1. 1
TERVE FIILINKI - PAREMPI MEININKI?
Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu-
opiskelijoiden hyvinvointi 2005
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja
Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 3/2006
Kemi 2006
Minna Viuhko

2. 2
Vastaava toimittaja Marjatta Puustinen
Taitto Oy Kotkan Kirjapaino Ab
Painopaikka Oy Kotkan Kirjapaino Ab, Hamina 2006
ISBN 952-9785-49-6
ISSN 1236-0570
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu
Kirjasto- ja tietopalvelu
PL 504, 94101 Kemi (Valtakatu 22)
(016) 258 400
KONTAKTI:

3. 3
TIIVISTELMÄ
Selvityksessä tarkastellaan Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakou-
lujen opiskelijoiden terveyteen, hyvinvointiin ja opiskelijaterveydenhuoltoon liitty-
viä kysymyksiä. Keskeiset tutkimuksessa tarkasteltavat osa-alueet ovat 1) opis-
kelijoiden näkemykset opiskelijaterveydenhuollon palveluiden saatavuudesta,
palveluihin liittyvästä tiedotuksesta sekä palveluiden käyttö, 2) opiskelijoiden
koettu terveydentila ja terveyskäyttäytyminen, 3) opiskelutyytyväisyys ja opis-
keluolot. Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä internetissä ja kysely suunnattiin
ennen syksyä 2005 aloittaneille Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkea-
koulujen tutkintoon johtavan nuorten- ja aikuiskoulutuksen opiskelijoille. Vasta-
uksia saatiin yhteensä 1229.
42 prosenttia Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen opiskelijois-
ta ilmoitti, etteivät he ole saaneet korkeakoulustaan tietoa opiskelupaikkakun-
tansa terveydenhuoltopalveluista. Uusille opiskelijoille suunnattuun terveystar-
kastukseen osallistuminen oli ollut vähäistä. 16 prosenttia vastaajista oli osallistu-
nut tarkastukseen. Opiskelupaikkakuntansa terveyspalveluista opiskelijat olivat
käyttäneet useimmin terveydenhoitajan palveluita. Terveydenhoitajan palveluita
oli käyttänyt edellisen lukukauden aikana noin 40 prosenttia opiskelijoista, yleis-
lääkärin palveluita noin 30 prosenttia ja hammashuollon palveluita viidennes vas-
taajista. Opiskelupaikkakunnallaan palveluita olivat useammin käyttäneet
opiskelupaikkakunnallaan kirjoilla olevat opiskelijat kuin muualla kirjoilla olevat
opiskelijat. Niistä opiskelijoista, jotka eivät olleet kirjoilla opiskelupaikkakunn-
allaan, 61 prosenttia oli käyttänyt terveydenhuollon palveluita kotipaikkakuntansa
terveyskeskuksessa. Terveydenhoitajan ja lääkärin palveluita pidettiin keskei-
simpinä opiskelijaterveydenhuollon kehittämiskohteina. 67 prosenttia vastaajista
olisi valmiita maksamaan kattavista opiskelijaterveydenhuollon palveluista.
88 prosenttia opiskelijoista piti terveydentilaansa hyvänä tai melko hyvänä. Opis-
kelijoiden yleisimmin kokemia oireita olivat niska- ja hartiakivut, nuha/tukkoisuus,
päänsärky sekä väsymys/heikotus. Kutakin kyseisistä oireista oli esiintynyt noin
70 prosentilla opiskelijoista viimeisen kuukauden aikana. Päänsärkyä oli esiinty-
nyt vähintään viikoittain lähes viidenneksellä vastaajista. 58 prosenttia opiskeli-
joista ei tupakoinut tai käyttänyt nuuskaa lainkaan. Päivittäin tupakoivien osuus
oli 25 prosenttia vastaajista. 55 prosenttia opiskelijoista käytti alkoholia 1-3
kertaa kuukaudessa ja 18 prosenttia vähintään kerran viikossa. Liikunnan har-
rastaminen oli hyvin yleistä Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu-

4. 4
opiskelijoiden keskuudessa. 99 prosenttia vastaajista ilmoitti harrastavansa lii-
kuntaa. Yli puolet opiskelijoista oli sitä mieltä, että oppilaitos ei järjestä liikunta-
toimintaa riittävästi.
75 prosenttia opiskelijoista koki opiskelunsa melko tai kohtalaisen mielekkääksi
ja viidennes hyvin mielekkääksi. Kolme neljästä koki olevansa oikealla opiskelu-
alalla. 57 prosenttia opiskelijoista piti opiskeluun liittyvää työmäärää edellisen
lukukauden aikana sopivana ja 35 prosenttia liian suurena. Hieman yli puolet
opiskelijoista piti oppilaitoksensa tarjoamaa ohjausta ja neuvontaa kohtuullisena
ja neljännes riittämättömänä. Vajaan neljänneksen mielestä ohjaus oli riittävää.
Yleisimpiä poissaolojen syitä olivat sairaus, motivaation puute, henkilökohtaiset
syyt ja matkat tms. sekä väsymys. Töitä oli tehnyt opintojen ohella edellisen lu-
kukauden aikana 41 prosenttia opiskelijoista. Heistä 55 prosenttia oli työsken-
nellyt keskimäärin 1-10 tuntia viikossa ja 46 prosenttia yli 10 tuntia viikossa.

5. 5
SAMMANDRAG
Undersökningen granskade frågor som rör Rovaniemi och Kemi-Tornio yrkes-
högskolas studerandes hälsa, välmående och studenthälsovård. Undersökningens
centrala delområden är 1) studerandes syn på tillgången till studenthälsovård,
information om studenthälsovården samt hur tjänsterna vid studenthälsovården
används, 2) hur studerande upplever sitt hälsotillstånd och sitt hälsobeteende
samt 3) studerandes tillfredsställhet och studiemiljö. Undersökningen
förverkligades som en blankettförfrågan på internet och riktades till unga och
vuxenstuderande som inlett sina studier vid ifrågavarande yrkeshögskolor före
hösten 2005 vid examensinriktade utbildningsprogram.Antalet svar uppgick till
1229.
Av de studerande från Rovaniemi och Kemi-Tornio yrkeshögskolor som deltog i
undersökningen meddelade 42 procent att de inte fått information om
studieortens studenthälsovård av sin högskola. Deltagandet i hälsogranskningen
riktad till nya studerande hade varit lågt, 16 procent av de studerande hade
deltagit i granskningen. Av den hälsovårdsservice som fanns att tillgå på
studieorten hade studerande var hälsovårdarens tjänster de som utnyttjats mest.
Ca 40 procent av studerande hade använt sig av hälsovårdarens tjänster, ca 30
procent hade använt sig av allmänläkarens tjänster och ungefär en femtedel av
tandvården. Tjänsterna utnyttjades oftare av studerande som var skrivna på
studieorten än av studerande som hade annan hemort.Av de studerande som inte
var skrivna på studieorten hade 61 procent använt hälsovårdstjänster vid
hälsostationen på sin hemort. De som deltog i undersökningen ansåg att de
viktigaste utvecklingsbehoven finns i hälsovårdar- och läkartjänster. 67 procent
av de som svarat skulle vara villiga att betala för täckande studenthälsovård.
Av de studerande bedömde 88 procent sitt hälsotillstånd som bra eller tämligen
bra. De vanligaste symptom som studerande led av var nack- och axelsmärtor,
snuva/tilltäppthet, huvudvärk samt trötthet/svindel. Vart och ett av symptomen
hade under den senaste månaden förekommit hos ungefär 70 procent av de
studerande som deltog i undersökningen. Huvudvärk förekom åtminstone en gång
i veckan hos en femtedel av deltagarna. Av de som deltog i undersökningen
använde 58 procent vare sig av cigaretter eller snus medan 25 procent rökte
dagligen. 55 procent använde alkohol 1-3 gånger i månaden och 18 procent
åtminstone en gång i veckan. Utövning av idrott var mycket vanligt bland de

6. 6
studerande som deltog i undersökningen, 99 procent uppgav sig ha idrott som
intresse. Mer än hälften av studerande ansåg att läroinrättningen inte ordnar
tillräcklig idrottsverksamhet.
Av de studerande upplevde 75 procent studierna som tämligen meningsfulla och
en femtedel upplevde dem som väldigt meningsfulla. Tre av fyra ansåg sig studera
inom rätt bransch. 57 procent av de studerande upplevde den studierelaterade
arbetsbördan under det gångna studieåret som lämplig och 35 procent ansåg den
vara för stor.Aningen mer än hälften av de studerande ansåg att den handledning
och rådgivning som läroanstalten erbjudit varit ganska bra och en fjärdedel ansåg
att den varit otillräcklig. En knapp fjärdedel ansåg att handledningen varit
tillräcklig. De vanligaste orsakerna till frånvaro var sjukdom, brist på motivation,
personliga skäl, resor o.dyl. samt trötthet. Av de studerande som deltog i
undersökningen hade 41 procent arbetat vid sidan av studierna under den gångna
terminen, av dem hade 55 procent arbetat i medeltal 1-10 timmar i veckan och
46 procent mer än 10 timmar i veckan.

7. 7
ESIPUHE
Tammikuussa 2005 käynnistyi Kemi-TornionAmmattikorkeakoulun hallinnoima
Opiskelijahyvin-vointihanke “Terve fiilinki- parempi meininki” (3.1.2005-
31.12.2006). Hankkeessa ovat mukana myös Rovaniemen ja Turun Ammatti-
korkeakoulut. Tässä hankkeessa opiskeluhyvinvointi ymmärretään hyvinvointina,
joka muodostuu opiskeluympäristöstä, sosiaalisista suhteista, itsensä toteuttami-
sesta ja terveydestä voimanvarana (mukaillen Konu 2002).
Hankkeen tavoitteet vuodelle 2005 ovat seuraavat:
– kanavoida ammattikorkeakoulujen toiminta tukemaan opiskelijahuollon ja
opiskeluterveydenhuollon kehittämistä,
– selvittää ammattikorkeakoulujen rooli, tehtävät ja mahdollisuudet edistää
opiskelijoiden hyvinvointia ja hyvinvointipalvelujen kehittämistä alueellaan
– lisätä ammattikorkeakoulujen ja muiden toimijoiden yhteistyötä opiskelijoi-
den hyvinvoinnin kehittämisessä ja
– luoda malli opiskeluprosessien tukemiseen yhteistyössä hyvinvointipalvelujen
tuottajien, oppilaskuntien ja ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveys-
alojen kanssa.
Ammattikorkeakoululain 4§:n mukaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on tukea
yksilön ammatillista kasvua. Ammattikorkeakoulujen tehtävät heijastuvat näin
opiskelijan hyvinvoinnin tukemiseen ja opintojen ohjauksen tavoitteisiin.Ammatti-
korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto, johon kuuluu oppilaitosten tervey-
dellisten olojen valvonta, opiskelijan terveydenhuolto, sairaanhoito ja hammas-
huolto on voimassa olevan kansanterveyslain nojalla kuntien lakisääteinen tehtä-
vä. Palvelujen määrä vaihtelee eri paikkakunnilla ja henkilökuntaa opiskelu-
terveydenhuollossa on niukasti. Yleensä henkilökunta muodostuu terveyden-
hoitajista. Kemi-Tornion alueella ei ole nimettyä opiskeluterveydenhoidon lääkä-
riä ja Rovaniemellä on 21/2 tuntia viikossa lääkäri, joka hoitaa sekä ammatti-
korkeakoulun että nuorisoasteen opiskelijat. Psykologi- ja kuraattoripalveluita
ei ole tarjolla. Jos opiskelija on kirjoilla kotipaikkakunnalla, hänellä on vaikeuk-
sia saada kansanterveysalain edellyttämiä palveluita opiskelupaikkakunnallaan.
Tämä koskee erityisesti hammashuollon palveluita, Rovaniemellä myös lääkäri-
palveluja. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat ovat väliinputoajia opiskeluter-
veydenhuollon palvelujen osalta verrattuna esimerkiksi yliopisto-opiskelijoihin tai
lukiolaisten kouluterveydenhuoltoon.

8. 8
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia on ensimmäisen kerran tutkittu
valtakunnallisesti vuonna 2004 (Erola 2004). Tutkimuksen perusteella ei voitu
tehdä Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden hyvin-
voinnin osalta kehittämisehdotuksia, koska aineiston edustavuus oli Kemi-Tornion
Ammattikorkeakoulun osalta 0 % ja Rovaniemen Ammattikorkeakoulun osalta
3 %. Sen vuoksi nähtiin tärkeänä kysyä Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikor-
keakouluopiskelijoiden kokemuksia opiskelijan hyvinvointiin liittyvistä asioista.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää Kemi-Tornion ja RovaniemenAm-
mattikorkeakoulujen opiskelijoiden hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä asioita sekä
opiskelutyytyväisyyttä. Tutkimuksen kyselylomake on muokattu vuoden 2004
tehdyn valtakunnallisen kyselylomakkeen pohjalta. Muutostyö tehtiin hankkeen
toimijoiden yhteistyönä ja lopullisen muokkauksen Webropol-ympäristöön on
tehnyt Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö (Otus rs). Opiskelijat vastasivat inter-
netpohjaiseen kyselyyn.Vastaukset on koonnut ja analysoinut tutkija MinnaViuhko
Otus rs:stä.
Tutkimustulosten pohjalta on tarkoitus edelleen kehittää opiskeluterveydenhuoltoa
yhteistyössä kuntien kanssa ja lisätä opiskelijoiden hyvinvointia kehittämällä opis-
keluolosuhteita ja opintojen ohjausta Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkea-
kouluissa. Kehittämistyössä on hyvänä apuna sosiaali- ja terveysministeriön työryh-
män muistio 2005:6 opiskelijaterveydenhuollon tavoitteista ja sisällöistä.
Terve fiilinki- parempi meininki opiskelijahyvinvointihankkeen jäsenet kiittävät
kaikkia tutkimuksessa mukana olleita tahoja, rahoittajia, asiantuntijoita, opet-
tajakollegoita, opiskelijakuntia Ketoakkua ja Camosta sekä tutkimukseen vastan-
neita opiskelijoita. Kaikkien hyvä yhteistyö mahdollisti tämän tutkimuksen to-
teuttamisen. Opiskelijoiden hyvinvointi ja opiskelukyky on tärkeä osa yksilön
sosiaalista pääomaa. Toimiva opintojenohjaus ja opiskeluterveydenhuolto ovat
jokaisen opiskelijan perusoikeus ja tae valmistua terveenä ja työkykyisenä am-
mattiin.
Kemissä 28.11.2005
Tarja Lipponen Aila Niskala Erja Rahkola
projektipäällikkö lehtori vs.lehtori
Kemi-Tornion Amk Rovaniemen Amk Rovaniemen Amk

9. 9
SISÄLLYS
TIIVISTELMÄ ............................................................................................. 3
SAMMANDRAG ......................................................................................... 5
ESIPUHE ....................................................................................................... 7
1. JOHDANTO........................................................................................... 11
2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS ............................................................ 11
2.1 Aineistonkeruu .................................................................................. 11
2.2 Aineiston edustavuus ......................................................................... 12
2.3 Vastaajien taustatiedot....................................................................... 14
2.4 Tutkimuksessa käytetyt taustamuuttujat ............................................ 16
2.5 Tutkimusmenetelmät ja tulosten raportointi ....................................... 18
3. OPISKELIJOIDEN TERVEYSPALVELUT ....................................... 18
3.1 Terveyspalveluihin liittyvä tiedonsaanti .............................................. 19
3.2 Terveyspalveluiden tarve ja käyttö .................................................... 24
3.3 Kotipaikkakunnan yhteys terveydenhuoltopalveluiden käyttöön ....... 28
3.4 Näkemykset palveluiden laadusta ja kehittämisestä sekä palveluihin
liittyvä maksuhalukkuus ..................................................................... 30
4. TERVEYS JATERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN ............................... 32
4.1 Opiskelijoiden terveydentila .............................................................. 32
4.2 Terveys- ja hyvinvointiasioihin liittyvä avuntarve ............................... 36
4.3 Päihteiden käyttö............................................................................... 37
4.4 Liikunnan harrastaminen ja liikuntapalvelut........................................ 42
4.5 Ruokailu ja ravitsemus ...................................................................... 44
5. OPISKELU JA OPISKELUOLOT....................................................... 46
5.1 Opiskelutyytyväisyys ......................................................................... 46
5.2 Ohjaus ja neuvonta............................................................................ 52
5.3 Opiskelua häiritsevät seikat............................................................... 53
5.4 Opiskeluvaikeudet ja poissaolot ....................................................... 54
5.5 Työssäkäynti opiskelun ohella ........................................................... 59

