3. )334356789:!
Poliisiammattikorkeakoulu 2010 -kyselyn tiedonkeruu toteutettiin joulukuussa 2010 ja raportti val-
mistui helmikuussa 2011. Kysymyslomakkeena käytettiin Opiskelijan ammattikorkeakoulu 2010
-kyselyä, jota mukautettiin muutamien kysymysten osalta Poliisiammattikorkeakouluun sopivaksi.
Vastauskutsu lähetettiin Poliisiammattikorkeakoulun jatkotutkinto-opiskelijoille sekä perustutkinto-
opiskelijoille jaksoilta 2, 7 ja 10. Kutsun saaneista 115 eli 36,5 % vastasi kyselyyn.
Kyselyssä selvitettiin opiskelijoiden koulutuspolkuja, näkemyksiä koulutuksen laadusta, ai-
kaisempia opintoja ja niiden hyväksilukua, opiskelukykyä sekä vaikuttamista. Aineiston perusteella
poliisialalle hakeudutaan alan ja työtehtävien kiinnostavuuden vuoksi sekä työelämässä etenemistä
ajatellen. Suurin osa vastaajista on tyytyväisiä opintojensa etenemiseen omiin tavoitteisiinsa nähden.
Niillä, joilla opinnot eivät ole edenneet omien tavoitteiden mukaan, on työssäkäynti ollut yleisin hi-
dastava tekijä. Maisterintutkintoon tähtää lähes puolet päällystökoulutus A:n vastaajista, kun taas
poliisin perustutkintoa tekevistä noin kolmannes kaavailee täydennyskoulutusta työn ohessa. Ali-
päällystökoulutuksen opiskelijoista reilulla 40 % ei ole selvää kuvaa tulevaisuuden opinnoistaan.
Poliisiammattikorkeakoulu välittää hakuvaiheessa itsestään verrattain realistista kuvaa: pe-
rustutkinto-opiskelijoista yli 70 % katsoo, että hakuvaiheen mielikuva on vastannut hyvin todelli-
suutta, kun muiden ammattikorkeakoulujen aineistossa vastaava osuus on noin puolet. Tiedustelta-
essa tyytyväisyyttä ammattikorkeakouluun eri näkökulmista, kävi ilmi, että koulutusohjelman sisäl-
töön ja opetukseen ollaan tyytyväisempiä kuin opintojen ohjaukseen tai mahdollisuuteen suorittaa
opintoja muissa korkeakouluissa. Harjoitteluun ollaan lähes kaikilta osin Poliisiammattikorkeakou-
lussa tyytyväisempiä kuin muiden ammattikorkeakoulujen aineistossa. Koulutuksen antamista val-
miuksista ammatillisen kehittymisen ja asiantuntemuksen sekä kriittisen tiedonkäsittelyn valmiudet
arvioidaan positiivisimmin. Heikoimmat arvosanat menevät koulutuksen antamille kansainvälisille
valmiuksille.
Omista opiskelutaidoista sosiaaliset taidot arvioidaan useimmin hyviksi ja tentteihin lukemi-
nen taas heikoimmaksi osa-alueeksi. Omat voimavarat, etenkin terveys ja fyysinen toimintakyky,
katsotaan yleisesti vahvoiksi. Kokemus muiden opiskelijoiden joukkoon kuulumisesta on ammatti-
korkeakoulukentässä tavallinen ja Polamk-aineistossa vielä tyypillisempi kuin muiden ammattikor-
keakoulujen aineistossa. Eniten tukea opiskeluasioissa on tarvittu ja saatu opiskelukavereilta ja
muilta ystäviltä, opettajilta ja opiskelijakirjastosta. Toistuvia kiusaamiskokemuksia oli vajaalla vii-
denneksellä vastaajista. Opiskelijaterveydenhuoltoon ja liikuntapalveluihin ollaan Poliisiammatti-
korkeakoulussa huomattavasti tyytyväisempiä kuin muissa ammattikorkeakouluissa.
Ammattikorkeakoulun asioihin on vaikutettu yleisimmin palautetta antamalla ja muilla ta-
vanomaisilla kehittämiskeinoilla, kuten osallistumalla oppilaitosta käsitteleviin tiedostustilaisuuksiin
ja oppilaitoksen asioita koskevaan keskusteluun. Tarkasteltaessa vaikuttamista yleisemmällä tasolla,
nousee äänestäminen yleisimmäksi yhteiskunnallisen vaikuttamisen muodoksi. Myös poliisin työ
nähtiin vaikuttamisena, puolustaahan poliisi ”oikeuden toteutumista yhteiskunnassa”. Tarkasteltaes-
sa opiskelukyvyn, vaikuttamisen ja saadun tuen suhteita kävi ilmi, että matalat arviot omista voima-
varoista, opiskelutaidoista, vaikuttamisaktiivisuudesta sekä saadusta tuesta esiintyvät verrattain
usein yhdessä. Vastaavasti ne, jotka arvioivat opiskeluympäristöään muita positiivisemmin, ovat
useammin myös varmoja opiskelutaidoistaan ja saavat lisäksi opiskeluasioissa verrattain hyvin tu-
kea. Koska yksittäinen kyselytutkimus tarjoaa vain yhden näkökulman tarkasteltaviin ilmiöihin, on
kysymys esitettyjen havaintojen pätevyydestä ja asioiden välisistä syy-yhteyksistä jätettävä jatkosel-
vityksiä varten, sekä käytännön asiantuntijoiden – niin opiskelijoiden kuin oppilaitoksen henkilö-
kunnankin – arvioitavaksi. Toivomus on, että kyselyn tulokset tarjoavat lähtökohdan hedelmälliselle
keskustelulle.
4. 7!
0!<=>?@A6=!
PISKELIJAJÄRJESTÖJEN TUTKIMUSSÄÄTIÖ OTUS toteutti keväällä 2010 tutkimusprojektin Opis-
kelijan ammattikorkeakoulu 2010, jossa tarkasteltiin ammattikorkeakouluopiskelijoiden kou-
lutuspolkuja, opiskelukykyä sekä näkemyksiä koulutuksen laadusta ja vaikuttamisesta (Lavikainen
2010). Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden osalta hanke toteutettiin joulukuussa 2010 ja al-
kuvuodesta 2011 Otuksen ja Poliisiammattikorkeakoulun yhteistyönä Opiskelijan ammattikorkea-
koulu 2010 -hankkeeseen (jatkossa Opamk) perustuvana suppeahkona selvityksenä. Opamk-
tutkimuksen kyselylomake mukautettiin pienin muutoksin Poliisiammattikorkeakouluun sopivaksi,
jotta voitiin taata mittaamisen osalta mahdollisimman hyvä vertailukelpoisuus.
Poliisiammattikorkeakoulu eroaa koulutusrakenteensa osalta muista ammattikorkeakouluista.
Kun muissa ammattikorkeakouluissa opiskellaan alempaa tai ylempää AMK-tutkintoa, Poliisiam-
mattikorkeakoulussa on tarjolla neljä tutkintoa. Poliisin perustutkinnon lisäksi on mahdollista suorit-
taa poliisialipäällystön tutkinto sekä päällystötutkinnot A ja B (AMK-tasoinen tutkinto). Poliisin pe-
rustutkinto ei ole varsinaisesti ammattikorkeakoulututkinto, mutta se eroaa myös toisen asteen opin-
noista sikäli, että hakijoilta edellytetään toisen asteen tutkintoa. Jatkotutkintoihin hakeutuminen
edellyttää perustutkinnon lisäksi tiettyä määrää alan työkokemusta.
Käsillä oleva raportti laadittiin siten, että tulokset käyvät ilmi kullekin näistä koulutuslinjois-
ta. Keskeisiltä osin mukaan on otettu myös Opamk-aineiston tuloksia, jälleen koulutuslinjoittain
(nuorisokoulutus, aikuiskoulutus ja ylempi AMK-tutkinto, YAMK). Esitystavaksi valittiin taulukko-
ja grafiikkapainotteinen linja, mikä helpottaa vertailevien havaintojen tekoa. Hankkeen mittakaavan
vuoksi raportoinnissa on ylipäätään keskitytty suuriin linjoihin, eikä kaikkia taulukoista ilmeneviä
huomioita ole tekstissä eritelty.
Tässä raportissa käydään aluksi lyhyesti läpi aineiston teknisiä ominaisuuksia ja vastaajien
taustatietoja (luku 2). Tämän jälkeen tarkastellaan opiskelijoiden koulutuspolkuja (luku 3), näke-
myksiä koulutuksen laadusta (luku 4) sekä opiskelukykyä (luku 5). Vaikuttamista koskevien mieli-
piteiden ja kokemuksien (luku 6) jälkeen luodaan tiivis katsaus opintojen hyväksilukuun (luku 7).
Lopuksi syvennetään käsittelyä analysoimalla, miten opiskelukyky, vaikuttamisaktiivisuus ja saatu
tuki ovat yhteydessä toisiinsa (luku 8).
8!
5. 9!
.!'3A7356=!
OLIISIAMMATTIKORKEAKOULU 2010 -AINEISTO (jatkossa Polamk) on kokonaisaineisto, joka
koostuu AMK-yksikön opiskelijoiden lisäksi peruskoulutusyksikön jaksojen 2, 7 ja 10 opiske-
lijoista. Jakson 2 opiskelijat ovat suorittaneet orientoivat opinnot, jaksolta 7 lähdetään työharjoitte-
luun teoreettisten perusopintojen suorittamisen jälkeen ja jakson 10 opiskelijat ovat ammattiopinto-
jensa loppuvaiheessa. Näin aineisto tarjoaa perustutkinnon osalta näköalan koulutuspolun eri vaihei-
ta läpikäyvien opiskelijoiden kokemuksiin.
Raportissa esiintyviä vertailuasetelmia silmälläpitäen on hyvä pitää mielessä, että Polamk-
data eroaa Opamk-aineistosta varsin merkittävästi kahdessa eri suhteessa: 1) AMK-yksikön opiske-
lijat ovat mukana kokonaisuudessaan, 2) perustutkinto-opiskelijat eivät ole varsinaisesti AMK-
opiskelijoita. AMK-yksikön osalta ei ole näin ollen tarvetta käyttää otantavirheen käsittelyssä tarvit-
tavia tilastollisen päättelyn työkaluja. Perustutkintoa suorittavien kohdalta vertailuasetelma on eri-
lainen, koska kyse on eri kouluasteesta ja koska kokonaisaineisto kattaa vain osan (jaksot 2, 7 ja 10)
kaikista perustutkintoa suorittavista. Jatkoselvityksiä ajatellen voisi olla kiinnostavaa ottaa koko-
naisaineistoon mukaan Poliisiammattikorkeakoulun kaikki opiskelijat, jolloin perustutkintoa tekevät
esiintyisivät aineistossa omalla painollaan ja suuremmalla volyymillä. Tässä raportissa tarkoitetaan
termeillä aineisto, kokonaisaineisto ja opiskelijat jatkossa Poliisiammattikorkeakoulun osalta samaa
asiaa eli edellä määriteltyä kokonaisaineistoa.
Aina on syytä muistaa myös vastauskato, joka hankaloittaa tulosten yleistämistä. Tämä kos-
kee niin otos- kuin kokonaisaineistoakin. Kyse on siitä, missä määrin vastanneet edustavat koko po-
tentiaalista vastaajajoukkoa. Koska ei voida olettaa, että kato olisi satunnaista, vastaajien perusteella
saatu tieto ei välttämättä kerro erityisen hyvin vastaamattomien kokemuksista. Kadon ja yllä seloste-
tun rakenteensa vuoksi aineisto ei sellaisenaan anna täysin edustavaa kuvaa Poliisiammattikorkea-
koulusta, mikä on tärkeää muistaa tuloksia tulkittaessa.
Kysely avattiin 1.12.2010, jonka jälkeen lähetettiin kaksi muistutusta vastaamattomille (9.12.
ja 17.12.). Kuviosta 1 nähdään, että ensimmäinen muistutus tuotti hyvin tulosta, mihin vaikutti
varmasti sekin, että samaan aikaan Poliisiammattikorkeakoululla motivoitiin kyselyn vastaamista.
:!
6. ;!
10
16
1
4
1 1 2 3
29
6
3
7
11
3 4
6
1
3 2 1 1
0
5
10
15
20
25
30
35
1.12.2010
8.12.2010
15.12.2010
22.12.2010
29.12.2010
pvm
lkm
*E43=!0;!6()#$(/!%1)'10)533<3'!+3&%3533<3/!50,11/2!:*$15,!7=>=?!
Lopullinen vastausmäärä oli 115 ja kokonaisaineiston koko on 315, kun kaksi alkiota poistettiin au-
tomaattisen sähköpostivastauksen perusteella. Vastausprosentiksi muodostui näin 36,5 %. Tätä voi-
daan pitää itsetäytettävän verkkokyselyn tapauksessa kohtuullisen hyvänä.
Mainitaan vertailun vuoksi, että Opamk-aineisto kerättiin tasaväliotannalla poimimalla mu-
kaan joka neljäs välillä 2004–2009 opintonsa aloittanut opiskelija, jolla oli vähintään yksi opinto-
suoritus viimeisen kolmen vuoden ajalta. Opamk-tiedonkeruussa lopullinen otoskoko oli 25 294,
joista vastasi 5698 vastaajaa (vastausprosentti = 22,5 %).
Taulukosta 1 käyvät ilmi sekä Polamk- että Opamk-aineiston vastaajamäärät ja sukupuolen
mukaiset osuudet kussakin koulutusryhmässä. Polamk-aineistossa paino on epäedustavasti päällys-
tökoulutusta käyvissä opiskelijoissa, minkä vuoksi tuloksia on syytä tarkastella koulutusryhmittäin.
Nuorisokoulutus on puolestaan Opamk-aineistossa hallitseva ryhmä ja koska kyse on otosaineistos-
ta, tämä myös heijastaa muiden ammattikorkeakoulujen aitoa tilannetta. Sukupuolen osalta aineistot
eroavat toisistaan huomattavasti. Naisten jo ennestään suuri osuus kasvaa Opamk-datassa koulutus-
polkua edettäessä. Tilanne on täsmälleen päinvastainen Polamk-aineistossa. Noin kuudesosa (16,5
%) vastaajista on naisia. Etenkin vanhemmissa ikäryhmissä naisten osuus on verrattain alhainen, ja
yli 40-vuotiaita naisia on aineistossa vain kolme (kuvio 2).
7. @!
Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B
nainen 22 % 21 % 16 % 10 % 17 %
mies 78 % 79 % 84 % 90 % 83 %
100 % 100 % 100 % 100 % 100 %
36 14 25 40 115
Nuorten
koul. Aikuiskoul. YAMK Opamk
nainen 70 % 74 % 73 % 71 %
mies 30 % 26 % 27 % 29 %
100 % 100 % 100 % 100 %
4421 884 283 5588
Polamk
Sukupuoli
yht.
n
n
Sukupuoli
yht.
)@E8ECC=!0;!A1)'11-1533<3'!)0,0+0*$#/!-1!,*0$0'0,)#/!50,11/?!
:*$15,!7=>=!B/C>>@D!-1!8+15,!7=>=!B/C@@EED?!
!
"
# $
% & "
&% &&
&# &'
%'
&"
#
"
&"
%"
("
%&)%! %#)%* (")(! (#)(* !")!! !#)!* #")##
!"#
$"%
+,-+.+ /-.0
*E43=!.?!F,3!-1!)0,0+0*$&2!:*$15,!7=>=!B/C>>;D2!$,5?!
Vastaajaosuudet vaihtelivat koulutuslinjoittain. Perustutkintoa suorittavista aineistoon valituista
opiskelijoista vastasi 28 %. Alipäällystökoulutuksen kohdalla vastanneiden osuus on 32 %. Päällys-
tökoulutus A:n kohdalla kato oli pienin: vastausprosentti on 68 %. Päällystökoulutus B:n opiskeli-
joista vastanneita oli 37 %. Naiset ovat aineistossa alipäällystökoulutuksen kohdalla seitsemän pro-
senttiyksikköä yliedustettuina.
Polamk-aineiston vastaajien keski-ikä on 35,9 vuotta (mediaani 36 vuotta) ja suurin yksittäi-
nen ikäluokka tässä käytetyllä luokituksella on 40–44-vuotiaiden joukko (taulukko 2). Tämä ei hei-
jastele koko Poliisiammattikorkeakoulun tilannetta, koska nuoremmat opiskelijat eivät ole omalla
painollaan mukana. Opamk-datassa mediaani-ikä on 24 vuotta ja suurimman ikäluokan muodostavat
21–24-vuotiaat.
9. I!
B!"=83353@99@663C=DC7@C=E8E!C=E8E6E5F=8EA!=5@A@!
OLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJOIDEN KOULUTUSPOLKUA tarkastellaan seuraavaksi
koko sen pituudelta. Tarkasteluun tulevat niin pohjakoulutus, siirtymävaihe nykyisiin opintoi-
hin, alanvalintasyyt, opintojen eteneminen kuin jatkokoulutussuunnitelmatkin. Näitä teemoja käsi-
tellään vertaamalla Poliisiammattikorkeakoulun eri koulutuslinjoja toisiinsa. Paikoin vertailussa on
mukana myös Opamk-aineisto koulutuslinjoittain.
Poliisiammattikorkeakoulussa opiskellaan eri elämänvaiheissa. Jatkokoulutukset edellyttävät
työkokemusta, jolloin iän ja koulutuksen suhde on pitkälti odotetun kaltainen (taulukko 2): perus-
tutkintoa suorittavat ovat pääosin alle 30-vuotiaita ja koulutuspolullaan pidemmälle ehtineet ryhmät
ovat vastaavasti iäkkäämpiä. Opiskelijoista lähes puolella oli pohjakoulutuksena lukio ja reilulla nel-
jänneksellä puolestaan opistoasteen koulutus (taulukko 4). Perustutkinto-opiskelijoilla koulutus-
taustana oli yleisimmin toisen asteen koulutus. Päällystötutkinto B:n tekijöillä koulutuskirjo on laa-
jin.
Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B
Ammattikoulu 11 % . 8 % 3 % 6 %
Lukio 61 % 64 % 36 % 35 % 47 %
Kaksoistutkinto (ammattilukio) . 7 % . . 1 %
Opistoaste 6 % 21 % 40 % 40 % 27 %
Ammattikorkeakoulututkinto 8 % . . 18 % 9 %
Yliopistollinen kandidaatintutkinto 8 % . . . 3 %
Yliopistollinen maisterintutkinto . . . 3 % 1 %
*Muu, mikä? 6 % 7 % 16 % 3 % 7 %
yht. 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %
n 36 14 25 40 115
Polamk
)@E8ECC=!H;!:*J-1,*0$0'0)2!:*$15,!7=>=!B/C>>@D?!
:!
10. E!
Työssäkäynti katsottiin tärkeimmäksi tekijäksi, joka vaikutti siihen, kuinka pian nykyiset opinnot
alkoivat toisen asteen tutkinnon suorittamisen jälkeen (taulukko 5). Avovastauksissa olivat näky-
vässä asemassa perheeseen liittyvät tekijät.
Polamk -
perus.
Opamk -
nuorten
koul.
Opamk -
aikuiskoul.
Kävin töissä 67 % 50 % 68 %
Suoritin asevelvollisuuden 45 % 25 % 5 %
En tiennyt mitä halusin opiskella 27 % 35 % 13 %
Suoritin muita opintoja ennen nykyisiä opintojani 27 % 29 % 39 %
Muu 18 % 12 % 27 %
Halusin pitää välivuoden 15 % 24 % 6 %
Taloudelliset syyt 15 % 9 % 23 %
En päässyt aiemmalla haulla sisään 12 % 21 % 6 %
Terveydelliset syyt 3 % 4 % 5 %
n 33 3768 789
)@E8ECC=!J;!K&',3!'#,&-3'!%1&,0''&%1'!)&&J#/2!,0&/,1!+&1/!/(,(&)#'!*+&//*'!1$,*&%1'!7?!1)'##/!-3$L
,##/M!:*$15,!7=>=!B+#<0)'0',&/'*D!-1!8+15,!7=>=!BNK6D?!:<*)#/''&1!%1)'11-&)'1!B%1)'11-1!)1&!%1$&'1!
0)#1551/!,0&/!(J.#/!,*J.1/2!-*'#/!+<*)#/'&'!#&%3'!)05510.0!)1'11/D?!
Jatkotutkintoa tekevillä tilanne oli täysin erilainen. Työkokemusvaatimus ja perhesyyt olivat tekijöi-
tä, joiden useimmin katsotaan vaikuttaneen opintojen aloitusajankohtaan ja nämä korostuivat erityi-
sesti alipäällystökoulutukseen hakeutuneilla (taulukko 6). Kuviota luettaessa on hyvä huomata, että
Poliisiammattikorkeakoulussa ei ole tarjolla YAMK-opintoja, vaikka tällainen osio kyselyyn jäikin.
Polamk -
alipääll.
Polamk -
pääll.A
Polamk -
Pääll.B
Opamk -
YAMK
Työkokemusvaatimus 71 % 38 % 52 % 38 %
Perheeseen liittyvät syyt 57 % 33 % 37 % 33 %
Työpaikassani ei suhtauduttu positiivisesti
opintoihin 29 % . 4 % 4 %
Taloudelliset syyt 14 % 29 % 19 % 15 %
Muu 14 % 46 % 30 % 17 %
Opetus on järjestetty nyt hyvin 7 % 21 % 7 % 47 %
Työttömyys . . . 7 %
Sopivaa koulutusohjelmaa ei ollut tarjolla . 4 % 4 % 22 %
YAMK-opintoja ei ollut tarjolla aikaisemmin . 8 % 11 % 33 %
Terveydelliset syyt . 4 % 4 % 3 %
n 14 24 27 202
)@E8ECC=!L;!K&',3!'#,&-3'!%1&,0''&%1'!)&&J#/2!,0&/,1!+&1/!/(,(&)#'!*+&//*'!1$,*&%1'!7?!1)'##/!-3$L
,##/M!:*$15,!7=>=!B-1',*'0',&//*'D!-1!8+15,!7=>=!BONK6D?!:<*)#/''&1!%1)'11-&)'1!B%1)'11-1!)1&!%1L
$&'1!0)#1551/!,0&/!(J.#/!,*J.1/2!-*'#/!+<*)#/'&'!#&%3'!)05510.0!)1'11/D?!
!
11. H!
Kerätyn aineiston perusteella poliisialalle hakeudutaan alan ja työtehtävien kiinnostavuuden vuoksi:
kumpikin syy esiintyy yli puolella vastaajista (taulukko 7). Tilanne on tässä mielessä samansuun-
tainen kuin muiden ammattikorkeakoulujen aineistossa. Myös etenemismahdollisuudet ja oma alan
työkokemus ovat yleisiä syitä alan opiskeluun. Työkokemus on jatkotutkintojen kohdalla ymmärret-
tävä valintaa ohjaava ajatus, koska opiskelijat ovat jo työskennelleet alalla. Tältä osin tilannetta voi
verrata muiden ammattikorkeakoulujen aikuis- ja YAMK-opiskelijoihin. Noin 40 % Polamk-
aineiston perustutkintoa tekevistä opiskelijoista katsoi, että alan arvostus oli tärkeä tekijä alanvalin-
nassa. Opamk-aineiston nuoriso-opiskelijoista vain viisi prosenttia oli tätä mieltä. Työllistymisnä-
kymien kohdalla tilanne on päinvastainen: Opamk-datan nuoriso-opiskelijoista 43 % mutta Polamk-
aineiston perustutkintoa tekevistä vain 14 % katsoi työllistymismahdollisuudet tärkeäksi valintaa
ohjanneeksi syyksi.
Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk
Ala on kiinnostava 94 % 50 % 28 % 50 % 59 %
Alalla on kiinnostavia työtehtäviä 72 % 36 % 60 % 45 % 56 %
Hyvät etenemismahdollisuudet työelämässä 22 % 64 % 48 % 53 % 43 %
Oli jo työkokemusta alalta 6 % 29 % 60 % 60 % 39 %
Oli alalle sopivia taitoja 47 % 21 % 36 % 25 % 34 %
Tutkinto sopi työtehtävään . 64 % 44 % 45 % 33 %
Ala on arvostettu 39 % 7 % 8 % 15 % 20 %
Uskoin selviytyväni tästä koulutuksesta 11 % 21 % 8 % 8 % 10 %
Hyvät mahdollisuudet työllistyä 14 % . 12 % 3 % 8 %
Alalla mielestäni hyvä palkkataso . . 12 % 8 % 5 %
En pohtinut valintaani sen tarkemmin 6 % . . 5 % 3 %
Muu syy . . 4 % 8 % 3 %
Opiskelupaikan sai helposti . . . 3 % 1 %
Alaa suositeltiin . 7 % . . 1 %
n 36 14 25 40 115
Nuorten koul. Aikuiskoul. YAMK Opamk
Ala on kiinnostava 72 % 49 % 43 % 67 %
Alalla on kiinnostavia työtehtäviä 46 % 31 % 29 % 43 %
Hyvät etenemismahdollisuudet työelämässä 17 % 26 % 39 % 20 %
Oli jo työkokemusta alalta 17 % 56 % 52 % 25 %
Oli alalle sopivia taitoja 45 % 40 % 35 % 44 %
Tutkinto sopi työtehtävään 3 % 35 % 39 % 10 %
Ala on arvostettu 5 % 3 % 2 % 4 %
Uskoin selviytyväni tästä koulutuksesta 12 % 13 % 14 % 13 %
Hyvät mahdollisuudet työllistyä 43 % 29 % 20 % 40 %
Alalla mielestäni hyvä palkkataso 9 % 3 % 3 % 7 %
En pohtinut valintaani sen tarkemmin 9 % 3 % 5 % 8 %
Muu syy 5 % 10 % 9 % 6 %
Opiskelupaikan sai helposti 18 % 6 % 8 % 15 %
Alaa suositeltiin 6 % 3 % 5 % 6 %
n 4442 886 289 5617
)@E8ECC=!G;!K&,)&!*+&),#$##!/(,(&)'3!1$11M!:*$15,!7=>=!-1!8+15,!7=>=?!:<*)#/''&1!%1)'11-&)'1!B%1)L
'11-1!)1&!%1$&'1!0)#1551/!,0&/!(J.#/!,*J.1/2!-*'#/!+<*)#/'&'!#&%3'!)05510.0!)1'11/D?!
12. >=!
!
Koulun valinta tapahtuu pitkälti tarjolla olevan tutkinnon ja alan kiinnostavuuden perusteella. Myös
koulun maine ja opetustarjonta vaikuttivat useimmilla Poliisiammattikorkeakouluun hakeutumisessa
ja tässä suhteessa tilanne on pääpiirteissään sama kuin Opamk-aineistossa (taulukko 8). Muilla syil-
lä ei ollut suurimmalle osalle Polamk-aineiston opiskelijoista lainkaan merkitystä koulun valinnassa.
Vertailevasta asetelmasta käy ilmi, että alipäällystökoulutuksessa olevat opiskelijat arvioivat koulun
maineen ja imagon merkityksen muita ryhmiä harvemmin koulun valinnan kannalta tärkeäksi teki-
jäksi. Koulun nettisivuilla ei luonnollisesti ole juuri merkitystä koulun valinnassa poliisin jatkotut-
kintoja tekeville, sillä opiskelijat tuntevat koulun jo entuudestaan.
Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk
Haluamani tutkinto 4,9 4,8 5,0 4,9 4,9
Kiinnostava koulutusala 4,8 4,5 4,1 4,7 4,6
Monipuolinen opetustarjonta 3,4 2,7 3,4 3,3 3,3
Hyvä maine, imago 3,6 2,5 3,1 3,3 3,2
Perheen ja/tai kavereiden suositus 2,3 1,6 1,8 1,5 1,8
Hyvä sijainti (kotiseutu lähellä) 1,4 1,7 1,8 2,0 1,7
Hyvä sijainti (suuressa kaupungissa) 1,7 1,1 1,5 1,7 1,6
Hyvä sijainti (lähellä työpaikkaani) 1,3 1,6 1,4 1,7 1,5
Internet-sivut, mainokset 2,1 1,1 1,0 1,3 1,4
Tärkeät ihmiset lähellä 1,6 1,2 1,3 1,4 1,4
Hyvä sijainti (pienessä kaupungissa) 1,2 1,1 1,4 1,4 1,3
2. asteen opintojen ohjaus, abi-infot 1,5 1,0 1,3 1,1 1,2
Oli pakko hakea jonnekin 1,4 1,1 1,0 1,1 1,2
Vanhempien painostus 1,3 1,0 1,0 1,1 1,1
Ei päässyt ensisij. hak. opiskelupaikkaan 1,3 1,1 1,0 1,1 1,1
Nuorten koul. Aikuiskoul. YAMK Opamk
Haluamani tutkinto 4,4 4,7 4,6 4,4
Kiinnostava koulutusala 4,4 4,5 4,5 4,4
Monipuolinen opetustarjonta 3,2 3,5 3,5 3,3
Hyvä maine, imago 2,9 3,2 3,2 3,0
Perheen ja/tai kavereiden suositus 2,1 2,0 1,9 2,1
Hyvä sijainti (kotiseutu lähellä) 3,3 3,6 3,7 3,3
Hyvä sijainti (suuressa kaupungissa) 2,6 2,2 2,4 2,5
Hyvä sijainti (lähellä työpaikkaani) 1,7 2,7 2,7 1,9
Internet-sivut, mainokset 2,1 2,2 2,3 2,2
Tärkeät ihmiset lähellä 2,6 2,2 2,2 2,5
Hyvä sijainti (pienessä kaupungissa) 1,9 1,9 2,0 1,9
2. asteen opintojen ohjaus, abi-infot 1,6 1,3 1,4 1,6
Oli pakko hakea jonnekin 1,9 1,2 1,3 1,8
Vanhempien painostus 1,3 1,1 1,1 1,2
Ei päässyt ensisij. hak. opiskelupaikkaan 1,9 1,2 1,4 1,8
)@E8ECC=!N;!K&,)&!J1,#0'0&!/(,(&)##/!1551''&,*<,#1,*0$00/M!P<&!)(&.#/!5#<,&'()?!:*$15,!7=>=!-1!
8+15,!7=>=2!,#),&1<%*'?!>C#&!$1&/,11/!Q!@!C!#<&''3&/!+1$-*/!B$&,&51&/!%3$&51',1L1)'#&,,*D?!
13. >>!
Kun Poliisiammattikorkeakouluun on päästy, opinnoissa etenemiseen ollaan tyytyväisiä. Lähes 70
% vastaajista on tyytyväisiä opintojen etenemiseen suhteessa omiin tavoitteisiinsa (taulukko 9).
Muiden ammattikorkeakoulujen aineistossa tyytyväisten osuus on joitakin prosenttiyksiköitä pie-
nempi. Päällystötutkinnon A tekijät ovat keskimäärin kaikkein tyytyväisimpiä opintojensa etenemi-
seen ja päällystötutkintoa B suorittavat puolestaan vähiten tyytyväisiä.
Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk
Erittäin tyytyväinen 22 % 21 % 36 % 13 % 22 %
Melko tyytyväinen 50 % 36 % 60 % 37 % 46 %
Ei tyytyväinen eikä tyytymätön 8 % 21 % . 21 % 12 %
Melko tyytymätön 8 % 21 % 4 % 24 % 14 %
Erittäin tyytymätön 11 % . . 5 % 5 %
yht. 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %
n 36 14 25 38 113
Nuorten koul. Aikuiskoul. YAMK Opamk
Erittäin tyytyväinen 20 % 21 % 20 % 21 %
Melko tyytyväinen 42 % 47 % 43 % 43 %
Ei tyytyväinen eikä tyytymätön 12 % 9 % 14 % 12 %
Melko tyytymätön 18 % 15 % 16 % 17 %
Erittäin tyytymätön 7 % 8 % 7 % 7 %
yht. 100 % 100 % 100 % 100 %
n 4420 877 288 5585
)@E8ECC=!P;!4(('(%3&)(()!*+&/'*-#/!#'#/#5&)##/!)0J'##))1!*5&&/!'1%*&''#&)&&/2!:*$15,!7=>=!-1!
8+15,!7=>=?!
Työssäkäynti on ylivoimaisesti yleisin opintoja hidastava tekijä: 60 % niistä Polamk-aineiston opis-
kelijoista, jotka kokevat opintojensa edenneen tavoitteita hitaammin, piti työssäkäyntiä syynä tilan-
teeseen (taulukko 10). Käytännössä kyse on päällystökoulutus B:n suorittajista. Myös opintojen
vaatima työmäärä katsottiin varsin usein hidastavaksi tekijäksi. Avovastauksissa esiin nousi koulu-
tuksen järjestämiseen liittyviä tekijöitä: ”huono kurssitarjonta”, ”kurssien vähäisyys”, ”kurssijärjes-
telyjen joustamattomuus ja oudot suorittamissäännöt”. Myös työn ja opiskelun yhdistämisestä ker-
rottiin: ”b-osan suorittaminen työn ohessa on työlästä”, ”B-osa on ollut huomattavasti rankempaa
kuin mitä on odottanut […] yhteensopimaton työelämän vaatimusten kanssa”, jopa ”mahdoton yhtä-
lö”.
14. >7!
Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk
Työssäkäynti lukukausien aikana . 100 % . 78 % 60 %
Opintojen vaativuus / työläys 11 % . . 47 % 37 %
Muu opintojen etenemistä hidastanut tekijä 22 % . . 34 % 30 %
Opetussuunnitelman joustamattomuus 33 % . 100 % 25 % 28 %
Heikko opiskelumotivaatio 11 % 100 % . 19 % 19 %
Tehottomat opetusmenetelmät 22 % 100 % 100 % 9 % 16 %
Vapaa-ajan toiminta (esim. harrastukset) 11 % 100 % . 13 % 14 %
Puutteellinen opintojen ohjaus . . . 19 % 14 %
Kurssien päällekkäisyydet . . . 16 % 12 %
Epäselvyydet kurssien, tutkinnon tavoitteissa . . . 16 % 12 %
Vaikea elämäntilanne 11 % . . 9 % 9 %
Eri yksik. kurssien yht.sov. hankaluus . . . 9 % 7 %
Puutteet op.taidoissa tai valmiuksissa 11 % . . . 2 %
Aktiivisuus opiskelijajärjestöissä 11 % . . . 2 %
Sopivien harjoittelupaikkojen puuttuminen . . . . .
Epäselvyydet opintojen korvaavuuksissa . . . . .
Työsk.välineiden, op.mater.heikko saatavuus . . . . .
n 9 1 1 32 43
Nuorten koul. Aikuiskoul. YAMK Opamk
Työssäkäynti lukukausien aikana 28 % 57 % 52 % 34 %
Opintojen vaativuus / työläys 26 % 25 % 33 % 26 %
Muu opintojen etenemistä hidastanut tekijä 16 % 22 % 26 % 17 %
Opetussuunnitelman joustamattomuus 20 % 21 % 15 % 20 %
Heikko opiskelumotivaatio 35 % 12 % 20 % 30 %
Tehottomat opetusmenetelmät 26 % 16 % 19 % 24 %
Vapaa-ajan toiminta (esim. harrastukset) 11 % 7 % 8 % 10 %
Puutteellinen opintojen ohjaus 21 % 19 % 17 % 20 %
Kurssien päällekkäisyydet 20 % 19 % 12 % 20 %
Epäselvyydet kurssien, tutkinnon tavoitteissa 16 % 12 % 13 % 15 %
Vaikea elämäntilanne 24 % 27 % 28 % 25 %
Eri yksik. kurssien yht.sov. hankaluus 5 % 7 % 3 % 6 %
Puutteet op.taidoissa tai valmiuksissa 8 % 6 % 5 % 7 %
Aktiivisuus opiskelijajärjestöissä 4 % 1 % 1 % 3 %
Sopivien harjoittelupaikkojen puuttuminen 16 % 6 % 7 % 14 %
Epäselvyydet opintojen korvaavuuksissa 8 % 15 % 5 % 9 %
Työsk.välineiden, op.mater.heikko saatavuus 5 % 4 % 3 % 5 %
n 2480 497 175 3152
)@E8ECC=!0/;!8+&/'*-#/!J&.1)'05&)#/!)(('2!:*$15,!7=>=!-1!8+15,!7=>=?!:<*)#/''&1!%1)'11-&)'1!
B%1)'11-1!)1&!%1$&'1!0)#1551/!,0&/!(J.#/!,*J.1/2!-*'#/!+<*)#/'&'!#&%3'!)05510.0!)1'11/D?!
Poliisiammattikorkeakoulun opinnoissa ei juuri näytä esiintyvän katkoksia. Ainoastaan 5 vastaajaa
(4 %) oli hakenut opintojen keskeytystä. Opintojen keskeytys on Poliisiammattikorkeakoulussa käy-
tetty termi, joka vastaa lähinnä poissaolevaksi ilmoittautumista muissa korkeakouluissa. Kyse ei siis
ole opintojen lopettamisesta ennenaikaisesti. Yleisimmin mainittu syy opintojen keskeyttämiseen oli
työssäkäynti. Opiskelu on varsin keskeytymätöntä myös muissa ammattikorkeakouluissa: vain 16 %
vastaajista oli ilmoittautunut jonakin lukukautena poissaolevaksi.
15. >9!
Kyselyn avulla selvitettiin myös koulutuspolun tulevaisuuden suuntia. Jatkokoulutussuunnitelmat
eroavat koulutusryhmittäin varsin selvästi (taulukko 11). Maisteriopinnot ovat mielessä sitä use-
ammalla, mitä edistyneempiä opintoja opiskelija suorittaa Poliisiammattikorkeakoulussa. Vastaavas-
ti epävarmuus koulutuksen jatkosta pienenee, kun ollaan päällystökoulutuksessa. Päällystökoulutus
A:ta tekevät suunnittelevat mitä ilmeisimmin B-vaihetta (tulkittu luultavimmin ylemmäksi AMK-
tutkinnoksi). Perustutkintovaiheessa monella on mielessä työn ohessa tehtävä täydennyskoulutus.
Muiden ammattikorkeakoulujen aineistoon nähden päällystötutkintoa tekevät vaikuttavat opintouri-
ensa suhteen varsin määrätietoisilta. Kohdassa ”muita opintoja” mainittiin ainoastaan B-opinnot tai
niiden loppuun suorittaminen.
Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk
Maisterin tutkinto 12 % 21 % 36 % 48 % 31 %
Ei osaa sanoa 38 % 43 % 4 % 18 % 24 %
Ei mitään opintoja 26 % 21 % 4 % 25 % 20 %
Täydennyskoulutus työn ohessa 32 % 14 % . 15 % 17 %
YAMK 3 % 7 % 48 % 3 % 13 %
Toinen amk-tutkinto 9 % 14 % . . 4 %
Muita opintoja . . 16 % 3 % 4 %
Lisensiaatin tai tohtorin tutkinto . . . 8 % 3 %
Ammatilliset opettajaopinnot 3 % . . 3 % 2 %
Ammatillinen perustutkinto . . . . .
n 34 14 25 40 113
Nuorten koul. Aikuiskoul. YAMK Opamk
Maisterin tutkinto 19 % 17 % 14 % 19 %
Ei osaa sanoa 45 % 39 % 48 % 44 %
Ei mitään opintoja 14 % 13 % 13 % 14 %
Täydennyskoulutus työn ohessa 17 % 19 % 19 % 17 %
YAMK 18 % 27 % 4 % 19 %
Toinen amk-tutkinto 6 % 3 % 1 % 5 %
Muita opintoja 3 % 3 % 3 % 3 %
Lisensiaatin tai tohtorin tutkinto 2 % 2 % 9 % 2 %
Ammatilliset opettajaopinnot 4 % 6 % 12 % 4 %
Ammatillinen perustutkinto 2 % 1 % 1 % 2 %
n 4402 882 283 5567
)@E8ECC=!00;!K&'3!*+&/'*-1!1&,**!)0*<&''11!%1$5&)'05&)#/!-3$,##/M!:*$15,!7=>=!-1!8+15,!7=>=?!
:<*)#/''&1!%1)'11-&)'1!B%1)'11-1!)1&!%1$&'1!0)#1551/!,0&/!(J.#/!,*J.1/2!-*'#/!+<*)#/'&'!#&%3'!
)05510.0!)1'11/D?!
16. >;!
H!*=E8E6EC57A!8@@6E!=F35C783I=3?7A!@D43=39@A@!
MMATTIKORKEAKOULUTUKSEN LAATUA voi arvioida monesta näkökulmasta ja koulutuspolun
eri vaiheissa. Hakuvaiheessa saadut mielikuvat kohtaavat koulutuksen aikana todellisuuden ja
esimerkiksi Opamk-tutkimuksessa ne opiskelijat, jotka kokivat mielikuvien vastanneen heikosti to-
dellista opiskelua, olivat myös kaikkein tyytymättömimpiä omien opintojensa etenemiseen (Lavi-
kainen 2010, 161–162). Mielikuvien lisäksi tässä kappaleessa käydään läpi näkemyksiä koulutuksen
eri osa-alueista, kuten opetustarjonnasta ja opinto-ohjauksesta, harjoittelusta, palautteen saamisesta
ja antamisesta sekä opinnäytetyöprosessista. Lopuksi tarkastellaan opiskelijoiden käsityksiä erilai-
sista koulutuksen antamista valmiuksista.
Noin 70 % Polamk-aineiston opiskelijoista katsoo hakuvaiheessa saamiensa mielikuvien vas-
tanneen hyvin todellisuutta ja vain 15 % on vastakkaisella kannalla. Poliisiammattikorkeakoulu
näyttää välittävän hieman muita ammattikorkeakouluja onnistuneemmin todenmukaista kuvaa haki-
joille (taulukko 12).
Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk
Erittäin hyvin 11 % . 8 % 28 % 15 %
Melko hyvin 61 % 57 % 56 % 50 % 56 %
Ei hyvin eikä huonosti 22 % 29 % 8 % 8 % 15 %
Melko huonosti 3 % 14 % 28 % 13 % 13 %
Erittäin huonosti 3 % . . 3 % 2 %
yht. 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %
n 36 14 25 40 115
Nuorten koul. Aikuiskoul. YAMK Opamk
Erittäin hyvin 6 % 9 % 12 % 7 %
Melko hyvin 45 % 52 % 55 % 47 %
Ei hyvin eikä huonosti 26 % 22 % 19 % 25 %
Melko huonosti 18 % 15 % 11 % 17 %
Erittäin huonosti 4 % 2 % 2 % 4 %
yht. 100 % 100 % 100 % 100 %
n 4417 884 290 5591
)@E8ECC=!0.;!60&/,1!J(%&/!J1,0%1&J##))1!)1151)&!,0%1!1551''&,*<,#1,*0$0)'1)&!*/!%1)'1//0'!'*L
.#$$&)00''1M!:*$15,!7=>=!-1!8+15,!7=>=?!
