Hallinnosta
vaikuttamiseen
Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon
opiskelijaedustajien kokemuksista hallinnossa
työskente...
Tiivistelmä
Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa Helsingin yliopiston hallinnon opiskelijaedustajien
kokemuksia hallinno...
Sammandrag
Avsikten med utredningen var att kartlägga hurdana erfarenheter studentrepresentanterna i
Helsingfors universit...
Summary
The aim of the study was to review the experiences of student representatives in the administration of the Univers...
Sisällys
1. Johdanto	

8

2. Selvityksen toteutus ja tutkimusmenetelmät	
2.1 Aineiston keruu	
2.2 Aineiston kuvaus	

9
10
...
Taulukot
Taulukko 1: Vastaajien jakaumat eri hallinnon tasoilla
Taulukko 2. Opintojen vaihe
Taulukko 3. Aktiivisuus opiske...
Kuviot
Kuvio 1. Vastausprosentit hallinnon tasoittain vuosina 2003–2013.
Kuvio 2. Opintovuosi kauden päättyessä vuosina 20...
1. Johdanto
Hallinnon opiskelijaedustajat edustavat opiskelijoita yliopistohallinnossa. Opiskelijaedustajan tehtävänä on t...
edustajat yliopiston toimielimiin. Samalla ylioppilaskunta toteuttaa yleistä tehtäväänsä
osallistua yliopiston yliopistola...
teltiin opiskelijaedustajien 1) taustatietoja. Lisäksi kartoitettiin opiskelijaedustajien kokemuksia 2) hallinnossa työske...
Kuvio 1. Vastausprosentit hallinnon tasoittain vuosina 2003–2013.

2.2 Aineiston kuvaus

11

Kyselyyn vastanneista 57% on ...
Lähes kaikki (96%) hallinnon opiskelijaedustajista ovat perustutkinto-opiskelijoita. Jatkoopiskelijoiden ja valmistuneiden...
2013
Alle vuoden

2009

2006

6%

8%

7%

18 %

24 %

Vuoden-alle 2 vuotta
2 vuotta-alle 3 vuotta

12 %

21 %

20 %

Koko ...
edustajaa. Tyypillisin syy jatkaa oli yleinen kiinnostus toimintaan (n=9), kokemus siitä,
että on vasta päässyt perille as...
Vastaajia pyydettiin myös ilmoittamaan kaksi itselle tärkeintä syytä lähteä hallinnon opiskelijaedustajaksi. Mainintoja va...
4. Kokemukset hallinnossa työskentelystä
Opiskelijaedustajat valmistautuvat kokouksiin yleensä 10 minuutista tuntiin, ja l...
4.2 Päätettävistä asioista tiedottaminen
Opiskelijaedustajilta kysyttiin siitä, millä tavoin he huolehtivat tiedotuksesta....
Ainakin kerran

Säännöllisesti

%

%

Keskustellut epävirallisesti muiden
aineeni opiskelijoiden kanssa

76

34

Tiedottan...
Hallituksen jäsenet järjestävät muita useammin säännöllisiä opiskelijatapaamisia tai osallistuvat niihin. Yliopistotasolla...
Verrattuna vuoden 2009 vastauksiin negatiiviset maininnat painottuivat enemmän sisäisiin
ristiriitoihin (Lavikainen & Noks...
5.1 Yhteistyö eri ryhmien kanssa
Edellisten kyselyiden tapaan opiskelijaedustajilta tiedusteltiin myös, miten yhteistyö er...
Kuviosta 5 selviää, kuinka yhteistyö ylioppilaskunnan kanssa on kehittynyt vuosien 2006,
2009 ja 2013 välillä. Tyytymättöm...
Tiedekuntaneuvoston opiskelijajäsenet arvioivat yhteistyötä ylioppilaskunnan ja esittelijöiden kanssa muita heikommaksi. T...
2013

2009

2006

2003

Opiskelijaedustajien kanssa

86

86

89

83

Oman varsinaisen/varaedustajan
kanssa

84

84

76

Mu...
kolme neljäsosaa maininnoista oli positiivisia, vuonna 2006 59% ja vuonna 2003 73%.
Voikin olla, että joukon pienentyminen...
Taulukosta 16 huomaa, että yhteydenpidon tavat ovat pysyneet hyvin samankaltaisina vuodesta toiseen. Opiskelijaedustajat h...
Keskustelusta ennen kokousta on ollut hyötyä ja monissa asioissa opiskelijaedustajien
yhtenäisellä mielipiteellä on enemmä...
6. Vaikuttaminen hallinnossa
Hallinnossa opiskelijaedustajat pystyvät parhaiten vaikuttamaan opiskelun ja opetuksen
kehitt...
Melko vähän vaikutusvaltaa opiskelijoilla on kokemustensa mukaan budjettiin ja määrärahojen käyttöön sekä henkilöstöpoliti...
Kuviossa 7 on esitetty, kuinka paljon opiskelijaedustajat kokivat voivansa vaikuttaa asioihin päätöksentekovaiheessa. List...
2013

2009

2006

Yliopistotason strategiset linjaukset

7

7

27

20

14

Tehtävien täytöt (esim. professuurit)

21

48

...
Kuvio 8. Vaikutusmahdollisuudet eri hallinnontasoilla, %.

Vertailua koetuissa vaikutusmahdollisuuksissa tehtiin myös yksi...
Yliopistolain (22 §) mukaan yliopistokollegion tehtäviin kuuluu yliopiston hallituksen ulkopuolisten jäsenten nimeäminen, ...
Opiskelun ja opetuksen kehittämiseen liittyvät asiat

37

Pitänyt yleisesti esillä opiskelijoiden näkökulmaa

25

Strategi...
sa käsitellyistä asioista eteenpäin opiskelijoille ja siten lisänneen opiskelijoiden tietoisuutta
uudistuksista. Osa puole...
Kontaktit henkilöstöön, tapaamiset ja kohtaamiset kokousten ulkopuolella

32 %

Kokouksissa vaikuttaminen: Argumentointi, ...
2. Tuo rohkeasti mielipiteesi esille kokouksissa. Kysy ja kommentoi aktiivisesti.
Hyvän valmistautumisen ja ennakkoon käyt...
Mikäli asiat ovat riitautuneet, parasta on ollut miettiä strategiaa ainejärjestön hallituksen ja
muiden hallopedien kanssa...
opiskelijoita heidän edustajistaan, ja saaneet opiskelijat etsimään tehokkaampia vaikuttamisen väyliä muualta. Opiskelijoi...
Kuvio 10. Opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen vaikuttamismahdollisuudet.
Vaihtoehdon ”erinomaisesti” tai ”hyvin” valin...
Laitoksen järjestämää perehdytystä on saanut ja siihen osallistunut luonnollisestikin enemmän laitosneuvostojen edustajat ...
2014 Hallinnosta vaikuttamiseen. Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon  opiskelijaedustajien kokemuksista hallinnossa  t...
2014 Hallinnosta vaikuttamiseen. Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon  opiskelijaedustajien kokemuksista hallinnossa  t...
2014 Hallinnosta vaikuttamiseen. Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon  opiskelijaedustajien kokemuksista hallinnossa  t...
2014 Hallinnosta vaikuttamiseen. Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon  opiskelijaedustajien kokemuksista hallinnossa  t...
2014 Hallinnosta vaikuttamiseen. Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon  opiskelijaedustajien kokemuksista hallinnossa  t...
2014 Hallinnosta vaikuttamiseen. Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon  opiskelijaedustajien kokemuksista hallinnossa  t...
2014 Hallinnosta vaikuttamiseen. Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon  opiskelijaedustajien kokemuksista hallinnossa  t...
2014 Hallinnosta vaikuttamiseen. Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon  opiskelijaedustajien kokemuksista hallinnossa  t...
2014 Hallinnosta vaikuttamiseen. Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon  opiskelijaedustajien kokemuksista hallinnossa  t...
2014 Hallinnosta vaikuttamiseen. Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon  opiskelijaedustajien kokemuksista hallinnossa  t...
2014 Hallinnosta vaikuttamiseen. Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon  opiskelijaedustajien kokemuksista hallinnossa  t...
2014 Hallinnosta vaikuttamiseen. Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon  opiskelijaedustajien kokemuksista hallinnossa  t...
2014 Hallinnosta vaikuttamiseen. Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon  opiskelijaedustajien kokemuksista hallinnossa  t...
2014 Hallinnosta vaikuttamiseen. Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon  opiskelijaedustajien kokemuksista hallinnossa  t...
2014 Hallinnosta vaikuttamiseen. Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon  opiskelijaedustajien kokemuksista hallinnossa  t...
2014 Hallinnosta vaikuttamiseen. Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon  opiskelijaedustajien kokemuksista hallinnossa  t...
2014 Hallinnosta vaikuttamiseen. Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon  opiskelijaedustajien kokemuksista hallinnossa  t...
2014 Hallinnosta vaikuttamiseen. Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon  opiskelijaedustajien kokemuksista hallinnossa  t...
2014 Hallinnosta vaikuttamiseen. Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon  opiskelijaedustajien kokemuksista hallinnossa  t...
2014 Hallinnosta vaikuttamiseen. Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon  opiskelijaedustajien kokemuksista hallinnossa  t...
2014 Hallinnosta vaikuttamiseen. Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon  opiskelijaedustajien kokemuksista hallinnossa  t...
2014 Hallinnosta vaikuttamiseen. Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon  opiskelijaedustajien kokemuksista hallinnossa  t...
2014 Hallinnosta vaikuttamiseen. Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon  opiskelijaedustajien kokemuksista hallinnossa  t...
2014 Hallinnosta vaikuttamiseen. Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon  opiskelijaedustajien kokemuksista hallinnossa  t...
2014 Hallinnosta vaikuttamiseen. Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon  opiskelijaedustajien kokemuksista hallinnossa  t...
2014 Hallinnosta vaikuttamiseen. Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon  opiskelijaedustajien kokemuksista hallinnossa  t...
2014 Hallinnosta vaikuttamiseen. Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon  opiskelijaedustajien kokemuksista hallinnossa  t...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

2014 Hallinnosta vaikuttamiseen. Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon opiskelijaedustajien kokemuksista hallinnossa työskentelystä kaudella 2012–2013.

689 views

Published on

Published in: Education
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
689
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
7
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

2014 Hallinnosta vaikuttamiseen. Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon opiskelijaedustajien kokemuksista hallinnossa työskentelystä kaudella 2012–2013.