10. 10
6. YHTEENVETO JAPOHDINTAA......................................................... 61
6.1 Terveyspalvelut................................................................................... 61
6.2 Opiskelijoidenterveydentilajaterveyskäyttäytyminen .......................... 65
6.3 Opiskelutyytyväisyysjaopiskeluolot ................................................... 66
LÄHTEET ..................................................................................................... 70
LIITE 1. KYSELYLOMAKE ........................................................................ 71

11. 11
1. JOHDANTO
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammatti-
korkeakoulujen opiskelijoiden hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä asioita sekä
opiskelijaterveydenhuollon palveluiden nykytilaa ja kehittämistarpeita. Kiinnos-
tuksen kohteena ovat 1) opiskelijoiden näkemykset opiskelijaterveydenhuollon
palveluiden saatavuudesta ja laadusta sekä palveluiden käyttö, 2) opiskelijoiden
koettu terveydentila ja terveyskäyttäytyminen, 3) opiskelutyytyväisyys, opiske-
luun liittyvät vaikeudet, mahdollisten poissaolojen syyt sekä ohjaus ja neuvonta.
Tutkimustulosten avulla saadaan tietoa palveluiden ja opiskeluolosuhteiden
kehittämistarpeista. Tutkimus on osa “Terve fiilinki - parempi meininki” -hyvin-
vointihanketta. Hankkeen tavoitteena on kehittää tutkimuksessa käsiteltyjä asi-
oita ja käyttää tutkimustuloksia kehittämistyön pohjana.
2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS
2.1 Aineistonkeruu
Tutkimus toteutettiin syksyllä 2005. Kyselylomake muokattiin edellisenAmmatti-
korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi -tutkimuksen kyselylomakkeen pohjalta
(ks. Erola 2004). Kyselylomakkeen sisällöstä vastasivat pääosin Rovaniemen ja
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen edustajat. Lomake koostui neljästä
osiosta: 1) opiskelijoiden terveyspalvelut, 2) terveys ja terveyskäyttäytyminen,
3) opiskelu ja opiskeluolot sekä 4) taustatiedot.
Aineisto kerättiin syyskuussa 2005. Aineistonkeruulle varattiin kaksi viikkoa
syyskuun alussa, ja lopulta keruuta jatkettiin vielä viikolla, jotta vastausten ko-
konaismäärää saataisiin kasvatettua. Kyselyn aineistonkeruu toteutettiin inter-
netkyselynä Webropol-järjestelmässä. Lähtökohtana oli, että Rovaniemen ja
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen kaikkien koulutusohjelmien opiskelijat
vastaavat kyselyyn valvotusti luokkahuoneessa siten, että paikalla on opettaja
ohjeistamassa lomakkeen täyttötilannetta, jolloin vastaajilla oli mahdollisuus ky-
syä tarkennusta epäselviin kysymyksiin. Tämä ei kuitenkaan toteutunut kaikkien
ryhmien kohdalla, vaan osa vastaajista täytti lomakkeen ei-valvotussa tilantees-
sa. Lisäksi yhden koulutusalan aikuislinjan opiskelijoilla ei ollut mahdollisuutta
täyttää lomaketta internetissä samanaikaisesti, joten heille annettiin paperi-
lomakkeet täytettäviksi. Näillä vastaajilla ei siis ollut lomaketta täyttäessään mah-

12. 12
dollisuutta esittää tarkentavia kysymyksiä epäselvien asioiden kohdalla. Paperi-
lomakkeita lähetettiin 43 ja niitä palautui 25 kappaletta.
Suhteessa alkuperäisiin tavoitteisiin vastausten kokonaismäärä jäi huomattavasti
odotettua alhaisemmaksi. Kaikissa opetusryhmissä lomakkeen täyttötilannetta ei
toteutettu ollenkaan. Suurempana ongelmana oli se, että vain joidenkin ryhmien
kohdalla aineistonkeruu toteutettiin eikä niinkään se, että monet olisivat kieltäyty-
neet vastaamasta. Tilannetta pyrittiin korjaamaan aineistonkeruujakson viimeisi-
nä päivinä siten, että opiskelijat saivat mennä halutessaan atk-luokkaan täyttä-
mään lomakkeen. Myös nämä täyttötilanteet tapahtuivat valvotusti. Tässä vai-
heessa vastauksia ei kuitenkaan enää kertynyt paljon.
2.2 Aineiston edustavuus
Kyselyyn vastasi yhteensä 1229 opiskelijaa, joista 625 ilmoitti opiskelevansa Ro-
vaniemen ammattikorkeakoulussa ja 599 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa.
Viisi vastaajaa oli jättänyt kyseisen kohdan tyhjäksi. Rovaniemen ammat-
tikorkeakoulun läsnä olevien opiskelijoiden kokonaismäärä nuorten ja aikuisten
tutkintoon johtavassa koulutuksessa on 2138 (ei sisällä syksyllä 2005 aloittanei-
ta, koska he eivät kuuluneet kyselyn vastaajiin). Kemi-Tornion ammatti-
korkeakoulussa vastaava luku on 1266. Rovaniemen ammattikorkeakoulun osal-
ta vastausprosentti oli 29,2 ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun osalta 47,3.
Kokonaisvastausprosentiksi tuli näin ollen 36,1.
Aineistonkeruun toteutustavasta johtuen termi “vastausprosentti” viittaa tässä
vastaajien osuuteen kaikista ennen syksyä 2005 aloittaneista läsnä olevista opis-
kelijoista, eikä osuuteen opiskelijoista tehdystä otoksesta kuten kyselytutki-
muksissa yleensä. Vastausprosentit ovat matalia suhteessa siihen, että alkuperäi-
senä tavoitteena oli tehdä kysely kaikille läsnä oleville tammikuussa 2005 tai aiem-
min opintonsa aloittaneille suomenkielisille1
opiskelijoille. Määrällisesti aineisto
on kuitenkin kooltaan riittävän runsas, jotta Rovaniemen ja Kemi-Tornion am-
mattikorkeakoulujen opiskelijoita edustavia jakaumia on mahdollista tarkastella.
Tuloksia tulkittaessa on kuitenkin huomioitava, ettei aineisto ole jakautunut tasai-
sesti eri koulutusohjelmien välillä. Vastauksia saatiin kaikkien koulutusohjelmien
opiskelijoilta (lukuun ottamatta kahta englanninkielistä koulutusohjelmaa), mutta
joidenkin koulutusohjelmien vastaajamäärät ovat niin pieniä, ettei jakaumia kan-

13. 13
nata tarkastella erikseen kunkin ohjelman valossa. Sen sijaan vastaajat luokitel-
tiin koulutusalojen/kampusten mukaan. Tulevissa luvuissa koulutusalaa ja
kampusta käytetään toistensa synonyymeinä, vaikka kampus varsinaisesti viit-
taakin tilalliseen jakoon eli siihen, mitkä kaikki koulutusohjelmat sijaitsevat sa-
massa yksikössä. Rovaniemen koulutusohjelmien jaottelu perustuu nimenomaan
kampusjakoon ja Kemi-Tornion koulutusohjelmien jaottelu koulutusalajakoon.
Kummassakin ammattikorkeakoulussa koulutusohjelmat jakautuvat kolmelle
alalle. Rovaniemen ammattikorkeakoulussa nämä ovat hyvinvointi-, tuotanto- ja
palvelualat ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa kaupan ja kulttuurin ala,
sosiaali- ja terveysala sekä tekniikan ala. Seuraavasta taulukosta käy ilmi, mikä
koulutusohjelma kuuluu millekin koulutusalalle.
Kun vastaajien määrät suhteutetaan opiskelijamääriin, voidaan havaita, että mo-
lemmissa ammattikorkeakouluissa suhteellisesti eniten vastaajia on sosiaali- ja
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu (K-Tamk)
Kaupan ja kulttuurin ala: Sosiaali- ja terveysala: Tekniikan ala:
Kuvataiteen ko Fysioterapian ko Kone- ja tuontantotekniikan ko
Viestinnän ko Hoitotyön ko Sähkötekniikan ko
Tietojenkäsittelyn ko Sosiaalialan ko Tietotekniikan ko
Liiketalouden ko Terveydenhoitotyön ko Tuotantotalouden ko
Liiketoiminnan logistiikan ko
Rovaniemenammattikorkeakoulu(Ramk)
Hyvinvointialojen kampus Tuotantoalojen kampus Palvelualojen kampus
Sosiaalialan ko Metsätalouden ko Liiketalouden ko
Hoitotyön ko/sh Ohjelmistotekniikan ko Matkailun ko
Hoitotyön ko/th Sähkötekniikan ko Tietojenkäsittelyn ko
Jalkaterapian ko Rakennustekniikan ko Palvelujen tuottamisen ja
johtamisen ko
Fysioterapian ko Kone- ja tuotantotekniikan ko Hotelli- ja ravintola-alan ko
Kuntoutusohjauksen ja Maanmittaustekniikan ko Degree Programme in Inter-
-suunnittelun ko national Business
Liikunnan ja vapaa-ajan ko Tietotekniikan ko Degree Programme in Tourism
Maaseutuelinkeinojen ko
Degree Programme in Information
Technology
Taulukko 1. Koulutusohjelmat ammattikorkeakouluittain ja opiskelualoittain/
kampuksittain.

14. 14
terveysalalta. Rovaniemen ammattikorkeakoulun hyvinvointialojen kampuksen
opiskelijoista kyselyyn vastasi 48,5 prosenttia, Kemi-Tornion ammattikorkea-
koulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista kyselyyn vastasi puolestaan 66,9
prosenttia. Myös Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan alan opiskeli-
joista kyselyyn vastasi 53,7 prosenttia muiden alojen opiskelijoiden vastaus-
prosentit jäädessä vain reilun 20 prosentin tasolle. Analyysissä ei ole painotettu
koulutusaloja niiden suhteellisen koon mukaan, joten tuloksia tarkastellessa on
huomioitava, että toiset alat ovat aliedustettuina, mikä voi vaikuttaa tuloksiin.
Taulukko 2. Vastaajat opiskelualoittain/kampuksittain (%).
Vastaus-
Vastaajien Opiskelijat prosentti
määrä yhteensä (%)
Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 135 536 25,2
Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 234 350 66,9
Tekniikan ala (K-Tamk) 204 380 53,7
Hyvinvointialat (Ramk) 256 528 48,5
Tuotantoalat (Ramk) 200 916 21,8
Palvelualat (Ramk) 156 694 22,5
2.3 Vastaajien taustatiedot
Vastaajat ovat jakaantuneet opiskeluvuosien mukaan siten, että toisen vuoden opis-
kelijoita on eniten (47 %), kolmannen vuoden opiskelijoita vastaajista on 32 prosent-
tia ja neljännen vuoden opiskelijoita 19 prosenttia. Lisäksi 2 prosenttia vastaajista on
ensimmäisen vuoden opiskelijoita eli käytännössä tammikuussa 2005 aloittaneita,
koska syksyllä 2005 aloittaneet opiskelijat eivät olleet mukana otoksessa. Molem-
missa ammattikorkeakouluissa aikuiskoulutukseen osallistuvien osuus vastaajista on
noin 16 prosenttia ja loput ovat nuorten koulutuksessa olevia. 96 prosenttia vastaa-
jista opiskelee samalla alalla kuin ammattikorkeakouluopinnot aloittaessaan. Opinto-
viikkoja on kertynyt ensimmäisen vuoden opiskelijoille keskimäärin 33, toisen vuo-
den opiskelijoille 41, kolmannen vuoden opiskelijoille 81 ja neljännen vuoden opis-
kelijoille 107. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden melko korkea keskimääräinen
opintoviikkomäärä saattaa johtua siitä, että heistä suhteellisen suuri osa on
aikuisopiskelijoita,joillaosasuorituksistaonmahdollisestiaiempienopintojentaityö-
kokemuksen perusteella hyväksiluettuja opintojaksoja.

15. 15
Kuvio 1. Suoritetut opintoviikot opiskeluvuoden mukaan, keskiarvot.
Vastaajien iän keskiarvo on 26 vuotta ja mediaani 23 vuotta. Iän keskiarvoa nostaa
aikuisopiskelijoiden mukanaolo. Lomakkeessa ei kysytty suoraan vastaajan ikää
vaan syntymävuotta, jonka perusteella ikä on laskettu. Vastaajista naisia on 58 pro-
senttia ja miehiä 42 prosenttia. Rovaniemen ammattikorkeakoulun vastaajista suu-
rempi osuus on naisia (62 %) kuin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun vastaajista
(54%).Vastaajiensukupuolijakaumavaihteleeselvästierialoilla.Sosiaali-jaterveys-
alaonmolemmissaammattikorkeakouluissahyvinnaisvaltainen.Myöspalvelualoilla
sekä kaupan ja kulttuurin alalla naisia on enemmän kuin miehiä. Miesvaltaisia aloja
puolestaan ovat tekniikka- ja tuotantoalat. Taulukossa 3 on esitetty vastaajien
sukupuolijakaumaopiskelualanmukaan.
Taulukko 3. Vastaajien sukupuolijakauma kampuksittain/opiskelualoittain (%).
Sukupuoli
Kampus/ala mies nainen
kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 39,3 60,7
sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 13,4 86,6
tekniikan ala (K-Tamk) 86,3 13,7
hyvinvointialat (Ramk) 16,0 84,0
tuotantoalat (Ramk) 74,5 25,5
palvelualat (Ramk) 27,6 72,4
Yhteensä (N) 493 690
33
41
81
107
0
20
40
60
80
100
120
1 2 3 4

16. 16
41 prosenttia vastaajista asuu yksin omassa taloudessa ja 33 prosenttia avo- tai
aviopuolison kanssa. 13 prosenttia asuu puolison ja lapsen/lasten kanssa ja viisi
prosenttia vanhempiensa luona. Kemi-Tornion ammattikorkeakoululaisista hie-
man suurempi osa asuu vanhempien luona (8 %) kuin Rovaniemen opiskelijoista
(2 %). Rovaniemen opiskelijoista 63 prosenttia on kirjoilla opiskelupaikkakunn-
allaan ja Kemi-Tornion opiskelijoista puolestaan 46 prosenttia.
2.4 Tutkimuksessa käytetyt taustamuuttujat
Tutkimuksessa käytettiin taustamuuttujina sukupuolta, ammattikorkeakoulua
(Rovaniemen ammattikorkeakoulu (Ramk) ja Kemi-Tornion ammatti-
korkeakoulu (K-Tamk)), koulutuslinjaa (nuorten koulutus ja aikuiskoulutus),
opiskeluvuotta sekä opiskelualaa (kampus/ala)2
. Kaikki muuttujat taulukoitiin ris-
tiin näiden taustamuuttujien kanssa. Sukupuolta lukuun ottamatta taustamuuttujat
ovat opiskeluun liittyviä. Koska tutkimus koskee kahta ammattikorkeakoulua,
koulukohtaisten tietojen tarkastelu ja vertailu on mielekästä. Koulutusalakohtaiset
tiedot antavat kiinnostavaa tietoa sekä eri alojen opiskelijoiden terveys-
käyttäytymisestä ja opintoihin liittyvistä näkemyksistä että eri toimipisteiden fyy-
sisiin tiloihin ja tarjolla oleviin palveluihin liittyvistä asioista. Nuorten koulutuk-
sessa ja aikuiskoulutuksessa olevat ovat keskenään jokseenkin erilaisia
opiskelijaryhmiä, joilla opintojen sisältö ja muodot voivat vaihdella paljon. Tämä
on tärkeää huomioida myös analyysissä. Opiskeluvuoden käyttäminen tausta-
muuttujana puolestaan antaa tietoa esimerkiksi siitä, esiintyykö opiskeluun liitty-
viä ongelmia erityisesti tietyissä opintojen vaiheissa. On huomioitava, että ensim-
mäisen vuoden opiskelijoiden osuus vastaajista on hyvin pieni, ainoastaan kaksi
prosenttia (N=24).