Päällystötutkintoja tekevillä on muita useammin selvä mielipide mielikuvien ja koulutuksen suhtees-
ta, mikä näkyy taulukossa 12 neutraalin vaihtoehdon pienenä osuutena. Päällystötutkintoa B suorit-
tavat arvioivat koulutusryhmistä useimmin mielikuvien vastanneen erittäin hyvin koulutuksen todel-
N!
17. >@!
lisuutta. Avovastauksissa näkyy kiinnostavasti kokemusten kirjoa. Monet kertoivat opintojen vas-
tanneen odotuksia. Jotkut kokivat opiskelun odotuksia rankemmaksi, vaativammaksi ja teoreetti-
semmaksi. Toiset taas katsoivat opiskelun olevan odotuksia rennompaa ja helpompaa: ”opiskelu on
rentoa, koska kaikki on mielenkiintoista ja pääosin uutta”. Opiskelun mielenkiintoisuuden lisäksi
arvostettiin sen aikuisopiskelutyyppisyyttä ja alan yllättävää monipuolisuutta. Myös pettymyksiä on
kohdattu: ”jatko-opinnot on organisoitu äärettömän huonosti”, ”jako a ja b osioon älyttömin asia
mitä keksitty”, ”koulu elää niin murrosvaihetta että minulle on yllätys miten huonosti asiat on suun-
niteltu ja miten huonosti niistä tiedottaminen toimii”, ”vaatimustaso on vaatimaton ja opetuksen
taso osittain surkeaa”, ”arvostelu ja arviointi muistuttaa aika ajoin arvontaa”, ”opetus ammattitai-
dotonta eikä vastaa työelämän tarpeita”. Tässä raportoidut avovastaukset noudattavat kutakuinkin
samaa suhdetta kuin koko avovastausten joukko: negatiiviset mielipiteet ovat enemmistössä.
Tiedusteltaessa opiskelijoiden arvioita ammattikorkeakoulusta ilmeni, että koulutusohjelman
sisältöön ja opetukseen ollaan tyytyväisempiä kuin opintojen ohjaukseen ja opiskelumuotojen jous-
tavuuteen (kuvio 3). Mahdollisuus suorittaa opintoja muissa korkeakouluissa arvioidaan kaikista
kysytyistä osa-alueista heikoimmaksi. Tulokset ovat pääpiirteissään samansuuntaiset kuin muiden
ammattikorkeakoulujen aineistossa (taulukko 13).
!"# $!"# %!"# &!"# '!"# (!!"#
)*+,-../"01-2/"-3456-7*"81400*"9-29:*9/";5<(((=
>3456-7:5"-+7*10";5<((%=
?-106*@*6"-3409:.181-,-6";5<((A=
BCD8EE2E"-3456-3406:40445"5E+,:5";5<((%=
>3:6108:5:6:.8E6";5<((A=
>3:6106*27-56*";5<((A=
>3:66*74:5"*88*6646*46-";5<((%=
F-1.1610-+7:.8*5"040E.6D";5<((%=
G2466E45"6CC6C8E6D5 ):.9-"6CC6C8E6D5 G4"6CC6C8E6D5":49E"6CC6C@E45:5 ):.9-"6CC6C@E45:5 G2466E45"6CC6C@E45:5
*E43=!B;!4(('(%3&)(()!NK6R/!#<&!*)1L1$0#&)&&/?!:*$15,!7=>=?!!
18. >G!
Tyytymättömyys opintopisteisiin suhteutettuun työmäärään kasvaa hieman koulutuksen tason mu-
kana, samalla kun tyytyväisyys opiskelumuotojen joustavuuteen lisääntyy (vrt. Opamk-aineisto).
Poliisiammattikorkeakoulun opettajien ammattitaito arvioidaan keskimäärin paremmaksi kuin
Opamk-aineistossa: etenkin ero poliisin perustutkinto-opiskelijoiden ja muiden ammattikorkeakou-
lujen nuoriso-opiskelijoiden arviointien välillä on verrattain selvä. Päällystövaiheen opiskelijat ovat
vertailun perusteella varsin tyytymättömiä opintojen ohjaukseen.
Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk
Koulutusohjelman sisältö 3,6 3,0 3,4 3,6 3,5
Opettajien ammattitaito 3,7 3,4 3,0 3,5 3,4
Opetustarjonta 3,4 3,0 3,2 3,6 3,4
Opetusmenetelmät 3,3 3,1 3,3 3,5 3,3
Työmäärä opintopisteisiin nähden 3,6 3,2 2,9 2,6 3,0
Joustavat opiskelumuodot 2,8 2,9 3,0 3,3 3,0
Opintojen ohjaus 3,2 2,6 2,9 2,5 2,8
Mahdollisuus suorittaa opintoja
muissa korkeakouluissa
2,4 2,1 2,6 2,5 2,4
Nuorten koul. Aikuiskoul
.
YAMK Opamk
Koulutusohjelman sisältö 3,4 3,5 3,6 3,4
Opettajien ammattitaito 3,1 3,4 3,5 3,2
Opetustarjonta 3,2 3,4 3,4 3,2
Opetusmenetelmät 3,0 3,3 3,4 3,1
Työmäärä opintopisteisiin nähden 3,0 3,0 3,2 3,0
Joustavat opiskelumuodot 3,1 3,5 3,7 3,2
Opintojen ohjaus 2,9 3,0 3,1 2,9
Mahdollisuus suorittaa opintoja
muissa korkeakouluissa
2,9 3,3 3,2 3,0
)@E8ECC=!0B;!4(('(%3&)(()!NK6R/!#<&!*)1L1$0#&)&&/2!:*$15,!7=>=!-1!8+15,!7=>=2!,#),&1<%*'?!>!C!
#<&''3&/!'(('(53'S/!Q!@!C!#<&''3&/!'(('(%3&/#/?!
19. >I!
Harjoittelu arvioitiin yleisesti opintojen kannalta hyödylliseksi ja omien tavoitteiden mukaiseksi
(kuvio 4). Sen sijaan oppilaitokselta saatavaan tukeen harjoittelupaikan etsimisessä ja opettajalta
saatavaan ohjaukseen oltiin tyytyväisiä harvemmin kuin muihin tiedusteltuihin harjoittelun osa-
alueisiin. Tämä on kiinnostava tulos sikäli, että Poliisiammattikorkeakoulu järjestää harjoittelupai-
kan kaikille opiskelijoille, ja havainnollistaa hyvin kyselytutkimuksen luonnetta: tuloksia tarkastel-
taessa on hyvä muistaa, että kysymykset ja vastausvaihtoehdot voidaan tulkita monin eri tavoin, ei-
vätkä vastaukset aina kerro siitä, mitä kyselyn tekijä tai raportin lukija odottaisi.
!"# $!"# %!"# &!"# '!"# (!!"#
)**++,-,.+*"/0123+/"+415/"6/789":/*1/;"5+.*0*.55;"<;=>&?
@:5++/8/3+/".//+4"A68/4."A3*"/.*/;041/*.+/"<;=>B?
C//;4+"7**++,-,.+*"6/78A*++5344;"3**++D-,,"+*5+A/"/012.+/"<;=>&?
E/.+/.*"6D-*;"/012;"/.5++/0*/"+/-A*++5*+/"<;=>B?
F/78A*++534:/*1/../".//+4"A68/4."A3*"/.*/;041/*.+/"<;=>B?
FDGHD33*;5;"+DG33*.+D0*.5;"1/;;/3+/"<;=>B?
I56+,-,+"6/78A*++534../"-/.+/.*-/+"A:*;+A.*.,3+G8,"<;=>%?
FDGHD33*;5;"A:*;+A85;"1/;;/3+/"<;=>B?
E/.+/.*"6D-*;"A0*/"+/-A*++5*+/"<;=>B?
J7*++,*;"+DD+D0,+G; K531A"+DD+D0,+G; J*"+DD+D0,+G;"5*1,"+DD+D-,*;5; K531A"+DD+D-,*;5; J7*++,*;"+DD+D-,*;5;
!*E43=!H;!T1<-*&''#$02!:*$15,!7=>=?!!
Muiden ammattikorkeakoulujen aineistoon nähden Poliisiammattikorkeakoulussa ollaan harjoitte-
luun tyytyväisempiä kautta linjan (taulukko 14). Päällystökoulutus A:ta suorittavat opiskelijat ovat
keskimäärin muita Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoita kriittisempiä harjoittelun suhteen, kun
asiaa tarkastellaan ammattikorkeakoulun suunnalta saadun tiedon, ohjauksen ja tuen näkökulmasta.
Tätä voisi tulkita esimerkiksi seuraavan avovastauksista nousseen huomion valossa: päällystövai-
heen opiskelijat saattavat kokea, etteivät opettajat huomioi tai arvosta riittävästi opiskelijoiden omia
näkemyksiä, joiden pohjalla ”voi olla jopa 20 vuoden kokemus alan töistä ja käytännön tietoa ja tai-
toa”.
20. >E!
Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk
Hyödyllinen opintojen kannalta 4,4 4,0 4,4 3,9 4,2
Vastasi hyvin omia tavoitteita 4,2 4,0 4,4 3,9 4,1
Hyödyllinen työllistymisen kannalta 3,7 4,0 3,9 3,6 3,7
Tehtävät harjoittelussa vastasivat
opintosisältöjä
4,1 4,0 3,4 3,6 3,7
Vastasi hyvin amk:n asettamia
tavoitteita
4,2 4,0 3,4 3,6 3,7
Harjoittelupaikassa saatu ohjaus oli
asianmukaista
4,2 4,0 3,5 3,4 3,7
Saanut riittävästi harjoitteluun
liittyvää tietoa amk:sta
4,0 4,0 2,6 3,6 3,5
Opettajalta saatu ohjaus oli
asianmukaista
3,9 4,0 2,5 3,4 3,4
Saanut riittävästi amk:lta tukea
harjoittelupaikan etsimiseen
3,8 4,0 2,3 3,3 3,3
Nuorten koul. Aikuiskoul. YAMK Opamk
Hyödyllinen opintojen kannalta 3,2 3,1 3,3 3,2
Vastasi hyvin omia tavoitteita 3,3 3,4 3,4 3,3
Hyödyllinen työllistymisen kannalta 4,0 3,7 3,6 3,9
Tehtävät harjoittelussa vastasivat
opintosisältöjä
2,9 3,0 2,8 2,9
Vastasi hyvin amk:n asettamia
tavoitteita
2,5 2,0 2,5 2,5
Harjoittelupaikassa saatu ohjaus oli
asianmukaista
3,0 3,3 3,1 3,0
Saanut riittävästi harjoitteluun
liittyvää tietoa amk:sta
2,9 3,1 3,1 2,9
Opettajalta saatu ohjaus oli
asianmukaista
2,6 2,9 2,9 2,7
Saanut riittävästi amk:lta tukea
harjoittelupaikan etsimiseen
2,4 2,7 2,8 2,5
)@E8ECC=!0H;!T1<-*&''#$02!:*$15,!7=>=!-1!8+15,!7=>=2!,#),&1<%*'?!
>!C!'3()&/!#<&!5&#$'3!Q!@!C!'3()&/!)1511!5&#$'3?!
Palautekanavat tunnetaan Poliisiammattikorkeakoulussa verrattain hyvin, kuten muiden ammatti-
korkeakoulujen aineistossakin, ja opiskelijat ovat opintojaksoista kerättävän palautteen määrään tyy-
tyväisempiä kuin Opamk-aineistossa (taulukko 15). Kuitenkin lähes 40 % Polamk-aineiston opiske-
lijoista kaipaisi lisää palautetta opintojaksoista (ks. erityisesti päällystökoulutus A, kuvio 5). Lisäksi
varsin monet katsovat, ettei palautetta hyödynnetä opintojen kehittämisessä, mikä näyttää olevan
kohtalaisen yleinen mielipide myös muissa ammattikorkeakouluissa.
21. >H!
Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk
Tietää, miten voi antaa esim.
opetukseen ja kursseihin liittyvää
palautetta
3,4 4,1 4,0 4,0 3,8
Opintojaksoista kerätään
riittävästi palautetta
3,1 3,5 3,6 3,8 3,5
Saa opintosuorituksista riittävästi
palautetta
3,1 3,0 2,6 2,7 2,8
Opiskelijan antamaa palautetta
hyödynnetään opintojen
kehittämisessä
2,7 2,8 2,7 2,4 2,6
Saa antamastaan palautteesta
palautetta
2,4 2,6 2,1 2,1 2,3
Nuorten koul. Aikuiskoul. YAMK Opamk
Tietää, miten voi antaa esim.
opetukseen ja kursseihin liittyvää
palautetta
3,8 3,8 3,9 3,8
Opintojaksoista kerätään
riittävästi palautetta
3,1 3,1 3,2 3,1
Saa opintosuorituksista riittävästi
palautetta
2,5 2,7 2,9 2,5
Opiskelijan antamaa palautetta
hyödynnetään opintojen
kehittämisessä
2,6 2,6 2,8 2,6
Saa antamastaan palautteesta
palautetta
2,2 2,3 2,6 2,2
)@E8ECC=!0J;!:1$10'#2!:*$15,!7=>=!-1!8+15,!7=>=2!,#),&1<%*'?!
>!C!'3()&/!#<&!5&#$'3!Q!@!C!'3()&/!)1511!5&#$'3?!
!
"!
#!
$!
%!
&!
'()*+,-./0$&1 23456633,-./0"%1 '6633,2-./0#&1 '6633,7-./0%!1 '839:;-./0""%1
!
<6=+4/-()4-:4(3>6 ?8;+((/;4/-()4-:4(3>6 @4-+9:99-(4;6-()4-:4(3>6
?8;+((/;4/-+9:99-:4(3>6 <6=+4/-+9:99-:4(3>6
*E43=!J;!"11!*+&/'*)0*<&'0,)&)'1!<&&''3%3)'&!+1$10'#''12!:*$15,!7=>=!B/C>>;D?!
22. 7=!
Opinnäytetyön aihe valitaan pääsääntöisesti oman mielenkiinnon perusteella ja vain noin 30 % opis-
kelijoista on tehnyt valinnan työnantajan, koulun tai muun organisaation ehdotuksen nojalla (tau-
lukko 16). Kyselyiden perusteella näyttää siltä, että opinnäytetyön aihe valitaan Poliisiammattikor-
keakoulussa oman kiinnostuksen pohjalta useammin kuin muissa ammattikorkeakouluissa.
Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk
Oman kiinnostuksen pohjalta 67 % 100 % 68 % 68 % 69 %
Työnantajan / toimeksiannon
tehneen organisaation
ehdotuksesta 29 % . 23 % 26 % 25 %
Amk:n ehdotuksesta 4 % . 5 % 6 % 5 %
Muuten . . 5 % . 1 %
yht. 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %
n 24 4 22 31 81
Nuorten koul. Aikuiskoul. YAMK Opamk
Oman kiinnostuksen pohjalta 52 % 55 % 53 % 53 %
Työnantajan / toimeksiannon
tehneen organisaation
ehdotuksesta 28 % 30 % 37 % 29 %
Amk:n ehdotuksesta 14 % 8 % 5 % 12 %
Muuten 6 % 7 % 4 % 6 %
yht. 100 % 100 % 100 % 100 %
n 1671 447 186 2304
)@E8ECC=!0L;!8+&//3('#'(S/!1&J##/!%1$&/'12!:*$15,!7=>=!-1!8+15,!7=>=?!
23. 7>!
Opinnäytetyön ohjaukseen ollaan Poliisiammattikorkeakoulussa yleisesti ottaen hieman tyytyväi-
sempiä kuin Opamk-aineistossa (kuvio 6). Erityisesti perustutkintoa tekevät ovat tyytyväisiä ohja-
ukseen (tyytyväisiä yli 80 %). Päällystökoulutus A on vertailluista ryhmistä kaikkein kriittisin ohja-
uksen suhteen (tyytymättömiä yli 30 %). Vertailujen tekemisessä on tärkeä huomioida, että luku-
määrät ovat aivan eri luokkaa Opamk- ja Polamk-aineistoissa, jolloin varsin runsaslukuisen Opamk-
datan tasolla esitetyt tunnusluvut (tässä raportissa: suhteelliset osuudet ja keskiarvot) kätkevät si-
säänsä koulukohtaista vaihtelua. Maltti on siis tarpeen johtopäätöksien teossa kautta linjan.
!"# $!"# %!"# &!"# '!"# (!!"#
)*+,-./"012$34
)56789966/"012%4
)*9966/5"012$$4
)*9966/:"0123(4
*;<5=>"012'!4
)?-@,A+1"B@-6/"012(&%C4
)57B-7.B@-6/"012%3'4
)D5=>"012('&4
;*5=>"012$$&E4
+,7AA971"AFFAFG9AH1 G+6B@"AFFAFG9AH1 +7"AFFAFG9AH1"+7B9"AFFAFI971+1 G+6B@"AFFAFI971+1 +,7AA971"AFFAFI971+1
*E43=!L?!4(('(%3&)(()!*+&//3('#'(S/!*J-10,)##/2!:*$15,!7=>=!B/CE=D!-1!8+15,!7=>=!B/C77GHD?!
24. 77!
Lähes neljä viidesosaa opiskelijoista katsoo, että koulutus antaa paljon valmiuksia ammatilliseen
kehittymiseen tulevaisuudessa (kuvio 7). Lähes yhtä moni arvioi saaneensa runsaasti ammatillisen
asiantuntemuksen ja kriittisen tiedonkäsittelyn valmiuksia. Sen sijaan jopa reilu neljännes on sitä
mieltä, ettei koulu ole valmistanut paljoa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Valmiudet kansainväli-
seen vuorovaikutukseen ja vierailla kielillä pärjäämiseen saivat kysytyistä kohdista kaikkein useim-
min heikon arvion.
!"# $!"# %!"# &!"# '!"# (!!"#
)*+,-./01"234"3.5653*-2.1.27008"9*":;10-71:<;<8"=8>(!?@
A:2:";5-1**"*7-5-1*"3-06*-+++*"2-0+-++B"=8>(((@
C;10-72.88*++-808"3*-2.11*,-808"=8>((!@
D.53*"58E0+,*86*12*-7."9*"1:<1*F5908"20;-11B,-808"=8>(($@
G.3*-1703*-7..7"=8>(!?@
AB:1B88<++-808"57**,-808"=8>(($@
C+0-77-3-71:7"=8>(($@
H,*8"*+*8"20;-11B,-808"=8>(!?@
)-071-81BI"9*"3.5653*-2.1.71*-/51"=8>(($@
J0.35110+.I"9*"95;1*,-71*-/51"=8>(((@
K:;,B1:<720810+:"=8>(((@
A:2:"2B7-10++B"1-015*"26--11-7071-"=8>(((@
L,,*1-++-808"*7-*81.810,.7"9*"FB103::7"=8>((!@
A:2:"20;-11:B"*,,*1-77*"1.+03*-7../077*"=8>(((@
0-"+*-82**8 ,0+25"3B;B8 9577*-8",BB6-8 ,0+25"F*+958 06-11B-8"F*+958
*E43=!G;!8+&/'*-#/!1/'151'!%1$5&0.#'2!:*$15,!7=>=?!!
25. 79!
Eri koulutuslinjoja verrattaessa käy ilmi, että päällystökoulutus B:tä suorittavat opiskelijat arvioivat
opintojen antamat valmiudet muita positiivisemmassa valossa (taulukko 17). Poliisiammattikorkea-
koulu tarjoaa kyselyn perusteella muita ammattikorkeakouluja selvästi paremmin valmiuksia neu-
vottelu- ja johtamistehtäviin. Toisaalta kansainvälisien valmiuksien kohdalla Poliisiammattikorkea-
koulu jää hieman muiden ammattikorkeakoulujen aineistoa matalammalle tasolle. Päällystökoulu-
tukset A ja B vertautuvat keskiarvon perusteella tässä suhteessa Opamk-aineiston YAMK-
opiskelijoihin. Perustutkinto-opiskelijat puolestaan arvioivat kansainväliset valmiutensa keskimäärin
kuten Opamk-datan nuorisokoulutuksen ja aikuiskoulutuksen vastaajat. Alipäällystökoulutuksen
opiskelijat kokevat varsin yleisesti, että koulutus tarjoaa varsin niukasti näitä valmiuksia.
Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk
Kyky kehittyä ammatissa tulevaisuudessa 3,9 3,6 3,9 4,2 3,9
Ammatillinen asiantuntemus ja pätevyys 3,9 3,5 3,6 4,1 3,8
Kyky käsitellä tietoa kriittisesti 3,7 3,5 4,1 3,9 3,8
Neuvottelu- ja johtamistaidot 3,3 3,2 4,0 4,3 3,8
Ryhmätyöskentely 3,8 3,7 3,7 3,8 3,8
Viestintä- ja vuorovaikutustaidot 3,6 3,4 3,7 4,1 3,8
Oman alan kehittäminen 3,4 2,9 3,9 4,2 3,7
Yleissivistys 3,6 3,1 3,5 3,6 3,5
Käytännöllinen osaaminen 3,6 2,7 3,3 3,6 3,4
Suvaitsevaisuus 3,7 3,1 3,3 3,4 3,4
Luova ongelmanratkaisu ja työtapojen kehittäminen 3,4 2,9 3,6 3,4 3,4
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen 3,2 2,5 3,3 3,0 3,1
Kyky hoitaa asioita vieraillla kielillä 3,3 1,1 2,8 2,7 2,7
Valmiudet kv. vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön 2,8 1,3 2,7 2,7 2,5
Nuorten koul. Aikuiskoul. YAMK Opamk
Kyky kehittyä ammatissa tulevaisuudessa 3,7 3,8 4,1 3,7
Ammatillinen asiantuntemus ja pätevyys 3,4 3,7 3,8 3,5
Kyky käsitellä tietoa kriittisesti 3,4 3,6 3,8 3,4
Neuvottelu- ja johtamistaidot 2,9 3,2 3,5 3,0
Ryhmätyöskentely 3,9 3,7 3,8 3,9
Viestintä- ja vuorovaikutustaidot 3,5 3,5 3,5 3,5
Oman alan kehittäminen 3,3 3,6 3,8 3,4
Yleissivistys 3,4 3,5 3,6 3,4
Käytännöllinen osaaminen 3,3 3,3 3,5 3,3
Suvaitsevaisuus 3,5 3,4 3,5 3,5
Luova ongelmanratkaisu ja työtapojen kehittäminen 3,2 3,3 3,5 3,2
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen 2,6 2,9 2,9 2,7
Kyky hoitaa asioita vieraillla kielillä 3,1 3,0 2,7 3,0
Valmiudet kv. vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön 2,9 2,9 2,7 2,9
)@E8ECC=!0G;!8+&/'*-#/!1/'151'!%1$5&0.#'?!:*$15,!7=>=!-1!8+15,!7=>=2!,#),&1<%*'?!>!C!#&!$1&/L
,11/!Q!@!C!#<&''3&/!+1$-*/?!
!
26. 7;!
J!#F35C78ECKCK!
PISKELUKYKY ON OPISKELIJAN TYÖKYKYÄ. Opiskelukyvyn osa-alueina pidetään opiskelijan
omien voimavarojen ja opiskelutaitojen lisäksi opetustoimintaa sekä opiskeluympäristöä.
Opiskelukyvyn voidaan katsoa muodostuvan näiden tekijöiden vuorovaikutuksessa. Opiskelijan
voimavarat viittaavat opiskelijan kokonaisvaltaiseen terveydentilaan, persoonallisuuteen, sosiaali-
siin suhteisiin ja elämäntilanteeseen. Opiskelutaidot käsittävät kriittisen ajattelun ja ongelmanratkai-
sun taidot, oppimistyylit, opiskelun merkityksen ja sosiaaliset taidot. Opetustoiminnalla tarkoitetaan
opetuksen laatua ja vuorovaikutusta opettajan ja opiskelijan välillä. Opiskeluympäristöön kuuluu
fyysisen ympäristön lisäksi vuorovaikutuksen psykososiaalinen ympäristö. (Kunttu 2006.)
Käymme seuraavaksi läpi opiskelukyvyn eri osa-alueita. Ensiksi käsitellään opiskelutaitoa ja
opiskelijan voimavaroja, minkä jälkeen otetaan tarkastelun kohteeksi opiskeluympäristö. Lisäksi
luodaan katsaus tarvittuun ja saatuun tukeen, kiusaamiskokemuksiin, opiskelijaterveydenhuoltoon
sekä liikuntapalveluihin, jotka kaikki vaikuttavat omalta osaltaan opiskelukyvyn kokonaisuuteen.
!"# $!"# %!"# &!"# '!"# (!!"#
)*+,,*-.-+"/01*2-+*+"3+4((%5
67-+,89*+":00++-,,*/*2-+*+"3+4((%5
67-:1*/00+"/--,,;<-*+"20-=*+",*.,><-*+",*1*2-+*+"3+4((%5
62?,8-2-:00,,?"<??,-<?,",*.,><>,"3+4((%5
@-A98-,,?2-:,?"<??,-<-*+",*.,><-*+",*1*2-+*+"3+4((%5
B,:*//*":87-<-*+"87-:1*/0,?789*+"/C;,>2-+*+"3+4((%5
@?+::?1>;2-+*+"87*,,?9-*+"1?+::?"3+4(($5
67*,01:*+":*0A??2-+*+"877-,0++*-//?"D"/0*++8-//?"3+4((%5
);C:1*+,*/;"A;.2-::>"3+4((%5
@?+::?1>;2-+*+"87-:1*/-9?,8<*A*-=*+"1?+::?"3+4((%5
*A-,,>-+".*-118 2*/18".*-118 *-".*-118"*-1>"<?.<? 2*/18"<?.<? *A-,,>-+"<?.<?
*E43=!N?!8+&),#$0'1&.*'2!:*$15,!7=>=?!!
8!
27. 7@!
Polamk-aineiston opiskelijat pitävät omien opiskelutaitojensa sosiaalisia osatekijöitä vahvoina mui-
den ammattikorkeakouluopiskelijoiden tapaan (kuvio 8, taulukko 18). Opintojen suunnitteleminen
ja tentteihin luku koetaan tarkastelluista osatekijöistä kaikkein useimmin heikoiksi. Tarkasteltaessa
opiskelutaidon osa-alueita koulutusryhmittäin päällystökoulutus A näyttäisi erottuvan edukseen lä-
hes kaikilla osa-alueilla: erityisesti omatoimisten tehtävien suorittaminen arvioitiin keskimäärin var-
sin vahvaksi. Erot ovat kuitenkin kaiken kaikkiaan pieniä, eikä niitä pidä ylitulkita.
Kirjoittamista vaativien tehtävien ja tentteihin lukemisen osalta alipäällystökoulutus ja mui-
den ammattikorkeakoulujen nuorisokoulutus muistuttavat vertailussa toisiaan: kumpikin ryhmä ar-
vioi taitonsa näiltä osin keskimäärin heikommiksi kuin muut ryhmät. Teoreettiset taidot näyttävätkin
kehittyvän opiskelupolun edetessä. Poliisin peruskoulutusta suorittavat opiskelijat ovat tässä suh-
teessa kiinnostava poikkeus, sillä he katsovat tentteihin lukemiseen ja kirjallisiin tehtäviin liittyvät
taitonsa keskimäärin paremmiksi kuin alipäällystökoulutusta käyvät. Tämä on ymmärrettävää sikäli,
että alipäällystökoulutukseen pääseminen edellyttää työkokemusta, jonka hankkimisen aikana teo-
reettisempia opiskelutaitoja voi olla hankala ylläpitää. Lisäksi kaikki aineiston alipäällystöopiskeli-
jat ovat aloittaneet opintonsa vuonna 2010, jolloin opiskeluun tottumiselle ei ole ollut samalla taval-
la aikaa kuin pidempään opiskelleilla.
Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk
Kanssakäyminen opiskelijatovereiden kanssa 4,0 4,0 4,2 4,1 4,0
Työskentely ryhmissä 4,0 3,7 4,0 4,0 4,0
Kirjoittamista vaativien tehtävien tekeminen 3,8 3,5 4,0 3,9 3,9
Opetuksen seuraaminen oppitunneilla / luennoilla 3,8 3,9 3,9 3,8 3,8
Kanssakäyminen opettajien kanssa 3,8 3,6 3,8 3,9 3,8
Itselle sopivien opiskelutapojen löytäminen 3,8 3,8 3,9 3,7 3,8
Omatoimisuutta vaativat tehtävät 3,7 3,5 4,2 3,7 3,8
Opiskeluun liittyvien muiden tehtävien tekeminen 3,6 3,0 3,8 3,4 3,5
Opintojen suunnitteleminen 3,3 3,4 3,6 3,2 3,3
Tentteihin lukeminen 3,4 2,9 3,2 3,4 3,3
Nuorten koul. Aikuiskoul. YAMK Opamk
Kanssakäyminen opiskelijatovereiden kanssa 4,2 4,0 4,1 4,1
Työskentely ryhmissä 3,9 3,9 4,1 3,9
Kirjoittamista vaativien tehtävien tekeminen 3,5 3,8 3,8 3,5
Opetuksen seuraaminen oppitunneilla / luennoilla 3,8 4,1 4,1 3,8
Kanssakäyminen opettajien kanssa 3,8 3,8 3,9 3,8
Itselle sopivien opiskelutapojen löytäminen 3,7 3,8 3,9 3,7
Omatoimisuutta vaativat tehtävät 3,4 3,7 3,7 3,4
Opiskeluun liittyvien muiden tehtävien tekeminen 3,5 3,7 3,7 3,5
Opintojen suunnitteleminen 3,3 3,5 3,6 3,4
Tentteihin lukeminen 3,0 3,2 3,2 3,0
)@E8ECC=!0N;!8+&),#$0'1&.*'2!:*$15,!7=>=!-1!8+15,!7=>=2!,#),&1<%*'?!
