsonikerrosta vahingoittavien aineiden
käytöstä poistosta, jossa edettiin
ripeästi. Otsonikerroksen elpymisestä
merkkejä.
18. Montreal Protocol 1987 - an example of
functioning global co-operation for
phasing out ozone depleting substances
19. Stratosfäärin otsonikerrosta tuhoavien
aineiden käytöstä poisto
CEFIC: (ns freonien) Kieltäminen aiheuttaisi ”erittäin
suuret” kustannukset, jotka vaikuttaisivat ”suuriin
elintärkeisiin teollisuussektoreihin ..., pakottaisivat
pienyrityksiä lopettamaan ... Kansallisen ja
kansainvälisen inflaation".
1995, Montrealin pöytäkirjan teknistaloudellinen
arviointipaneeli: CFC-aineiden vähentäminen
tapahtui käytännöllisesti katsoen ilman lisäkuluja
kulttajille, tai pienin lisäkuluin, ”menestystarinoita
otsonia tuhoavien aineiden käytöstä poistosta on
liian paljon lueteltavaksi". -> Käytöstä poistolla oli
tuskin mitään kielteisiä vaikutuksia teollisuuteen.
http://www.wwf.be/detox/online_publications/cry
wolf.pdf
20. Mihin EU:ta voi käyttää, globaali
ympäristö: Ilmastonsuojelu
Yhtään
askelta globaalissa
ilmastonsuojelussa ei ole otettu ilman
EU:n aloitteita ja esimerkkiä
21. Päästökauppa jalkautuu myös EU:n ulkopuolelle
Kazakhstan
South
Korea
Ukraine
EU ETS
Japan
Quebec
USA (Eastern
States)
7*China
California
New
Zealand
Australia
Brazil: Rio de
Janeiro
Ongoing
Starting
Planned
Ratified Kyoto Protocol
+ Voluntary markets
+ Kyoto mechanisms’ markets
De-ratified Kyoto Protocol
Signed but not ratified Kyoto Protocol
No position
24. Mihin EU:ta voi käyttää: Kuluttajien etu
Ulkomaan
puhelumaksujen alentaminen
Lentomatkustajien oikeudet
Standardoitu kännykkälaturi
Vähemmän sähköä kuluttavat televisiot,
jääkaapit, pesukoneet, tietokoneet
25. Mihin EU:ta voi käyttää: Yksilön
valinnanmahdollisuuksien
monipuolistuminen
Opiskelijavaihto
Mahdollisuus
työskentelyyn muissa EU-
maissa
Rajamuodollisuuksien helpottuminen
EU-maiden välillä
28. Mihin EU:ta tulisi käyttää:
Hyvinvointivaltion puolustaminen
Yhteismarkkinat
ja yhteisvaluutta
helpottavat veronkiertoa,
verosuunnittelua, houkuttavat valtioita
verokilpailuun.
Vaarana “kilpajuoksu pohjalle”.
Vastalääkkeeksi tarvitaan veronkiertoa
suitsivia lakeja + päätöksiä verotasojen
alarajoista, ainakin pääoma-, yritys-, ja
ympäristöverot.
29. Veronkierto/ verosuunnittelu, Suomi
HS
14.9.12: Suomen 9 suurinta
pörssiyhtiötä maksoivat 2010 yhteensä
8,3 mrd € tuloksestaan vain 5,4% veroja
Suomeen
Nokia 0,1 %; Metso 0 €.
30. Veronkierto/ verosuunnittelu, EU
Koko
EU:n arvioidaan menettävän
veronkierron vuoksi n 1000 mrd €, =
• 20 x Suomen valtion budjetti
• EU-maiden yhteenlasketut terveydenhoitomenot
• EU-valtioiden yhteenlaskettu velkaantuminen
talouskriisin aikana
• 4 x Kreikka&Kypros-tukipaketit, ml lainat
OECD:
Ylikansalliset yritykset maksavat
voitoistaan keskim 5% veroa, PK-yritykset lähes
30%
31. Veronkierto, mitä voi tehdä
Julkisuus:
yritysten velvollisuus julkistaa,
mihin maihin maksavat veroja. Päätetty
vasta luonnonvarayhtiöille, esim öljy- ja
kaivosyht.
Yritysveron yhteinen laskentaperuste
Viranomaisten automaatt tietovaihto
Veroparatiisien määritelmä, pankkien
velvoll tiedottaa rahasiirroista
Verokantojen vähimmäistasot
32. Maahanmuuttajat hyödyttävät /1
OECD
kesäkuu 2013: maahanmuutolla
myönteinen vaikutus valtiontalouteen,
Suomessa 0,16% BKTsta
Yksi syy, että maahanmuuttajat keskimäärin
nuoria -> sosiaali- ja terveysmenot pienet
Suomessa kieliopinnot pullonkaula,
ammattiopinnot Suomessa eivät aina anna
tarvittavaa kielitaitoa
33. Maahanmuuttajat hyödyttävät/2
2012
EU-kansalaisista 3,1 % työskenteli
toisessa EU-maassa
Komission selvitys 2013: Toisessa EU-maassa
työskentelevien EU-kansalaisten työllisyys
hieman korkeampi kuin omien kansalaisten,
67,7% vs 64,6%
Ruotsalaistutkimus 2013: Uusista EU-maista
tulleet työikäiset eivät ole sosiaaliturvan
varassa enemmän kuin omat kansalaiset