17. 17
Taulukko 4. Tutkimuksen keskeiset taustamuuttujat (%).
% N
Sukupuoli Mies 41,6 510
Nainen 58,4 716
Yhteensä 100 1226
Ammattikorkeakoulu Kemi-Tornio 48,9 599
Rovaniemi 51,1 625
Yhteensä 100 1224
Koulutuslinja Nuorten koulutus 15,8 1024
Aikuiskoulutus 84,2 192
Yhteensä 100 1216
Opiskeluvuosi 1. vuosi 2,0 24
2. vuosi 47,0 572
3. vuosi 32,1 391
4. vuosi 19,0 231
Yhteensä 100 1218
Kampus/ala Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 11,4 135
Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 19,7 234
Tekniikan ala (K-Tamk) 17,2 204
Hyvinvointialat (Ramk) 21,6 256
Tuotantoalat (Ramk) 16,9 200
Palvelualat (Ramk) 13,2 156
Yhteensä 100 1185
Lisäksi yksittäisiä muuttujia tarkasteltiin työssäkäynnin sekä opiskelupaikka-
kunnalla kirjoilla olemisen valossa. Usein taustamuuttujina käytettäviä ikää ja
perhemuotoa (vrt. esim. Erola 2004) ei tässä tutkimuksessa käytetty. Tutkimuk-
sen kannalta olennaisimmat eri ikäryhmien ja perhemuotojen eroja kuvaavat
muuttujat olivat koulutuslinja (nuoret-aikuiset) ja opiskeluvuosi.
Kiinnostavimmiksi taustamuuttujiksi osoittautuivat opiskeluala ja sukupuoli. Eri
alojen välillä esiintyi useita hyvin selkeitä eroja. Osittain erot ovat yhteydessä
sukupuolijakaumaan, mutta eri alojen välillä ilmeni myös sukupuolesta riippumat-
tomia eroja. Eri opiskeluvuosien välillä puolestaan selkeitä eroja esiintyi melko
vähän.

18. 18
2.5 Tutkimusmenetelmät ja tulosten raportointi
Aineiston analyysissä käytettiin tilastollisia menetelmiä ja aineisto analysoitiin
SPSS 11.0 -tilasto-ohjelmalla. Muuttujista otettiin suorat jakaumat prosenttija-
kaumina ja lisäksi muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin ristiintaulukoinnin
avulla edellä mainittujen taustamuuttujien valossa.Yhteyksien väliset tilastolliset
merkitsevyydet testattiin χ2
-testillä. Jos testin antama p-arvo on pienempi kuin
0.05, todetaan että ero on tilastollisesti merkitsevä.
Tulokset raportoidaan tekstissä pääasiassa suorien jakaumien osalta. Taulukois-
sa on kuvattu jakaumat edellä mainittujen taustamuuttujien valossa. Lisäksi tie-
dot raportoidaan ammattikorkeakouluittain koulujen välisten erojen osalta. Mui-
ta taustamuuttujia tarkastellaan siltä osin kuin keskeisiä eroja esiintyy. Tuloksia
verrataan pääasiassaAmmattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi 2004 -tut-
kimukseen (Erola 2004) sekä paikoitellen myösYliopisto-opiskelijoiden terveys-
tutkimus 2004:än (Kunttu & Huttunen 2005). Raportissa puhutaan koko maan
ammattikorkeakouluopiskelijoista, kun viitataan Erolan tutkimukseen ja yliopis-
to-opiskelijoista viitattaessa Kuntun ja Huttusen tutkimukseen. Selvityksen tar-
koituksena on saada kuva Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen
opiskelijoiden hyvinvoinnista, opiskelijaterveydenhuollon nykytilasta ja
kehittämistarpeista, joten laajempaa vertailua terveystutkimuksiin ei ole tehty.
Raportti etenee siten, että ensin tarkastellaan opiskelijoiden terveyspalveluita,
seuraavaksi opiskelijoiden terveyttä ja terveyskäyttäytymistä, joiden jälkeen kä-
sitellään opiskelua ja opiskeluoloja. Lopuksi tuloksia vedetään yhteen ja pohdi-
taan tulosten taustalla olevia syitä ja tulosten merkitystä. Tutkimuksen kysely-
lomake on liitteenä (liite 1).
3. OPISKELIJOIDEN TERVEYSPALVELUT
Opiskelijoiden terveyspalveluita kartoitettiin pitkälti samojen kysymysten avulla
kuin aiemmassaAmmattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi -tutkimuksessa
(Erola 2004). Kiinnostuksen kohteena olivat (opiskelija)terveydenhuollon pal-
veluiden tarve ja käyttäminen (kuinka usein opiskelija on tarvinnut ja käyttänyt
palveluita), palveluiden laatu ja tuntemus palveluiden saatavuudesta.

19. 19
3.1 Terveyspalveluihin liittyvä tiedonsaanti
Terveyspalveluita koskevassa tiedonsaannissa ilmeni puutteita. 58 prosenttia
opiskelijoista ilmoitti saaneensa tietoa opiskelupaikkakuntansa terveydenhuolto-
palveluista korkeakoulustaan ja 42 prosenttia ilmoitti, ettei ole saanut tietoa.
Neljännes opiskelijoista ei tiennyt, mihin tai keneen ottaa yhteyttä tarvitessaan
neuvontaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Tulokset eivät juuri poik-
kea koko maan ammattikorkeakoululaisia koskevista tiedoista; vuonna 2004
kaikkien ammattikorkeakoulujen opiskelijoista noin 63 prosenttia oli saanut
omasta koulustaan tietoa opiskelijapaikkakunnan terveyspalveluista ja 78 pro-
senttia tiesi, mihin tai keneen ottaa yhteyttä tarvitessaan terveyteen tai hyvinvoin-
tiin liittyvää neuvontaa (Erola 2004, 24-26).
Taulukko 5. Oletko saanut korkeakoulustasi tietoa opiskelupaikkakuntasi
terveydenhuoltopalveluista (%).
kyllä en N
Kaikki 58,0 42,0 1225
Sukupuoli Mies 57,1 42,9 712
p=.598 Nainen 58,6 41,4 510
Ammattikorkeakoulu Kemi-Tornio 59,3 40,7 599
p=.361 Rovaniemi 56,7 43,3 621
Koulutuslinja Nuorten koulutus 61,7 38,3 1022
p=.000 Aikuiskoulutus 38,2 61,8 191
Opiskeluvuosi 1. vuosi 62,5 37,5 24
p=.000 2. vuosi 64,6 35,4 570
3. vuosi 59,2 40,8 390
4. vuosi 39,6 60,4 230
Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 80,7 19,3 135
p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 65,8 34,2 234
Tekniikan ala (K-Tamk) 37,7 62,3 204
Hyvinvointialat (Ramk) 56,1 43,9 255
Tuotantoalat (Ramk) 74,5 25,5 200
Palvelualat (Ramk) 34,0 66,0 153

20. 20
Nuorten koulutuksessa olevien opiskelijoiden ja aikuisopiskelijoiden välillä oli
selvä ero tiedonsaannin suhteen. Nuorista 62 prosenttia ilmoitti saaneensa oppi-
laitoksestaan tietoa terveyspalveluista, kun aikuisopiskelijoista tietoa kertoi saa-
neensa ainoastaan 38 prosenttia. Myös opiskeluvuosi on yhteydessä tiedon-
saantiin. Opintojensa alkuvaiheessa olevat opiskelijat ilmoittivat saaneensa tietoa
paremmin kuin jo useamman vuoden opiskelleet. Myös eri alojen opiskelijoiden
tiedonsaannissa ilmeni suuria eroja. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kaupan
ja kulttuurin opiskelijoista 81 prosenttia ja tekniikan opiskelijoista 38 prosenttia
ilmoitti saaneensa tietoa ja vastaavasti Rovaniemen ammattikorkeakoulun pal-
velualan opiskelijoista 34 prosenttia. Tietämys siitä, mihin tai keneen ottaa yh-
teyttä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa, oli tekniikan opiskelijoilla
heikommalla tolalla kuin muiden alojen opiskelijoilla.
Taulukko 6. Tiedätkö mihin/keneen ottaa yhteyttä, kun tarvitset neuvontaa
terveyteen, hyvinvointiin tms. liittyvissä asioissa (%).
kyllä en N
Kaikki 74,7 25,3 1222
Sukupuoli Mies 61,8 38,2 508
p=.000 Nainen 84,0 16,0 711
Ammattikorkeakoulu Kemi-Tornio 70,9 29,1 598
p=.003 Rovaniemi 78,4 21,6 619
Koulutuslinja Nuorten koulutus 78,2 21,8 1020
p=.000 Aikuiskoulutus 55,6 44,4 189
Opiskeluvuosi 1. vuosi 75,0 25,0 24
p=.706 2. vuosi 75,7 24,3 568
3. vuosi 75,1 24,9 389
4. vuosi 71,7 28,3 230
Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 85,2 14,8 135
p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 84,2 15,8 234
Tekniikan ala (K-Tamk) 46,3 53,7 203
Hyvinvointialat (Ramk) 86,2 13,8 254
Tuotantoalat (Ramk) 79,9 20,1 199
Palvelualat (Ramk) 63,6 36,4 154

21. 21
Naisten ja miesten välillä oli selvä ero terveysasioihin liittyvän tietämyksen suh-
teen, mikä selittänee osaltaan miesvaltaisen tekniikan alan opiskelijoiden muiden
alojen opiskelijoita heikompaa tietämystä. Naisista 84 prosenttia ilmoitti tietä-
vänsä, mihin tai keneen ottaa yhteyttä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asiois-
sa miesten vastaavan osuuden ollessa 62 prosenttia. Nuorten koulutuksessa ole-
vat opiskelijat olivat aikuisopiskelijoita tietoisempia myös tässä asiassa. Nuoris-
ta 78 prosenttia ilmoitti tietävänsä, mihin ottaa yhteyttä, kun aikuisopiskelijoista
näin ilmoitti vain 56 prosenttia. On mahdollista, että kysymyksen on käsitetty
koskevan vain opiskelijaterveydenhuoltoa, vaikka kysymyksessä ei näin
sanottukaan.
Lähes puolet opiskelijoista ei ollut tietoisia uusien opiskelijoiden mahdollisuu-
desta osallistua terveystarkastukseen. Tässä asiassa ilmeni myös suuri ero
ammattikorkeakoulujen välillä. Rovaniemen ammattikorkeakoulussa epätietoisia
oli 56 prosenttia ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa 34 prosenttia opiske-
lijoista. Myös terveystarkastukseen osallistumisessa oli havaittavissa selkeä ero;
Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijoista ainoastaan 3 prosenttia oli osal-
listunut tarkastukseen, kun Kemi-Tornion ammattikorkeakouluopiskelijoista
osallistuneiden osuus oli 30 prosenttia. Kemi-Torniossa osallistumisessa oli hui-
kea ero eri alojen välillä. Kaupan ja kulttuurin opiskelijoista tarkastukseen oli
osallistunut yli puolet ja tekniikan opiskelijoista puolestaan 3 prosenttia. Rova-
niemellä kaikkien kampusten opiskelijoiden osallistuminen oli ollut yhtä vähäistä.
Oppilaitosten antamien tietojen mukaan mahdollisuus osallistua tarkastukseen
tarjotaan Rovaniemen ammattikorkeakoulussa sekä Kemi-Tornion ammatti-
korkeakoulussa Tornion kaupan ja kulttuurin yksiköissä mutta ei Kemissä. Ter-
veydenhoitajien työmäärä ei mahdollista tarkastusten tarjoamista. Koko maan
ammattikorkeakoulujen opiskelijoista tarkastukseen oli osallistunut 38 prosent-
tia vuoden 2004 tietojen mukaan ja yhtä suuri osuus ilmoitti, ettei tarkastusta ole
ollut tarjolla3
(Erola 2004, 32-33).

22. 22
Taulukko 7. Terveystarkastukseen osallistuminen (%).
kyllä en ei ollut en ole ollut N
tarjolla tietoinen
Kaikki 16,2 20,9 17,3 45,6 1225
Sukupuoli Mies 10,7 32,3 12,6 44,4 507
p=.000 Nainen 20,1 12,6 20,7 46,6 715
Ammattikorkeakoulu Kemi-Tornio 29,8 22,9 12,9 34,4 598
p=.000 Rovaniemi 3,1 19,0 21,7 56,3 622
Koulutuslinja Nuorten koulutus 16,3 18,6 17,9 47,2 1023
p=.000 Aikuiskoulutus 14,3 33,3 14,8 37,6 189
Opiskeluvuosi 1. vuosi 29,2 20,8 8,3 41,7 24
p=.006 2. vuosi 18,1 17,5 19,3 45,1 570
3. vuosi 15,7 23,4 13,1 47,8 389
4. vuosi 10,4 24,7 20,8 44,2 231
Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 56,3 11,9 11,1 20,7 135
p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 36,3 22,6 14,1 26,9 234
Tekniikan ala (K-Tamk) 3,0 31,0 13,3 52,7 203
Hyvinvointialat (Ramk) 3,9 12,1 26,6 57,4 256
Tuotantoalat (Ramk) 2,5 29,3 16,2 52,0 198
Palvelualat (Ramk) 2,6 16,1 21,3 60,0 155
Naisista terveystarkastukseen oli osallistunut viidesosa ja miehistä joka kymme-
nes. Opiskeluvuosittain epätietoisten osuuksissa ei ollut eroa, mutta tarkastuk-
seen osallistumisessa ja käsityksessä siitä, onko tarkastusta ollut tarjolla, oli pien-
tä vaihtelua. On mahdollista, että tarkastuksia on nykyään hieman paremmin tar-
jolla kuin aiemmin, koska lähiaikoina aloittaneet opiskelijat ovat osallistuneet
tarkastuksiin hieman useammin. Toisaalta uusilla opiskelijoilla asia on
tuoreemmassa muistissa kuin pidempään opiskelleilla. Erot ovat kuitenkin pieniä,
sillä kaiken kaikkiaan melko pieni osuus eri vuosikurssien opiskelijoista on osal-
listunut tarkastukseen.
Epätietoisuudesta palveluiden saatavuuden suhteen kertoo myös se, että viides-
osa Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja neljäsosa Kemi-Tornion ammatti-
korkeakoulun opiskelijoista ei tiennyt, missä opiskelijaterveydenhuollon tervey-
denhoitajan palvelut ovat saatavilla. Tilanne on yhdenmukainen Erolan (2004,
26-27) tulosten kanssa. Vuonna 2004 22 prosenttia kaikista ammatti-
korkeakouluopiskelijoista ei tiennyt, missä terveydenhoitajan palvelut ovat saa-
tavilla ja 47 prosenttia ei tiennyt, missä lääkärin palvelut ovat saatavilla. Myös-
kään sekä Rovaniemen että Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen opiskelijois-