>!C!#<&''3&/!J#&,,*!Q!@!C!#<&''3&/!%1J%1?!
28. 7G!
Omat voimavarat arvioidaan pääsääntöisesti hyviksi (kuvio 9). Fyysinen toimintakyky ja terveys
koetaan kysytyistä osatekijöistä useimmin vahvoiksi (yli 90 % Polamk-aineiston opiskelijoista).
Muiden ammattikorkeakoulujen aineistossa jokainen osa-alue arvioidaan suhteessa hieman har-
vemmin hyväksi, mikä näkyy myös keskiarvojen vertailussa (taulukko 19). Koulutusryhmittäin tar-
kasteltuna erot ovat jälleen pieniä. Alipäällystökoulutuksessa voimavarat arvioidaan keskimäärin
aavistuksen heikommiksi kuin muissa ryhmissä.
!"# $!"# %!"# &!"# '!"# (!!"#
)*+,*-./0/"12344"56./7580/",95:.77*-.,0+,.";/<((=>
?5,@",917007"56.,+0A9+*30:0.1./"*977*3*7"56.,+0A9,,*";/<((%>
BA4-4/1*AA./7*"1234"56./7580/",95:.77*-.,0+,.";/<((%>
C0:302,"1234"56./7580/",95:.77*-.,0+,.";/<((%>
D22,./0/"75.-./7*+2+2"1234"56./7580/",95:.77*-.,0+,.";/<((%>
("742,./"0:."-.0A74 $"85+,00/+./"0:."-.0A74 ="0.",*-**"0.+4"0:."-.0A74 %"85+,00/+./",*-**"-.0A74 E"742,./",*-**"-.0A74
*E43=!P;!A*&51%1<1'2!:*$15,!7=>=?!!
Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk
Terveys 4,6 4,3 4,7 4,7 4,6
Fyysinen toimintakyky 4,5 4,3 4,8 4,6 4,6
Elämänhallinta 4,3 4,2 4,5 4,3 4,3
Sosiaaliset suhteet 4,3 3,9 4,4 4,3 4,3
Jaksaminen 4,3 4,1 4,5 4,0 4,2
Nuorten koul. Aikuiskoul. YAMK Opamk
Terveys 4,5 4,4 4,5 4,5
Fyysinen toimintakyky 4,5 4,4 4,5 4,5
Elämänhallinta 4,0 4,0 4,1 4,0
Sosiaaliset suhteet 4,2 4,1 4,1 4,2
Jaksaminen 3,9 3,9 4,0 3,9
)@E8ECC=!0P;!A*&51%1<1'2!:*$15,!7=>=!-1!8+15,!7=>=2!,#),&1<%*'?!
>!C!'3()&/!#<&!5&#$'3!Q!@!C!'3()&/!)1511!5&#$'3!B%3&''35&#/!+&',3'!50*'*&$0'2!,)?!,0%&*!ED?!
29. 7I!
Opiskeluympäristöä koskevat näkemykset ovat Polamk-aineistossa pitkälti samansuuntaiset kuin
muiden ammattikorkeakoulujen aineistossa. Kokemus muiden opiskelijoiden joukkoon kuulumises-
ta näyttää olevan ammattikorkeakoulukentässä tyypillinen ja Polamk-aineistossa vielä tyypillisempi
kuin muiden ammattikorkeakoulujen datassa (kuvio 10, taulukko 20). Opiskeluympäristöä pidetään
myös tavallisesti oppimiseen kannustavana ja esteettömänä. Noin 40 % opiskelijoista katsoo, ettei
opiskeluympäristön päätöksenteossa kuulla opiskelijoita (Opamk-datassa vastaava osuus on hieman
pienempi, 34 %).
!"# $!"# %!"# &!"# '!"# (!!"#
)*+,-./+01+23"-44//335"*6627-,.52.1,,3"859((:;
<=->,,3"03"1*?-4553,,3"@41=+1+A335".B+/3+,.2
1*+,-./+032"03"-++551,24-,.5"-1@2..2"859(($;
)**+/3+21-,.5"2+.A1223=+5.5"03"2+.A15"-4/-4"B++226C66
859((:;
<=->,,3"03"1*?-4553,,3"23B012335"=15+53+,+3"D@2.+,.5
21+=+5535"=3@A1//+,44-,+3"859(((;
)*+,-./+01+23"-1@A.//335"1+-.4A.5=4-3+,.,2+"03"23,3E
3BC1+,.,2+"859((:;
)*+,-./4D=*6B+,27"15".,2..275"859(((;
)*+,-./4D=*6B+,27"-3554,233"1**+=+,..5"859(($;
F452.."-44/4C35,3"1=35"3=->5"1*+,-./+01+A.5"014--115
859(($;
26D,+5".B+"=+./26 01-,..5-+5".B+"=+./26 .+",3=33".+-6".B+"=+./26
01-,..5-+5",3=33"=+./26 26D,+5",3=33"=+./26
*E43=!0/;!8+&),#$0(5+3<&)'S2!:*$15,!7=>=?!!
30. 7E!
Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk
Tuntee kuuluvansa oman amk:n opiskelijoiden joukkoon 4,1 3,9 4,1 3,9 4,0
Opiskeluympäristö on esteetön 3,4 3,9 3,7 3,6 3,6
Opiskeluympäristö kannustaa oppimiseen 3,7 3,6 3,7 3,5 3,6
Opiskelijoita kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti 3,6 3,4 3,0 3,6 3,4
Amk:ssa ja oppilaskunnassa tarjotaan moninaisia yhteisen
toiminnan mahdollisuuksia 3,7 2,9 3,1 3,0 3,2
Oppilaitoksen tiedottaminen ja tiedon kulku riittävää 3,5 2,9 2,6 3,1 3,1
Amk:ssa ja oppilaskunnassa huomioidaan erilaiset opiskelijat ja
kiinnostuksen kohteet 3,5 2,7 2,9 2,9 3,1
Opiskelijoita kuullaan päätöksenteossa 3,1 2,6 2,6 2,7 2,8
Nuorten koul. Aikuiskoul. YAMK Opamk
Tuntee kuuluvansa oman amk:n opiskelijoiden joukkoon 3,7 3,5 3,4 3,7
Opiskeluympäristö on esteetön 3,5 3,7 3,8 3,6
Opiskeluympäristö kannustaa oppimiseen 3,2 3,3 3,4 3,2
Opiskelijoita kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti 3,3 3,4 3,6 3,3
Amk:ssa ja oppilaskunnassa tarjotaan moninaisia yhteisen
toiminnan mahdollisuuksia 3,2 3,3 3,3 3,2
Oppilaitoksen tiedottaminen ja tiedon kulku riittävää 2,9 3,2 3,4 2,9
Amk:ssa ja oppilaskunnassa huomioidaan erilaiset opiskelijat ja
kiinnostuksen kohteet 3,1 3,1 3,2 3,1
Opiskelijoita kuullaan päätöksenteossa 2,9 3,0 3,2 2,9
)@E8ECC=!./;!8+&),#$0(5+3<&)'S2!:*$15,!7=>=!-1!8+15,!7=>=2!,#),&1<%*'?!
>!C!'3()&/!#<&!5&#$'3!Q!@!C!'3()&/!)1511!5&#$'3?!
Vähiten neuvoja ja tukea opiskeluun on tarvittu opinto-ohjaajilta, tuutoreilta, kuraattoreilta ja psyko-
logeilta, eniten puolestaan opiskelukavereilta ja muilta ystäviltä, opettajilta ja opiskelijakirjastosta
(kuvio 11). Tukea on pääsääntöisesti saatu sieltä, mistä sitä on haettukin. Koulutuslinjojen väliset
erot ovat melko pieniä tuen eri osa-alueilla ja suurimmat erot löytyvät opinto-ohjauksen ja opiskeli-
jakirjaston tapauksissa (kuviot 12 ja 13). Perustutkintoa ja päällystötutkintoa B suorittavat ovat ky-
selyn perusteella tarvinneet ja saaneet enemmän neuvoja ja tukea opinto-ohjaajalta kuin muiden
koulutuslinjojen opiskelijat. Päällystökoulutus B:n tapauksessa tilanne on lisäksi se, että tarvittua
tukea ei ole aina saatu. Peruskoulutusta suorittavat eivät koe tarvitsevansa opiskelijakirjaston tuki-
palveluita samassa määrin kuin muiden ryhmien opiskelijat.
31. 7H!
!"# $!"# %!"# &!"# '!"# (!!"#
)*+,-./"011+,-"2/3&'4
5678*+*9.+,-"2/3(!:4
;1<--,,*<.+,-"2/3(!'4
=>.68?+.@-,11,*<.+,-"2/3(!:4
=>?,,-@-,11,*<.+,-"2/3(!:4
=>./,*A*B@C",-."A/?1D*@-+,-"2/3(!:4
E7FB-<@*.,,?+1/"*B@C",-."-+10/.+,-"2/3(!:4
5?<B??+,G"2/3(($4
51*+.6*+,-"H"6?1<16,?+1810>>-/.+,-"2/3((!4
=>./,*>-+D?+1.6,-"2/3(!'4
=>.68?+.@-8.<@-6,*6,-"2/3(!:4
=>?,,-@.+,-I"-08J/"B?/8.+F81//-+,-"2/3((!4
=>.68?+1,*D?<?.+,-I"01.+,-"76,GD.+,G"2/3(((4
("?/"*+?",-<D.//1, $"?/"*+?"6--/1,I"D-.88-"*+?/",-<D.//1, K"*+?/"6--/1,",-<D.,?66-/.
*E43=!00;!"11'0!'0,&2!1+0!-1!/#0%*'2!:*$15,!7=>=?!!
!
!"#
$!"#
%!"#
&!"#
'!"#
(!!"#
)*+,-."/012$3 45678855."/01(23 )8855.4"/01$%3 )8855.9"/01%!3
en ole tarvinnut en ole saanut, vaikka olen tarvinnut olen saanut tarvitessani
*E43=!0.;!"11'0!'0,&2!1+0!-1!/#0%*'R!*+&/'*L*J-11-12!L/#0%*-1?!:*$15,!7=>=?!!
32. 9=!
!"#
$!"#
%!"#
&!"#
'!"#
(!!"#
)*+,-."/012$3 45678855."/01(23 )8855.4"/01$%3 )8855.9"/01%!3
en ole tarvinnut en ole saanut, vaikka olen tarvinnut
olen saanut tarvitessani
*E43=!0B;!"11'0!'0,&2!1+0!-1!/#0%*'R!*+&),#$&-1,&<-1)'*?!:*$15,!7=>=?!
Toistuvia kiusaamis- tai loukkaamiskokemuksia oli vajaalla viidenneksellä eli hieman harvemmin
kuin muissa ammattikorkeakouluissa keskimäärin. Koulutuslinjat poikkeavat hieman toisistaan: ali-
päällystöpuolella kiusaamiskokemukset näyttävät olevan suhteessa harvinaisimpia ja päällystökou-
lutus A:n tapauksessa taas suhteellisesti yleisimpiä (kuvio 14).
!"# $!"# %!"# &!"# '!"# (!"# )!"# *!"# +!"# ,!"# $!!"#
-./0123"456&(7
-89:;<<993"456$'7
-.<<9938"456%(7
-.<<993="456'!7
.>?8@A"456$$'7
-B1C0D/5"EC193"456''$(7
-8:E1:2EC193"456+*+7
-F8@A"456%+(7
>.8@A"456((*+7
/:"EC2EGG5 HIJ:5"J<H<5 K/9EC";G9LC5 HIJ:5";G9LC5
*E43=!0H;!4*&)'0%1'!$*0,,115&)L2!%1J&/U*&''15&)L!-1!)(<-&/'3,*,#50,)#'2!:*$15,!7=>=!B/C>>;D?!
33. 9>!
Kiusaamiskokemuksiin liittyvien avovastauksien yleisin teema oli opettajat ja arviointi. Joidenkin
opettajien antamaa negatiivista palautetta on pidetty perusteettomana. Lisäksi katsottiin, että arvos-
telu tapahtuu osittain ”pärstäkertoimen” ja suosikkiaseman nojalla. Opetushenkilökunnan taholta on
koettu ”uhkauksia, latistamista ja painostamista”. Myös opiskeluryhmän sisällä on havaittu kiusaa-
mista ja yksittäiseen henkilöön kohdistuvaa pilkantekoa. Lisäksi mainittiin ikärasismi, joka tosin
katsottiin tapahtuneeksi ”melko hyvässä hengessä”.
Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijaterveydenhuoltopalveluiden saatavuuteen ollaan sel-
västi tyytyväisempiä kuin muissa ammattikorkeakouluissa (kuvio 15). Päällystökoulutukset A ja B
eroavat tässä suhteessa toisistaan siten, että A:ta suorittavat opiskelijat ovat kaikkein useimmin tyy-
tyväisiä opiskelijaterveydenhuollon saatavuuteen. Päällystökoulutus B:n opiskelijat ovat tässä mie-
lessä Poliisiammattikorkeakoulun kriittisin ryhmä.
!"# $!"# %!"# &!"# '!"# (!!"#
)*+,-./"012345
)6789::77/"012(%5
)*::77/6"012$45
)*::77/;"0123<5
*=>6?@"012((35
)A-B,C+1"DB-7/"012%%('5
)68D-8.DB-7/"012'345
)E6?@"012$&!5
=*6?@"01244(35
F,8CC:81"CGGCGH:CI1 ?+7DB"CGGCGH:CI1 F8"CGGCGH:CI1"+8D:"CGGCGJ:81+1
?+7DB"CGGCGJ:81+1 F,8CC:81"CGGCGJ:81+1
*E43=!0J;!4(('(%3&)(()!*+&),#$&-1'#<%#(.#/J0*$$*/!)11'1%00'##/2!:*$15,!7=>=!B/C>>9D2!,#),&1<%*'?!
