1. Opiskelijapalautejärjestelmän toisen kommenttikierroksen kooste
Ensinnäkin tavanomainen proseduuri, jota voimme iloksemme noudattaa ei vain konventionaalisista syistä, vaan
myös täydestä sydämestämme: kiitos kaikille hyvästä palautteesta. Tällä kertaa kommenttisähköposteja tuli 40,
mikä on hieman alle puolet edellisestä kierroksesta.
Kommenttinne olivat sekä kannustavia että kriittisiä. Kiitos molemmista! Eritoten jälkimmäisten ansiosta voidaan
sanoa toukokuun luotettavuusanalyysiin mennessä väittämien jo läpäisseen tietyn käsitteellisen suodattimen.
Tämä on kokonaisvaltaisen mittausteorian (teoreettinen käsite – operationalisoitu mittari – tilastollinen mittarin
luotettavuustarkastelu) näkökulmasta hieno tilanne. Lisäksi on ollut hienoa nähdä, kuinka monet teistä ovat
ehdottaneet perusteltuja vaihtoehtoja esittämiemme väittämien tilalle.
Toivon, että ottamalla kaikki kommentit perustellussa määrin huomioon, olemme onnistuneet teille osoittamaan
sen, että kommentteja kannattaa lähettää. Tällöin laskenut vastausprosentti ei selittyisi mahdollisesti
kokemallanne huomioimattomuudellamme vaan pikemminkin sillä, että kommentoimattomat tulkitsivat
kommenttiensa tulleen jo otetuksi huomioon.
Korostan vielä, että prosessin on tarkoitus olla mahdollisimman avoin ja että tulemme mielellämme kertomaan
kehitystyöstä ja kuulemaan kommenttejanne niin halutessanne myös kasvotusten tai puhelimitse.
Seuraavaan olen koonnut muutamia teemoja palautteesta.
Pituus
Pääasiallisesti myönnettäköön, että olemme saaneet puolustella valitsemaamme luonnoksen pituutta läpi linjan.
Näin oli myös AMK -rehtorien kokouksessa keskiviikkona. Tässä selvitystyötä vaikeuttaa epäselvyys siitä, mitä
vastaamisen pakollisuudelle oikein tullaan tekemään. Vastaus- ja luotettavuuskatoa voi syntyä vaikka
vastaamiseen pakotettaisiinkin, mutta kyselyn pituus on merkittävästi suurempi ongelma, jos vastaamiseen ei
pakoteta. Näillä näkymin ei ole tietoa siitä, miten tullaan toimimaan ja voidaanko vastaamista ylipäänsä edellyttää.
Huomauttaisin kuitenkin tähän liittyen, ettei vastausprosentti ole perustava yleistettävyyden mittari, vaan otoksen
vinoutuneisuus (jota voidaan korjata painoilla) ja absoluuttinen vastaajamäärä. Monissa pienemmissä
korkeakouluissa alhainen vastausprosentti johtaa tietenkin myös alhaiseen vastaajamäärän, ja yleistettävyys voi
tällöin nousta haasteeksi. Voi olla, että kyselyä täytyy lyhentää enemmän kuin tällä hetkellä suunitellut 15 – 20
prosenttia (lyhennys, joka toisi vastausajan alle 15 minuutin). On kuitenkin muistettava, että vastausprosenttiin
voitaneen vaikuttaa vain marginaalisesti lyhentämällä kyselyä entisestään, eikä tämä välttämättä ole
yleistettävyyden kannalta ratkaisevaa. Olemme nimittäin onnistuneet kansallisella 20 minuutin
opiskelijabarometrilla pääsemään lähes 40n vastausprosenttiin – tämä tarkoittanee, että karkeasti arviolta tämän
hetkisellä OPALAlla voitaisiin päästä jopa yli 50 prosentin. Tämä arvio perustuu suhteessa barometriin hieman
lyhyempään pituuteen sekä kyselyn hyödynnettävyyden merkittävyyden läheisyyteen vastaajan
kokemusmaailmassa. Jos kyselyyn ei pakoteta, en usko vastausprosentin nousevan lyhyelläkään kyselyllä
merkittävästi tätä korkeammaksi. Korkeakoulupolitiikka ei minulle kuulu, mutta kyselyn käytettävyyden kannalta
ensisijaisen tärkeää mielestäni olisi, jos vastaaminen voitaisiin sitoa tutkintosuorituksen saamiseen. Asia täytyy
selvittää korkeakoulupoliittisten tahojen toimesta pikimmiten.
Onneksi meillä on vielä useita mahdollisuuksia vastauskatoasiaa koestaa. Oli tilanne pakottamisen kannalta kumpi
tahansa, koestus ja pilotointi mahdollistanevat parhaan ratkaisun löytämisen kumpaankin skenaarioon.