  1. 1. Hallinnosta vaikuttamiseen Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon opiskelijaedustajien kokemuksista hallinnossa työskentelystä kaudella 2012–2013. Suvi Pulkkinen Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus Julkaisija: helsingin yliopiston ylioppilaskunta hyy Mannerheimintie 5 A, 2. krs 00100 Helsinki www.hyy.fi Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus Lapinrinne 2 00180 Helsinki www.otus.fi Käännökset: theresa norrmén (ruotsi) johanna kouva (englanti) Taitto: Emil Wikström TRINKET painotalo
  2. 2. Tiivistelmä Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa Helsingin yliopiston hallinnon opiskelijaedustajien kokemuksia hallinnossa työskentelystä, vaikutusmahdollisuuksista ja tehtäviin saadusta perehdytyksestä. Aineiston keruu toteutettiin internet-kyselynä ja se suunnattiin kaikille kauden 2012–2013 aikana hallinnossa varsinaisena tai varajäsenenä toimineille. Määräaikaan mennessä kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 113 hallinnon opiskelijaedustajaa, mikä on 36% kaikista kauden aikana toimineista opiskelijaedustajista. Tämä kysely on järjestyksessä viides vastaavan tyyppinen kysely. Aineisto yhdistettiin vuosien 2003, 2006 ja 2009 kyselyiden vastausten kanssa siltä osin kuin kysymykset olivat vertailukelpoisia, joten vertailuissa hyödynnetään useamman vuoden aineistoa. Opiskelijaedustajaksi lähdetään entistä useammin oma-aloitteisesti ilmoittamalla itse halukkuudestaan. Sisäiseen motivaatioon pohjautuvat syyt lähteä opiskelijaedustajaksi ovat tällä kaudella olleet tyypillisempiä kuin aiemmin ja muiden tekijöiden, kuten ainejärjestön rooli mukaan kannustajana on vähentynyt. Hallinnon opiskelijaedustajista aiempaa useampi on kuitenkin ollut aktiivinen myös ainejärjestössään (81%). Opiskelijaedustajat kertovat keskustelevansa toistensa kanssa aiempaa enemmän ja arvioivat keskinäistä yhteistyötään oman varsinaisen tai varaedustajansa kanssa paremmaksi kuin edeltäjänsä. He ovat myös osallistuneet aiempaa useammin opiskelijaryhmien tapaamisiin, mutta sen sijaan itse järjestäneet opiskelijatapaamisia vähemmän. Yhteistyön ja tuen vahvistamiseksi ylioppilaskunnalta toivotaan yhteistyön koordinointia järjestöjen kautta sekä tiedottamista ajankohtaisista asioista. Ylioppilaskunnan kanssa tehdyssä yhteistyössä näyttäisi olevan paljon saavutettavaa. Ylioppilaskunnan tarjoamaan perehdytykseen opiskelijaedustajat ovat hyvin tyytyväisiä. Kokonaisuudessaan opiskelijaedustajista suurempi joukko kuin ennen on saanut ainakin joltakin taholta perehdytystä tehtäväänsä ja ovat siihen myös tyytyväisempiä. Yksittäisten asioiden kohdalla mahdollisuudet vaikuttaa yliopistotason strategisiin linjauksiin sekä tiedekunnan tai laitoksen tavoiteohjelmiin ja toimintasuunnitelmiin ovat parantuneet. Yliopiston hallituksessa vaikuttamismahdollisuudet koettiin kaikista parhaiksi. Tiedekuntaneuvostojen edustajista lähes puolet on pystynyt vaikuttamaan paljon tutkintovaatimuksiin niiden valmisteluvaiheessa. Opiskelijaedustajat arvioivat muiden opiskelijoiden tuntevan vaikutusmahdollisuutensa melko huonosti. Opiskelijaedustajat kuvaavat hallinnon ilmapiiriä keskustelevana, mutta päätäntämahdollisuuksia ikävän rajallisina. He arvioivat vaikutusmahdollisuutensa hieman heikommiksi kuin edeltäjänsä. Eniten tyytyväisyyden ja tyytymättömyyden tunteita kauteen aiheuttavat oma panos sekä juuri mahdollisuudet vaikuttaa. Opiskelijaedustajat kokevat tärkeäksi, että uusille hallinnon opiskelijaedustajille painotetaan perehdytyksessään sitä, että päätökset tehdään usein jo ennen varsinaista kokousta. Vaikuttaakseen asioihin, on hyvä tutustua hallinnon muihin toimijoihin ja jutella heidän kanssaan. Opiskelijaedustajana voi oppia monenlaisia asioita hallinnosta, ja saada uskoa myös vaikuttamiseen ja muutoksen mahdollisuuksiin.
  3. 3. Sammandrag Avsikten med utredningen var att kartlägga hurdana erfarenheter studentrepresentanterna i Helsingfors universitets förvaltning har av arbetet inom förvaltningen, av sina påverkningsmöjligheter och av den introduktion de fått i sina uppgifter. Materialet samlades in genom en webbenkät som riktades till alla som verkat som ordinarie studentrepresentanter eller suppleanter under perioden 2012–2013. Sammanlagt besvarade 113 studentrepresentanter enkäten inom utsatt tid, vilket är 36% av studentrepresentanterna. Tidigare har det gjorts fyra liknande enkäter. Materialet kombinerades med svaren i enkäterna 2003, 2006 och 2009, till den del som frågorna var jämförbara, så jämförelserna i denna rapport bygger på material från flera år. De som blir studentrepresentanter blir det allt oftare på eget initiativ, genom att man själv meddelar sitt intresse. Under den nu undersökta perioden är det vanligare än förr att man har en inre motivation att bli studentrepresentant, medan uppmuntran från andra, t.ex. ämnesföreningen, spelar en mindre roll. Av studentrepresentanterna i förvaltningen är det dock flera än förr som också har varit aktiva i en ämnesförening (81%). Studentrepresentanterna uppger att de mer än förr diskuterar med varandra och de bedömer att samarbetet med den egna ordinarie eller suppleanten har fungerat bättre än vad deras föregångare ansåg att det gjorde. De har också oftare än förr deltagit i olika studentgruppers träffar, men har å andra sidan ordnat färre studentträffar själva. För att stärka samarbetet och få mera stöd önskar man att studentkåren ska koordinera samarbetet genom föreningarna och informera om aktuella ärenden. Det verkar som om det skulle finnas stort utrymme för förbättringar i fråga om samarbetet med studentkåren. Däremot är student-representanterna mycket nöjda med den introduktion som studentkåren ger. På det hela taget har flera studentrepresentanter än förr fått introduktion av någon instans och de är också nöjdare med den än tidigare. I enskilda frågor har möjligheterna att påverka de strategiska linjerna på universitetsnivå och fakultetens eller institutionens målprogram och verksamhetsplaner förbättrats. De allra bästa påverkningsmöjligheterna upplever man sig ha i universitetets styrelse. Av representanterna i fakultets¬rådet har nästan hälften i hög grad kunnat påverka examensfordringarna i berednings-skedet. Studentrepresentanterna bedömer att andra studerande har ganska dålig kännedom om sina påverkningsmöjligheter. Studentrepresentanterna upplever att det råder en diskuterande atmosfär i förvaltningen, men att beslutsmöjligheterna är mycket begränsade. De bedömer sina påverkningsmöjligheter som något mindre än sina företrädares. Den egna insatsen och påverkningsmöjligheterna är det som ger den största tillfredsställelsen och väcker det största missnöjet. Studentrepresentanterna upplever det som viktigt att man i introduktionen för nya studentrepresentanter poängterar att besluten ofta fattas redan före själva mötena. För att påverka saker är det bra att lära känna andra i förvaltningen och diskutera med dem. Som student-representant kan man lära sig mycket om förvaltningen och få en tro på att det går att påverka och förändra.
  4. 4. Summary The aim of the study was to review the experiences of student representatives in the administration of the University of Helsinki in terms of their work in administration, opportunities to influence and introduction to their duties. Data collection was conducted as an online survey and addressed to all who acted as actual or vice members in administration during the term 2012–2013. By the deadline, a total of 113 student representatives in administration responded to the survey, which is 36% of all student representatives who operated during the term. This is the fifth one of the similar surveys. The data was combined with the responses from the surveys in the years of 2003, 2006 and 2009, so far as they were comparable, and therefore this report utilises several years of data for comparison. More and more frequently, students become student representatives on their own initiative by indicating their willingness. In this term, reasons to become a student representative have been based on intrinsic motivation more than previously, and the role of others, such as subject organisations, has reduced. However, more and more student representatives in administration have also been active in their subject organisations (81%). Student representatives report that they talk to each other more and assess their mutual cooperation with their actual or deputy representatives more than their predecessors. They have also participated more frequently in the meetings of student groups, but instead, have arranged less student meetings by themselves. In order to strengthen cooperation and support, student representatives wish that the student union coordinated cooperation through organisations and inform them about current affairs. There seems to be plenty to achieve in cooperation with the student union. However, student representatives are very satisfied with the introduction that the student union provides. All in all, compared with the previous years, more student representatives have received introduction to their duties at least from some parties and they are also more satisfied with their introduction. In terms of individual cases, opportunities to influence strategic policies on the university level, as well as target programmes and the operating plans of faculties or departments, have improved. Student representatives considered that the best opportunities to influence were in the university administration. Nearly half of the representatives of the faculty councils have been able to have much influence on the degree requirements at the planning stage. Student representatives estimate that other students are rather poorly aware of their opportunities to influence. Student representatives describe that the atmosphere in the administration is conversational but decision opportunities are unfortunately limited. Student representatives assess that their opportunities to influence are somewhat poorer than those of their predecessors. Mostly the satisfaction or dissatisfaction to their term is caused by the person’s own contribution and the opportunities to influence. Student representatives find it important that the introduction of new student representatives in administration emphasises that decisions are often made already before actual meetings. In order to have influence on matters, it is advisable to get to know the members in administration and talk with them. As a student representative, one can learn plenty about administration and have faith in the possibilities of influence and change.
  5. 5. Sisällys 1. Johdanto 8 2. Selvityksen toteutus ja tutkimusmenetelmät 2.1 Aineiston keruu 2.2 Aineiston kuvaus 9 10 11 3. Opiskelijaedustajaksi ryhtyminen 14 4. Kokemukset hallinnossa työskentelystä 4.1 Kokouksiin valmistautuminen 4.2 Päätettävistä asioista tiedottaminen 4.3 Ilmapiiri hallinnossa 16 16 17 19 5. Yhteistyö 5.1 Yhteistyö eri ryhmien kanssa 5.2 Yhteistyö opiskelijaedustajien kesken 5.3 Parasta yhteistyötä on tapaamiset 5.3 Joskus yhteistyö kangertelee 20 21 25 26 27 6. Vaikuttaminen hallinnossa 6.1. Vaikuttamismahdollisuudet 6.2 Eri hallinnon tasoilla vaikuttaminen 6.3 Aikaansaannokset hallintokaudella 6.4 Hyvät tavat vaikuttaa 6.5 Opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen vaikuttamismahdollisuudet 28 28 31 33 35 38 7. Opiskelijaedustajien saama tuki ja tehtäviin perehdytys 7.1 Eri tahoilta saatu perehdytys tehtäviin 7.2 Eri tahoilta saatu tuki 7.3 Ylioppilaskunnan tukipalvelut 7.4 Ideat hallinnon opiskelijaedustajien perehdytykseen 40 40 43 46 47 8. Mitä kaudesta jäi käteen? 8.1 Tyytyväisyys kauden sujumiseen 8.2 Oppiminen: hallinto on hauskaa ja vaikuttaminen vaikeaa? 49 49 53 9. Ohjeita ja neuvoja opiskelijaedustajana toimimiseen 54 10. Yhteenveto ja johtopäätökset: Tällaista on olla halloped! 57 Kirjallisuus Liitteet 59 60