>!C!#<&''3&/!'(('(53'S/!Q!@!C!#<&''3&/!'(('(%3&/#/?!!
34. 97!
Myös liikuntapalvelujen tarjontaa pidetään Poliisiammattikorkeakoulussa hyvänä (taulukko 21),
kun tilannetta verrataan muiden ammattikorkeakoulujen aineistoon. Poliisiammattikorkeakoulun eri
koulutusryhmien välillä ei suuria eroja sen sijaan näytä olevan.
Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk
Erittäin hyvin 80 % 79 % 88 % 68 % 77 %
Melko hyvin 20 % 21 % 12 % 28 % 21 %
Ei hyvin eikä huonosti . . . 3 % 1 %
Erittäin huonosti . . . 3 % 1 %
yht. 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %
n 35 14 25 40 114
Nuorten koul. Aikuiskoul. YAMK Opamk
Erittäin hyvin 5 % 4 % 5 % 4 %
Melko hyvin 31 % 24 % 26 % 30 %
Ei hyvin eikä huonosti 27 % 47 % 47 % 31 %
Melko huonosti 25 % 14 % 11 % 22 %
Erittäin huonosti 13 % 11 % 10 % 13 %
yht. 100 % 100 % 100 % 100 %
n 4406 834 261 5501
)@E8ECC=!.0;!V&&,0/'1+1$%#$0-#/!)11'1%00)2!:*$15,!7=>=!-1!8+15,!7=>=?!
Tyytyväisyys liikuntapalveluihin näkyy kysyttäessä mielipiteitä niiden kehittämisestä. Vastaajista
43 % katsoo, että palvelut toimivat nykyisellään tarpeeksi hyvin eikä kehittämistarvetta ole. Eri laji-
en alkeiskursseja toivoo reilu neljännes. Reilu viidesosa on sitä mieltä, että tarjontaa voisi monipuo-
listaa ja lisätä ja vajaa viidennes katsoo, että liikunnasta pitäisi saada opintopisteitä. Avovastauksissa
toivottiin, että opetuksessa pidetään kiinni lukujärjestykseen merkityistä liikuntatunneista ja kiinni-
tettiin huomiota siihen, että liikuntaan tarvittavat laitteet ja paikat pidettäisiin kunnossa. Aktiivisille
urheilijoille ja itsepuolustuslajien taitajille kaivattiin syvemmälle menevää opetusta. Myös ohjatun
ryhmäliikunnan ja uinnin tekniikkaopetuksen tarve mainittiin.
35. 99!
L!M@3CE66@93A7A!
PISKELIJOIDEN KOKEMAT MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA oman ammattikorkeakoulun asioihin
sekä yleisemmin yhteiskunnallinen vaikuttaminen otetaan tarkasteluun seuraavaksi. Tässä
yhteydessä on luontevaa käsitellä myös oppilaskuntaa koskevia näkemyksiä, koska se on yksi kes-
keinen vaikuttamiskanava ammattikorkeakouluympäristössä.
Polamk-aineiston opiskelijoista 44 % kertoo kuuluvansa oppilaskuntaan, mikä on muutamaa
prosenttiyksikköä pienempi osuus kuin muissa ammattikorkeakouluissa keskimäärin. On kuitenkin
huomattava, että jokainen Poliisiammattikorkeakoulun opiskelija teknisesti ottaen kuuluu koulun
opiskelijakuntaan, joten kyselyssä saatua tulosta tulee tulkita oikein: on mahdollista, että jäsenyy-
destä ei tiedetä tai sen luomaa sidettä ei katsota merkitykselliseksi, todelliseksi jäsenyydeksi.
Useimmiten syyksi kuulumattomuudelle katsotaan osallistumishalun tai saatavan hyödyn puuttumi-
nen (kuvio 16). Lisäksi koettiin, että osallistumiseen ei ole aikaa ja että ”oppilaskunta on enempi
perusopintoja varten”.
!"# $!"# %!"# &!"# '!"# (!!"#
)*+,-."/01((2
34567744."/01((2
)7744.3"/01(!2
)7744.8"/01($2
)94:;<"/01%%2=6654:-<,00:44:"*5"94*";50,44*";5>770
>:+?9>>:@::
A0">5*B7";5>7"<90<+**>>5->:"CDE>D7";50,44*
945-5"?7-*0DDB*->7
A0"C:4,:"9-:445->,:"965-<*45?:?7+?*->E?*0
>95;50>::0
FG,,H";5<7I
*E43=!0L;!K&,)&!#&!*$#!*++&$1),0//1/!-3)#/M!:*$15,!7=>=!B/C;;D?!
Monilta osin vastaajilla ei ole selvää mielikuvaa oppilaskunnasta, mikä näkyy ”ei samaa eikä eri
mieltä” -vaihtoehtojen suhteellisen suurina osuuksina. Keskiarvojen vertailun perusteella oppilas-
kuntaa pidetään yleisesti tärkeänä ja aktiivisena opiskelijoita yhdistävänä tekijänä (taulukko 22).
Näyttää siltä, että varsin monet (noin neljäsosa vastaajista) kokevat oppilaskunnan tiedottamisen
puutteelliseksi eivätkä pidä helppona lähestyä oppilaskunnan aktiiveja opiskeluun liittyvissä asiois-
8!
36. 9;!
sa. Muiden ammattikorkeakoulujen aineistossa opiskelijakuntien tiedottaminen oli arvioitu keski-
määrin aktiivisemmaksi. Alipäällystöopiskelijat arvioivat Polamk-aineiston koulutuslinjoista keski-
määrin kaikkein kriittisimmin opiskelijakunnan toimintaa kaikilla sen osa-alueilla.
Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk
Tärkeä opiskelijoita yhdistävä ja esim. vapaa-ajan
toimintaa järjestävä taho 3,3 3,0 3,4 4,0 3,5
Toiminta on aktiivista 3,5 3,3 3,5 3,7 3,5
Tekee tärkeää opintojen kehittämiseen liittyvää työtä 3,4 2,9 3,3 3,6 3,4
Toiminta on avointa ja siihen on helppo päästä mukaan 3,2 2,9 3,4 3,4 3,3
On saanut aikaan konkreettisia muutoksia amk:ssa 3,2 2,9 3,2 3,3 3,2
Tiedottaa aktiivisesti toiminnastaan 3,2 2,9 2,7 3,2 3,1
Aktiiveille on helppo kertoa opiskeluihin liittyvistä
ongelmista ja epäkohdista 3,0 2,5 3,1 3,2 3,0
En tiedä mitä oppilaskunnan toimintaa kuuluu 2,4 2,9 2,5 2,2 2,4
Nuorten koul. Aikuiskoul. YAMK Opamk
Tärkeä opiskelijoita yhdistävä ja esim. vapaa-ajan
toimintaa järjestävä taho 3,6 3,6 3,5 3,6
Toiminta on aktiivista 3,5 3,5 3,4 3,5
Tekee tärkeää opintojen kehittämiseen liittyvää työtä 3,5 3,5 3,5 3,5
Toiminta on avointa ja siihen on helppo päästä mukaan 3,1 3,1 3,1 3,1
On saanut aikaan konkreettisia muutoksia amk:ssa 3,0 3,0 3,0 3,0
Tiedottaa aktiivisesti toiminnastaan 3,6 3,6 3,4 3,6
Aktiiveille on helppo kertoa opiskeluihin liittyvistä
ongelmista ja epäkohdista 2,8 2,9 2,9 2,8
En tiedä mitä oppilaskunnan toimintaa kuuluu 2,7 3,2 3,3 2,8
)@E8ECC=!..;!8++&$1),0/'1!B:*$15,!7=>=D!-1!*+&),#$&-1,0/'1!B8+15,!7=>=D?!
>!C!'3()&/!#<&!5&#$'3!Q!@!C!'3()&/!)1511!5&#$'3?!
Ammattikorkeakoulun asioihin on vaikutettu yleisimmin palautetta antamalla ja muilla tavanomai-
silla kehittämiskeinoilla, kuten osallistumalla oppilaitosta käsitteleviin tiedostustilaisuuksiin ja oppi-
laitoksen asioita koskevaan keskusteluun (taulukko 23). Radikaalimpia keinoja ei ole käytetty, eikä
niihin suurta potentiaalia näyttäisi kyselyn perusteella olevankaan.
37. 9@!
Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Nuorten koul. Aikuiskoul. YAMK
Opiskelijajärjestöjen
toiminta Ei ole 86 % 100 % 77 % 64 % 76 % 93 % 93 %
On 14 % 0 % 18 % 38 % 19 % 6 % 6 %
Olisi valmis 3 % 0 % 5 % 3 % 10 % 3 % 3 %
n 35 13 22 39 4377 854 269
Hakenut
opiskelijajäseneksi
amk-hallintoon Ei ole 85 % 92 % 78 % 85 % 90 % 97 % 94 %
On 15 % 0 % 13 % 15 % 7 % 2 % 3 %
Olisi valmis 3 % 8 % 9 % 5 % 6 % 3 % 5 %
n 34 13 23 39 4368 848 266
AMK-tiedotustil. Ei ole 63 % 100 % 83 % 51 % 70 % 81 % 81 %
On 34 % 0 % 22 % 44 % 26 % 16 % 16 %
Olisi valmis 3 % 8 % 0 % 8 % 10 % 6 % 7 %
n 35 13 23 39 4370 848 270
Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Nuorten koul. Aikuiskoul. YAMK
AMK-keskustelu Ei ole 81 % 92 % 74 % 68 % 74 % 81 % 81 %
On 16 % 8 % 22 % 29 % 21 % 16 % 14 %
Olisi valmis 6 % 0 % 4 % 11 % 11 % 6 % 9 %
n 32 13 23 38 4360 847 270
AMK-palaute Ei ole 46 % 46 % 26 % 28 % 30 % 41 % 43 %
On 51 % 54 % 70 % 64 % 67 % 55 % 51 %
Olisi valmis 6 % 8 % 4 % 10 % 11 % 7 % 10 %
n 35 13 23 39 4379 855 270
Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Nuorten koul. Aikuiskoul. YAMK
Luentolakko Ei ole 94 % 92 % 95 % 100 % 90 % 96 % 96 %
On 0 % 0 % 0 % 0 % 3 % 2 % 3 %
Olisi valmis 6 % 8 % 5 % 0 % 16 % 3 % 4 %
n 34 13 22 38 4363 849 267
Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Nuorten koul. Aikuiskoul. YAMK
AMK-mielenosoitus Ei ole 91 % 100 % 96 % 100 % 85 % 96 % 93 %
On 0 % 0 % 0 % 0 % 8 % 2 % 4 %
Olisi valmis 9 % 0 % 4 % 3 % 16 % 4 % 5 %
n 34 13 23 38 4365 843 268
AMK-vetoomus Ei ole 88 % 92 % 96 % 84 % 73 % 86 % 88 %
On 0 % 0 % 0 % 16 % 20 % 10 % 10 %
Olisi valmis 15 % 15 % 4 % 5 % 18 % 7 % 5 %
n 34 13 23 38 4369 845 264
AMK:n t&k-toiminta Ei ole 68 % 92 % 48 % 37 % 62 % 71 % 64 %
On 26 % 15 % 39 % 58 % 32 % 24 % 28 %
Olisi valmis 15 % 8 % 13 % 8 % 15 % 10 % 12 %
n 34 13 23 38 4349 850 267
Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Nuorten koul. Aikuiskoul. YAMK
AMK:n
työelämätoiminta Ei ole 53 % 46 % 61 % 53 % 48 % 64 % 65 %
On 41 % 38 % 26 % 45 % 46 % 30 % 30 %
Olisi valmis 9 % 15 % 13 % 5 % 13 % 9 % 10 %
n 32 13 23 38 4342 850 267
Muu Ei ole 87 % 100 % 100 % 90 % 94 % 95 % 97 %
On 7 % 0 % 0 % 10 % 5 % 4 % 3 %
Olisi valmis 7 % 0 % 0 % 0 % 2 % 1 % 0 %
n 15 6 12 21 2145 471 150
)@E8ECC=!.B;!A1&,0''15&/#/!1551''&,*<,#1,*0$0/!1)&*&J&/!:*$15,!7=>=!-1!8+15,!7=>=?!
P&!*$#!%1&,0''1/0'!W!*/!%1&,0''1/0'!W!*$&)&!%1$5&)!%1&,0''1511/?!
38. 9G!
Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista saadaan kohtuullisen hyvin tietoa muiden ammatti-
korkeakoulujen aineistoon verrattuna (taulukko 24). Myös kokemus siitä, että oppilaitoksen asioi-
hin on aidosti pystynyt vaikuttamaan, on Poliisiammattikorkeakoulun aineistossa yleisempi. Alipääl-
lystökoulutusta suorittavat erottuvat oppilaitoksen koulutuslinjojen välisessä keskiarvotarkastelussa
siten, että vaikuttamisen kysyttyjä ulottuvuuksia arvioidaan muita negatiivisempaan sävyyn (vrt. eri-
tyisesti perustutkinto-opiskelijat).
Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk
Nuorten
koul.
Aikuis-
koul. YAMK Opamk
On saanut riittävästi tietoa osallistumis- ja
vaikuttamismahdollisuuksista amk:ssa 3,5 2,5 3,3 3,5 3,3 3,0 2,9 2,9 3,0
Amk:ssa kannustetaan osallistumaan ja
vaikuttamaan oppilaitoksen sisäiseen
toimintaan 3,4 2,3 2,8 2,9 3,0 2,9 2,9 3,0 2,9
On voinut aidosti vaikuttaa
ammattikorkeakoulunsa asioihin 2,9 2,2 2,8 2,9 2,8 2,5 2,5 2,5 2,5
Amk:ssa kannustetaan osallistumaan ja
vaikuttamaan muuhun yhteiskunnalliseen
toimintaan 3,0 2,6 2,8 2,6 2,8 2,7 2,9 2,9 2,7
)@E8ECC=!.H;!A1&,0''15&)'1!,*),#%1'!5&#$&+&'##'2!:*$15,!7=>=?!
>!C!'3()&/!#<&!5&#$'3!Q!@!C!'3()&/!)1511!5&#$'3?!