Ammattikorkeakoulujen omien palautejärjestelmien roolin vaikutusta toivottavaan pituuteen pohditaan vielä lisää.

2. Osaamispainotteisuus ja AMK:n oppimiskäsitykselle yhteensopiva opetuksen operationalisointi
AMKssa käytössä oleva osaamis- ja oppijapainotteinen käsitys hyvästä opetuksesta ei tule parhaalla mahdollisella
tavalla huomioiduksi tämän hetkisessä kyselyssä. Suomalaisen ammattikorkeakoulutuksen käsitys opetuksesta on
jossain määrin edellä aikaansa: kansainvälisissäkin kyselyissä operationalisoitu teoreettinen opetuskäsite on
suhteessa tähän ainakin jossain määrin behavioristinen ja ei siksi suoraan sovellu AMK -kenttään. Tämä on
monien esiin nostama huoli, jonka allekirjoitan, siitäkin huolimatta, että käsissä olevassa palautejärjestelmässä
tämä arvo on otettu selkeästi tavanomaista enemmän huomioon. Kuitenkin asian parempi huomioiminen lienee
perusteltua siitäkin näkökulmasta, että kyselyn tulee olla robusti ajan hampaissa ja täten nojautua kestävälle ja
uudenaikaiselle teoreettiselle pohjalle.
Pyrimme siis viemään kyselyä vielä enemmän opiskelija- ja osaamispainotteiseen suuntaan. Teimme näin kyllä jo
ensimmäisen kyselyn kommenttien perusteella, mutta tehdyt muutokset eivät olleet riittäviä. Pilottikierroksella
pidän hyvänä ideana koestaa kahden tai useamman eriävän operationalisoinnin välistä paremmuutta. Tämä sen
vuoksi, että uskon opiskelija- ja osaamispainotteisella sekä opetus- opettajapainotteisella käsityksellä molemmilla
olevan vahvuutensa: ensimmäisen kohdalla tämä on käsitevaliditeetti, jälkimmäisen kohdalla informaatioarvo.
Koska opiskelijakeskeinen oppimisnäkemys ei nimittäin paikanna kriittistä pedagogista vastuuta suoraan
instituutioon, jäänee tähän käsitykseen perustuvan mittarin vastausten hajonta alhaiseksi. Uskon, että tässä
päästään kyllä hyvään kompromissiin. Tämä on mahdollista siten, että kyselyssä on molempien käsityksien
mukaisia väittämiä, ja mittarin kohteena oleva osa-aluekokonaisuus, opetus, ei tule harhaisesti mallinnetuksi kun
väittämät painotetaan oikealla tavalla.
Osaamispainotteisen kyselyn kehittämiseen kuuluu seuraavaksi ainakin osaamismoduulin parantaminen ja
laajentaminen. Osaamismoduulin täytyy paremmin ilmentää esimerkiksi ARENEn ammattikorkeakouluille
asettamia yleisiä komptetenssivaatimuksia. Uskon, ettei erityisten kompetenssivaatimusten täyttymistä kannata
kansallisella palautejärjestelmällä välttämättä selvittää.
Osa-aluekokonaisuudet ja ’riittävästi’ muotoilut
Osa-aluekokonaisuuksissa ja niiden järjestyksessä oli tiettyä epäjohdonmukaisuutta. Ura- ja neuvontapalvelut sekä
opiskelun tukipalvelut koettiin sekametelisopaksi, mitä se, myönnettäköön, vähän olikin. Tämän kritiikin
seurauksena opiskelun tukipalvelut, jotka ovat opetukseen käsitteellisesti läheisessä yhteydessä, vietiin osaksi
opetus ja oppiminen moduulia. Työelämäneuvonta puolestaan vietiin osaksi työelämäyhteydet ja TKI –toiminta
moduulia, josta poistettiin TKI –toiminta osa-alue kokonaan.
Mainittakoon, että kaikki poistetut väittämät tietenkin säilytetään muualla tallessa, ja jos jonkin osa-alueen tai
väittämän poistaminen ei miellytä, voi sitä kommentoida ja palauttamista harkita.
Olimme mallintaneet oppimisympäristön opetusmoduulin sisällä hieman harhaanjohtavasti myös sosiaalista
oppimisympäristöä koskevaksi. Oppimisympäristö kokonaisuudessa on nyt sosiaalisen lisäksi mukana fyysinen ja
virtuaalinen oppimisympäristö. Opetuksen välineet ovat edelleen omana kokonaisuutenaan, minkä lisäksi
opiskelun tukipalveluista kirjasto- ja tietotekniikkapalvelut säilytimme samassa kokonaisuudessa opetuksen
välineiden emmekä opiskelun tukipalveluiden kanssa, sillä ne ovat mielestämme läheisemmässä käsitteellisessä
yhteydessä välineisiin kuin hyvinvointiin, opiskeluongelmiin jne. liittyviin opiskelupalveluihin. Asiaa voidaan
tietenkin koestaa vielä faktorianalyyttisesti siten, että osa-aluekokonaisuuden nimeämisen metodifaktorin vaikutus
kontrolloidaan.