  6. 6. Taulukot Taulukko 1: Vastaajien jakaumat eri hallinnon tasoilla Taulukko 2. Opintojen vaihe Taulukko 3. Aktiivisuus opiskelijajärjestössä. Taulukko 4. Kuinka kauan toimi tehtävässään hallinnon opiskelijaedustajana, %. Taulukko 5. Miten lähti hallinnon opiskelijaedustajaksi, %. Taulukko 6. Kaksi tärkeintä syytä hallinnon opiskelijaedustajaksi lähtemiselle, % maininnoista. Taulukko 7. Kokouksiin valmistautumiseen käytetty aika, %. Taulukko 8. Opiskelijaedustajien tekemä hallinnon asioista tiedottaminen vuosina 2006–2013, % Taulukko 9. Hallinnon asioista tiedottaminen ja sen säännöllisyys, %. Värikoodi viittaa muutokseen aiempiin vuosiin verrattuna; punainen nousevasti ja sininen laskevasti. Taulukko 10. Erot tiedotustapojen yleisyydessä hallinnontasoittain Taulukko 11. Ilmapiiri hallinnossa, % maininnoista Taulukko 12. Yhteistyön sujuminen erittäin tai melko hyvin eri hallinnon tasoilla, %. Taulukko 13. Laitosneuvostojen opiskelijaedustajien kokemus yhteistyön sujumisesta erittäin tai melko hyvin vuosina 2003–2013, %. Taulukko 14. Tiedekuntaneuvostojen opiskelijaedustajien kokemus yhteistyön s ujumisesta erittäin tai melko hyvin vuosina 2003–2013, %. Taulukko 15. Yhteydenpito opiskelijaedustajien välillä, %. Taulukko 16. Yhteydenpito opiskelijaedustajien välillä vuosina 2003–2013, % maininnoista. Taulukko 17. Mistä yhteydenpitotavoista on ollut eniten hyötyä, % maininnoista. Taulukko 18. Vaikuttamismahdollisuudet valmisteluvaiheessa vuosina 2006–2013. Niiden vastaajien osuus (%), jotka pystyneet vaikuttamaan melko tai erittäin paljon. Taulukko 19. Vaikuttamismahdollisuudet päätöksentekovaiheessa vuosina 2006–2013. Niiden vastaajien osuus (%), jotka pystyneet vaikuttamaan melko tai erittäin paljon. Taulukko 20. Mitä opiskelijaedustajat saivat aikaan, % maininnoista. Taulukko 21. Hyviksi osoittautuneet vaikuttamistavat yliopistohallinnossa, % maininnoista. Taulukko 22. Perehdytyksen tarjoaminen ja osallistuminen eri hallinnon tasoilla, %. Taulukko 23. Tyytyväisyys perehdytykseen vuosina 2006–2013, tyytyväisten osuus %. Taulukko 24. Ylioppilaskunnan tuen hyödyllisyys, %. Taulukko 25. Kaikista tärkeimmäksi koettu tuen tarjoaja, %. Taulukko 26. Ylioppilaskunnan tukipalveluiden hyödyntäminen ja kokeminen hyödylliseksi, %. Taulukko 27. Miten ylioppilaskunnan tukipalveluita tulisi kehittää, %. Taulukko 28. Mitä asioita HYYn tulisi sisällyttää perehdytykseen, % maininnoista. Taulukko 29. Mihin asioihin on tyytyväinen kaudellaan, % maininnoista. Taulukko 30. Mihin asioihin pettyi kauden aikana, % maininnoista. Taulukko 31. Oppiminen opiskelijaedustajana, % maininnoista. Taulukko 32. Ohjeita ja neuvoja uusille opiskelijaedustajille, % maininnoista.
  7. 7. Kuviot Kuvio 1. Vastausprosentit hallinnon tasoittain vuosina 2003–2013. Kuvio 2. Opintovuosi kauden päättyessä vuosina 2006–2013, %. Kuvio 3. Yhteistyön sujuvuus eri tahojen kanssa, %. Kuvio 4. Yhteistyö oman varsinaisen tai varaedustajan kanssa vuosina 2006–2013, %. Kuvio 5. Yhteistyö ylioppilaskunnan kanssa vuosin 2006–2013, %. Kuvio 6. Vaikuttamismahdollisuudet valmisteluvaiheessa, %. Kuvio 7. Vaikuttamismahdollisuudet päätöksentekovaiheessa, %. Kuvio 8. Vaikutusmahdollisuudet eri hallinnontasoilla, %. Kuvio 9. Kokemukset opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen vaikuttamistietoudesta ja -aktiivisuudesta, %. Kuvio 10. Opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen vaikuttamismahdollisuudet. Vaihtoehdon ”erinomaisesti” tai ”hyvin” valinneet, %. Kuvio 11. Keneltä saanut perehdytystä tehtäviinsä opiskelijaedustajana kausilla 2003–2013, %. Kuvio 12. Eri tahoilta saadun tuen hyödyllisyys, %. Kuvio 13. Tuen saaminen opiskelijaedustajana toimimiseen vuosina 2006–2013, %. Kuvio 14. Miten kausi sujui, %. Kuvio 15. Kauden sujuminen laitosneuvostojen opiskelijaedustajilla 2003–2013, %.  
  8. 8. 1. Johdanto Hallinnon opiskelijaedustajat edustavat opiskelijoita yliopistohallinnossa. Opiskelijaedustajan tehtävänä on tuoda opiskelijoiden näkemys tehtäviin päätöksiin sekä välittää tietoa valmisteilla olevista ja tehdyistä päätöksistä muille opiskelijoille. Helsingin yliopistolla on kautena 2012–2013 toiminut 318 ylioppilaskunnan nimeämää hallinnon opiskelijaedustajaa laitos- ja tiedekuntaneuvostoissa, yliopistokollegiossa ja yliopiston hallituksessa. Lisäksi opiskelijat ovat edustettuna myös muissa yliopiston valmistelevissa elimissä ja toimikunnissa. Helsingin yliopiston hallinto toimii kolmikantaperiaatteella, jossa päätöksentekoon osallistuvat professorit, keskiryhmän edustajat (opetus- ja tutkimushenkilöstö ja muu yliopiston henkilökunta) sekä opiskelijat. Yliopiston hallituksessa on ollut vuodesta 2010 alkaen myös yliopiston ulkopuolisia edustajia. Helsingin yliopistolla hallintokausi on neljän vuoden pituinen, mutta opiskelijoiden kausi kestää kaksi vuotta. Tässä tutkimuksessa selvitämme niiden henkilöiden kokemuksia, jotka ovat toimineet hallinnon opiskelijaedustajina yliopiston hallintokauden 2010–2013 jälkimmäisellä puolikkaalla eli vuosina 2012–2013. 8 Kaudella 2012–2013 Helsingin yliopistolla on tehty merkittäviä päätöksiä. Eri hallintoelimissä on muun muassa hyväksytty strategiset linjaukset tuleville vuosille, suunniteltu tulevia reformeja ja valittu uusi johto tulevalle hallintokaudelle. Kauden aikana vihittiin käyttöön uusi Kaisa-kirjasto, suoritettiin tiedekuntien ja kirjastojen muuttoja uusiin tiloihin, päätettiin uusista tutkijakouluista ja perustettiin Opettajien akatemia. Kautta on leimannut taloustilanteen kiristyminen, mikä on merkinnyt muun muassa tehtävien täyttökieltoa sekä lukuisia muita toimia, joilla taloutta on pyritty tasapainottamaan. Vuoden 2010 alussa voimaan tulleen yliopistolain myötä Helsingin yliopistosta tuli julkisoikeudellinen yhteisö, joka irtautui valtiosta itsenäiseksi oikeushenkilöksi. Laki muutti yliopiston hallintoa siten, että hallituksen jäsenistä vähintään 40% on oltava yliopiston ulkopuolisia toimijoita. Hallinnon opiskelijaedustajien näkökulmasta konkreettisin muutos liittyy edustajien valintaan: kun opiskelijaedustajat oli aiemmin valittu yliopiston järjestämillä vaaleilla, siirtyi edustajien valinta ylioppilaskunnan tehtäväksi. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa on päätetty, että yliopiston hallituksen opiskelijajäsenet valitsee ylioppilaskunnan edustajisto. Yliopistokollegion, tiedekuntaneuvostojen ja laitosneuvostojen jäsenet valitaan verkkovaaleilla. Vaalit on useimmiten hoidettu sopuvaaleina niin, että tiedekuntajärjestöt ovat muodostaneet vaalirenkaan, joka on kerännyt riittävän määrän sopivia ehdokkaita. Muiden toimielinten opiskelijajäsenet valitsee ylioppilaskunnan hallitus. Ylioppilaskunnan hallitus valitsee uudet edustajat myös silloin, kun edustajat päättävät työskentelynsä hallintoelimessä kesken kauden. Hallinnon opiskelijaedustajien valinta on osa ylioppilaskunnan lakisääteistä tehtävää. Yliopistolain 46 §:n mukaan ylioppilaskunnan erityisenä tehtävänä on nimetä opiskelijoiden
  9. 9. edustajat yliopiston toimielimiin. Samalla ylioppilaskunta toteuttaa yleistä tehtäväänsä osallistua yliopiston yliopistolain 2 §:ssä määritellyn kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on strategiassaan 2013–2018 arvioinut yhdeksi toimintansa haasteeksi hallinnon opiskelijaedustajien rekrytointiprosessin työläyden, hakijoiden vähyyden alemman hallinnon tasontehtäviin sekä toimijoiden kouluttamisen ja yhteydenpidon heihin. Ylioppilaskunta on linjannut, että hallinnon opiskelijaedustajat otetaan selkeämmin osaksi sen edunvalvonnan toteuttamisen ja suunnittelun rakenteita (HYY, 2012). Tämän selvityksen tavoitteena on kartoittaa Helsingin yliopiston hallinnon eri tasoilla vaikuttavien opiskelijaedustajien kokemuksia hallinnossa toimimisesta. Tarkoituksena on selvittää millaisia kokemuksia kaudella 2012–2013 yliopistohallinnossa toimineilla opiskelijoilla on hallinnossa työskentelystä: Miten opiskelijaedustajat kokevat omat vaikutusmahdollisuutensa ja yhteistyön hallinnon eri tahojen kanssa? Millaista tukea ja perehdytystä opiskelijaedustajat saavat tehtäviinsä? 9 Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on teettänyt kunkin kauden opiskelijaedustajia koskevia selvityksiä vuodesta 2000 lähtien vuotta 2011 lukuun ottamatta (ks. Kujanpää 2000, Juntunen 2003, Markkula 2006, Lavikainen & Nokso-Koivisto 2009). Koska tietyt peruskysymykset ovat toistuneet kaikissa selvityksissä, luodaan käsillä olevassa raportissa katsaus myös hallinnon opiskelijaedustajien asemassa tapahtuneisiin muutoksiin viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Pääpaino vertailussa on kausien 2004–2006, 2007–2009 ja 2012–2013 välillä, joissa kysymyspatteristo on pysynyt hyvin samankaltaisena. Tässä kyselyssä on kerätty aiempaa enemmän tietoa hallinnon opiskelijaedustajien perehdyttämiseen liittyvistä kysymyksistä, jotta tutkimusta saadaan jatkossa hyödynnettyä uusien hallinnon opiskelijaedustajien kouluttamisessa. 2. Selvityksen toteutus ja tutkimusmenetelmät Selvityksen kohdejoukkona ovat kaudella 2012–2013 Helsingin yliopiston hallituksessa, kollegiossa, tiedekuntaneuvostoissa ja laitosneuvostoissa toimineet hallinnon opiskelijaedustajat. Tutkimuksen kohteena ovat sekä varsinaiset että varajäsenet. Joukkoon kuuluvat myös kautensa kesken lopettaneet sekä kauden aikana aloittaneet edustajat. Osa hallinnon opiskelijaedustajista on toiminut kaudella useammassa eri hallintoelimessä (n=42). Selvityksen kohdejoukko on 314 henkilöä. Edustajapaikkoja eri hallintoelimissä on yhteensä 318. Selvityksen kyselylomakkeessa hyödynnettiin aiempien vuosien kysymyksiä vertailtavuuden säilyttämiseksi. Samalla kuitenkin päivitettiin kysymykset esimerkiksi yliopiston organisaatiouudistusta koskevilta osin. Lisäksi tässä kyselyssä strukturoitiin aiempia kysymyksiä ja laajennettiin kyselyn osiota, joka koski hallinnon opiskelijaedustajien saamaa tukea ja perehdytystä. Kyselylomake (ks. liite 1) koostui kuudesta osiosta. Lomakkeen alussa tiedus-
  10. 10. teltiin opiskelijaedustajien 1) taustatietoja. Lisäksi kartoitettiin opiskelijaedustajien kokemuksia 2) hallinnossa työskentelystä, 3) vaikutusmahdollisuuksista, 4) yhteistyöstä sekä 5) tuesta ja tehtäviin perehdyttämisestä. Lopuksi tiedusteltiin opiskelijaedustajien näkemyksiä 6) tehtävän merkityksestä ja kauden sujumisesta. Selvityksen pääasiallinen analyysimenetelmä on aineiston tilastollinen tarkastelu. Muuttujista otettiin suorat jakaumat pääosin prosenttijakaumina. Prosenttijakaumien käyttö on mielekästä havainnollisuuden lisäksi siksi, että eri vuosina tehdyt selvitykset hallinnon opiskelijaedustajista olisivat helposti keskenään vertailtavissa. Eri muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin kahden tai useamman muuttujan ristiintaulukoinnin avulla. Yhteyksien välisiä tilastollisia merkitsevyyksiä on tarkasteltu khiin neliö-testillä sekä muilla epäparametrisilla menetelmillä. Jos testin antama p-arvo on pienempi kuin 0,05, todetaan, että ero on tilastollisesti merkitsevä. Tässä selvityksessä raportoidaan ainoastaan tilastollisesti merkitseviä eroja, jos ei toisin mainita. Taulukoissa tilastollisesti merkitevät erot on värikoodattu. Tilastollisen analyysin lisäksi selvityksessä on tarkasteltu avovastauksia kevyellä sisältöanalyyttisella menetelmällä. 2.1 Aineiston keruu 10 Tutkimus toteutettiin sähköisenä lomakekyselynä lokakuussa 2013. Kyselylomake lähetettiin kaikille kauden aikana hallinnossa toimineille opiskelijaedustajille. Edustajat saivat sähköpostiviestin, jossa oli henkilökohtainen linkki kyselylomakkeeseen. Henkilöille, jotka eivät olleet vastanneet lähetettiin kolme muistutusviestiä. Vastaaja sai valita, täyttääkö hän suomen- vai ruotsinkielisen kyselylomakkeen. Ruotsinkielisen lomakkeen täytti 6 vastaajaa. Kyselyyn vastasi 113 hallinnon opiskelijaedustajaa. Vastausprosentiksi tulee kaikista kauden aikana toimineista edustajista laskettuna 36%. Vastaajista moni toimi useammassa hallintoelimessä, ja siksi vastausten jakaumien perusteella näyttää, että vastausprosentti näin tarkasteltuna on suurempi kuin luonnollisten vastaajin määrä (taulukko 1). Vastaajista 28% oli toiminut kauden aikana useammalla kuin yhdellä halloped-paikalla. Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Edustajia Vastanneita % Edustajia Vastanneita Hallitus 2 2 100 % 0 0 % Tiedekuntaneuvostot 47 24 51 % 47 29 62 % Laitosneuvostot 96 44 46 % 96 26 27 % Kollegio 15 8 53 % 15 5 33 % Yhteensä 160 78 49 % 158 60 38 % Taulukko 1: Vastaajien jakaumat eri hallinnon tasoilla Vastausprosenttia voidaan pitää melko kohtuullisena ja tyypillisenä sähköisissä kyselyissä, vaikkakin hallinnon opiskelijaedustajien vastausaktiivisuus on tässä kyselyssä jonkin verran alhaisempi kuin aiempien vuosien kyselyissä (kuvio 1). Vastausprosentin lasku saattaa liittyä sähköpostitse välitettävän tiedon ja kyselyiden lisääntymiseen, jonka myötä kyselyyn liittyvät sähköpostiviestit jäävät helpommin huomiotta. Aiempina vuosina yliopistokollegion jäsenet eivät olleet mukana selvityksessä.