23. 23
ta noin puolet ei tiennyt, missä lääkärin palveluita on mahdollista saada. On huo-
mioitava, että edellä mainitut tulokset eivät välttämättä kerro palveluiden saata-
vuudesta vaan saatavuuteen liittyvästä tietämyksestä.
Taulukko 8. Missä terveydenhoitajan palvelut ovat saatavilla (%).
oppilai- terveyskes-muualla en tiedä N
toksessa kuksessa
Kaikki 59,2 5,5 12,9 22,4 1205
Sukupuoli Mies 41,3 8,9 11,9 37,9 504
p=.000 Nainen 71,9 3,0 13,8 11,3 698
Ammattikorkeakoulu Kemi-Tornio 48,4 8,2 17,5 25,9 587
p=.000 Rovaniemi 69,2 2,9 8,6 19,2 613
Koulutuslinja Nuorten koulutus 61,7 4,7 14,9 18,7 1003
p=.000 Aikuiskoulutus 45,5 9,5 3,2 41,8 189
Opiskeluvuosi 1. vuosi 62,5 4,2 8,3 25,0 24
p=.321 2. vuosi 58,3 5,6 15,5 20,7 556
3. vuosi 62,4 4,9 10,6 22,0 386
4. vuosi 55,7 6,1 11,0 27,2 228
Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 72,0 3,0 15,9 9,1 132
p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 67,0 2,2 23,3 7,5 227
Tekniikan ala (K-Tamk) 11,4 18,3 12,9 57,4 202
Hyvinvointialat (Ramk) 83,7 1,6 5,6 9,2 251
Tuotantoalat (Ramk) 54,4 3,6 20,0 22,1 195
Palvelualat (Ramk) 65,6 2,6 0,0 31,8 154
Taulukko 9. Missä lääkärin palvelut ovat saatavilla (%).
oppilai- terveyskes-muualla en tiedä N
toksessa kuksessa
Kaikki 1,6 46,9 2,4 49,1 1224
Sukupuoli Mies 2,0 43,6 2,0 52,5 509
p=.152 Nainen 1,4 49,3 2,7 46,6 712
Ammattikorkeakoulu Kemi-Tornio 1,8 44,1 2,5 51,5 596
p=.288 Rovaniemi 1,4 49,6 2,2 46,7 623
Koulutuslinja Nuorten koulutus 1,8 49,0 2,4 46,9 1021
p=.002 Aikuiskoulutus 1,1 34,7 2,6 61,6 190
Opiskeluvuosi 1. vuosi 8,3 45,8 0,0 45,8 24
p=.417 2. vuosi 1,6 45,4 2,5 50,5 568
3. vuosi 1,3 49,4 2,6 46,8 391
4. vuosi 1,7 45,5 2,2 50,6 231
Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 4,4 54,8 2,2 38,5 135
p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 1,3 45,3 3,0 50,4 232
Tekniikan ala (K-Tamk) 1,0 34,0 2,0 63,1 203
Hyvinvointialat (Ramk) 0,4 53,5 2,7 43,4 256
Tuotantoalat (Ramk) 3,0 52,3 2,5 42,2 199
Palvelualat (Ramk) 0,6 40,0 1,3 58,1 155

24. 24
Palveluiden saatavuuteen liittyvässä tiedossa esiintyi eroja eri ryhmien välillä.
Aikuisopiskelijat olivat useammin epätietoisia siitä, missä opiskelijatervey-
denhuollon palvelut ovat saatavilla sekä terveydenhoitajan että lääkärin palve-
luiden osalta.Aikuisopiskelijoista 42 prosenttia ilmoitti, ettei tiedä, missä tervey-
denhoitajan palveluita on mahdollista saada ja 62 prosenttia ei tiennyt, missä
lääkärin palvelut ovat saatavilla. Nuorten koulutuksessa olevilla kyseiset osuudet
olivat 19 ja 47 prosenttia. Terveydenhoitajan palveluihin liittyvässä tietämyksessä
myös sukupuolten välillä oli eroa. Naisista 11 prosenttia ja miehistä 38 prosenttia
ilmoitti, ettei tiedä, mistä palveluita voi saada. Tietämyksessä oli huomattavia ero-
ja myös opiskelualoittain. Esimerkiksi tekniikan opiskelijoista 57 prosenttia il-
moitti, ettei tiedä, missä terveydenhoitajan palvelut ja 63 prosenttia, ettei tiedä,
missä lääkärin palvelut ovat saatavilla. Sosiaali- ja terveysalojen sekä kaupan ja
kulttuurin opiskelijoilla oli paras käsitys siitä, missä terveydenhoitajan palveluita
tarjotaan.
3.2 Terveyspalveluiden tarve ja käyttö
68 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei ole tarvinnut opiskelijaterveydenhuollon
terveydenhoitajan palveluita edellisen lukukauden (kevään 2005) aikana. Viides-
osa oli tarvinnut palveluita kerran ja loput reilu kymmenen prosenttia useammin.
Miehistä palveluita ilmoitti tarvinneensa huomattavasti pienempi osuus (16 %)
kuin naisista (43 %).Aikuisopiskelijat (16 %) ilmoittivat tarvinneensa palveluita
harvemmin kuin nuorten koulutuksessa olevat (34 %). Myös opiskelualojen vä-
lillä oli vaihtelua. Tekniikan ja tuotantoalojen opiskelijat ilmoittivat tarvinneensa
palveluita harvemmin kuin muiden alojen opiskelijat. Ero selittynee osin
sukupuolijakaumalla.

25. 25
Taulukko 10. Terveydenhoitajan palveluiden tarve (%).
en ole olen olen olen
tarvinnut tarvinnut tarvinnut tarvinnut
kerran 2 kertaa 3 kertaa tai
useammin N
Kaikki 68,4 19,7 8,3 3,6 1223
Sukupuoli Mies 84,4 11,8 3,1 0,6 508
p=.000 Nainen 56,7 25,4 12,1 5,8 712
Ammattikorkeakoulu Kemi-Tornio 72,0 18,6 6,9 2,5 597
p=.024 Rovaniemi 65,1 20,6 9,8 4,5 621
Koulutuslinja Nuorten koulutus 65,5 21,4 9,3 3,7 1021
p=.000 Aikuiskoulutus 83,6 10,6 3,2 2,6 189
Opiskeluvuosi 1. vuosi 82,6 13,0 0,0 4,3 23
p=.020 2. vuosi 71,5 17,6 7,2 3,7 568
3. vuosi 60,8 23,3 11,5 4,4 390
4. vuosi 71,9 19,0 6,9 2,2 231
Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 58,2 25,4 10,4 6,0 134
p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 64,8 23,2 9,9 2,1 233
Tekniikan ala (K-Tamk) 89,7 7,8 2,0 0,5 204
Hyvinvointialat (Ramk) 49,2 28,9 14,8 7,0 256
Tuotantoalat (Ramk) 83,5 11,5 3,5 1,5 200
Palvelualat (Ramk) 66,4 19,7 9,2 4,6 152
Edellisen kysymyksen perusteella ei saada tietoa siitä, kuinka moni on tarvinnut
palvelua ja myös saanut sitä ja toisaalta kuinka moni olisi tarvinnut palvelua, mut-
tei ole saanut sitä. Tässä kohdin palveluiden tarve ja palveluiden käyttö eivät siis
välttämättä käy yksiin. Palveluiden käyttöä tiedusteltiin erikseen, mutta kysymys
esitettiin kuitenkin siten, että se koski sekä opiskelijaterveydenhuollon että ter-
veyskeskuksen palveluiden käyttöä opiskelupaikkakunnalla. Tämän vuoksi il-
moitettu palveluiden käyttö voi olla suurempi kuin ilmoitettu tarve. Useimmin
opiskelijat olivat käyttäneet terveydenhoitajan palveluita. Noin 40 prosenttia
opiskelijoista oli käyttänyt terveydenhoitajan palveluita kerran tai useammin edel-
lisen lukukauden aikana.Yleislääkärin palveluita oli puolestaan käyttänyt kolmi-
senkymmentä prosenttia opiskelijoista. Hammashuollon palveluita oli käyttänyt
edellisen lukukauden aikana vajaa viidennes vastaajista ja erikoislääkärin palve-
luita joka kymmenes vastaaja. Fysioterapeutin palveluita (4 %) ja mielenterveys-
palveluita (2 %) käytettiin kaikkein harvimmin. Muiden kuin terveydenhoitajan
palveluiden kohdalla pari prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei palvelua ole käytet-
tävissä. Tulokset eivät ole vertailukelpoisia Erolan (2004) tulosten kanssa, kos-
ka Erolan selvityksessä palveluiden käyttöä tiedusteltiin koko ammatti-
korkeakouluopintojen ajalta. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) jul-
kaisemassa Yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimuksessa opiskelijoilta tiedus-

26. 26
teltiin palveluiden käyttöä viimeksi kuluneen vuoden ajalta erikseen sekäYTHS:n
että muiden palveluntarjoajien osalta (Kunttu & Huttunen 2005). Terveydenhoi-
tajan palveluita oli käyttänyt YTHS:llä hieman yli puolet vastaajista ja muualla
vajaa kolmannes. Yleislääkärin palveluita oli YTHS:llä käyttänyt lähes puolet
(48 %) ja muualla 43 prosenttia, hammaslääkärin palveluita YTHS:llä oli käyttä-
nyt 42 prosenttia ja 17 prosenttia muualla. (Mt., 47-48.) Rovaniemen ja Kemi-
Tornion ammattikorkeakouluopiskelijat käyttävät palveluita vähemmän kuin yli-
opisto-opiskelijat. On kuitenkin huomioitava, että tulokset eivät ole täysin ver-
tailukelpoisia, koska Yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimuksessa on kysymys
tätä tutkimusta pidemmästä aikavälistä, jolla terveydenhuollon palvelujen käyt-
töä kysyttiin.
Taulukko 11. Terveydenhoitajan palveluiden käyttö opiskelupaikkakunnalla (%).
en kerran 2-5 yli 5 palvelua
kertaakaan kertaa kertaa ei ole
käytet- N
tävissä
Kaikki 60,3 24,9 13,1 1,3 0,4 1195
Sukupuoli Mies 78,5 16,1 4,6 0,2 0,6 498
p=.000 Nainen 47,1 31,3 19,3 2,0 0,3 694
AmmattikorkeakouluKemi-Tornio 64,8 24,5 9,4 0,9 0,3 583
p=.002 Rovaniemi 56,2 25,2 16,6 1,5 0,5 607
Koulutuslinja Nuorten koulutus 58,8 25,6 14,0 1,4 0,2 998
p=.004 Aikuiskoulutus 67,6 22,2 8,1 0,5 1,6 185
Opiskeluvuosi 1. vuosi 61,9 19,0 9,5 4,8 4,8 21
p=.036 2. vuosi 62,7 23,6 12,5 1,1 0,2 560
3. vuosi 55,4 26,1 16,6 1,3 0,5 379
4. vuosi 62,1 26,8 9,4 1,3 0,4 224
Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 46,6 33,6 17,6 2,3 0,0 131
p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 56,6 31,6 11,0 0,9 0,0 228
Tekniikan ala (K-Tamk) 86,4 9,5 3,0 0,0 1,0 199
Hyvinvointialat (Ramk) 42,5 33,2 22,7 1,6 0,0 247
Tuotantoalat (Ramk) 75,5 17,3 6,1 0,5 0,5 196
Palvelualat (Ramk) 54,3 22,5 19,9 2,6 0,7 151

27. 27
Taulukko 12. Yleislääkärin palveluiden käyttö opiskelupaikkakunnalla (%).
en kerran 2-5 yli 5 palve-
kertaakaan kertaa kertaa lua ei
ole käytet-
tävissä N
Kaikki 69,6 19,0 9,7 0,3 1,3 1196
Sukupuoli Mies 78,0 13,8 7,0 0,4 0,8 501
p=.000 Nainen 63,6 22,7 11,7 0,3 1,7 692
AmmattikorkeakouluKemi-Tornio 72,8 16,8 9,1 0,2 1,2 585
p=.194 Rovaniemi 66,7 21,0 10,4 0,5 1,5 606
Koulutuslinja Nuorten koulutus 68,5 20,0 9,7 0,4 1,3 998
p=.199 Aikuiskoulutus 75,1 13,0 10,3 0,0 1,6 185
Opiskeluvuosi 1. vuosi 72,7 9,1 13,6 0,0 4,5 22
p=.460 2. vuosi 69,6 20,3 8,6 0,2 1,3 556
3. vuosi 69,1 16,4 12,4 0,5 1,6 379
4. vuosi 70,2 21,1 7,5 0,4 0,9 228
Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 66,9 22,3 10,8 0,0 0,0 130
p=.007 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 70,8 17,7 9,3 0,4 1,8 226
Tekniikan ala (K-Tamk) 78,8 12,3 7,4 0,0 1,5 203
Hyvinvointialat (Ramk) 61,7 25,4 10,9 0,8 1,2 248
Tuotantoalat (Ramk) 78,2 14,7 6,1 0,0 1,0 197
Palvelualat (Ramk) 60,3 21,9 15,9 0,7 1,3 151
Taulukko 13. Hammashuollon palveluiden käyttö opiskelupaikkakunnalla (%).
en kerran 2-5 yli 5 palve-
kertaakaan kertaa kertaa lua ei
ole käytet-
tävissä N
Kaikki 81,0 9,3 6,3 1,5 2,0 1166
Sukupuoli Mies 85,4 8,2 4,3 1,2 0,8 487
p=.006 Nainen 77,7 10,0 7,7 1,8 2,8 677
AmmattikorkeakouluKemi-Tornio 83,0 9,6 4,0 2,1 1,2 571
p=.005 Rovaniemi 79,0 9,0 8,5 1,0 2,5 590
Koulutuslinja Nuorten koulutus 80,6 9,4 6,3 1,6 2,1 975
p=.977 Aikuiskoulutus 82,1 8,9 6,1 1,1 1,7 179
Opiskeluvuosi 1. vuosi 77,3 18,2 0,0 0,0 4,5 22
p=.010 2. vuosi 85,4 5,9 5,5 1,7 1,5 541
3. vuosi 78,9 10,0 7,0 1,4 2,7 370
4. vuosi 73,4 15,3 7,7 1,8 1,8 222
Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 83,8 9,2 3,8 2,3 0,8 130
p=.106 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 82,2 9,1 4,1 2,7 1,8 219
Tekniikan ala (K-Tamk) 83,8 10,1 3,5 1,5 1,0 198
Hyvinvointialat (Ramk) 79,0 7,0 10,3 1,6 2,1 243
Tuotantoalat (Ramk) 79,9 12,4 5,2 1,0 1,5 194
Palvelualat (Ramk) 79,0 7,7 9,8 0,0 3,5 143

28. 28
Palveluiden käytössä ilmeni selkeitä eroja eri ryhmien välillä. Naiset olivat käyt-
täneet sekä terveydenhoitajan, yleislääkärin että hammashuollon palveluita mie-
hiä useammin. Erityisen suuri ero sukupuolten välillä on terveydenhoitajan palve-
luiden käytössä. Miehistä 79 prosenttia ja naisista 47 prosenttia ei ollut käyttänyt
palvelua kertaakaan ja naisista reilu viidennes oli käyttänyt palvelua useammin
kuin kerran. Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijoista suurempi osa
(44 %) oli käyttänyt terveydenhoitajan palveluita opiskelupaikkakunnalla kuin
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijoista (35 %) ja vastaavasti nuoris-
ta suurempi osa (41 %) kuin aikuisopiskelijoista (32 %). Terveydenhoitajan ja
yleislääkärin palveluiden käytössä ilmeni eroja myös opiskelualoittain. Mies-
valtaisilla tekniikan ja tuotannon aloilla palveluita käytettiin muita aloja harvem-
min.
3.3 Kotipaikkakunnan yhteys terveydenhuoltopalveluiden käyttöön
61 prosenttia niistä vastaajista, jotka eivät ole kirjoilla opiskelupaikkakunnallaan,
oli käyttänyt edellä mainittuja palveluita kerran tai useammin kotipaikkakuntansa
terveyskeskuksessa edellisen lukukauden aikana (45 % kaikista vastaajista oli
kirjoilla muualla kuin opiskelupaikkakunnallaan). Ammattikorkeakouluittain
kotipaikkakunnan palveluiden käytössä ei ollut eroja. Opiskelualoittain
kotipaikkakunnan terveydenhuoltopalveluiden käytössä esiintyi joitakin eroja,
mutta ne johtunevat pääosin sukupuolten välisestä erosta. Niistä opiskelija-
naisista, jotka eivät ole kirjoilla opiskelupaikkakunnalla, kotipaikkakuntansa pal-
veluita oli käyttänyt vähintään kerran 74 prosenttia miesten vastaavan osuuden
ollessa 45 prosenttia.
Terveydenhuoltopalveluiden käyttö opiskelupaikkakunnalla vaihtelee huomatta-
vasti sen mukaan, onko opiskelija kirjoilla opiskelupaikkakunnalla vai ei. Ne,
jotka eivät ole kirjoilla opiskelupaikkakunnallaan, ovat käyttäneet palveluita har-
vemmin. Opiskelupaikkakunnalla kirjoilla olevista opiskelijoista 45 prosenttia oli
käyttänyt vähintään kerran terveydenhoitajan palveluita opiskelupaikkakunnalla
edellisen lukukauden aikana. Niistä, jotka eivät ole kirjoilla opiskelu-
paikkakunnalla, kyseistä palvelua oli käyttänyt 33 prosenttia. Yleislääkärin pal-
veluiden käytössä oli nähtävissä selkeä ero kirjoilla olevien osuuden ollessa 37
prosenttia ja ei-kirjoilla olevien 19 prosenttia. Käsityksissä, onko kyseisiä pal-
veluita tarjolla4
, ei kuitenkaan ole eroa. Erikoislääkärin palveluita käyttäneiden