Osa-alueiden kokoavat kokonaistyytyväisyysväittämät (opetus, harjoittelu, opinnäytetyö jne.) on koottu kyselyn
loppuun erään korkeakoulun perustellun huomion seurauksena.
’Riittävästi’ muotoilut olen pyrkinyt pääasiallisesti poistamaan. Informaatioarvolta parempia ovat väittämät, joissa
vastauksen suunta (liikaa tai liian vähän) tulee huomioiduksi. Näin on tehty aina kun se on vain koettu

3. mahdolliseksi. Kiitos tässä useille antamastanne palautteesta ja pahoitteluni heille, joita vastaan taisin asiassa
hieman liikaakin harata.
Väittämämuotoilut
Väittämämuotoiluissa oli muutamissa virheitä. Esimerkiksi opetuksen organisointia koskevassa aikataulutus
väittämässä sulkujen sisällä olevat määreet olivat väärän suuntaisia. Kiitos tarkkanäköisistä väittämämuotoiluja
koskevista kommenteistanne!
Vastausasteikot ja ’en osaa sanoa’ vaihtoehto
Monet pitivät vaihtuvia vastausasteikkoja ja kysymysmuotoiluja ongelmana. Itse näkisin ne kuormittavuutta
vähentävänä vaihteluna, muttei asiasta mitään selkeää surveymetodista yksimielisyyttä taida olla. Koestuksen
perusteella vaikuttaisi kyllä siltä, että hieman vaihtelevat kysymysmuotoilut ja vastausasteikot parantavat kyselyn
vastaamiskokemusta. Lisäksi tietyillä muotoiluilla voidaan kontrolloida opiskelijoiden tarpeita ja näin parantaa
mittarin luotettavuutta. Tämän vuoksi esimerkiksi opiskelun tukipalvelut ovat esitetty kysymysmuodossa ja
vastausvaihtoehdot ovat tämän mukaisia.
’En osaa sanoa’ vaihtoehtoa esitettiin edelleen muutamissa kommenteissa poistettavaksi. En pidä tätä vieläkään
hyvänä ideana. ’En osaa sanoa’ ja ’en samaa enkä eri mieltä’ ovat sisällöllisesti eriäviä vaihtoehtoja, eikä niitä pidä
sotkea keskenään. ’En osaa sanoa’ vaihtoehto mahdollistaa heidän, joilla ei ole mielipidettä, erottelun muista
vastauksista, mikä parantaa luotettavuutta. Lisäksi ’en osaa sanoa’ vaihtoehdon määrää tarkastelemalla saadaan
tietoa väittämämuotoilun onnistuneisuudesta. Keskimmäisen ’en samaa enkä eri mieltä’ vaihtoehdon
poisjättäminen on yhtä huono idea, sillä emme halua henkilön, joka on neutraalia mieltä arpovan kantaaottavan
kannan.
Siitä olen yhtä mieltä, että ’en osaa sanoa’ vaihtoehto voidaan siirtää erilleen muista, jotta sen valitsemista tehdään
vähemmän helpoksi. Tämän lisäksi voidaan pohtia uudelleen neutraalin kannan ’en samaa enkä eri mieltä’
muotoilua (vaikka muotoilu onkin yleinen käytäntö), jotta vaihtoehto saadaan paremmin erottumaan ’en osaa
sanoa’ vaihtoehdosta.
Loput tehdyt muokkaukset annan teidän itse arvioida liitteenä olevasta kyselystä. Sanottakoon sen verran, että
tätä kyselyä en pyydä teitä kommentoimaan, koska se ei ole vielä kovin hioutunut suhteessa edelliseen. Voitte
kyllä tietenkin myös kommentoida näin halutessanne. Virallisesti kommentointiin palataan tammikuussa.
P.s. pahoitteluni heille, jotka ovat saaneet minulta toistuvia huomautuksia liittyä Skillpages-sivustoon. Menin
epähuomiossani liittymään tietämättä, että sivusto lähettää minulta kysymättä KAIKILLE sähköpostilistallani
oleville kutsun liittyä sivustoon. Älkää tehkö samaa virhettä.
Hyvää joulun odotusta,
Leo Aarnio ja Juhani Saari