  11. 11. Kuvio 1. Vastausprosentit hallinnon tasoittain vuosina 2003–2013. 2.2 Aineiston kuvaus 11 Kyselyyn vastanneista 57% on naisia ja miehiä 43%. Kohdejoukossa naisia on 54%, joten naiset ovat kyselyssä vain hieman yliedustettuina. Kyselyyn vastanneet hallinnon opiskelijaedustajat ovat 21–37 vuotta vanhoja. Suurimman ikäryhmän muodostavat 24–26-vuotiaat, joita on selvästi yli puolet vastanneista. Mediaani-ikä on 25 vuotta ja keskiarvo 26, mikä on sama kuin vuoden 2009 kyselyssä. Iän mediaani vuonna 2006 oli 26 ja keskiarvo 27. Vaikka suurimman ikäryhmän muodostavat edelleen 24–26-vuotiaat, on muutosta havaittavissa 33-vuotiaiden ja sitä vanhempien hallinnon opiskelijaedustajien määrän vähenemisessä ja 23-vuotiaiden ja sitä nuorempien joukon kasvamisessa. Hallinnon opiskelijaedustajista reilu enemmistö (74%) on 4–6 vuoden opiskelijoita, siis aloittanut opintonsa vuosina 2008–2010. Aloitusvuodet vaihtelivat vuosien 2002–2012 välillä. Vuodesta 2010 alkaen opiskelijoiden toimikaudet ovat olleet kahden vuoden mittaisia. Sitä ennen kausi kesti kolme vuotta. Tämä voi osaltaan selittää sitä, miksi hallinnon opiskelijaedustajat ovat akateemisissa vuosissaan hieman nuorempia kuin ennen. Toinen selittävä tekijä saattaa olla opintoaikojen rajaus, mikä on vähentänyt ”ännännen” vuoden opiskelijoiden määrää. Kuvio 2. Opintovuosi kauden päättyessä vuosina 2006–2013, %.
  12. 12. Lähes kaikki (96%) hallinnon opiskelijaedustajista ovat perustutkinto-opiskelijoita. Jatkoopiskelijoiden ja valmistuneiden osuus hallinnon opiskelijaedustajissa näyttää olevan selvässä laskussa. Jatko-opiskelijoiden ja valmistuneiden osuudet ovat noin neljänneksen vuoden 2006 määrästä. 2013 2009 2006 Perustutkinto-opiskelija 96 % 90 % 81 % Jatko-opiskelija 3% 5% 11 % Valmistunut 2% 6% 8% Yhteensä (n) 112 222 323 Taulukko 2. Opintojen vaihe 12 Hallinnon opiskelijaedustajilta kysyttiin ovatko he toimineet aktiivisesti opiskelijajärjestöissä. Suurin osa (81%) on toiminut ainejärjestön hallituksessa tai toimihenkilönä. Lisäksi kolmannes on toiminut tiedekuntajärjestön hallituksessa tai toimihenkilönä, ja kolmannes ylioppilaskunnassa esimerkiksi valiokunnissa. Joka kymmenes hallinnon opiskelijaedustaja ei ole toiminut aktiivisesti missään opiskelijajärjestöissä. Aktiivisuus järjestöissä on kokonaisuudessaan pysynyt suhteellisen samanlaisena vuosien varrella, mutta ainejärjestöissä toiminen on lisääntynyt vuodesta 2006, jolloin ainejärjestössä toimi vain 71% vastaajista. Myös muissa järjestöissä, kuten osakunnissa, poliittisissa ja harrastejärjestöissä toimiminen on lisääntynyt, kun tällä kaudella näissä oli toiminut 28% vastaajista vuonna 2009 sen ollen ainoastaan 14%. Ainejärjestössä* Tiedekuntajärjestössä Ylioppilaskunnassa Muualla* Ei toiminut 81 % 34 % 32 % 28 % 11 % Taulukko 3. Aktiivisuus opiskelijajärjestössä. Useammassa hallintoelimessä opiskelijaedustajana toimi kaudella 2012–2013 28% hallinnon opiskelijaedustajista. Osuus on pysynyt samankaltaisena kuin kaudella 2007–2009. Vastaajista 22% on toiminut jossakin valmisteluelimessä tai muussa hallintoelimessä. Taulukosta 4 nähdään, että hallinnon opiskelijaedustajista selvä enemmistä on toiminut tehtävissään koko kauden. Vain 18% vastaajista on toiminut ainoastaan osan kaudesta. Heistä noin puolet (10%) on lopettanut kesken kauden ja puolet aloittanut kesken kauden (8%). Opiskelijaedustajana toimiminen koko kauden ajan on lisääntynyt vuosien varrella, ja suurena syynä tähän varmasti on opiskelijaedustajien kauden lyhentyminen kolmesta vuodesta kahteen vuoteen. Edelliseen kyselyyn (Lavikainen & Nokso-Koivisto, 2009) vastanneista 23% oli aloittanut kesken kauden ja 26% lopettanut kesken kauden. Hallinnon opiskelijaksi sitoutumisen kannalta kaksi vuotta näyttää olevan hyvä toimikauden pituus. Samoin kuin vuoden 2009 kyselyssä, myös nyt tiedekuntaneuvoston opiskelijajäsenet ovat muita ryhmiä harvemmin toimineet tehtävissään koko kauden ajan.
  13. 13. 2013 Alle vuoden 2009 2006 6% 8% 7% 18 % 24 % Vuoden-alle 2 vuotta 2 vuotta-alle 3 vuotta 12 % 21 % 20 % Koko kauden 82 % 54 % 49 % Yhteensä (n) 113 224 323 Taulukko 4. Kuinka kauan toimi tehtävässään hallinnon opiskelijaedustajana, %. Kesken kauden opiskelijaedustajan tehtävänsä lopettaneet ilmoittivat keskeyttämisen syyksi useimmin opiskelijavaihdon tai harjoittelun ulkomailla (n=5). Muita syitä olivat valmistuminen (n=2) sekä muutto toisella paikkakunnalle (n=2). Ajanpuutetta kukaan ei ilmoittanut syyksi. Valmistuminen ja opiskelijavaihto ovat olleet yleisimpiä keskeyttämisen syitä myös edellisissä selvityksissä (Lavikainen & Nokso-Koivisto 2009, 11; Markkula 2006, 10; Juntunen 2003, 4). 13 Vastaajista 29% toimi hallinnon opiskelijaedustajana jo edellisellä kaudella (2010–2011). Jo edellisellä kaudella hallinnon opiskelijaedustajana toimineiden määrä näyttää lisääntyneen aiemmista vuosista. Vuosien 2000–2009 kyselyiden vastaajista vain 17–19% oli toiminut edellisellä kaudella hallinnon opiskelijaedustajana (ks. Lavikainen & Nokso-Koivisto 2009, 11; Markkula 2006, 11; Juntunen 2003, 4; Kujanpää 2000, 7). Hallinnon tasoittain tarkasteltuna laitosneuvostossa toimineista 17%, tiedekuntaneuvostossa toimineista 43%, kollegion jäsenistä kaksi kolmasosaa ja hallituksessa toimineista molemmat olivat toimineet hallinnon opiskelijaedustajana jo edellisellä kaudella. Kaikista edellisellä kaudella toimineista 88% (n=28) oli edustajana koko kauden, mikä on huomattavasti enemmän kuin aiempina vuosina (vuonna 2009 38% ja 2006 52%). Hallintokausien pituuden lyhenemisellä opiskelijoiden osalta saattaa olla yhteys tapahtuneeseen vaihteluun, mutta yhteyttä vuonna 2005 voimaan tulleen opintoaikojen rajauslakiinon vaikea arvioida. Hallinnon opiskelijaedustajilta tiedusteltiin myös olisivatko he halukkaita jatkamaan edustajina tulevalla kaudella (2014–2015). Kaikista tämän kauden edustajista 37% ilmoitti olevansa kiinnostuneita toimimaan opiskelijaedustajana myös ensi kaudella; viidennes oli halukas toimimaan seuraavalla kaudella samalla hallinnon tasolla kuin nyt ja reilu kymmenes eri hallinnon tasolla. 63% edustajista ei ole halukkaita jatkamaan ensi kaudella, mikä on täsmälleen sama osuus kuin kahdessa edellisessä selvityksessä (ks. Lavikainen & Nokso-Koivisto 2009, 12; Markkula 2006, 11). Kaksi kolmasosaa niistä, jotka eivät ilmoittaneet halukkuudestaan jatkaa, ilmoittivat syyksi valmistumisen. Opiskelijaedustajana jo edellisellä kaudella (2010–2011) toimineet olivat yhtä kiinnostuneita jatkamaan tulevalla kaudella kuin ne, joilla ei ollut opiskelijaedustajan kokemusta edelliseltä kaudelta. Vuoden 2009 selvityksessä jo yhden kauden opiskelijaedustajana toimineet eivät olleet yhtä halukkaita jatkamaan kuin muut. Eri hallinnon tasolla toimineiden väliltä ei löytynyt eroja sen suhteen, olivatko vastaajat kiinnostuneita toimimaan edustajina myös seuraavalla kaudella. Opintojen vaihe näyttääkin olevan merkitsevämpi tekijä jatkamishalun suhteen kuin hallinnon taso. Opiskelijaedustajia pyydettiin myös erittelemään millaisista syistä he ovat tai eivät ole kiinnostuneita toimimaan edustajana seuraavalla kaudella. Kysymykseen vastasi yhteensä 50
  14. 14. edustajaa. Tyypillisin syy jatkaa oli yleinen kiinnostus toimintaan (n=9), kokemus siitä, että on vasta päässyt perille asioihin (n=5) tai oman asiantuntemuksen ja osaamisen taso, jota haluaa hyödyntää (n=5). Ne, jotka eivät halunneet jatkaa, puolestaan kokivat, että on aika jättää tilaa nuoremmille (n=9). Muina syinä mainittiin esimerkiksi vaalikelvottomuus (n=7) tai ajan priorisointi (n=6). Syyt lopettaa hallinnon opiskelijana toimiminen näyttävät ennemmin keskittyvän ulkoisiin tekijöihin kuten valmistuminen, poismuutto tai- vaalikelvottomuus kuin itse hallinnon opiskelijaedustajana toimimiseen tai motivaatioon. Olen vihdoin oppinut hallinnon tason toimintatapoja ja kykyni vaikuttaa ovat parantuneet sen myötä. Puuha oli ihan mielenkiintoista, mutta mieluiten jätän pelikentän uusille innokkaille. Olen varajäsenenä päässyt osallistumaan vielä suhteellisen vähän toimintaan, mutta jos pääsisin varsinaiseksi, pääsisin jatkamaan itse tärkeänä pitämääni tiedekuntatason vaikuttamista. 3. Opiskelijaedustajaksi ryhtyminen 14 Opiskelijaedustajilta kysyttiin miten he ovat lähteneet mukaan yliopistohallintoon (taulukko 5). Yli puolet heistä oli ilmoittanut itse halukkuudestaan toimia hallinnon opiskelijaedustajana. Noin viidennes lähti edustajaksi opiskelijajärjestön ja kuudennes aikaisemman opiskelijaedustajan pyynnöstä. Vain muutama prosentti lähti opiskelijaedustajaksi jostakin muusta syystä. Vaikka hallinnon opiskelijaedustajaksi lähdetään melko samoista syistä kuin aiemmin, näyttää tässä kyselyssä kuitenkin opiskelijajärjestön rooli hallopediksi rekrytoijana vähentyneen. Opiskelijaedustajaksi lähdetään entistä useammin oma-aloitteisesti ilmoittamalla itse halukkuudestaan. Aiempina vuosina vain reilu 40% on ilmoittanut halukkuudestaan itse ja noin 30% on tullut hakeutuneeksi tehtävään järjestöjen kautta. 2013 2009 2006 2003 Ilmoitti itse halukkuudestaan 57 % 41 % 44 % 44 % Opiskelijajärjestö pyysi 19 % 28 % 28 % 31 % Aikaisempi hallinnon opiskelijaedustaja pyysi 16 % 22 % 18 % 18 % Yliopiston henkilökunnasta joku pyysi 2% 2% 3% 0% Ei ollut muita ehdokkaita 3% 4% 4% 0% Muu 4% 3% 3% 7% Yhteensä (n) 113 223 323 225 Taulukko 5. Minkä vuoksi lähti hallinnon opiskelijaedustajaksi, %.
  15. 15. Vastaajia pyydettiin myös ilmoittamaan kaksi itselle tärkeintä syytä lähteä hallinnon opiskelijaedustajaksi. Mainintoja vastauksista eriteltiin siis 226. Kaksi yleisintä syytä lähteä opiskelijaedustajaksi ovat halua ajaa opiskelijan asiaa hallinnossa (57% vastaajista) ja kiinnostus tehtävään (55%). Reilu neljännes puolestaan halusi saada kokemusta hallinnossa työskentelystä ja kuudennekselle pyyntö lähteä opiskelijaedustajaksi oli yksi tärkeimmistä syistä lähteä mukaan. Vain 13% kiinnostui opiskelijaedustajuudesta ainejärjestötoiminnan kautta. Hieman useampi kuin joka kymmenes lähti mukaan siksi, että koki olevansa tehtävään sopiva ja vajaa kymmenes halusi luoda kontakteja laitoksen tai tiedekunnan henkilökuntaan. Osa myös halusi saada maininnan ansioluetteloon (4%) ja oppia kokoustekniikkaa ja -käytäntöjä (3%). Muita syitä tiedusteltiin avokysymyksellä. Muina syinä mainittiin halua ymmärtää paremmin yliopiston toimintaa, olla perillä muutoksista sekä opiskelijaedustajuuden yleinen kiinnostavuus. Taulukosta 6 huomataan, että edellisiin kyselyihin verrattuna kiinnostus tehtävää kohtaan on noussut yhtä tärkeäksi syyksi lähteä hallinnon opiskelijaedustajaksi kuin halu ajaa opiskelijoiden asiaa. Myös halu ajaa opiskelijan asiaa hallinnossa näyttää muodostuvan entistä tärkeämmäksi syyksi, mutta ero aiempiin vuosiin ei ole tilastollisesti merkitsevä. Sen sijaan ainejärjestön rooli hallintoon innostajana näyttää vähentyneen samoin kuin mukaan lähtemisen perusteluna se, että joku pyysi.. Sisäiseen motivaatioon pohjautuvat syyt lähteä opiskelijaedustajaksi ovat tällä kaudella olleet tyypillisempiä kuin aiemmin ja muiden rooli mukaan kannustajana vähentynyt. Kehitys on siis ollut melko positiivista motivaation kannalta tarkasteltuna. 15 2013 2009 2006 Halusi ajaa opiskelijoiden asiaa hallinnossa 57 % 53 % 48 % Tehtävä kiinnosti 55 % 40 % 50 % Halusi saada kokemusta hallinnossa työskentelystä 27 % 26 % 21 % Pyydettiin mukaan 17 % 24 % 24 % Kiinnostui ainejärjestötoiminnan kautta 13 % 22 % 14 % Koki olevansa tehtävään sopiva 12 % 12 % 19 % Halusi luoda kontakteja laitoksen/ tiedekunnan henkilökuntaan 8% 10 % 10 % Halusi saada maininnan cv:een 4% 6% 5% Muu 4% 4% 4% Halusi oppia kokoustekniikkaa ja kokouskäytäntöjä 3% 5% 5% Yhteensä (n) 113,0 254,5 352,0 Taulukko 6. Kaksi tärkeintä syytä hallinnon opiskelijaedustajaksi lähtemiselle, % maininnoista.