29. 29
osuudet olivat 13 ja 5 prosenttia ja hammashuollon palveluita käyttäneiden 22 ja
11 prosenttia.
Kansanterveyslain (66/1972; ks. myös Kaleva 16.11.2005) mukaan kuntien tu-
lee tarjota opiskelijaterveydenhuolto kunnan alueella sijaitsevien oppilaitosten opis-
kelijoille näiden kotipaikasta riippumatta. Edellä mainitut erot opiskelu-
paikkakunnalla kirjoilla olevien ja muualla kirjoilla olevien välillä terveydenhuolto-
palveluiden käytössä viittaavat siihen, että lakisääteisiä palveluita ei ole tarjolla
kaikille. Kyse voi olla myös siitä, että muualla kuin opiskelupaikkakunnalla kir-
joilla olevat opiskelijat ajattelevat, että kunnan palvelut eivät kuulu heille tai että
he eivät kuitenkaan saa palveluita, jolloin niiden pariin ei välttämättä edes
hakeuduta. Terveydenhuoltopalveluille on kuitenkin mitä ilmeisimmin tarvetta,
koska palveluita on käytetty kotipaikkakunnalla sen ollessa eri kuin opiskelu-
paikkakunta.
Tutkimuksessa ei kartoitettu palveluiden tarvetta muuten kuin opiskelija-
terveydenhuollon terveydenhoitajan palveluiden osalta. Ne, jotka eivät ole kir-
joilla opiskelupaikkakunnalla, ilmoittivat tämän tarpeen edellisen lukukauden osalta
vähäisemmäksi (27 %) kuin opiskelupaikkakunnalla kirjoilla olevat (36 %). Kai-
kista vastaajista 30 prosenttia oli käyttänyt palveluita yksityisellä sektorilla. Myös
nämä tiedot koskevat edellistä lukukautta. Ne, jotka olivat kirjoilla opiskelu-
paikkakunnallaan (33 %), olivat käyttäneet useammin yksityissektorin palveluita
kuin ne, jotka olivat kirjoilla muualla (26 %). Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun
opiskelijoista hieman useampi (43 %) oli käyttänyt palveluita kotipaikkakuntansa
terveyskeskuksessa kuin Rovaniemen ammattikorkeakouluopiskelijoista (35 %).5
Yksityissektorin palveluita oli puolestaan käytetty vähän useammin rovanieme-
läisten (33 %) kuin kemi-torniolaisten (26 %) opiskelijoiden keskuudessa, ja
Rovaniemen ammattikorkeakoulun palvelu- ja hyvinvointialojen opiskelijoiden
keskuudessa palveluiden käyttö oli yleisempää kuin muiden alojen opiskelijoilla.
Naiset (33 %) olivat käyttäneet yksityissektorin palveluita hieman miehiä (25 %)
useammin.

30. 30
Taulukko 14. Palveluiden käyttö yksityisellä sektorilla (%).
en kerran 2-5 yli 5
kertaakaan kertaa kertaa N
Kaikki 70,2 17,7 9,9 2,2 1223
Sukupuoli Mies 75,3 14,8 8,5 1,4 507
p=.007 Nainen 66,5 19,8 10,9 2,8 713
AmmattikorkeakouluKemi-Tornio 73,9 14,9 9,4 1,8 597
p=.036 Rovaniemi 66,7 20,5 10,3 2,6 621
Koulutuslinja Nuorten koulutus 71,1 17,5 9,4 2,0 1018
p=.228 Aikuiskoulutus 65,6 18,2 12,5 3,6 192
Opiskeluvuosi 1. vuosi 87,5 8,3 4,2 0,0 24
p=.110 2. vuosi 70,8 18,5 8,6 2,1 569
3. vuosi 71,7 15,4 9,8 3,1 389
4. vuosi 64,5 19,9 14,3 1,3 231
Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 76,1 14,2 8,2 1,5 134
p=.010 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 72,6 15,4 9,8 2,1 234
Tekniikan ala (K-Tamk) 74,4 13,8 10,3 1,5 203
Hyvinvointialat (Ramk) 62,7 21,2 12,5 3,5 255
Tuotantoalat (Ramk) 76,8 13,6 8,1 1,5 198
Palvelualat (Ramk) 59,4 28,4 9,7 2,6 155
3.4 Näkemykset palveluiden laadusta ja kehittämisestä sekä
palveluihin liittyvä maksuhalukkuus
Opiskelijaterveydenhuollon palveluiden laatuun oltiin pitkälti tyytyväisiä. Palve-
luiden laatua tiedusteltiin viiden informaatiota ja saatuja neuvoja koskevien väit-
tämien avulla (ks. liite 1, kysymys 10.).Arvio koski edellistä käyntiä opiskelija-
terveydenhuollossa, eikä kysymyksessä määritelty sitä, kenen (terveydenhoitaja,
yleislääkäri tms.) vastaanotto oli kyseessä. Niistä, jotka olivat ylipäätään käyttä-
neet palveluita, 89 prosenttia oli ainakin jossain määrin sitä mieltä6
, että oli saanut
riittävästi tietoa itseä huolestuttaneista asioista. 84 prosenttia opiskelija-
terveydenhuollon palveluita käyttäneistä ilmoitti saaneensa riittävästi tietoa
ratkaisuvaihtoehdoista. 86 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että opiskelijan
mielipide otettiin huomioon hoidon suunnittelussa ja 85 prosenttia ilmoitti saa-
neensa riittävästi neuvoja. 82 prosenttia palveluita käyttäneistä oli ainakin jok-
seenkin samaa mieltä väitteestä “sain selkeät ohjeet jatkotoimenpiteistä”. Tyyty-
väisten osuus on hieman korkeampi kuin koko maan ammattikorkeakoulu-
opiskelijoita koskevassa tutkimuksessa (ks. Erola 2004, 42) ja samaa luokkaa
kuin yliopisto-opiskelijoita ja YTHS:n palveluita koskevassa tutkimuksessa (ks.
Kunttu & Huttunen 2005, 48).

31. 31
Palveluiden laadun lisäksi vastaajilta kysyttiin, mitä opiskelijaterveydenhuollon
osa-aluetta tulisi kehittää. Vastaajia pyydettiin laittamaan tärkeysjärjestykseen
terveydenhoitajan palvelut, lääkäri-, hammashuolto- ja mielenterveyspalvelut.
Terveydenhoitajan ja lääkärin palveluiden kehittämistä pidettiin yhtä usein kaik-
kein tärkeimpänä (36 % ja 37 % vastaajista). Hammashuollon palveluiden kehit-
tämistä piti ensisijaisena 30 prosenttia vastaajista ja mielenterveyspalveluiden
kehittämistä 7 prosenttia vastaajista. Erolan (2004) tutkimuksessa vastaajia pyy-
dettiin nimeämään vain yksi tärkein kehittämiskohde. 37 prosenttia opiskelijoista
piti hammashuoltoa tärkeimpänä kehittämiskohteena ja 27 prosenttia puolestaan
yleislääkärin palveluita.Ainoastaan vajaa kymmenen prosenttia opiskelijoista ar-
vioi terveydenhoitajan palvelut tärkeimmäksi. (Mt., 38-39.) Huomattavin ero liit-
tyy terveydenhoitajan palveluiden kehittämistarpeeseen. Terveydenhoitajan pal-
veluiden kehittämiselle koetaan olevan Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammatti-
korkeakouluissa selvästi enemmän tarvetta kuin keskimäärin koko maassa. Ero
voi osin selittyä kysymyksen erilaisella muotoilulla (Erolan lomakkeessa kysyttiin
vain tärkeintä palvelua ja lisäksi vaihtoehtoja oli enemmän) mutta myös todennä-
köisesti palveluiden saatavuudella.
Taulukko 15. Olisiko valmis maksamaan kattavista terveydenhuoltopalveluista
esim. vuosimaksun (%).
kyllä en N
Kaikki 67,1 32,9 1225
Sukupuoli Mies 52,3 47,7 509
p=.000 Nainen 77,7 22,3 713
Ammattikorkeakoulu Kemi-Tornio 62,4 37,6 598
p=.000 Rovaniemi 71,9 28,1 622
Koulutuslinja Nuorten koulutus 67,8 32,2 1023
p=.263 Aikuiskoulutus 63,7 36,3 190
Opiskeluvuosi 1. vuosi 75,0 25,0 24
p=.245 2. vuosi 64,6 35,4 570
3. vuosi 70,3 29,7 390
4. vuosi 67,8 32,2 230
Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 62,2 37,8 135
p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 74,8 25,2 234
Tekniikan ala (K-Tamk) 48,5 51,5 204
Hyvinvointialat (Ramk) 82,8 17,2 256
Tuotantoalat (Ramk) 54,5 45,5 200
Palvelualat (Ramk) 75,3 24,7 154

32. 32
Palveluiden kehittämistarpeesta kertoo osaltaan myös se, että moni opiskelija
olisi halukas maksamaan opiskelijaterveydenhuollon palveluista, jos ne olisivat
kattavat. Kyselylomakkeessa tiedusteltiin opiskelijoiden valmiutta maksaa opis-
kelijoille suunnatuista terveydenhuolto- ja lääkärinpalveluista. Esimerkkinä oli
ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) käytäntö, jossa palvelusta makse-
taan vuosimaksu, joka sisältää tietyt palvelut (esimerkiksi käynnit yleislääkärin ja
terveydenhuoltajan vastaanotolla). Vuosimaksun lisäksi erikoislääkärin tms.
vastaanotolla käymisestä peritään muutaman euron suuruinen maksu. 67 pro-
senttia vastaajista olisi valmiita maksamaan palveluista. Naiset (78 %) olisivat
valmiimpia maksamaan palveluista kuin miehet (52 %). Rovaniemen ammatti-
korkeakoulun opiskelijoista hieman suurempi osuus (72 %) olisi valmis maksa-
maan palveluista kuin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijoista (62 %).
Kaikkein maksuvalmiimpia olisivat Rovaniemen ammattikorkeakoulun
hyvinvointialojen opiskelijat (83 %), palvelualan opiskelijat (75 %) ja Kemi-Tor-
nion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijat (75 %). Erolan
(2004, 37) tutkimuksen mukaan ainoastaan 43 prosenttia kaikista ammatti-
korkeakouluopiskelijoista olisi valmiita maksamaan tämänkaltaisista terveyden-
huoltopalveluista. Erolan kysymys oli ohjeistuksensa puolesta erilainen, sillä siinä
ei annettu konkreettisia esimerkkejä siitä, mitäYTHS:llä saa maksun vastineeksi.
4. TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN
Opiskelijoiden terveyttä ja terveyskäyttäytymistä kartoitettiin koettuun tervey-
dentilaan, erilaisten oireiden esiintyvyyteen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvään
avuntarpeeseen, päihteiden käyttöön ja harrastuksiin liittyvien kysymysten avul-
la.
4.1 Opiskelijoiden terveydentila
88 prosenttia Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen opiskelijois-
ta piti terveydentilaansa kyselyhetkellä hyvänä tai melko hyvänä.Ainoastaan pari
prosenttia piti terveydentilaansa huonona tai melko huonona. Koetussa
terveydentilassa ei ollut juuri eroja eri ryhmien välillä. Melko hyväksi tai hyväksi
terveydentilansa kokevia oli hieman enemmän kuin Erolan (2004, 43) tutkimuk-
seen osallistuneissa (83%). Yliopisto-opiskelijoista terveydentilaansa piti hyvänä
tai melko hyvänä 85 prosenttia (Kunttu & Huttunen 2005).

33. 33
Taulukko 16. Tämänhetkinen terveydentila (%).
hyvä melko keski- melko huono N
tasoinen
Kaikki 50,5 37,0 10,6 1,7 0,2 1225
Sukupuoli Mies 54,0 35,3 8,3 2,0 0,4 507
p=.031 Nainen 47,8 38,3 12,3 1,5 0,0 715
AmmattikorkeakouluKemi-Tornio 48,5 37,9 11,6 1,7 0,3 596
p=.374 Rovaniemi 52,4 36,1 9,8 1,8 0,0 624
Koulutuslinja Nuorten koulutus 50,3 36,5 11,2 1,8 0,2 1021
p=.613 Aikuiskoulutus 50,5 40,1 7,8 1,6 0,0 192
Opiskeluvuosi 1. vuosi 50,0 33,3 12,5 4,2 0,0 24
p=.580 2. vuosi 50,4 38,2 9,5 1,9 0,0 571
3. vuosi 50,0 35,4 13,1 1,0 0,5 390
4. vuosi 50,2 38,0 9,6 2,2 0,0 229
Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 37,8 43,7 17,0 1,5 0,0 135
p=.010 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 50,4 37,2 11,1 1,3 0,0 234
Tekniikan ala (K-Tamk) 53,2 36,3 7,0 2,5 1,0 201
Hyvinvointialat (Ramk) 52,2 38,8 8,2 0,8 0,0 255
Tuotantoalat (Ramk) 55,5 29,0 13,0 2,5 0,0 200
Palvelualat (Ramk) 49,4 41,0 7,1 2,6 0,0 156
Yhtenä terveydentilaan vaikuttavana tekijänä vastaajilta kysyttiin heidän pituut-
taan ja painoaan painoindeksin (paino/pituus2) laskemista varten. 60 prosenttia
vastaajista oli normaalipainoisia.Alipainoisia oli 11 prosenttia vastaajista, ylipai-
noisia puolestaan 29 prosenttia (merkittävästi ylipainoisia viisi prosenttia).7
Miehistä selvästi suurempi osa oli ylipainoisia kuin naisista, kun taas alipainoisuus
oli yleisempää naisilla. Verrattuna yliopisto-opiskelijoihin (20 %; Kunttu & Hut-
tunen 2004, 58, 85) ylipainoisuus on Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammatti-
korkeakouluopiskelijoilla yleisempää. Yliopisto-opiskelijoista alipainoisiksi kat-
sottiin ne, joiden painoindeksi oli alle 19. Alipainoisia oli 7 prosenttia. Samalla
jaottelulla Rovaniemen ja Kemi-Tornion opiskelijoista alipainoisia olisi neljä pro-
senttia.