Kun siirrytään tarkastelemaan vaikuttamista yleisemmällä tasolla, nousee äänestäminen ylivoimai-
sesti useimmin mainituksi yhteiskunnallisen vaikuttamisen muodoksi. 87 % Polamk-aineiston vas-
taajista katsoo, että voi äänestämällä vaikuttaa ainakin jossain määrin niihin asioihin, joita pitää tär-
keänä (Opamk-aineisto: 90 %). Avovastauksissa toisaalta katsottiin, että ”alan kuvaa kaunistellaan
julkisuudessa, mikä heikentää opiskelijoiden ja työntekijöiden luottamusta johtajiin ja poliitikoihin”.
Äänestämisen lisäksi myös vetoomusten allekirjoittaminen (43 % vastaajista) ja järjestötoiminta (39
%) sekä elämäntapojen muuttaminen tärkeäksi koettujen asioiden puolesta (37 %) ovat keinoja, joita
varsin suuri osa Polamk-aineiston opiskelijoista kertoi käyttäneensä yhteiskunnalliseen vaikuttami-
seen. Poliisin työkin nähtiin vaikuttamisena, puolustaahan poliisi ”oikeuden toteutumista yhteiskun-
nassa”.
39. 9I!
G!#F3A6=I7A!>K4:C538ECE!
PISKELIJOILLA OLI AIKAISEMMIN SUORITETTUJA OPINTOJA lähinnä avoimesta yliopistosta (reilu
neljännes opiskelijoista), yliopistosta (13 %) ja toiselta alalta eri ammattikorkeakoulusta
(11 %) (taulukko 25). Hyväksiluvut ovat jääneet muutamiin yksittäistapauksiin ja vain 12 % Po-
lamk-aineiston opiskelijoista on saanut hyväksiluettua aiemmin tai koulutuksen ulkopuolella oppi-
maansa osaamista nykyisiin opintoihinsa. Vastaava osuus Opamk-aineistossa on 47 %, joten ero on
varsin selvä. Aikaisempi osaaminen oli osoitettu pääasiassa tutkinto-, kurssi- tai työtodistuksilla.
Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk
ei ole suorittanut 86 % 83 % 74 % 62 % 74 %
on suorittanut 14 % 17 % 22 % 30 % 22 %
on suorittanut ja saanut
hyväksiluettua . . 4 % 8 % 4 %
yht 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %
n 28 12 23 37 100
Yliopistossa ei ole suorittanut 86 % 83 % 96 % 84 % 87 %
on suorittanut 10 % 17 % 4 % 8 % 9 %
on suorittanut ja saanut
hyväksiluettua 3 % . . 8 % 4 %
yht 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %
n 29 12 23 38 102
ei ole suorittanut 89 % 75 % 86 % 94 % 89 %
on suorittanut 7 % 25 % 14 % 6 % 10 %
on suorittanut ja saanut
hyväksiluettua 4 % . . . 1 %
yht 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %
n 27 12 22 36 97
Avoimessa
yliopistossa
Muussa amk:ssa eri
alalla
)@E8ECC=!.J;!8/,*!)0*<&''1/0'!50&'1!*+&/'*-1!,*'&511))1!'1&!0$,*51&$$1M!:*$15,!7=>=?!
Hyväksilukemista koskevassa tiedottamisessa on kyselyn perusteella kehitettävää. Ainoastaan noin
viidesosa Polamk-aineiston opiskelijoista katsoo, että hyväksilukemisesta on ollut tarpeeksi tietoa
saatavilla. Tiedonsaantiin tyytyväisten opiskelijoiden osuus ei ole erityisen suuri muidenkaan am-
mattikorkeakoulujen aineistossa, sillä vain noin kolmannes Opamk-aineiston opiskelijoista on saa-
nut tietoa tarpeeksi. Poliisiammattikorkeakoulun koulutuslinjojen välillä on tässä suhteessa eroja:
lähes 70 % päällystökoulutus A:n ja B:n opiskelijoista on sitä mieltä, että tietoa ei ole ollut saatavilla
tarpeeksi. Alipäällystötutkintoa suorittavista noin kolmannes ja aineiston perustutkinto-opiskelijoista
vajaa viidennes pitää tiedonsaantia riittämättömänä (kuvio 17).
8!
41. 9H!
N!#F35C78ECK4KAO!4@3CE66@9357A!I@!5@@?EA!6E7A!K>67K?76!
YSELYN TULOKSIA ON EDELLÄ TARKASTELTU vertaamalla Poliisiammattikorkeakoulun koulu-
tusryhmiä ja paikoin myös Opiskelijan ammattikorkeakoulu 2010 -kyselyn koulutusryhmiä
toisiinsa eri näkökulmista. Koulutuspolun lisäksi on käsitelty opiskelijoiden mielipiteitä koulutuksen
laadusta, opiskelukykyä, vaikuttamisaktiivisuutta ja opintojen hyväksilukua. Lopuksi syvennetään
aineistosta saatavaa kuvaa selvittämällä viiden eri summamuuttujan (opiskelutaitojen, opiskeluym-
päristöä koskevien kokemuksien, voimavarojen sekä vaikuttamisaktiivisuuden ja saadun tuen) väli-
siä suhteita. On luontevaa esimerkiksi olettaa, että vahvat opiskelutaidot ja voimavarat ovat yhtey-
dessä toisiinsa. Selvitetään seuraavaksi summamuuttujien ristiintaulukoinnin ja korrespondenssiana-
lyysin avulla, mitä aineisto kertoo tästä ja muista vastaavista yhteyksistä. Käytettyjä menetelmiä ku-
vataan liitteessä 1. Mainittakoon kuitenkin jo tässä, että puhuttaessa jatkossa esimerkiksi niukoista
voimavaroista tarkoitetaan suhteellista sijoittumista koko aineistoon nähden: jos aineistossa voima-
varojen taso ylipäätään on korkea, ”niukka” on niukkaa vain suhteellisesti.
Opiskelutaitojen ja saadun tuen taulukoinnista (taulukko 26) selviää, että suhteellisen vähän
tukea saavat, eli ryhmä ”tuki_1”, kokevat opiskelutaitonsa heikoiksi varsin usein koko Polamk-
aineistoon verrattuna (32 % vs. 23 %). Vastaavasti verrattain paljon tukea saavien ryhmässä (”tu-
ki_3”) arvioidaan opiskelutaidot useammin vahvoiksi kuin aineistossa keskimäärin (41 % vs. 33 %).
Tosin tässä ryhmässä myös opiskelutaitonsa heikoiksi arvioivien osuus on suhteellisen suuri koko
aineistoon verrattuna (28 % vs. 23 %). Erot ovat kuitenkin varsin pieniä, kuten aineiston kokokin,
joten ylitulkintaa on vältettävä.
tuki_1 (-) tuki_2 tuki_3 (+) Polamk
opiskelutaidot_1 (-) 32 % 16 % 28 % 23 %
opiskelutaidot_2 36 % 55 % 31 % 44 %
opiskelutaidot_3 (+) 32 % 29 % 41 % 33 %
yht. 100 % 100 % 100 % 100 %
n 28 55 29 112
)@E8ECC=!.L?!8+&),#$0'1&.*'!-1!)11'0!'0,&2!:*$15,!7=>=?!
Samankaltainen yhteys voidaan todeta voimavarojen ja opiskelutaitojen välillä (taulukko 27). Kun
voimavaroja on paljon (”voimavarat_2”), myös opiskelutaidot koetaan usein vahvemmiksi. Toisaal-
ta myös niukemmat (”voimavarat_1”) voimavarat ja heikommat opiskelutaidot esiintyvät yhdessä
verrattain usein.
6!
42. ;=!
voimavarat_1 (-) voimavarat_2 (+)Polamk
opiskelutaidot_1 (-) 36 % 14 % 24 %
opiskelutaidot_2 40 % 47 % 44 %
opiskelutaidot_3 (+) 24 % 39 % 33 %
yht. 100 % 100 % 100 %
n 50 64 114
!
)@E8ECC=!.G?!8+&),#$0'1&.*'!-1!%*&51%1<1'2!:*$15,!7=>=?!!
On mahdollista muodostaa vastaavanlaisia taulukoita kaikkien viiden summamuuttujan suhteista,
joita nyt tarkastellaan. Kokonaiskuvan saaminen jäisi kuitenkin haasteelliseksi jo taulukoiden luku-
määrän vuoksi. Kokeillaan toisenlaista keinoa: tiivistetään ja havainnollistetaan tilannetta graafisesti
monen muuttujan korrespondenssianalyysin avulla (tekniikasta ks. liite 1). Tulokseksi saatavan ku-
van tulkinta on varsin intuitiivista (kuvio 18). Esimerkiksi ryhmät ”opiskelutaidot_1” ja ”voimava-
rat_1” esiintyvät kuvassa varsin lähekkäin, koska niillä on ristiintaulukoinnissa yhteisvaihtelua, ku-
ten yllä huomattiin (taulukko 27): mataliksi arvioidut opiskelutaidot ja vähäisiksi koetut voimavarat
esiintyvät usein yhdessä, joten ne sijaitsevat kuvassakin melko lähekkäin. Tähän tapaan kuva ha-
vainnollistaa yhdellä silmäyksellä useiden ristiintaulukointien tuloksia.
Matalat arviot omista voimavaroista, opiskelutaidoista, vaikuttamisaktiivisuudesta sekä saa-
dusta tuesta esiintyvät verrattain usein yhdessä (ks. kuvion vasempaan puoliskoon piirretty ympy-
röinti). Vastaavasti ne, jotka arvioivat opiskeluympäristöään muita positiivisemmin, ovat muita use-
ammin myös varmoja opiskelutaidoistaan ja saavat lisäksi opiskeluasioissa verrattain hyvin tukea
(kuvion oikea alareuna).
44. ;7!
$3367!0Q!#F35C78ECK4KAO!4@3CE66@9357A!I@!5@@?EA!6E7A!K>67K?76Q!67CA33CC@@!
Opiskelutaitojen osalta vastaajalta kysyttiin joukko kysymyksiä (kuvio 8), joihin tämä valitsi vasta-
uksen väliltä erittäin heikko – erittäin vahva. Tästä kysymysjoukosta laadittiin summamuuttuja ja
jaettiin tämän uuden muuttujan arvot kolmeen ryhmään ylä- ja alakvartiilien avulla (alakvartiiliin
asti ryhmä 1, kvartiilivälin havainnot ryhmään 2, yläkvartiilista lähtien ryhmä 3). Käytännössä tämä
tarkoittaa sitä, että opiskelijat luokiteltiin kolmeen ryhmään sen mukaan, miten vahvoiksi he arvioi-
vat omat opiskelutaitonsa. Vastaavasti toimittiin opiskeluympäristöä, saatua tukea ja vaikuttamisak-
tiivisuutta koskevien arvioiden suhteen (kuviot 10 ja 11, taulukko 23, lisäksi joukko yhteiskunnal-
lista vaikuttamista koskevia kysymyksiä): kukin näistä jaettiin kolmeen ryhmään edellä kuvatulla
tavalla. Voimavarojen (kuvio 9) kohdalla päädyttiin kahteen ryhmään mediaanin suhteen, koska
yläkvartiili ei toiminut erottelijana. Ryhmät nimettiin numeerisesti ryhmiksi 1, 2 ja 3: kun numeroin-
ti kasvaa, kohoaa myös sijoittuminen luokittelussa. Näin ryhmällä 1 on suhteellisesti vähiten voima-
varoja (oman arvionsa nojalla) jne. On huomattava, että kyse on suhteellisesta luokittelusta: sijoit-
tuminen tiettyyn ryhmään ei kerro esimerkiksi opiskelutaidoista muuta kuin sijoittumisen suhteessa
kaikkiin aineiston opiskelijoiden vastauksiin, jolloin ”korkea sijoittuminen” on korkeaa vain suhteel-
lisesti ja ”heikko taso” heikkoa vain suhteessa koko aineistoon. Ristiintaulukoinnin avulla näitä suh-
teellisia ryhmityksiä voidaan tarkastella pareittain.
Useiden eri ristiintaulukointien tuloksia voidaan kuvata monen muuttujan korrespondenssi-
analyysin (MCA) avulla (ks. esim. Gatrell et al. 2004, Greenacre 2007, Phillips 1995 & Vehkalahti
2008). Ristiintaulukoinneista tutut luokat (esim. tuki_1, tuki_2 jne.) piirretään nyt pisteinä. Ristiin-
taulukoinnissa esiintyvät yhteydet näkyvät kuvassa pisteiden lähekkäisyytenä. Kuva on tosin vain
kaksiulotteinen esitys moniulotteisesta avaruudesta, joten etäisyyksien tulkinnassa on syytä olla mal-
tillinen. Analyysissä käytetty SPSS-syntaksi:
KYV4F:VP!Z8XXP"!ANXFN[VP"C*'59!%%57!*(59!'0,&9!%1&,9!
!!N]NVO"F"C*'59B^PF_T4C>D!%%57B^PF_T4C>D!*(59B^PF_T4C>D!'0,&9B^PF_T4C>D!%1&,9B^PF_T4C>D!
!!KF""F]_C*'59B:N""FAP2K8`PFK:YD!%%57B:N""FAP2K8`PFK:YD!*(59B:N""FAP2K8`PFK:YD!
!!!!'0,&9B:N""FAP2K8`PFK:YD!%1&,9B:N""FAP2K8`PFK:YD!
!!`FKP]"F8]C7!
!!]8XKNVFaN4F8]CA:XF]ZF:NV!
!!KNbF4PXC>==!
!!ZXF4F4PXC?====>!
!!:XF]4CZ8XX!`F"ZXFK!
!!:V84C8[cPZ4B7=D!c8F]4ZN4B*'59!%%57!*(59!'0,&9!%1&,9D!B7=D!`F"ZXFK!B7=D?!
45. ;9!
*3DI@8835EE66@!
Gatrell AC, J Popay & C Thomas (2004): ”Mapping the determinants of health in social space: can
Bourdieu help us?” Health & Place 10(3): 245–257.
Greenacre M (2007): ”Correspondence Analysis in Practice”. Chapman & Hall, Boca Raton.
Kunttu K (2006): ”Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä”. YTHS:n henkilöstölehti PIIKKI, syksy
2006.
Lavikainen E (2010): Opiskelijan ammattikorkeakoulu 2010. Tutkimus ammattikorkeakouluopiske-
lijoiden koulutuspoluista, koulutuksen laadusta ja opiskelukyvystä. Opiskelijajärjestöjen tutkimus-
säätiö Otus rs 35/2010.
Phillips D (1995): ”Correspondence analysis”. Social Research Update, Winter 1995, Issue 7. Uni-
versity of Surrey.
Vehkalahti K (2008): ”Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät”. Tammi, Helsinki.