  16. 16. 4. Kokemukset hallinnossa työskentelystä Opiskelijaedustajat valmistautuvat kokouksiin yleensä 10 minuutista tuntiin, ja lukevat vähintäänkin esityslistat ennen kokoukseen saapumista. Enemmistö keskustelee myös toisten opiskelijaedustajien kanssa ennen kokouksia. Hallinnon opiskelijaedustajien aktiivisuus hallinnon asioista tiedottamisessa on kasvanut aiempiin vuosiin verrattuna. Opiskelijaedustajat tosin järjestävät aiempaa vähemmän itse esimerkiksi opiskelijatapaamisia, sillä näkevät koordinoinnin opiskelijajärjestöjen vastuuna. Ilmapiiri hallinnossa koettiin pääsääntöisesti keskustelevana ja opiskelijamyönteisenä. 4.1 Kokouksiin valmistautuminen Opiskelijaedustajilta tiedusteltiin olivatko he saaneet riittävästi päätöksentekoon vaadittavaa tietoa. 18% opiskelijaedustajista koki saaneensa aina ja 71% melko usein riittävästi tietoa. 12% on kuitenkin saanut vain harvoin riittävästi tietoa päätöksenteon tueksi. Kukaan vastaajista ei kokenut, ettei ole koskaan saanut riittävästi tietoa. Vastaukset eivät eroa vuosien 2009 ja 2006 vastauksista, eikä eroja ollut myöskään hallinnon tasojen välillä. 16 Opiskelijaedustajat valmistautuvat yleisimmin kokouksiin lukemalla esityslistat (99% vastaajista). Kolme neljästä opiskelijaedustajasta keskustelee päätettävistä asioista muiden opiskelijaedustajien kanssa. Vajaa neljännes valmistautuu kokouksiin ottamalla yhteyttä opiskelijajärjestöön. Lisätietoja hankitaan myös internetistä tai erilaisista kirjallisista lähteistä (25%) sekä joskus myös yliopiston hallinnon työntekijöiltä (10%). Kaikki opiskelijaedustajat valmistautuvat kokouksiin jollakin tavalla, kun taas vuoden 2009 vastaajista 5% ei valmistautunut kokouksiin mitenkään. Kokouksiin valmistautumisen laatu tai määrä ei ole muuttunut vuosien varrella kokonaisuudessaan. Yksittäisistä asioissa ainoastaan keskustelu muiden opiskelijaedustajien kanssa on muuttunut yleisemmäksi kuin aiempina vuosina. Vuoden 2006 56% vuoden 2013 72%. Kokouksiin valmistautumisella ja sillä, onko saanut riittävästi tietoa, ei ole suoraa yhteyttä toisiinsa. Seitsemän vastaajaa (6%) ilmoitti valmistautuvansa kokouksiin jollain muulla tavalla. Yleisintä olivat keskustelut esimerkiksi muiden hallintoelimeen kuuluvien tahojen tai muiden opiskelijoiden kanssa (n=4). Opiskelijaedustajat käyttävät kokouksiin valmistautumiseen aikaa yleisimmin 10–30 minuuttia (58%) ja toiseksi useimmiten puolesta tunnista tuntiin (32%). Kokouksiin valmistautumiseen käytettyä aikaa kysyttiin edellisistä vuosista poiketen valmiilla asteikolla, joten tulokset eivät ole verrattavissa suoraan aiempien vuosien vastauksiin. Kokouksiin valmistautumiseen käytettyä aikaa kuvataan taulukossa 7. En lainkaan 10–30 min 30–60 min Yli tunnin 4% 58 % 32 % 6% Taulukko 7. Kokouksiin valmistautumiseen käytetty aika, %.
  17. 17. 4.2 Päätettävistä asioista tiedottaminen Opiskelijaedustajilta kysyttiin siitä, millä tavoin he huolehtivat tiedotuksesta. Vastauksia vertailtiin vuoden 2009 ja 2006 vastauksiin. Taulukosta 8 voidaan päätellä, että tavat tiedottaa ovat hieman vaihdelleet eri kausina. Vuoden 2013 vastaajat kertoivat kirjoittaneensa kokousmuistioita useammin kuin edeltäjänsä (28%) ja myös nettisivuille kirjoittaminen on lisääntynyt (15%). Opiskelijaedustajat ovat osallistuneet aiempaa useammin opiskelijaryhmien tapaamisiin, mutta sen sijaan itse järjestäneet opiskelijatapaamisia vähemmän. Epävirallinen keskustelu muiden oman aineen opiskelijoiden kanssa on edelleen tyypillisin tapa tiedottaa asioista. Opiskelijajärjestön hallitukselle tiedottamista sähköpostitse harjoittaa noin puolet opiskelijaedustajista, ja tämä näyttää vähentyneen edelliseen kyselyyn verrattuna. Hallituksen kokouksissa hallintoelimen asioista raportoi edelleen noin puolet. Muita tapoja tiedottaa olivat esimerkiksi erilaisiin muihin tilaisuuksiin osallistuminen tai muiden hallopedien kanssa keskustelu. Vastaajista noin 10% ei tiedota hallinnon asioista millään tavalla. Tämä joukko on pysynyt samansuuruisena aiempiin vuosiin verrattuna. 2013 2006 76 77 72 Tiedottanut opiskelijajärjestön hallituksen jäsenille esim. s-postitse 17 2009 Keskustellut epävirallisesti muiden aineeni opiskelijoiden kanssa Merkitsevät erot p<.05 51 62 52 Raportoinut opiskelijajärjestöni hallituksen kokouksessa 47 52 44 Osallistunut muun opiskelijaryhmän tapaamiseen 51 41 34 Kirjoittanut opiskelijajärjestöni sähköpostilistalle 27 34 36 Laatinut kokousmuistion 28 18 16 2013>2006 Järjestänyt opiskelijatapaamisen 12 25 16 2009>2013 Kirjoittanut opiskelijajärjestöni lehteen 12 13 12 Kirjoittanut opiskelijajärjestöni nettisivulle 15 7 4 Muuten 11 5 6 2009>2006, 2013 2013>2006 2013>2006, 2009 Taulukko 8. Opiskelijaedustajien tekemä hallinnon asioista tiedottaminen vuosina 2006–2013 Vastaajia pyydettiin myös kertomaan, mitkä eri tiedotustavoista ovat säännöllisiä. Säännöllinen tiedotus näyttää hieman lisääntyneen edellisistä vuosista (ks. taulukko 9). Yksittäisinä asioina säännöllinen kokousmuistioiden kirjoittaminen ja osallistuminen opiskelijaryhmien tapaamisiin on lisääntynyt aiemmista vuosista (Ks. Lavikainen & Nokso-Koivisto, 2009, 18; Markkula, 2006, 18). Sen sijaan opiskelijajärjestön hallitukselle tiedottaminen sähköpostitse on vähentynyt. Voikin olla, että tiedotus tapahtuu nykyään enemmän erilaisten verkostojen, kuten facebook-ryhmien kautta.
  18. 18. Ainakin kerran Säännöllisesti % % Keskustellut epävirallisesti muiden aineeni opiskelijoiden kanssa 76 34 Tiedottanut opiskelijajärjestön hallituksen jäsenille esim. sähköpostitse 51 15 Osallistunut muun opiskelijaryhmän tapaamiseen 51 23 Raportoinut opiskelijajärjestöni hallituksen kokouksessa 47 23 Laatinut kokousmuistion 28 13 Kirjoittanut opiskelijajärjestöni sähköpostilistalle 27 7 Kirjoittanut opiskelijajärjestöni nettisivulle 15 3 Kirjoittanut opiskelijajärjestöni lehteen 12 2 Järjestänyt opiskelijatapaamisen 12 4 Muuten 11 6 Taulukko 9. Hallinnon asioista tiedottaminen ja sen säännöllisyys, %. Värikoodi viittaa muutokseen aiempiin vuosiin verrattuna; vaalea nousevasti ja tumma laskevasti. 18 Vastauksia tarkasteltiin myös sillä perusteella, missä hallintoelimessä opiskelijaedustajat ovat (taulukko 10). Laitosneuvostojen jäsenet tiedottavat hallinnon asioista yksipuolisemmin kuin muut opiskelijaedustajat. Laitosneuvostojen opiskelijaedustajat laativat kokousmuistioita muita harvemmin, osallistuvat vähemmän muiden opiskelijaryhmien tapaamisiin tai kirjoittavat opiskelijajärjestön nettisivuille tai lehteen. Kokousmuistioita kirjoittavat eniten yliopistokollegion jäsenet. Tiedekuntaneuvostojen jäsenet raportoivat laitosneuvostojen jäseniä useammin hallinnon asioista etenkin kirjallisessa muodossa. Laitosneuvosto Tdk-neovosto Kollegio Hallitus Keskustellut epävirallisesti opiskelijoiden kanssa 76 % 77 % 92 % 50 % Tiedottanut opiskelijajärjestön hallitukselle esim. sähköpostitse 47 % 54 % 67 % 50 % Raportoinut opiskelijajärjestön hallituksen kokouksessa 42 % 50 % 50 % 50 % Osallistunut muun opiskelijaryhmän tapaamiseen 38 % 67 % 92 % 100 % Kirjoittanut opiskelijoiden sähköpostilistalle 27 % 23 % 42 % 50 % Laatinut kokousmuistion 21 % 31 % 75 % 50 % Järjestänyt opiskelijatapaamisen 8% 15 % 17 % 100 % Kirjoittanut opiskelijajärjestön nettisivuille 6% 25 % 33 % 50 % Kirjoittanut opiskelijajärjestön lehteen 3% 25 % 25 % 50 % Tiedotustapojen määrä (keskiarvo) 2,7 3,8 5,0 6,0 Taulukko 10. Erot tiedotustapojen yleisyydessä hallinnontasoittain
  19. 19. Hallituksen jäsenet järjestävät muita useammin säännöllisiä opiskelijatapaamisia tai osallistuvat niihin. Yliopistotasolla esimerkiksi HYYn koulutuspoliittinen valiokunta tai muut opiskelijatapaamiset ovat mahdollisesti eri tavalla osana tiedonkulkua kuin esimerkiksi laitostasolla. Opiskelijaedustajat viestivät sitä monikanavaisemmin, mitä korkeammalla hallinnon tasolla toimivat. Opiskelijaedustajia pyydettiin kuvailemaan myös käyttämänsä viestintätavan toimivuutta. Tähän kysymykseen vastaisi kuitenkin vain yksi vastaaja. Hänen vastauksensa tiivistää hyvin hallinnosta viestimisen olemusta: Viestinnässä pitää olla omatoiminen, sillä sitä ei osata vaatia. Ei voi olettaa, että kaikki olisivat kiinnostuneita hallinnosta, mutta silti siitä viestiminen on tärkeää. 4.3 Ilmapiiri hallinnossa Opiskelijaedustajilta tiedusteltiin heidän näkemyksiään hallinnon ilmapiiristä nyt kolmatta kertaa. Kysymykseen vastasi 92 opiskelijaedustajaa ja vastauksista eriteltiin 145 mainintaa ja ne on kuvattu taulukossa 11. 19 Hallinnon ilmapiiriä kuvaillaan useimmin ”hyväksi” tai ”opiskelijamyönteiseksi” (23% kaikista maininnoista, yhteensä 46%, n=68). Ilmapiirin mainitaan olevan myös avoin ja keskusteleva (17%, n=24). Positiivisten mainintojen lisäksi ilmapiiriä kuvailtiin kuitenkin myös sisäisesti ristiriitaiseksi (10%, n=14) ja hallintoelimen toimintaa kuvattiin ”kumileimasimena”, joka ei tarjoa aitoja vaikutusmahdollisuuksia (9%, n=13). ”Ilmapiiri on pääosin hyvä ja keskusteleva. Joka kokouksessa käydään periaatteellista keskustelua ja keskustelua käydään useinkin paljon ja erilaisia mielipiteitä nousee. Joskus väittely on suhteellisen tiukkaakin mutta se käydään useimmiten henkilökunnan välillä. Opiskelijoita kuunnellaan aina hyvin, eikä heidän mielipiteitään pyritä tallaamaan.” ”Asioista keskustellaan paljon kriittisesti ja asiantuntevasti, mutta varsinaiset päätäntämahdollisuudet ovat ikävän rajalliset.” Osa vastaajista koki ilmapiirin rennoksi- osa taas melko jäykäksi ja byrokraattiseksi. Rentona ilmapiiriä piti 7 vastaajaa (5%) ja byrokraattisena 9 vastaajaa (7%). Myös opiskelijakielteisestä ilmapiiristä tuli muutamia mainintoja. Näissä maininnoissa kerrotaan, että opiskelijan näkökulmaa vähätellään tai sitä ei kuunnella ja arvosteta. ”Rento, ei turhaa byrokratiaa, kaikkia kuunnellaan, myös opiskelijoiden mielipiteitä kysytään ja arvostetaan” ”Jäykkää, rehtori ja dekaanit eivät kuuntele laitosten ja varsinkaan opiskelijoiden ääntä, joku inhottava päätös on vain päätetty eikä kukaan tiedä kuka sen on päättänyt.” ”Alussa tosi jäykäksi, mutta lopussa varsin rennoksi. Olen jopa saanut erään professorin hymyilemään vitsilleni.”
  20. 20. Verrattuna vuoden 2009 vastauksiin negatiiviset maininnat painottuivat enemmän sisäisiin ristiriitoihin (Lavikainen & Nokso-Koivisto, 2009, 20). Ristiriidat ilmenevät henkilökunnan keskuudessa ja vaikuttavat tunnelman kireyteen. Ristiriitoja raportoitiin kuitenkin vain muutamasta hallintoelimestä. Vaikka vastaajat kokivat että opiskelijoiden mielipiteitä halutaan kuulla ja että asioista keskustellaan, ei vaikutusmahdollisuuksia nähty kuitenkaan olevan kovin paljoa. Moni vastaaja koki, että asiat on päätetty jossain muualla, tai keskustelua saatetaan käydä paljon sellaisista asioista, jotka eivät ole opiskelijan kannalta olennaisia. Suurin osa maininnoista oli kuitenkin positiivisia, ja niiden osuus oli samansuuntainen vuoteen 2009 verrattuna. Kaksi kolmasosaa maininnoista oli luonteeltaan positiivisia ja yksi kolmasosa negatiivisia. Vuonna 2006 51% oli kokenut ilmapiirin myönteisenä ja 20% kielteisenä (ks. Markkula 2006, 22). Kokemukset vaihtelivat hieman hallinnon tasojen välillä. Laitosneuvoston edustajat kuvailivat tiedekuntaneuvoston edustajia useammin ilmapiiriä avoimeksi ja keskustelevaksi, kun tiedekuntaneuvostojen edustajat olivat kokeneet ilmapiirissä enemmän sisäisiä ristiriitoja. 2013 20 Hyvä Opiskelijamyönteinen Avoin ja keskusteleva Sisäiset ristiriidat Kumileimasin Jäykkä ja byrokraattinen Rento Opiskelijakielteinen Huono Vaihteleva 23 % 23 % 17 % 10 % 9% 6% 5% 4% 2% 1% Taulukko 11. Ilmapiiri hallinnossa, % maininnoista 5. Yhteistyö Hallinnon opiskelijaedustajien keskinäinen yhteystyö sujuu hyvin ja se on parantunut aiemmista vuosista. Opiskelijaedustajien yhteiset tapaamiset ovat toimineet hyvänä kommunikaation väylänä. Sen sijaan yhteistyö ylioppilaskunnan kanssa on heikentynyt aiempiin vuosiin verrattuna. Opiskelijaedustajat kokivat erilaiset opiskelijajärjestöjen koordinoimat yhteistyöfoorumit hyödyllisiksi.