34. 34
Kuvio 2. Painoindeksi sukupuolen mukaan (%).
Opiskelijoilta tiedusteltiin yleisen terveydentilan lisäksi erilaisten oireiden esiinty-
mistä (ks. liite 1, kys. 14). Kunkin 12 oireen kohdalla kysyttiin, kuinka usein
kyseistä oiretta on esiintynyt viimeisen kuukauden aikana. Oirelista oli yhden-
mukainen Erolan (2004) listan kanssa. Yleisimmät oireet olivat samoja kuin
Erolan tutkimuksessa eli niska- ja hartiakivut, nuha/tukkoisuus, päänsärky sekä
väsymys/heikotus ja niitä esiintyi pääpiirteissään yhtä usein kuin koko maan
ammattikorkeakouluopiskelijoilla (ks. Erola 2004, 44-49).
Niska- ja hartiakipuja esiintyi hieman yli puolella opiskelijoista satunnaisesti ja
vajaalla viidenneksellä viikoittain. Joka kymmenennellä opiskelijalla esiintyi nis-
ka- ja hartiakipuja päivittäin tai lähes päivittäin. Yli 70 prosentilla opiskelijoista
oli ollut nuhaa tai tukkoisuutta viimeisen kuukauden aikana. Seuraavaksi yleisin
oire oli päänsärky, jota oli niin ikään esiintynyt noin 70 prosentilla opiskelijoista.
Lähes viidenneksellä päänsärkyä oli esiintynyt vähintään viikoittain. Puolet opis-
kelijoista kärsi satunnaisesti väsymyksestä tai heikotuksesta ja lisäksi 16 pro-
senttia vähintään viikoittain.
Selän alaosan kipuja ja/tai vatsavaivoja oli ollut yli puolella vastaajista. Viikoit-
tain tai useammin alaselkäkipuja oli ollut 16 prosentilla ja vatsavaivoja 12 pro-
sentilla opiskelijoista. Jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta oli myös esiintynyt
reilulla puolella vastaajista. Oireiden esiintyvyys ilmenee kuviosta 3.
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
alle 20
20-24,99
25-29,99
väh 30
nainen
mies

35. 35
Kuvio 3. Oireiden esiintyvyys (%).
Ammattikorkeakoulujen välillä ei ollut juurikaan eroja oirehtimisessa, mutta eri
opiskelualojen välillä eroja sen sijaan esiintyi. Myös sukupuolten välillä oli ha-
vaittavissa merkittäviä eroja. Naisilla esiintyi monia oireita paljon yleisemmin kuin
miehillä. Naisista reilusti suurempi osa kärsi erityisesti vatsavaivoista ja pään-
särystä. Yli puolella naisista oli satunnaisesti päänsärkyä ja lisäksi neljänneksellä
vähintään viikoittain. Miehistä joka toisella oli päänsärkyä satunnaisesti ja vähin-
tään viikoittain kahdeksalla prosentilla. Myös väsymyksen/heikotuksen, niska-
ja hartiakipujen sekä masentuneisuuden/ahdistuneisuuden ja lisäksi jossain mää-
rin jännittyneisyyden/hermostuneisuuden, iho-ongelmien sekä uni- ja nukah-
tamisvaikeuksien kohdalla ainakin satunnaisesti oireita esiintyi naisilla useammin
kuin miehillä. Kysytyistä oireista ainoastaan nuhaa/tukkoisuutta esiintyi miehillä
hieman useammin. Myös Erola (2004, 45-49) on todennut naisten oireilevan
monin paikoin miehiä enemmän.
Opiskelualojen väliset erot oirehtimisessa olivat pitkälti samansuuntaisia kuin su-
kupuolten välillä: naisvaltaisilla sosiaali- ja terveysaloilla sekä jossain määrin pal-
velualoilla oirehditaan enemmän kuin muilla aloilla. Kysymys ei kuitenkaan ole
ainoastaan sukupuolten välisistä eroista. Kaupan ja kulttuurin alalla, joka ei ole
niin naisvaltainen (vastaajista naisia 61 %) kuin edellä mainitut alat, joitakin oirei-
ta esiintyi kuitenkin hieman enemmän kuin muilla aloilla. Tällaisia ovat
keskittymisvaikeudet, jännittyneisyys/hermostuneisuus sekä masentuneisuus/
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
niska- ja hartiakipuja
selän alaosan kipuja
vatsavaivoja
raajojen tai nivelten kipuja
jännittyneisyyttä/hermostuneisuutta
masentuneisuutta/ahdistuneisuutta
uni-/nukahtamisvaikeuksia
päänsärkyä
suu-/hammasoireita
iho-ongelmia
nuhaa tai tukkoisuutta
väsymystä/heikotusta
keskittymisvaikeuksia
muuta
ei lainkaan
satunnaisesti
viikoittain
päivittäin/lähes
päivittäin

36. 36
ahdistuneisuus. Nuhan/tukkoisuuden kohdalla esiintyi aloittain vaihtelua siten, että
Kemi-Tornion kaupan ja kulttuurin opiskelijoilla kyseisiä oireita esiintyi vähin-
tään satunnaisesti. Toistuvasti (vähintään kerran viikossa) oireita kuitenkin esiin-
tyi suhteellisesti eniten Rovaniemen tuotantoalojen opiskelijoilla. Erot eivät kui-
tenkaan ole kovin suuria eri ryhmien välillä.
4.2 Terveys- ja hyvinvointiasioihin liittyvä avuntarve
Vastaajilta tiedusteltiin, haluaisivatko he apua (esimerkiksi yksilöllistä tai ryhmä-
neuvontaa tai luentoja) terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. 60 prosent-
tia vastaajista halusi apua yhteen tai useampaan asiaan. Yleisimmät avuntarpeen
aiheet olivat liikuntaan liittyvät asiat (35 % kaikista vastaajista), stressinhallinta
(34 %), ergonomia-asiat (27 %), jännittämisongelmat (23 %) ja painonhallinta
(21 %). Kuviossa 4 on esitetty vastausten jakautuminen neuvonnan tarpeen mu-
kaan. Verrattuna kaikkien Suomen ammattikorkeakouluopiskelijoiden neuvon-
nan tarpeeseen (ks. Erola 2004, 59) joitakin pieniä eroja ilmenee. Pääosin Ro-
vaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden avuntarve on
hieman vähäisempää kuin koko maassa, mutta erot eivät ole kovin suuria. Esi-
merkiksi Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen opiskelijoista
stressinhallintaan ei kaipaa apua aivan yhtä moni kuin ammattikorkeakoulu-
opiskelijoista yleensä (41 %, mt., 59). Avuntarve edellä mainituissa asioissa on
kuitenkin suurempaa kuin yliopisto-opiskelijoilla (ks. Kunttu & Huttunen 2005,
225).
Kuvio 4. Avuntarve (%).
Kuvio 4. Avuntarve eräissä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa (%).
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
allergia-asiat
tupakoinnin lopettaminen
alkoholinkäytön hallinta
painonhallinta
syömisongelmat
liikuntaan liittyvät asiat
ergonomia-asiat
jännittämisongelmat
ihmisuhde- tai itsetuntoasiat
stressinhallinta
muut ongelmat
kyllä (%)
en osaa
sanoa (%)
en (%)

37. 37
Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen välillä on pieniä eroja
avuntarpeessa. Rovaniemen ammattikorkeakoulussa kaivattiin enemmän apua
allergia- ja ergonomia-asioissa, liikuntaan liittyvissä asioissa sekä stressin-
hallinnassa kuin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa. Opiskelualoittain on ha-
vaittavissa joitakin selkeitä eroja, tosin erot ovat usein yhteydessä sukupuoleen.
Naiset ilmoittivat tarvitsevansa monin paikoin useammin apua erilaisissa asioissa,
jolloin avuntarve näyttäytyy tietyillä, naisvaltaisilla aloilla suurempana kuin muilla
aloilla. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kaupan ja kulttuurin opiskelijat il-
moittivat hieman muita useammin haluavansa apua tupakoinnin lopettamisessa ja
alkoholinkäytön hallinnassa. Kyse on kuitenkin hyvin pienestä määrästä vastaa-
jia, vaikka erot ovatkin tilastollisesti merkitseviä. Painonhallinta, syömisongelmat,
liikuntaan liittyvät asiat, ergonomia-asiat, ihmissuhde- ja itsetuntoasiat sekä
stressinhallinta olivat selvästi sellaisia asioita, joihin naiset kaipasivat miehiä use-
ammin apua. Liikuntaan liittyvissä asioissa, ergonomia-asioissa ja stressin-
hallinnassa apua toivoivat eniten sosiaali- ja terveysalojen sekä palvelualojen
opiskelijat. Painonhallintaan toivottiin apua erityisesti Kemi-Tornion sosiaali- ja
terveysalalla ja Rovaniemen palvelualoilla.
4.3 Päihteiden käyttö
Yli puolet (58 %) vastaajista ei tupakoi tai käytä nuuskaa lainkaan. Päivittäin
tupakoi puolestaan neljännes vastaajista. Tupakointi on hieman yleisempää kuin
koko maan ammattikorkeakouluopiskelijoilla ja selvästi yleisempää kuin yliopis-
to-opiskelijoilla. Erolan (2004, 50) mukaan 63 prosenttia ammattikorkeakoulu-
opiskelijoista ei tupakoi lainkaan ja päivittäin puolestaan tupakoi 22 prosenttia.
Yliopisto-opiskelijoista tupakoimattomia on huomattavasti suurempi osuus
(78 %), ja päivittäin tupakoi ainoastaan 8 prosenttia (Kunttu & Huttunen 2005,
40, 166).

38. 38
Taulukko 17. Tupakointi/nuuskaaminen (%).
en lainkaan harvemmin kerran päivittäin N
kuin kerran viikossa
viikossa tai
useammin
Kaikki 58,0 9,2 7,6 25,2 1227
Sukupuoli Mies 50,5 9,6 9,2 30,6 509
p=.000 Nainen 63,5 8,9 6,4 21,1 716
Ammattikorkeakoulu Kemi-Tornio 53,6 8,4 8,0 30,0 597
p=.001 Rovaniemi 62,6 10,1 7,0 20,3 625
Koulutuslinja Nuorten koulutus 55,0 9,7 8,3 27,0 1023
p=.000 Aikuiskoulutus 74,3 6,8 3,1 15,7 191
Opiskeluvuosi 1. vuosi 58,3 8,3 0,0 33,3 24
p=.540 2. vuosi 56,4 9,6 7,5 26,4 571
3. vuosi 61,1 10,0 7,4 21,5 391
4. vuosi 58,4 6,9 8,7 26,0 231
Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 42,2 8,9 9,6 39,3 135
p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 65,2 7,3 8,2 19,3 233
Tekniikan ala (K-Tamk) 49,3 7,4 6,4 36,9 203
Hyvinvointialat (Ramk) 67,6 12,1 8,2 12,1 256
Tuotantoalat (Ramk) 55,5 10,5 8,0 26,0 200
Palvelualat (Ramk) 64,1 7,1 4,5 24,4 156
Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden tupa-
koinnissa on selkeä ero. Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijoista tupa-
koi päivittäin viidennes (20 %), Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa osuus oli
lähes kolmanneksen (30 %) opiskelijoista. Tupakoimattomien osuus oli Rova-
niemen ammattikorkeakoulussa 63 prosenttia ja Kemi-Tornion ammatti-
korkeakoulussa 54 prosenttia. Miehet tupakoivat useammin kuin naiset ja nuor-
ten koulutuksessa olevat useammin kuin aikuisopiskelijat. Opiskelualoittain tar-
kasteltuna sosiaali- ja terveysalojen opiskelijat sekä palvelualojen opiskelijat
tupakoivat muiden alojen opiskelijoita harvemmin. Yleisintä tupakointi oli kau-
pan ja kulttuurin sekä tekniikan opiskelijoiden keskuudessa.

39. 39
Taulukko 18. Kuinka usein käyttää alkoholia (%).
en koskaan harvem- kerran 2-3 kerran 2-3 lähes N
min kuin kuussa kertaa vii- kertaa päivit-
kuukau- kuukau- kossa vii- täiin
sittain dessa kossa
Kaikki 8,3 19,1 21,1 33,6 13,5 4,0 0,4 1228
Sukupuoli Mies 6,9 13,4 15,3 37,7 19,3 6,7 0,8 509
p=.000 Nainen 9,4 22,9 25,3 30,7 9,5 2,1 0,1 716
Ammattikorkeakoulu Kemi-Tornio 8,7 18,1 19,6 33,3 15,2 4,7 0,5 598
p=.380 Rovaniemi 8,0 20,0 22,7 33,8 11,8 3,4 0,3 625
Koulutuslinja Nuorten koulutus 8,5 17,4 21,4 35,1 13,6 3,9 0,2 1024
p=.001 Aikuiskoulutus 6,8 28,3 19,9 26,2 12,6 4,7 1,6 191
Opiskeluvuosi 1. vuosi 8,3 16,7 20,8 25,0 29,2 0,0 0,0 24
p=.601 2. vuosi 7,4 18,6 20,3 35,6 12,6 4,9 0,7 571
3. vuosi 9,7 18,9 22,8 31,7 14,1 2,8 0,0 391
4. vuosi 8,2 20,8 19,5 34,2 13,0 3,9 0,4 231
Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 5,9 11,9 11,9 38,5 23,7 7,4 0,7 135
p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 12,8 25,2 23,9 27,8 8,5 1,7 0,0 234
Tekniikan ala (K-Tamk) 6,9 14,8 18,7 35,5 18,2 4,9 1,0 203
Hyvinvointialat (Ramk) 9,0 23,0 27,3 30,9 7,4 2,0 0,4 256
Tuotantoalat (Ramk) 8,0 14,5 20,0 36,0 15,5 5,5 0,5 200
Palvelualat (Ramk) 5,8 19,2 19,9 37,8 14,1 3,2 0,0 156
Alkoholinkäytön suhteen ammattikorkeakoulujen välillä ei ilmennyt vastaavaa
eroa. Viidennes vastaajista ilmoitti käyttävänsä alkoholia kerran kuussa ja lähes
yhtä suuri osa ilmoitti käyttävänsä alkoholia harvemmin kuin kuukausittain. Kol-
masosa opiskelijoista ilmoitti käyttävänsä alkoholia 2-3 kertaa kuukaudessa ja
18 prosenttia vähintään kerran viikossa. 8 prosenttia ei käytä alkoholia lainkaan.
Usein (vähintään kerran viikossa) alkoholia käyttävien osuus yliopisto-opiskeli-
joista on huomattavasti suurempi, 34 prosenttia (ks. Kunttu & Huttunen 2005,
151). Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakouluissa opiskelualoittain
suurin ero alkoholin käytön yleisyydessä oli kaupan ja kulttuurin sekä sosiaali- ja
terveysalojen opiskelijoiden välillä, joista ensin mainituista 32 prosenttia ilmoitti
käyttävänsä alkoholia vähintään kerran viikossa jälkimmäisten vastaavan osuu-
den ollessa 10 prosenttia.
Alkoholinkäytön kohdalla kysyttiin myös sitä, kuinka usein käyttää alkoholia
paljon kerrallaan (vähintään kuusi annosta).Alkoholia käyttävistä 10 prosenttia
ei juo koskaan kerrallaan ja vajaa kolmannes juo kyseisen määrän harvemmin
kuin kuukausittain. Lähes neljännes alkoholia käyttävistä juo vähintään kuusi an-
nosta kerran kuussa ja samoin lähes neljännes 2-3 kertaa kuukaudessa. 12 pro-
senttia vastaajista juo vähintään kuusi annosta alkoholia kerran viikossa tai use-

40. 40
ammin. Nuorisopuolen opiskelijat puolestaan juovat useammin runsaasti kuin
aikuisopiskelijat. Miehet käyttävät alkoholia sekä naisia useammin että runsaam-
min.
Taulukko 19. Kuinka usein käyttää alkoholia paljon (väh. 6 annosta kerrallaan)
(%).
en koskaan harvem- kerran 2-3 kerran 2-3 N
min kuin kuussa kertaa viikossa kertaa
kuukau- kuukau- viikossa
sittain dessa
Kaikki (alkoholia käyttävät) 9,6 31,2 23,6 23,7 9,9 2,0 1133
Sukupuoli Mies 4,2 20,5 20,8 33,1 17,2 4,2 477
p=.000 Nainen 13,6 38,9 25,7 16,7 4,6 0,5 653
Ammattikorkeakoulu Kemi-Tornio 8,9 26,0 23,3 25,5 13,8 2,4 549
p=.000 Rovaniemi 10,4 36,3 23,8 21,8 6,0 1,7 579
Koulutuslinja Nuorten koulutus 8,2 30,3 24,0 25,0 10,4 2,1 941
p=.000 Aikuiskoulutus 17,2 36,7 21,7 16,1 6,7 1,7 180
Opiskeluvuosi 1. vuosi 13,6 40,9 13,6 13,6 18,2 0,0 22
p=.493 2. vuosi 10,0 30,1 21,4 25,6 10,2 2,8 532
3. vuosi 10,4 31,2 27,0 21,1 9,0 1,4 356
4. vuosi 7,5 32,9 23,5 25,4 9,4 1,4 213
Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 4,0 18,3 17,5 31,7 27,0 1,6 126
p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 15,6 36,1 25,9 17,6 4,4 0,5 205
Tekniikan ala (K-Tamk) 6,3 20,8 22,9 30,2 15,1 4,7 192
Hyvinvointialat (Ramk) 14,9 42,6 25,1 13,6 2,6 1,3 235
Tuotantoalat (Ramk) 4,3 28,5 25,8 27,4 11,3 2,7 186
Palvelualat (Ramk) 11,6 34,0 20,4 27,9 4,8 1,4 147
Niistä koko maan ammattikorkeakouluopiskelijoista, jotka ylipäänsä käyttävät
alkoholia, 16 prosenttia juo runsaasti vähintään viikoittain, 38 prosenttia kuu-
kausittain ja 38 prosenttia harvemmin kuin kuukausittain (Erola 2004, 52). Yli-
opistossa opiskelevista miehistä viidennes ja naisista 6 prosenttia juo viikoittain
vähintään kuusi annosta (Kunttu & Huttunen 2005, 42). Toisaalta yliopisto-opis-
kelijoiden joukossa on myös paljon (lähes 60 %) niitä, jotka eivät juo runsaasti
koskaan tai juovat runsaasti harvemmin kuin kuukausittain (mt., 153).