  21. 21. 5.1 Yhteistyö eri ryhmien kanssa Edellisten kyselyiden tapaan opiskelijaedustajilta tiedusteltiin myös, miten yhteistyö eri hallintoon osallistuvien tahojen kanssa on toiminut. Edustajat kokivat yhteistyön sujuneen keskimäärin hyvin lähes kaikkien eri tahojen kanssa. Kuviosta 3 nähdään, että parhaiten yhteistyö oli sujunut oman varsinaisen tai varajäsenen kanssa: 86% arvioi yhteistyön sujuneen erittäin tai melko hyvin. Seuraavaksi parhaiten yhteistyö oli mennyt muiden opiskelijaedustajien kanssa. Yhteistyö on sujunut myös muiden opiskelijoiden sekä aine- ja tiedekuntajärjestöjen kanssa hyvin. Muiden hallintoelimen edustajien kuin opiskelijoiden kanssa yhteistyötä on edelleen pitänyt hyvänä lähes kaksi kolmasosaa. Tyytyväisyydessä yhteistyöhön professoriedustajien, keskiryhmän tai esittelijöiden kanssa ei ole eroja. Heikoiten yhteistyö on sujunut ylioppilaskunnan kanssa, jonka kanssa yhteistyön koki hyväksi vain alle puolet (44%). 21 Kuvio 3. Yhteistyön sujuvuus eri tahojen kanssa, %. Yhteistyö oman varsinaisen tai varajäsenen kanssa näyttää selvästi parantuneen sekä edellisestä kyselystä, että myös vuoden 2006 kyselystä. Kuviosta 4 huomaa, että vuonna 2006 ainoastaan 44% koki yhteistyön oman vara- tai varsinaisen jäsenen kanssa erittäin hyväksi, vuonna 2009 jo yli puolet prosenttia ja nyt 63%. Kuvio 4. Yhteistyö oman varsinaisen tai varaedustajan kanssa vuosina 2006–2013, %.
  22. 22. Kuviosta 5 selviää, kuinka yhteistyö ylioppilaskunnan kanssa on kehittynyt vuosien 2006, 2009 ja 2013 välillä. Tyytymättömien osuus yhteistyöhön ylioppilaskunnan kanssa näyttää olevan kasvussa. Nyt 29% opiskelijaedustajista kertoi yhteistyön ylioppilaskunnan kanssa menneen heikosti, kun vuonna 2009 näin arvioi vain 14% ja vuonna 2006 15%. Ylioppilaskunnan tavoitteena on ollut viime vuosina (2011, 2012 ja myös 2014) rakentaa toimiva halloped-verkosto, jonka kautta yhteistyö hallinnon opiskelijaedustajien kanssa tulisi koordinoiduksi. Vuonna 2012 tätä korvattiin tiedekuntajärjestöjen opintovastaavista muodostetulla verkostolla. HYYssä oli tavoitteena toteuttaa myös opas hallinnon opiskelijaedustajille verkkoon (HYYn tavoiteohjelma 2012), jollainen on ollut olemassa vielä vuoden 2006 toimijoille (HYY, 2004). Ylioppilaskunnan strateginen tavoite ottaa hallinnon opiskelijaedustajat selkeämmin osaksi sen edunvalvonnan toteuttamisen ja suunnittelun rakenteita näyttää olevan tällä perusteella hyvinkin tarpeellinen ja ajankohtainen. 22 Kuvio 5. Yhteistyö ylioppilaskunnan kanssa vuosin 2006–2013, %. Muiden kuin oman varsinaisen tai varaedustajan kanssa tai ylioppilaskunnan kanssa yhteistyön laatu ei ole muuttunut vuosien varrella. Ainoastaan professoriedustajien kanssa yhteistyö näyttää antavan viitteitä yhteistyön paranemisesta. Vuonna 2006 55% opiskelijaedustajista oli tyytyväisiä yhteistyöhön professoreiden kanssa mutta nyt 62% raportoi yhteistyön hyväksi. Taulukossa 12 on esitetty eri hallinnon tasoilla toimineiden suhtautuminen yhteistyön sujuvuuteen. Taulukosta nähdään, että hallituksen jäsenet ovat kaikista tyytyväisimpiä yhteistyöhön. Tämän jälkeen tyytyväisin joukko löytyy laitosneuvostoista, joissa erityisen tyytyväisiä opiskelijaedustajat ovat verrattuna muihin opiskelijoiden kanssa tehtyyn yhteistyöhön sekä yhteistyöhön keskiryhmän, professoreiden ja esittelijöiden kanssa. Onkin melko luonnollista, että yhteistyö näiden tahojen kanssa sujuu nimenomaan laitostasolla, jossa yhteistyötä tehdään paljon oppiainetasolla, missä toimijat tuntevat toisensa.
  23. 23. Tiedekuntaneuvoston opiskelijajäsenet arvioivat yhteistyötä ylioppilaskunnan ja esittelijöiden kanssa muita heikommaksi. Tiedonkulun ja oikea-aikaisen vaikuttamistyön kannalta tämä on hieman huolestuttavaa, sillä ylioppilaskunnalla ja valmistelijoilla on usein hallussaan tietoa niistä asioista, joita tullaan käsittelemään tiedekuntaneuvostossa, tai muulla tavalla ratkaisemaan tiedekuntatasolla. Kollegion jäsenten ja aine- ja tiedekuntajärjestöjen välisessä yhteistyössä on kehittämisen mahdollisuuksia. Opiskelijaedustaja toimii tiedekuntansa opiskelijoiden silminä ja korvina kollegiossa, jossa keskustellaan yliopistoyhteisön ajankohtaisista asioista. Vain 58% kollegion jäsenistä piti yhteistyötä aine- tai tiedekuntajärjestönsä kanssa hyvänä. Laitosneuv. (n=66) Tdk-neuv. (n=54) Kollegio (n=11) Hallitus (n=2) Opiskelijaedustajien kanssa 86 86 75 100 Oman varsinaisen/varan kanssa 84 86 83 100 Muiden opiskelijoiden kanssa 67 67 50 70 70 58 100 Virkamiesten ja esittelijöiden kanssa 70 56 70 100 Keskiryhmän kanssa 23 80 Aine- ja/tai Tdk-järjestön kanssa 67 59 50 100 Professoreiden kanssa 64 55 50 100 Ylioppilaskunnan kanssa 42 32 64 100 Keskiarvo 70 64 65 94 Taulukko 12. Yhteistyön sujuminen erittäin tai melko hyvin eri hallinnon tasoilla, %. Yhteistyön laadussa on tapahtunut jonkin verran muutoksia vuosien varrella myös hallinnon tasoittain tarkasteltuna. Taulukosta 13 käy ilmi, että laitosneuvoston jäsenten ja esittelijöiden välinen yhteistyö on parantunut vuodesta 2009, jolloin 60% opiskelijaedustajista arvioi yhteistyön hyväksi, kun nyt näin teki jo 70%. Myös yhteistyö muiden opiskelijoiden kanssa koettiin 10 prosenttiyksikköä paremmaksi kuin neljä vuotta sitten. Syitä näihin muutoksiin on vaikea arvioida, mutta vuonna 2009 käynnissä olleella laitosrakenneuudistuksella voi olla vaikutusta mahdollisiin yhteistyön vaikeuksiin tällöin.
  24. 24. 2013 2009 2006 2003 Opiskelijaedustajien kanssa 86 86 89 83 Oman varsinaisen/varaedustajan kanssa 84 84 76 Muiden opiskelijoiden kanssa 80 80 76 Aine- ja/tai tdk-järjestön kanssa 70 70 79 Virkamiesten ja esittelijöiden kanssa 70 70 63 Keskiryhmän kanssa 67 67 65 72 Professoreiden kanssa 64 64 58 59 Ylioppilaskunnan kanssa 42 42 49 Taulukko 13. Laitosneuvostojen opiskelijaedustajien kokemus yhteistyön sujumisesta erittäin tai melko hyvin vuosina 2003–2013, %. 24 Taulukosta 14 huomaa, että tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustajien yhteistyö muiden hallintoelimen edustajien kanssa on ollut viimevuosina selvästi paremmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Yhteistyö oman varsinaisen tai varaedustajan kanssa näyttää hieman parantuneen viime vuosina; vuonna 2006 ainoastaan 72% arvioi yhteistyön hyväksi, kun vuonna 2013 näin arvioi jo 86%. Sen sijaan yhteistyö opiskelijajärjestöjen, ylioppilaskunnan sekä esittelijöiden kanssa näyttää heikentyneen. Tulosten perusteella näyttää erityisesti siltä, että ylioppilaskunnan tulisi parantaa yhteydenpitoaan erityisesti tiedekuntaneuvostojen edustajien kanssa. Lisäksi tiedekuntajärjestöjen ja tiedekuntaneuvostojen hallinnon opiskelijaedustajien välinen yhteistyö näyttäisi kaipaavan tukea ja apua ylioppilaskunnalta, mikäli yhtä hyvään yhteistyön tasoon kuin aiempina vuosina halutaan päästä. 2013 2009 2006 2003 Opiskelijaedustajien kanssa 86 89 83 69 Oman varsinaisen/varan kanssa 86 80 72 Aine- ja/tai tdk-järjestön kanssa 70 77 86 Muiden opiskelijoiden kanssa 67 67 67 Keskiryhmän kanssa 59 73 61 Virkamiesten ja esittelijöiden kanssa 56 68 75 Professoreiden kanssa 55 49 51 Ylioppilaskunnan kanssa 32 50 53 46 37 Taulukko 14. Tiedekuntaneuvostojen opiskelijaedustajien kokemus yhteistyön sujumisesta erittäin tai melko hyvin vuosina 2003–2013, %. Helsingin yliopiston hallitusta kutsuttiin ennen vuonna 2010 voimaan tullutta uudistusta konsistoriksi. Konsistorin rooli erosi jonkin verran nykyisestä hallituksesta ja siellä oli myös suurempi joukko opiskelijoita edustettuna. Hallituksen jäsenten kokemus yhteistyön sujuvuudesta on parantunut vuosien kuluessa. Kokonaisuudessaan yhteistyötä eri tahojen kanssa hallituksen jäsenet arvioivat hyväksi 94% maininnoista. Vuonna 2009 ainoastaan
  25. 25. kolme neljäsosaa maininnoista oli positiivisia, vuonna 2006 59% ja vuonna 2003 73%. Voikin olla, että joukon pienentyminen ja vaikutusvallan lisääntyminen on vaikuttanut positiivisesti yhteistyöhön eri tahojen kanssa. 5.2 Yhteistyö opiskelijaedustajien kesken Vastaajilta tiedusteltiin, miten tiedonkulku ja yhteistyö on hoidettu muiden opiskelijaedustajien kanssa. Vastaajat saivat valita niin monta vaihtoehtoa kuin kokivat tarpeelliseksi. Vastauksia vertailtiin eri vuosien välillä sen mukaan, kuinka suuren osuuden maininnoista eri yhteydenpitotavat saivat. Taulukosta 15 selviää, että useimmiten yhteydenpito opiskelijaedustajien välillä tapahtuu sähköpostitse (82%). Seuraavaksi yleisimmin (75%) yhteyttä pidetään epävirallisten tapaamisten ja keskusteluiden kautta. Myös aine- ja/tai tiedekuntajärjestön järjestämät tapaamiset ovat monille (41%) tuttuja yhteistyön muotoja. Selvästi harvemmin tiedonkulkua ja yhteistyötä hoidetaan tiedotus- ja koulutustilaisuuksissa (12%) sekä ylioppilaskunnan kautta (9%). Muina tapoina mainittiin facebook-yhteisöt ja irc. Yhteydenpito ei kovinkaan usein ole säännöllistä, vaan paljolti henkilöiden omasta aktiivisuudesta riippuvaista tai asiakohtaista. 25 Hallituksen jäsenet ja kollegion jäsenet mainitsivat muita useammin pitävänsä yhteyttä toisiinsa ylioppilaskunnan kautta (hallitus 100%, kollegio 58%), mikä onkin luonnollista niiden ollessa yliopiston tason toimielimiä. Tiedekuntaneuvostojen opiskelijaedustajille sen sijaan yhteydenpito aine- tai tiedekuntajärjestön kautta on suosittu tapa; heistä 52% huolehtii yhteydenpidosta tällä tavoin (27% säännöllisesti). Tiedekuntatason edunvalvonnan koordinointi kuuluukin tiedekuntajärjestön vastuulle. Laitosneuvoston jäsenistä vain 29% piti yhteyttä toisiinsa aine- ja/tai tiedekuntajärjestön tapaamisten kautta. Laitostasolta puuttuukin monessa tiedekunnassa koordinoiva taho, joka voisi toimia opiskelijaedustajia ja ainejärjestöjä kokoavana voimana. Tässä olisikin järjestöille mahdollista jalansijaa. Yhteydenpito Säännöllistä Sähköpostitse 82 % 36 % Epävirallisissa tapaamisissa 75 % 33 % Aine- ja/tai tiedekuntajärjestön tapaamisissa 41 % 18 % Muuten 18 % 12 % Tiedotus- ja koulutustilaisuuksissa 12 % 2% Ylioppilaskunnan kautta 9% 4% Yhteensä (n) 268 118 Taulukko 15. Yhteydenpito opiskelijaedustajien välillä, %.
  26. 26. Taulukosta 16 huomaa, että yhteydenpidon tavat ovat pysyneet hyvin samankaltaisina vuodesta toiseen. Opiskelijaedustajat hoitavat edelleen tiedonkulun ja yhteistyön yleisimmin sähköpostitse. Sähköpostitse tapahtuva yhteydenpito sai 37% kaikista maininnoista. Sähköpostin hieman vähentynyt käyttö johtunee todennäköisesti pitkälti siitä, että facebookin käyttö yhteydenpidossa on lisääntynyt: ”muu” tapa hoitaa tiedonkulkua on kasvattanut suosiotaan, ja tässä lähes kaikki ilmoittivat käyttävänsä facebookia, mutta myös irciä (n=19). Vuosi n Sähköpostitse Epävirallisissa tapaamisissa Aine-/tdk-järjestön tapaamisissa Ylioppilaskunnan kautta 2003 304 46 % 26 % 16 % 4% 2006 694 40 % 34 % 17 % Tiedotus- ja koulutustilaisuuksissa 5% Muuten 8% 4% 3% 2009 519 39 % 35 % 20 % 3% 4% 2% 2013 254 37 % 33 % 18 % 4% 6% 8% Taulukko 16. Yhteydenpito opiskelijaedustajien välillä vuosina 2003-2013, % maininnoista. 5.3 Parasta yhteistyötä ovat tapaamiset 26 Hallinnon opiskelijaedustajia pyydettiin kertomaan, millaisesta yhteistyöstä on hyötynyt eniten muiden opiskelijaedustajien kanssa (taulukko 17). Kysymykseen vastasi 89 henkeä. Ehdottomasti tärkeimpänä pidettiin tapaamisia toisten hallinnon opiskelijaedustajien kanssa kasvotusten (44% maininnoista). Tällaisia tapaamisia pidettiin usein ennen kokouksen alkua tai muina aikoina vaikkapa kahvikupin ääressä. Sähköpostin tai facebookin kautta tapahtuvaa ajatustenvaihtoa pidettiin myös hyödyllisenä. Opiskelijajärjestön koordinoimaan yhteistyöhön, jossa kaikki opintoasioiden kanssa toimivat kohtaavat toisiaan, näytti olevan myös moni tyytyväinen (9%). Konkreettisten yhteistyön muotojen lisäksi osa eritteli vastauksissaan yhteistyön erilaisia tyylejä ja yhteishengen merkitystä (muut tavat 12%). Tapaamiset hallopedien kanssa, tapaamiset ennen kokousta 44 % sähköposti 16 % Muut tavat 12 % Facebook 11 % Opiskelijajärjestön järjestämät tapaamiset 9% Vapaamuotoiset ja satunnaiset keskustelut 7% Ei yhteistyötä 1% Yhteensä (n) 89 Taulukko 17. Mistä yhteydenpitotavoista on ollut eniten hyötyä, % maininnoista.
  27. 27. Keskustelusta ennen kokousta on ollut hyötyä ja monissa asioissa opiskelijaedustajien yhtenäisellä mielipiteellä on enemmän painoarvoa kuin yksittäisen edustajan sanomisilla. Joku toinen edustaja on myös saattanut kiinnittää huomiota johonkin itse sivuuttamaani asiaan, jolloin yhdessä keskustellen yleensä asiat tulevat kattavammin esille koko ryhmässä. Tapaamiset myös lisäävät yhteisöllisyyttä. Sähköpostilistalla käyty keskustelu on ollut ajantasaista, mutta paras anti on tullut kasvokkain kahvin ääressä tavatessa. Facebook-ryhmästä, ennen kokousta pidetyistä ”aamiaspalavereista”. Tiedekuntajärjestön hallopedien säännölliset kokoukset ovat olleet ehdottoman tärkeitä. 5.3 Joskus yhteistyö kangertelee 27 Opiskelijaedustajia pyydettiin erittelemään vielä tarkemmin sitä, minkä tahon kanssa yhteistyö kangertelee, sekä pohtimaan miten tilannetta voisi parantaa. Yleisimmin yhteistyössä oli ongelmia ylioppilaskunnan kanssa (n=17). Muutama hallinnon opiskelijaedustaja nosti esiin, ettei ylioppilaskunnasta ole kuulunut mitään perehdytysten jälkeen. Osa toisaalta koki, ettei ole kaivannutkaan tätä yhteistyötä, sillä HYYssä ei tunneta kaikkien tiedekuntien käytäntöjä. Ylioppilaskunnalta toivottiin kuitenkin tapaamisia ja koulutuksia hallinnon opiskelijaedustajille, sekä halloped-verkoston luomista. Myös tiedekuntajärjestöjen opintovastaavien tapaamisten kautta tapahtunutta yhteistyötä pidettiin hyödyllisenä ja aktiivista tiedottamista ajankohtaisista asioista. Yhteistyön kangertelusta ylioppilaskunnan kanssa mainittiin huomattavasti vähemmän (n=9) vuoden 2009 kyselyssä, jossa eniten ongelmia ilmaistiin olevan professoriedustajien kanssa (n=22) ja jonkin verran myös keskiryhmän kanssa (n=15) (Lavikainen & NoksoKoivisto, 2009, 40). Yhteistyö keskiryhmän ja professorien kanssa on kangerrellut tällä kaudella vähemmän kuin aiempina vuosina. Ongelmista professoreiden kanssa raportoi vain 4 vastaajaa ja keskiryhmän kanssa 5. Ongelmien syynä nähtiin luontevien kontaktien puute, minkä takia suhtautuminen koettiin välinpitämättömänä. Tähän esitettiin ratkaisuna hallintoelimen muiden toimijoiden kanssa tutustuminen; tapaamiset ja käytäväkeskustelut. Osa koki yhteistyön kangertelevan toisten hallinnon opiskelijaedustajien tai oman varsinaisen tai varajäsenen kanssa (n=11). Syyksi mainittiin joissakin vastauksissa henkilökemiat, mutta ennen kaikkea yhteisen foorumin puute. Tällaisen järjestämisestä toivottiin tiedekuntajärjestön ottavan aktiivista roolia. Yhteistyön kangertelusta aine- tai tiedekuntajärjestön kanssa raportoi seitsemän vastaajaa. Mielestäni pitäisi muodostaa jonkinlainen selkeä tukirakenne ja kommunikaatiostrategia kaikkien hallinnon opiskelijaedustajien ja järjestöjen edustajien välillä, ainakin tiedekuntatasolla, jotta tieto kulkee ja edustajat voivat aidosti edustaa opiskelijoita kokonaisuudessaan - eivät vain omia mielipiteitään. Uusille edustajille tulisi myös jo alkuvaiheessa painottaa kommunikaation merkitystä.
  28. 28. 6. Vaikuttaminen hallinnossa Hallinnossa opiskelijaedustajat pystyvät parhaiten vaikuttamaan opiskelun ja opetuksen kehittämiseen liittyviin asioihin. Vaikutusmahdollisuudet etenkin henkilövalintoihin ovat heikentyneet viime vuosina, sen sijaan strategisen tason linjauksiin pystytään vaikuttamaan paremmin kuin ennen. Parhaiten opiskelijaedustajat ovat kokeneet voivansa vaikuttaa luomalla kontakteja henkilöstöön ja tapaamalla heitä kokousten ulkopuolella. Opiskelijaedustajat arvioivat opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen tuntevan vaikutusmahdollisuutensa melko heikosti ja vaikuttaminen opiskelijaedustajien kautta näyttääkin laskeneen aiemmista vuosista. 6.1. Vaikuttamismahdollisuudet 28 Hallinnon opiskelijaedustajia pyydettiin arvioimaan vaikutusmahdollisuuksiaan asioiden valmistelu- ja päätöksentekovaiheissa. Kuviosta 6 nähdään, että valmisteluvaiheessa opiskelijat kokivat voivansa vaikuttaa parhaiten opetuksen kehittämiseen: tähän koki voivansa vaikuttaa vajaa puolet vastaajista. Toisaalta lähes puolet myös vastasi, että on voinut vaikuttaa opetuksen kehittämiseen valmisteluvaiheessa vain melko vähän tai ei lainkaan. Seuraavaksi eniten opiskelijaedustajat kokivat voivansa vaikuttaa opetusohjelmaan, tutkintovaatimuksiin ja virantäyttöihin. Erittäin paljon Melko paljon Jonkin verran Melko vähän ei lainkaan Opinnäytteiden arvostelu 1 0 7 8 8 8 20 21 64 63 Yliopistotason strategiset linjaukset 4 11 7 25 53 Tehtävien täytöt (esim. professuurit) 1 17 7 28 48 Henkilöstöpolitiikka ja henkilöstösuunnitelma 1 9 11 32 47 Yliopiston organisaatiouudistus (esim. reformiryhmän ehdotukset) 2 15 11 27 45 Budjetti ja määrärahojen käyttö sekä tila-asiat 4 13 10 34 39 Opiskelijavalinnat 4 14 16 29 38 Tiedekunnan ja laitoksen tavoiteohjelmat ja toimintasuunnitelmat 3 23 22 23 29 Opetusohjelma 5 24 16 28 28 Tutkintovaatimukset 4 23 16 31 26 Opetuksen kehittäminen 8 38 9 23 22 Dosenttinimitykset Kuvio 6. Vaikuttamismahdollisuudet valmisteluvaiheessa, %.
  29. 29. Melko vähän vaikutusvaltaa opiskelijoilla on kokemustensa mukaan budjettiin ja määrärahojen käyttöön sekä henkilöstöpolitiikkaan ja henkilöstösuunnitelmaan. Vähiten opiskelijat kokevat voivansa vaikuttaa opinnäytteiden arvosteluun ja yliopiston strategiaan liittyviin asioihin sekä dosenttinimityksiin. Yli puolet edustajista kokee, että ei ole voinut vaikuttaa näihin asioihin lainkaan valmisteluvaiheessa. Opinnäytteiden arvostelun osalta tämä on melko ymmärrettävää, sillä mikäli yleisempiä linjauksia arvostelun suhteen ei ole käsitelty hallintoelimissä, arvosanat tulevat käsittelyyn suoraan tarkastajilta. Yliopistotason strategia valmisteltiin pitkälti vuoden 2011 aikana, minkä vuoksi vaikuttamismahdollisuudet lienevät olleen reaalisesti hyvin vähäisiä enää tällä kaudella. Edelliseen kyselyyn verratessa havaitaan, että hallinnon opiskelijaedustajien vaikutusmahdollisuudet asioiden valmisteluvaiheessa ovat yleisesti heikentyneet. Taulukossa 18 kuvataan niiden vastaajien osuus, jotka ovat pystyneet vaikuttamaan melko tai erittäin paljon kyseiseen asiaan valmisteluvaiheessa. Eroa on sekä vuoden 2009 että vuoden 2006 tilanteeseen. Tehtävien täyttöihin ja dosenttinimityksiin koetaan olevan heikommat vaikuttamismahdollisuudet kuin ennen. Myös mahdollisuudet vaikuttaa valmisteluvaiheessa opetukseen liittyviin asioihin, kuten opetusohjelmaan ja tutkintovaatimuksiin, ovat aiempaa vähäisemmät. Sen sijaan strategisen tason asioiden valmisteluun, kuten tiedekuntien ja laitosten tavoiteohjelmiin ja toimintasuunnitelmiin opiskelijaedustajat kokivat voineensa vaikuttaa paremmin kuin ennen. 29 2013 2009 2006 Yliopistotason strategiset linjaukset 15 7 9 Tiedekunnan ja laitoksen tavoiteohjelmat ja toimintasuunnitelmat 26 18 19 Tehtävien täytöt (esim. professuurit) 18 39 30 Dosenttinimitykset 7 15 14 Budjetti ja määrärahojen käyttö sekä tila-asiat 17 14 13 Henkilöstöpolitiikka ja henkilöstösuunnitelma 10 14 11 Opiskelijavalinnat 18 21 20 Tutkintovaatimukset 27 40 39 Opetusohjelma 28 43 36 Opetuksen kehittäminen 46 53 45 Opinnäytteiden arvostelu 8 8 9 Yliopiston organisaatiouudistus (esim. reformiryhmän ehdotukset) 17 17 Muu asia, mikä? Keskiarvo 12 20 21 23 22 Taulukko 18. Vaikuttamismahdollisuudet valmisteluvaiheessa vuosina 2006–2013. Niiden vastaajien osuus (%), jotka pystyneet vaikuttamaan melko tai erittäin paljon.
  30. 30. Kuviossa 7 on esitetty, kuinka paljon opiskelijaedustajat kokivat voivansa vaikuttaa asioihin päätöksentekovaiheessa. Listan kärjessä on valmisteluvaiheen tapaan opetuksen kehittäminen, johon noin kolmasosa vastaajista koki voivansa vaikuttaa paljon päätöksentekovaiheessa. Seuraavaksi eniten opiskelijaedustajat voivat päätöksentekovaiheessa vaikuttaa opetusohjelmaan sekä tavoiteohjelmiin ja toimintasuunnitelmiin. Vähiten he voivat valmisteluvaiheen tapaan vaikuttaa opinnäytteiden arvosteluun, yliopiston strategiaan ja dosenttinimityksiin. Erittäin paljon Melko paljon Jonkin verran Melko vähän Ei lainkaan 1 10 9 25 55 Yliopistotason strategiset linjaukset 3 15 8 26 49 Dosenttinimitykset 2 10 8 34 46 Tehtävien täytöt (esim. professuurit) 1 20 8 35 35 Yliopiston organisaatiouudistus (esim. reformiryhmän ehdotukset) 1 17 15 33 34 Henkilöstöpolitiikka ja henkilöstösuunnitelma 3 11 14 43 30 Opiskelijavalinnat 3 22 11 35 29 Tutkintovaatimukset 4 27 13 33 24 Budjetti ja määrärahojen käyttö sekä tila-asiat 3 13 21 40 23 Tiedekunnan ja laitoksen tavoiteohjelmat ja toimintasuunnitelmat 2 25 17 35 21 Opetusohjelma 4 27 18 31 21 Opetuksen kehittäminen 7 27 19 26 21 Opinnäytteiden arvostelu 30 Kuvio 7. Vaikuttamismahdollisuudet päätöksentekovaiheessa, %. Edelliseen kyselyyn verrattuna vaikuttamismahdollisuudet kokonaisuudessaan myös päätöksentekovaiheessa näyttävät hieman heikentyneet, mutta eroa vuoden 2006 vastauksiin ei ole. Yksittäisten asioiden kohdalla mahdollisuudet vaikuttaa yliopistotason strategisiin linjauksiin sekä tiedekunnan tai laitoksen tavoiteohjelmiin ja toimintasuunnitelmiin ovat parantuneet. Yhtenä syynä tähän voi olla paitsi niiden käsittelyn ajankohtaisuus myös niiden merkityksen kasvu eri hallintoelimissä. Sen sijaan opetukseen ja opiskeluun liittyviin asioihin kuten tutkintovaatimuksiin, opetusohjelmaan ja opetuksen kehittämiseen, on nyt vaikeampi vaikuttaa päätöksentekovaiheessa kuin kaudella 2007–2009. Laitoskokojen kasvu ja edellä mainittujen asioiden siirtyminen enemmän muualle valmisteltavaksi on voinut vaikuttaa tähän kokemuksen. Myös henkilövalintoihin vaikuttamismahdollisuudet päätöksentekovaiheessa on koettu heikommiksi kuin ennen. Toisaalta merkittävät henkilövalinnat kuten dekaanin ja laitosjohtajan valinnat ovat tällä kaudella olleet vasta edessä kyselyn vastaamishetkellä. Taulukossa 19 kuvataan edellä mainittuja muutoksia vaikutusmahdollisuuksiin päätöksentekovaiheessa.