41. 41
Taulukko 20. Huumeiden ja/tai lääkkeiden kokeilu/käyttö (%).
en koskaan kyllä N
Kaikki 86,8 13,2 1223
Sukupuoli Mies 84,2 15,8 506
p=.023 Nainen 88,7 11,3 714
Ammattikorkeakoulu Kemi-Tornio 84,2 15,8 594
p=.007 Rovaniemi 89,4 10,6 624
Koulutuslinja Nuorten koulutus 86,0 14,0 1019
p=.032 Aikuiskoulutus 91,7 8,3 192
Opiskeluvuosi 1. vuosi 70,8 29,2 24
p=.048 2. vuosi 85,8 14,2 570
3. vuosi 89,2 10,8 389
4. vuosi 87,3 12,7 229
Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 71,6 28,4 134
p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 88,8 11,2 233
Tekniikan ala (K-Tamk) 87,1 12,9 202
Hyvinvointialat (Ramk) 92,9 7,1 255
Tuotantoalat (Ramk) 87,5 12,5 200
Palvelualat (Ramk) 85,9 14,1 156
Vastaajilta tiedusteltiin, ovatko he kokeilleet tai käyttäneet jotakin huumetta ja/
tai lääkkeitä päihtymistarkoituksessa. 87 prosenttia opiskelijoista ilmoitti, ettei-
vät he ole koskaan kokeilleet tai käyttäneet edellä mainittuja päihteitä. Rovanie-
men ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen välillä on pieni ero: edellisistä 11
prosenttia ilmoitti kokeilleensa/käyttäneensä huumeita ja/tai lääkkeitä jälkimmäis-
ten vastaavan osuuden ollessa 16 prosenttia. Määrät ovat kuitenkin molemmissa
pieniä verrattuna kaikkiin ammattikorkeakouluopiskelijoihin, joista 20 prosenttia
on ilmoittanut ainakin kokeilleensa huumeita/lääkkeitä (Erola 2004, 54).Yliopis-
to-opiskelijoista huumaavia aineita kokeilleiden/käyttäneiden osuus on samaa
luokkaa (22 %, Kunttu & Huttunen 2005, 42). Molempien tutkimusten mukaan
huumaavien aineiden käyttö on yleisintä pääkaupunkiseudulla/Etelä-Suomessa.
Kemi-Tornion kaupan ja kulttuurin opiskelijoiden huumeita käyttäneiden tai
kokeilleiden osuus on kuitenkin verrattain korkea. Heistä 28 prosenttia ilmoitti
kokeilleensa tai käyttäneensä jotakin huumetta/lääkkeitä. Sekä tämän selvityk-
sen että Erolan ja Kuntun ja Huttusen tutkimusten mukaan kannabis on selkeästi
yleisin käytetyistä huumausaineista.

42. 42
4.4 Liikunnan harrastaminen ja liikuntapalvelut
Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakouluissa on selkeästi koko maan
ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoita vähemmän henkilöitä, jotka eivät
lainkaan harrasta liikuntaa. Liikuntaa harrastamattomien osuus on ainoastaan
prosentin luokkaa koko maan lukujen ollessa noin 8 prosenttia (ks. Erola 2004,
56; Kunttu & Huttunen 2005, 37). Päivittäin liikkuvien osuus on koko maassa
noin 7 prosenttia ja Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakouluissa 16
prosenttia. Kaiken kaikkiaan liikuntaa harrastetaan runsaasti, mutta eri opiskelu-
alojen välillä on jossain määrin eroja. Esimerkiksi useammin kuin kerran viikossa
liikuntaa harrastaa noin 80 prosenttia sosiaali- ja terveysalojen opiskelijoista ja
55 prosenttia Kemi-Tornion kaupan ja kulttuurin opiskelijoista.
Taulukko 21. Kuinka usein harrastaa urheilua/liikuntaa vapaa-ajalla väh. puolen
tunnin ajan niin, että ainakin lievästi hengästyy ja hikoilee (%).
Useimmiten liikuntaa harrastetaan omatoimisesti yksin tai kaverin/kavereiden
kanssa Huomionarvoista on, että oman oppilaitoksen tai opiskelijajärjestöjen
järjestämään liikuntaan ilmoitti osallistuvansa vain vajaa kaksi prosenttia vastaa-
jista. Vertailun vuoksi mainittakoon, että yliopisto-opiskelijoista neljännes hyö-
dyntää yliopiston tai ylioppilaskunnan järjestämää liikuntatoimintaa (Kunttu &
useita kerran 4-6 2-3 kerran harv- en N
kertoja päi- kertaa kertaa viikos- vem- lain-
päivässä vässä viikossa viikossa sa min kaan
Kaikki 3,8 12,1 25,3 33,0 13,7 10,8 1,3 1224
Sukupuoli Mies 4,7 10,0 25,9 29,9 14,1 13,8 1,6 509
p=.016 Nainen 3,1 13,6 24,7 35,3 13,5 8,7 1,1 712
Ammattikorkeakoulu Kemi-Tornio 1,7 10,4 24,9 34,1 14,7 12,5 1,7 598
p=.001 Rovaniemi 5,8 13,8 25,3 32,2 12,9 9,0 1,0 621
Koulutuslinja Nuorten koulutus 4,1 11,9 24,8 33,5 13,5 10,8 1,4 1023
p=.699 Aikuiskoulutus 2,1 13,3 27,7 29,3 15,4 11,2 1,1 188
Opiskeluvuosi 1. vuosi 8,3 8,3 12,5 37,5 12,5 16,7 4,2 24
p=.007 2. vuosi 4,9 12,0 24,6 33,6 12,3 11,8 0,7 568
3. vuosi 2,3 12,1 23,6 38,2 15,1 7,2 1,5 390
4. vuosi 3,0 12,6 31,6 22,9 14,3 13,4 2,2 231
Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 2,2 7,5 16,4 28,4 20,9 20,9 3,7 134
p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 0,9 11,1 29,1 38,5 11,1 8,5 0,9 234
Tekniikan ala (K-Tamk) 2,5 11,3 27,0 31,9 14,7 11,3 1,5 204
Hyvinvointialat (Ramk) 8,6 21,2 29,8 24,7 10,2 4,7 0,8 255
Tuotantoalat (Ramk) 5,0 7,0 24,1 34,7 14,1 13,6 1,5 199
Palvelualat (Ramk) 2,6 10,4 20,1 40,9 15,6 9,7 0,6 154

43. 43
Huttunen 2005, 38). Tämä kertonee liikuntapalveluiden saatavuuden puutteesta.
Yli puolet vastaajista olikin sitä mieltä, että oppilaitos ei järjestä riittävästi liikun-
tatoimintaa ja lisäksi joka kymmenes ilmoitti, ettei oppilaitos järjestä liikuntatoi-
mintaa lainkaan. Tässä on selkeä ero myös Rovaniemen ja Kemi-Tornion
ammattikorkeakoulujen välillä. Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijoista
44 prosenttia katsoi, että koulu järjestää tarpeeksi liikuntatoimintaa. Kemi-Tor-
nion ammattikorkeakouluopiskelijoiden vastaava osuus oli 29 prosenttia. Kemi-
Tornion opiskelijoista 13 prosentin mukaan koulu ei järjestä lainkaan liikuntatoi-
mintaa, kun puolestaan Rovaniemellä näin totesi kuusi prosenttia vastaajista. Lu-
vut ovat melko samansuuntaisia myös koko maan ammattikorkeakoulu-
opiskelijoiden kohdalla (ks. Erola 2004, 56).
Taulukko 22. Järjestääkö oppilaitos riittävästi liikuntatoimintaa (%).
kyllä ei koulu N
ei
järjestä
lainkaan
liikunta-
toimintaa
Kaikki 36,6 53,8 9,6 1219
Sukupuoli Mies 40,1 48,1 11,8 509
p=.002 Nainen 33,9 58,1 8,1 708
Ammattikorkeakoulu Kemi-Tornio 29,1 57,5 13,4 597
p=.000 Rovaniemi 44,0 50,0 6,0 618
Koulutuslinja Nuorten koulutus 35,5 54,5 10,0 1023
p=.170 Aikuiskoulutus 42,4 50,0 7,6 184
Opiskeluvuosi 1. vuosi 30,4 65,2 4,3 23
p=.014 2. vuosi 40,0 50,4 9,7 568
3. vuosi 37,0 51,9 11,1 389
4. vuosi 27,8 64,3 7,8 230
Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 17,8 60,7 21,5 135
p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 42,7 49,6 7,7 234
Tekniikan ala (K-Tamk) 22,2 63,5 14,3 203
Hyvinvointialat (Ramk) 41,4 57,0 1,6 256
Tuotantoalat (Ramk) 63,0 34,0 3,0 200
Palvelualat (Ramk) 22,8 61,1 16,1 149
Näkemykset oppilaitoksen järjestämästä liikuntatoiminnasta vaihtelivat
opiskelualoittain. Rovaniemen tuotantoalojen opiskelijoiden mielestä liikuntatoi-
mintaa järjestetään tarpeeksi useammin kuin muiden alojen opiskelijoiden mie-
lestä. Erityisen tyytymättömiä liikuntapalveluihin olivat Kemi-Tornion kaupan ja
kulttuurin opiskelijat, tekniikan opiskelijat sekä Rovaniemen palvelualojen opis-
kelijat.

44. 44
Muuta kuin liikuntaan liittyvää harrastusaktiivisuutta selvitettiin kysymällä
yhdistystoimintaan tai vastaavaan osallistumisesta. Yli puolet opiskelijoista ei
osallistu juurikaan yhdistystoimintaan tai vastaavaan. Sosiaali- ja terveysalojen
ja tekniikan opiskelijat ovat aktiivisempia kuin muiden alojen opiskelijat. Suku-
puoli ei ole tässä aktiivisuutta selittävä tekijä.
Taulukko 23. Yhdistystoimintaan yms. osallistuminen (%).
kerran joka muuta- hyvin N
viikossa kuukausi man harvoin
tai kerran tai en
useammin vuodessa lainkaan
Kaikki 22,5 8,1 13,4 56,0 1224
Sukupuoli Mies 23,0 8,7 14,0 54,3 508
p=.760 Nainen 22,3 7,7 12,8 57,2 713
AmmattikorkeakouluKemi-Tornio 22,1 8,9 11,9 57,1 597
p=.338 Rovaniemi 23,2 7,2 14,8 54,8 622
Koulutuslinja Nuorten koulutus 23,3 7,3 12,6 56,9 1019
p=.018 Aikuiskoulutus 19,8 12,5 17,2 50,5 192
Opiskeluvuosi 1. vuosi 8,3 8,3 20,8 62,5 24
p=.540 2. vuosi 21,0 8,1 13,8 57,1 571
3. vuosi 24,4 9,2 12,8 53,6 390
4. vuosi 25,0 6,1 11,8 57,0 228
Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 14,8 3,7 9,6 71,9 135
p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 28,3 8,2 14,2 49,4 233
Tekniikan ala (K-Tamk) 20,7 13,8 9,9 55,7 203
Hyvinvointialat (Ramk) 33,3 6,7 12,9 47,1 255
Tuotantoalat (Ramk) 16,7 8,1 19,2 56,1 198
Palvelualat (Ramk) 14,7 7,1 12,2 66,0 156
4.5 Ruokailu ja ravitsemus
Valtaosa opiskelijoista ajattelee ruokaa ostaessaan sen terveellisyyttä. Tulokset
ovat hyvin samansuuntaisia myös koko maan ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-
opiskelijoiden keskuudessa. Yli puolet vastaajista ilmoitti ajattelevansa ruuan
terveellisyyttä usein ja lisäksi 40 prosenttia joskus.Ainoastaan kuutisen prosent-
tia vastaajista ei ajattele koskaan ruuan terveellisyyttä ruokaostoksia tehdessään.
Naiset ajattelevat ruuan terveellisyyttä miehiä useammin, samoin sosiaali- ja
terveysaloilla opiskelevat useammin kuin muiden alojen opiskelijat.

45. 45
Taulukko 24. Ruuan terveellisyyden ajatteleminen ruokaa ostaessa (%).
usein joskus en koskaan N
Kaikki 53,6 40,1 6,3 1228
Sukupuoli Mies 36,9 49,3 13,8 509
p=.000 Nainen 65,2 33,8 1,0 716
Ammattikorkeakoulu Kemi-Tornio 51,4 41,2 7,3 599
p=.171 Rovaniemi 55,8 38,9 5,3 624
Koulutuslinja Nuorten koulutus 52,8 40,2 7,0 1023
p=.064 Aikuiskoulutus 56,8 40,6 2,6 192
Opiskeluvuosi 1. vuosi 45,8 50,0 4,2 24
p=.696 2. vuosi 51,9 40,7 7,3 572
3. vuosi 56,0 38,4 5,6 391
4. vuosi 53,5 41,3 5,2 230
Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 41,5 50,4 8,1 135
p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 70,5 29,5 0,0 234
Tekniikan ala (K-Tamk) 38,2 46,1 15,7 204
Hyvinvointialat (Ramk) 66,8 32,4 0,8 256
Tuotantoalat (Ramk) 41,7 47,2 11,1 199
Palvelualat (Ramk) 55,8 38,5 5,8 156
Hieman yli puolet opiskelijoista ilmoitti syövänsä päivän pääateriansa opiskelija-
ruokalassa. Tilanne on samanlainen myös yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa
(ks. Kunttu & Huttunen 2005, 39). 40 prosenttia vastaajista ilmoitti syövänsä
pääateriansa kotona. Naiset syövät useammin opiskelijaruokalassa kuin miehet
ja miehet puolestaan naisia useammin omalla asunnollaan. Rovaniemen ja Kemi-
Tornion ammattikorkeakoululaisten välillä on selkeä ero. Rovaniemen ammatti-
korkeakoulun opiskelijoista 64 prosenttia ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun
opiskelijoista 48 prosenttia ilmoitti syövänsä ateriansa opiskelijaruokalassa.
Kemi-Tornion opiskelijoista lähes puolet syö pääateriansa kotona, kun Rovanie-
men opiskelijoista näin tekee noin joka kolmas. Molempien ammatti-
korkeakoulujen jokaisella kampuksella on oma ruokalansa.Aloittain opiskelija-
ruokalassa syöminen kuitenkin vaihtelee paljon. Eniten opiskelijaruokalaa käyt-
tivät Rovaniemen hyvinvointialojen opiskelijat (78 %) ja vähiten Kemi-Tornion
tekniikan opiskelijat (36 %). Muiden alojen opiskelijoista hiemanylipuoletilmoit-
ti syövänsä opiskelijaruokalassa.

46. 46
Taulukko 25. Pääaterian syöminen (%).
opiskelija- muussa omalla muualla N
ruokalassa ravinto- asunnolla
lassa
Kaikki 56,3 1,4 39,8 2,5 1226
Sukupuoli Mies 49,9 2,2 45,2 2,8 509
p=.001 Nainen 60,6 0,8 36,1 2,4 714
Ammattikorkeakoulu Kemi-Tornio 47,7 1,3 48,4 2,5 599
p=.000 Rovaniemi 64,3 1,4 31,7 2,6 622
Koulutuslinja Nuorten koulutus 59,2 0,4 39,1 1,3 1023
p=.000 Aikuiskoulutus 39,5 6,8 44,2 9,5 190
Opiskeluvuosi 1. vuosi 41,7 0,0 58,3 0,0 24
p=.010 2. vuosi 61,3 2,1 33,7 2,8 569
3. vuosi 51,9 1,0 44,5 2,6 391
4. vuosi 53,2 0,4 44,6 1,7 231
Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 54,1 0,7 45,2 0,0 135
p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 55,1 0,0 43,2 1,7 234
Tekniikan ala (K-Tamk) 36,3 3,4 55,4 4,9 204
Hyvinvointialat (Ramk) 78,0 0,8 18,4 2,7 255
Tuotantoalat (Ramk) 57,3 0,0 40,7 2,0 199
Palvelualat (Ramk) 52,3 4,5 40,6 2,6 155
5. OPISKELU JA OPISKELUOLOT
Kyselylomakkeen kolmannessa osiossa vastaajilta tiedusteltiin erilaisia opiske-
luun ja opiskeluoloihin liittyviä asioita. Osiossa kartoitettiin muun muassa opinto-
jen ohjausta, opiskelutilojen puutteita, opiskeluun liittyviä vaikeuksia ja poissa-
oloja.
5.1 Opiskelutyytyväisyys
Valtaosa opiskelijoista koki opiskelunsa ainakin jossain määrin mielekkääksi. 20
prosenttia vastaajista ilmoitti kokevansa opiskelunsa hyvin mielekkääksi ja 75
prosenttia koki opiskelunsa melko tai kohtalaisen mielekkääksi. Erolan (2004)
selvityksessä kysymys oli muotoiltu siten, että tiedusteltiin, pitikö opiskelija
opiskelusta kyselyhetkellä. Puolet vastaajista piti opiskelusta hyvin tai melko
paljon, kolmasosa kohtalaisesti ja vajaa viidennes melko vähän tai ei lainkaan
(mt., 61). Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen opiskelijoista
suurempi osa (75 %) koki olevansa oikealla opiskelualalla kuin koko maan

47. 47
ammattikorkeakouluopiskelijoista (66 %, mt., 64) tai yliopisto-opiskelijoista
(68 %, Kunttu & Huttunen 2005, 174). Kemi-Tornion opiskelijoista hieman use-
ampi (79 %) koki olevansa oikealla alalla kuin Rovaniemen opiskelijoista (72 %).
Noin viidennes kaikista vastaajista ei osannut sanoa, onko oikealla alalla ja 5
prosenttia koki, ettei ole oikealla alalla.
Taulukko 26. Opiskelun kokeminen mielekkääksi (%).
hyvin melko kohta- melko en N
paljon paljon laisesti vähän lainkaan
Kaikki 19,9 47,1 27,5 5,1 0,5 1227
Sukupuoli Mies 15,3 42,9 34,3 6,9 0,6 510
p=.000 Nainen 23,1 50,1 22,5 3,8 0,4 714
AmmattikorkeakouluKemi-Tornio 20,4 47,1 26,2 6,0 0,3 599
p=.496 Rovaniemi 19,4 47,2 28,6 4,2 0,6 623
Koulutuslinja Nuorten koulutus 18,7 47,5 27,9 5,4 0,6 1022
p=.266 Aikuiskoulutus 24,5 46,4 25,5 3,6 0,0 192
Opiskeluvuosi 1. vuosi 33,3 33,3 33,3 0,0 0,0 24
p=.000 2. vuosi 24,3 51,0 21,2 2,8 0,7 572
3. vuosi 16,5 44,7 31,9 6,7 0,3 389
4. vuosi 13,0 43,7 34,2 8,7 0,4 231
Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 17,8 42,2 34,1 5,9 0,0 135
p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 31,6 52,6 13,2 2,1 0,4 234
Tekniikan ala (K-Tamk) 9,3 44,6 34,8 10,8 0,5 204
Hyvinvointialat (Ramk) 23,9 56,1 16,9 2,7 0,4 255
Tuotantoalat (Ramk) 19,0 44,0 31,5 5,0 0,5 200
Palvelualat (Ramk) 12,3 36,1 44,5 5,8 1,3 155
Naisista suurempi osa koki opiskelun mielekkääksi kuin miehistä. Tyytyväisim-
piä opiskelun mielekkyyden suhteen olivat molempien ammattikorkeakoulujen
sosiaali- ja terveysalojen opiskelijat. Palvelualojen opiskelijoiden osuus melko
tai hyvin mielekkääksi opiskelunsa kokevien joukossa oli pienin, mutta eniten
selkeästi tyytymättömiä (melko vähän tai ei lainkaan opiskelun mielekkääksi ko-
kevia) oli kuitenkin tekniikan opiskelijoissa. Miehet kokivat myös hieman naisia
useammin olevansa väärällä alalla tai olivat epävarmoja asian suhteen. Sosiaali-
ja terveysalojen opiskelijat kokivat kaikkein useimmin olevansa oikealla alalla.
Palvelualojen opiskelijoilla oli eniten kokemusta väärällä alalla opiskelusta tai
epävarmuutta siitä, onko oma ala oikea. Epävarmuus oman alan suhteen kasvaa
opiskeluvuosien myötä (lukuun ottamatta alle vuosi sitten opintonsa aloittaneita).

48. 48
Taulukko 27. Kokemus oikealla alalla opiskelusta (%).
kyllä en en osaa sanoa N
Kaikki 75,4 5,4 19,2 1228
Sukupuoli Mies 71,4 6,9 21,8 510
p=.014 Nainen 78,3 4,3 17,3 715
Ammattikorkeakoulu Kemi-Tornio 78,8 3,7 17,6 598
p=.007 Rovaniemi 72,2 7,0 20,8 625
Koulutuslinja Nuorten koulutus 74,1 5,7 20,2 1023
p=.077 Aikuiskoulutus 81,8 4,2 14,1 192
Opiskeluvuosi 1. vuosi 58,3 4,2 37,5 24
p=.000 2. vuosi 80,2 3,3 16,4 572
3. vuosi 74,4 5,4 20,3 390
4. vuosi 66,7 10,8 22,5 231
Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 67,2 3,7 29,1 134
p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 88,9 2,1 9,0 234
Tekniikan ala (K-Tamk) 73,5 5,4 21,1 204
Hyvinvointialat (Ramk) 85,5 3,1 11,3 256
Tuotantoalat (Ramk) 72,0 9,0 19,0 200
Palvelualat (Ramk) 51,9 10,3 37,8 156
70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että opintomenestys on ollut odotusten
mukaista omiin tavoitteisiin verrattuna. 18 prosenttia piti opintomenestystään pa-
rempana ja 12 prosenttia huonompana kuin omat tavoitteet. Jakaumassa ei ole
suurta eroa koko maan ammattikorkeakouluopiskelijoihin verrattuna (ks. Erola
2004, 62-63). Naisista hieman suuremmalla osuudella kuin miehistä opinto-
menestys oli parempi tai ainakin odotusten mukainen omiin tavoitteisiin verrattu-
na. Opintomenestys ylittää omat tavoitteet useammin opintojen alussa kuin myö-
hemmässä vaiheessa opintoja. Tämä lienee luonnollista, koska opinnot useimmi-
ten vaikeutuvat myöhemmässä vaiheessa. Tekniikan opiskelijoista viidenneksellä
opintomenestys oli heikompaa kuin omat tavoitteet. Parhaiten omat tavoitteet
toteutuivat tai ylittyivät Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveys-
alan opiskelijoilla.

49. 49
Taulukko 28. Opintomenestys omiin tavoitteisiin verrattuna (%).
parempi odotus- heikompi N
ten
mukainen
Kaikki 18,3 69,5 12,2 1223
Sukupuoli Mies 15,6 67,9 16,6 507
p=.000 Nainen 20,1 70,8 9,1 713
Ammattikorkeakoulu Kemi-Tornio 17,6 68,8 13,6 596
p=.352 Rovaniemi 18,8 70,3 10,9 622
Koulutuslinja Nuorten koulutus 17,7 69,4 13,0 1019
p=.111 Aikuiskoulutus 22,0 69,6 8,4 191
Opiskeluvuosi 1. vuosi 37,5 45,8 16,7 24
p=.004 2. vuosi 21,8 67,0 11,2 569
3. vuosi 15,9 72,1 12,0 391
4. vuosi 12,2 74,2 13,5 229
Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 17,0 65,2 17,8 135
p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 22,8 71,1 6,0 232
Tekniikan ala (K-Tamk) 11,3 68,5 20,2 203
Hyvinvointialat (Ramk) 16,5 72,9 10,6 255
Tuotantoalat (Ramk) 20,6 66,8 12,6 199
Palvelualat (Ramk) 20,0 70,3 9,7 155
Joka kolmas opiskelija koki opiskeluun liittyvän työmäärän melko usein liian suu-
reksi ja muutama prosentti jatkuvasti liian suureksi.Yli puolet vastaajista piti työ-
määrää sopivana ja 8 prosenttia melko usein tai jatkuvasti liian vähäisenä. Kemi-
Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijoista hieman useampi (62 %) piti työ-
määrää sopivana kuin Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijoista (53 %)
ja harvempi liian suurena (32 %) kuin Rovaniemen opiskelijoista (38 %). Kysy-
mys koski edellistä lukukautta.Yliopisto-opiskelijoiden näkemykset kuluvan lu-
kuvuoden osalta jakautuivat lähes samalla tavalla (Kunttu & Huttunen 2005,
175). Erolan (2004, 64-65) tutkimuksessa viimeisen kuukauden osalta työ-
määrää piti sopivana puolet opiskelijoista ja liian suurena reilu 40 prosenttia.

50. 50
Taulukko 29. Kokemus opiskeluun liittyvästä työmäärästä (%).
jatku- melko sopiva melko jatku- N
vasti usein usein vasti
liian liian liian liian
vähäinen vähäinen suuri suuri
Kaikki 1,2 6,8 56,9 32,1 2,9 1226
Sukupuoli Mies 1,4 9,8 64,0 21,6 3,1 509
p=.000 Nainen 1,1 4,6 52,0 39,5 2,8 714
AmmattikorkeakouluKemi-Tornio 1,2 5,9 61,5 28,8 2,7 597
p=.046 Rovaniemi 1,3 7,7 52,7 35,1 3,2 624
Koulutuslinja Nuorten koulutus 1,1 7,1 58,2 31,0 2,6 1023
p=.045 Aikuiskoulutus 2,1 4,7 50,0 38,4 4,7 190
Opiskeluvuosi 1. vuosi 4,2 16,7 54,2 25,0 0,0 24
p=.321 2. vuosi 1,2 6,9 57,8 31,5 2,6 569
3. vuosi 1,5 7,2 54,5 34,3 2,6 391
4. vuosi 0,4 4,8 59,3 30,7 4,8 231
Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 2,2 13,3 57,0 27,4 0,0 135
p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 1,3 1,3 58,8 36,1 2,6 233
Tekniikan ala (K-Tamk) 0,5 6,9 67,0 21,2 4,4 203
Hyvinvointialat (Ramk) 0,4 3,1 41,8 50,4 4,3 256
Tuotantoalat (Ramk) 2,5 9,5 65,5 21,0 1,5 200
Palvelualat (Ramk) 1,3 12,9 53,5 28,4 3,9 155
Kokemus opiskeluun liittyvästä työmäärästä ei vaihdellut sen mukaan, oliko vas-
taaja käynyt töissä. Sen sijaan työmäärään liittyvissä näkemyksissä esiintyi jos-
sain määrin vaihtelua eri opiskelualojen opiskelijoiden välillä. Rovaniemen
ammattikorkeakoulun hyvinvointialojen opiskelijoista reilusti suurempi osa (yli
puolet) kuin muiden alojen opiskelijoista piti opiskeluun liittyvää työmäärää mel-
ko usein tai jatkuvasti liian suurena. Kemi-Tornion sosiaali- ja terveysalan opis-
kelijoiden vastaava osuus ei ollut yhtä suuri eli kyse ei ole suoraan alaan tai suku-
puoleen liittyvästä asiasta. Tekniikan (67 %) ja tuotantoalojen (66 %) opiskeli-
joista melko suuri osa piti työmäärää sopivana. Heidän vastauksensa jakautuivat
samankaltaisesti kuin kaikkien miesten vastaukset alasta riippumatta. Naiset ko-
kivat työmäärän miehiä useammin liian suureksi.Aikuisopiskelijoista puolestaan
suurempi osa koki työmäärän liian suureksi kuin nuorten koulutuksessa olevista.
5.2 Ohjaus ja neuvonta
Opintojen ohjaus on keskeinen opintojen etenemiseen ja sujumiseen vaikuttava
seikka. Kyselylomakkeessa tiedusteltiin opiskelijoiden näkemyksiä ohjauksen ja
neuvonnan riittävyydestä sekä siitä, keneltä apua saadaan opiskeluun liittyvissä

51. 51
vaikeuksissa. Vajaa neljännes opiskelijoista oli sitä mieltä, että oman korkea-
koulun ohjaus ja neuvonta on riittävää. Hieman yli puolet opiskelijoista piti ohja-
usta kohtuullisena ja neljäsosa riittämättömänä.Asiassa ei ilmennyt eroja Rova-
niemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen välillä. Koko maan ammatti-
korkeakouluopiskelijoiden näkemykset ohjauksen riittävyydestä olivat saman-
laisia (Erola 2004, 66), yliopisto-opiskelijoista puolestaan ainakin jonkin verran
vajavaisena ohjausta pitävien osuus oli suurempi (Kunttu & Huttunen 2005, 44;
kysymys on tosin muotoiltu hieman eri tavoin).
Taulukko 30. Millaista korkeakoulun tarjoama opintojen ohjaus ja neuvonta on
ollut (%).
riittävää kohtuul- riittä- N
lista mätöntä
Kaikki 23,3 52,3 24,4 1224
Sukupuoli Mies 20,4 53,0 26,5 509
p=.111 Nainen 25,1 51,8 23,0 712
Ammattikorkeakoulu Kemi-Tornio 22,8 51,1 26,1 597
p=.406 Rovaniemi 23,6 53,5 22,8 622
Koulutuslinja Nuorten koulutus 25,4 51,3 23,3 1021
p=.000 Aikuiskoulutus 12,6 55,8 31,6 190
Opiskeluvuosi 1. vuosi 16,7 50,0 33,3 24
p=.880 2. vuosi 23,6 52,5 23,9 569
3. vuosi 24,2 52,4 23,4 389
4. vuosi 22,1 51,1 26,8 231
Kampus Kaupan ja kulttuurin ala (K-Tamk) 10,4 47,4 42,2 135
p=.000 Sosiaali- ja terveysala (K-Tamk) 39,1 48,9 12,0 233
Tekniikan ala (K-Tamk) 13,3 56,2 30,5 203
Hyvinvointialat (Ramk) 22,7 54,1 23,1 255
Tuotantoalat (Ramk) 21,0 53,0 26,0 200
Palvelualat (Ramk) 26,5 55,5 18,1 155
Erityisesti kaupan ja kulttuurin opiskelijat pitivät ohjausta ja neuvontaa riittämät-
tömänä. Myös tekniikan opiskelijoista lähes joka kolmas piti ohjausta riittämät-
tömänä. Tyytyväisimpiä ohjaukseen olivat Kemi-Tornion sosiaali- ja terveysalan
opiskelijat. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sisällä esiintyi huomattavia ero-
ja eri alojen välillä, kun taas Rovaniemen ammattikorkeakoulun eri alojen opis-
kelijoiden näkemykset jäivät näiden ääripäiden väliin ja olivat keskenään hyvin
samansuuntaisia.Aikuisopiskelijat pitivät ohjausta ja neuvontaa useammin riittä-
mättömänä kuin nuorten koulutuksessa olevat.