  31. 31. 2013 2009 2006 Yliopistotason strategiset linjaukset 7 7 27 20 14 Tehtävien täytöt (esim. professuurit) 21 48 30 Dosenttinimitykset 12 24 19 Budjetti ja määrärahojen käyttö sekä tila-asiat 16 22 20 Henkilöstöpolitiikka ja henkilöstösuunnitelma 14 20 15 Opiskelijavalinnat 25 31 18 Tutkintovaatimukset 30 43 34 Opetusohjelma 31 44 33 Opetuksen kehittäminen 33 48 36 Opinnäytteiden arvostelu 11 8 8 Yliopiston organisaatiouudistus (esim. reformiryhmän ehdotukset) 18 18 Muu 15 11 17 Keskiarvo 31 18 Tiedekunnan ja laitoksen tavoiteohjelmat ja toimintasuunnitelmat 21 27 21 Taulukko 19. Vaikuttamismahdollisuudet päätöksentekovaiheessa vuosina 2006–2013. Niiden vastaajien osuus (%), jotka pystyneet vaikuttamaan melko tai erittäin paljon. Kaiken kaikkiaan opiskelijaedustajat kokevat voivansa vaikuttaa asioihin hieman paremmin päätöksentekovaiheessa kuin valmisteluvaiheessa. Yksittäisistä asioista dosenttinimityksiin, budjettiin ja määrärahoihin, henkilöstöpolitiikkaan sekä opinnäytteiden arvosteluun pystyttiin vaikuttamaan paremmin päätöksentekovaiheessa. Opetuksen kehittämiseen vaikuttamismahdollisuudet olivat kuitenkin paremmat valmisteluvaiheessa. Muiden asioiden kohdalla ei ollut eroa. Kysymyksen vastaukset eivät suoraan kerro, miten opiskelijaedustajat kokevat toiminnan vaikuttavuuden vaikka vaikutusmahdollisuus sinällään on olemassa. Avoimet vastaukset antavat osviittaa siitä, että valmisteluvaiheessa vaikuttaminen on kaikista tehokkainta, jos opiskelijalla on siihen tarjolla aika ja tila. 6.2 Eri hallinnon tasoilla vaikuttaminen Hallinnon opiskelijaedustajilta pyydettiin arviota hallinnon tasoittain, millaiset vaikutusmahdollisuudet siellä ovat (Kuvio 8) 1. Parhaat mahdollisuudet vaikuttaa koettiin olevan yliopiston hallituksessa, jossa molemmat edustajat arvioivat vaikuttamismahdollisuudet erittäin hyviksi. Laitosneuvoston ja tiedekuntaneuvoston välillä ei näytä olevan juuri eroa. Näissä molemmissa vaikutusmahdollisuudet koetaan ennemmin hyviksi kuin huonoiksi, ja reilu neljäkymmentä prosenttia kokee vaikutusmahdollisuudet melko tai erittäin hyviksi. Kollegiossa sen sijaan vaikutusmahdollisuudet koetaan melko huonoina. Vaikutusmahdollisuuksissa ei ole kokonaisuudessaan havaittavissa muutosta tiedekunta- ja laitosneuvostoissa kausien 2004–2013 aikana. Hallituksessa vaikuttamismahdollisuudet arvioitiin paremmiksi kuin entisessä konsistorissa. 1 Osa arvioi myös niitä hallinnontasoja, joilla ei ole edustajana. Nämä vastaukset poistettiin analyysista.
  32. 32. Kuvio 8. Vaikutusmahdollisuudet eri hallinnontasoilla, %. Vertailua koetuissa vaikutusmahdollisuuksissa tehtiin myös yksittäisissä asioissa hallinnon tasojen välillä. Myös tässä korostuu hallituksen jäsenten kokemus paremmista vaikuttamisen mahdollisuuksista. 32 Yliopiston hallituksen tehtävät määritellään yliopistolaissa (14 §). Hallituksen tehtävänä on muun muassa päättää yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista sekä päättää yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelmasta, talousarviosta ja laatia tilinpäätös. Hallituksen laaja toimivalta yliopistotason päätöksenteossa tekee ymmärrettäväksi myös hallituksen opiskelijajäsenten kokemuksen hyvistä vaikuttamisen mahdollisuuksista. Molemmat hallituksen jäsenet kokivat voineensa vaikuttaa yliopiston organisaatiouudistukseen päätöksentekovaiheessa erittäin tai melko paljon ja valmisteluvaiheessa erittäin paljon. Muista vastaajista noin 70% koki, että on pystynyt vaikuttamaan tähän ainoastaan melko vähän tai ei lainkaan. Hallituksen jäsenet kokivat voineensa vaikuttaa opetuksen kehittämiseen päätöksentekovaiheessa erittäin paljon. Muista opiskelijaedustajista erittäin tai melko paljon koki voineensa vaikuttaa noin kolmannes. Myös henkilöstöpolitiikkaan sekä budjetti ja määrärahojen käyttöön hallituksen jäsenet kokivat voitavansa vaikuttaa erittäin paljon. Muissa elimissä sen sijaan kolme neljäsosaa koki voivansa vaikuttaa henkilöstöpolitiikkaan melko vähän tai ei lainkaan ja budjettiin ja määrärahojen käyttöön kaksi kolmesta (valmisteluvaiheessa 75%). Myös tehtäväntäyttöihin hallituksen jäsenet kokivat voineensa vaikuttaa paremmin kuin muut. Parhaiten yliopiston strategiaan kokivat voineensa vaikuttaa yliopiston hallituksen sekä yliopistokollegion jäsenet. Kollegiosta strategiaan ainakin jonkin verran oli kokenut voineensa vaikuttaa yli 90% edustajista päätöksentekovaiheessa ja kaksi kolmasosaa valmisteluvaiheessa (11 vastaajasta). Hallituksen jäsenistä molemmat kokivat voineensa vaikuttaa siihen erittäin paljon. Muista vastaajista yli puolet koki, ettei ole voinut vaikuttaa yliopiston strategiaan lainkaan missään vaiheessa.
  33. 33. Yliopistolain (22 §) mukaan yliopistokollegion tehtäviin kuuluu yliopiston hallituksen ulkopuolisten jäsenten nimeäminen, kanslerin valitseminen ja hallituksen jäsenten lukumäärästä ja toimikaudesta päättäminen. Lisäksi kollegion tarkoituksena on kokoontua vähintään kaksi kertaa vuodessa keskustelemaan merkittävistä, koko yliopistoyhteisöä koskevista kysymyksistä (JS 8§). Tiedekuntaneuvoston tehtäviä ovat Helsingin yliopiston johtosäännön (10 §) mukaan muun muassa käsitellä tiedekunnan tavoiteohjelma sekä siihen sisältyvä henkilöstösuunnitelma ja tiedekunnan talousarvio. Se päättää tiedekunnan tutkintoihin liittyvistä pysyväismääräyksistä, hyväksyy tutkintovaatimukset sekä opinnäytteet ja päättää opiskelijavalintojen perusteista. Myös tehtäväntäyttöihin liittyvät kysymykset sekä opetuksen ja tutkimuksen laatu ovat tiedekuntaneuvostossa käsiteltäviä asioita. Tiedekuntaneuvoston tulee myös tehdä esitys uusien opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista. 33 Tiedekuntaneuvoston jäsenistä neljännes koki voineensa vaikuttaa päätöksentekovaiheessa opinnäytteiden arvosteluun erittäin tai melko paljon. Muista vastaajaryhmistä näin koki ainoastaan 5%. Tiedekuntaneuvoston jäsenet kokivat voineensa vaikuttaa myös melko tai erittäin paljon tiedekunnan tavoiteohjelmaan (35% vastanneista päätöksentekovaiheessa, 42% valmisteluvaiheessa), kun muista vastaajaryhmistä vain 21% koki voineensa vaikuttaa tavoiteohjelmaan tai laitoksen toimintasuunnitelmaan erittäin tai melko paljon päätöksentekovaiheessa, ja 13% valmisteluvaiheessa. Tiedekuntaneuvoston edustajista lähes 50% koki, että on pystynyt vaikuttamaan tutkintovaatimuksiin niiden valmisteluvaiheessa melko tai erittäin paljon. Muista vastaajista ainoastaan 13% koki samoin. Laitosneuvoston tehtäviin kuuluu tiedekuntaneuvoston lailla opetuksen kehittämiseen, tutkintoihin ja opinnäytteisiin liittyviä kysymyksiä sekä tehtäväntäytöt (JS 11 §). Laitosneuvoston jäsenet eivät kokeneet missään asioissa vaikuttamismahdollisuuksiaan paremmiksi kuin mitä muiden hallintoelinten edustajat olivat arvioineet. 6.3 Aikaansaannokset hallintokaudella Opiskelijaedustajilta tiedusteltiin myös kokemuksia omista aikaansaannoksistaan opiskelijaedustajana. Kysymykseen vastasi 71 opiskelijaedustajaa, joiden vastauksista eriteltiin aluksi 108 mainintaa. Muutama vastaaja kertoi, ettei ole saanut aikaan mitään (n=9), tai ainakaan ei kyennyt konkretisoimaan sitä. Moni korosti yhteistyön merkitystä muiden opiskelijaedustajien ja opiskelijajärjestöjen kanssa. Lisäksi joukossa oli yksi vastaus, jota ei ollut mahdollista luokitella mihinkään luokkaan. Muutama opiskelijaedustaja kertoi myös, että varaedustajana toimimisen vuoksi on ollut itse lähinnä tuuraamassa varsinaista edustajaa. Jäljelle jääneistä vastauksista eriteltiin 97 mainintaa erilaisista aikaansaannoksista, jotka on koottu taulukkoon 20.
  34. 34. Opiskelun ja opetuksen kehittämiseen liittyvät asiat 37 Pitänyt yleisesti esillä opiskelijoiden näkökulmaa 25 Strategia, tavoite- ja toimintasuunnitelmat 10 Tehtävien täytöt ja dosenttinimitykset 9 Opiskelutilat ja –välineet 7 Tiedottanut opiskelijoille tai parantanut muuten hallinnon ja opiskelijoiden vuoropuhelua 6 Parantanut henkilökunnan ja opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta 5 Yhteensä (n) 97 Taulukko 20. Mitä opiskelijaedustajat saivat aikaan, % maininnoista. Yleisimmin opiskelijaedustajat kokivat voineensa vaikuttaa opiskelun ja opetuksen kehittämiseen. Kaudella on päätetty tiedekuntien ja laitosten tavoiteohjelmista ja toimintasuunnitelmista, sekä monissa paikoissa myös uudistettu tutkintorakenteita. Moni kuvaili päässeensä opiskelijana hyvin mukaan näihin prosesseihin tuomaan opiskelijanäkökulmaa esille. ”Tiedekunnan tavoiteohjelmaan saatiin opiskelijoille tärkeitä asioita opiskelun esteiden poistamiseen liittyen. Tapasimme dekaania ja opintoasiainpäällikköä aiheesta ja pidimme opiskelijatapaamisen, jossa esittelin tavoiteohjelmaluonnosta.” 34 ”Laitosneuvostossa päätettiin yhteiset opiskelun ja opetuksen toimintaohjeet kaikkia laitoksen koulutuksia koskevaksi. Saimme ohjeisiin hyvin opiskelijat huomioitua, kuten esim. että jos kurssin suoritustapa on essee tentin sijaan, pitää esseelläkin olla kolme palautuspäivää.” ”Yhteisinä tavoitteinamme olemme mm. saaneet strategiaan kirjauksen tenttiakvaarioista ja tuoneet opetusjärjestelyjä koskevia opiskelijakannanottoja kuultavaksi.” Opiskelun ja opetuksen kehittämisessä opiskelijaedustajat ovat olleet aktiivisia opintojen sujuvuustekijöihin liittyvissä asioissa. Nopeampi valmistuminen ja opintojen sujuvoittaminen on ollut paljon esillä tällä hallintokaudella erityisesti uuden yliopistojen rahoitusmallin myötä, johon on reagoitu myös Helsingin yliopiston strategiassa 2013–2016. Hallinnon opiskelijaedustajat korostivat tässä tiedekuntajärjestöjen aktiivista roolia. ”Opintojen etenemisen hitaudesta olemme tuoneet opiskelijakyselyiden ja omien kokemustemme perusteella tarkempaa tietoa tiedekunnan hallintoon. Olemme myös esittäneet konkreettisia ehdotuksia, miten opintoja voisi vauhdittaa.” ”Olemme vahvasti mukana opintoasioiden valmistelussa, sillä päätösvaiheessa mihinkään on enää vaikea vaikuttaa. -- Tutkintoamme uudistettiin vastikään ja siinä työssä opiskelijat olivat alusta asti hyvin mukana.” Opiskelijaedustajat katsovat voineensa vaikuttaa myös virantäyttöihin ja muihin henkilöstöpolitiikan alaan kuuluviin asioihin. Useat edustajista mainitsivat vaikuttaneensa opetustaidon arviointiin tehtävien täytöissä. Osa edustajista vastasi myös tiedottaneensa hallinnos-
  35. 35. sa käsitellyistä asioista eteenpäin opiskelijoille ja siten lisänneen opiskelijoiden tietoisuutta uudistuksista. Osa puolestaan koki parantaneensa henkilökunnan ja opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta, ja käyneensä keskustelua periaatteellisista asioista kuten toimintakulttuurista. Jonkin verran mainintoja tuli myös opiskelutiloihin liittyvistä kysymyksistä. Vastaajat kertoivat, että konkreettinen vaikuttaminen on usein tapahtunut muualla kuin kyseisen elimen kokouksissa, joten on täytynyt olla myös itse aktiivinen kokousten ulkopuolella. ”Kehittänyt omassa oppiaineessani palautteenantokulttuuria sekä muutamia opintokokonaisuuksia. Olen tuonut hallintoa lähemmäs riviopiskelijaa.” ”Olen sekä vaikuttanut yliopiston suuriin strategisiin linjoihin että saanut edistettyä käytännön ongelmien ratkaisemista (esim. opiskelijoiden lukutilojen lisääminen jne.)” ”Olen tuonut esiin opiskelijoiden näkökulmaa strategialausunnoissa sekä tehtävien täytöissä. Koen kuitenkin epävirallisen vaikuttamisen olleen tehokkaampaa kuin varsinaisissa hallintoelimissä toimimisen.” 35 Hallinnon opiskelijaedustajien kokemukset aikaansaaduista uudistuksista ja parannuksista ovat pysyneet pääosin samansisältöisinä kuin aiemmissakin kyselyissä (vrt. Lavikainen & Nokso-Koivisto 2009, 31–33, Markkula 2006, 29–30; Juntunen 2003, 12–13). Kausien välillä on kuitenkin painotuseroja. Tällä hallintokaudella opiskelijat olivat saaneet hyvin tavoitteitaan edistettyä tiedekuntien ja laitosten tavoiteohjelmiin ja toimintasuunnitelmiin erityisesti opintojen sujuvoittamisen näkökulmasta. Vuoden 2009 kyselyn vastaajista strategisiin asioihin koki vaikuttaneensa vain kolme vastaajaa, vaikka muuten opetuksen kehittämisessä olikin saatu paljon aikaan. Kauden 2007–2009 opiskelijaedustajat olivat vaikuttaneet virantäyttöihin ja henkilöstöpolitiikkaan enemmän kuin tällä kaudella tai sitä edeltäneellä (2004–2006). Opetuksen ja opiskelun kehittämiseen liittyviä asioita oli pitänyt nyt esillä hieman suurempi osa kuin edellisessä selvityksessä. Samoin tiedottamiseen ja vuorovaikutuksen parantamiseen oli panostettu nyt enemmän kuin ennen. Opiskelijanäkökulman esillä pitäminen korostui nyt vahvemmin kuin neljän vuoden takaisen kyselyn vastauksissa. Sen sijaan yliopistouudistukseen vaikuttaminen ei luonnollisestikaan tullut tämän vuoden vastauksissa esiin. 6.4 Hyvät tavat vaikuttaa Opiskelijaedustajilta tiedusteltiin mitkä ovat osoittautuneet hyviksi tavoiksi vaikuttaa yliopistohallinnossa. Kysymykseen vastasi 72 opiskelijaedustajaa, joiden vastauksista eriteltiin 112 mainintaa hyvistä vaikuttamistavoista. Kaksi näistä ei suoraan vastannut esitettyyn kysymykseen. Tulokset on koottu taulukkoon 21.
  36. 36. Kontaktit henkilöstöön, tapaamiset ja kohtaamiset kokousten ulkopuolella 32 % Kokouksissa vaikuttaminen: Argumentointi, keskustelevuus, aktiivisuus ja kysyminen 25 % Valmistautuminen yhdessä hallopedien kanssa 13 % Valmistautuminen kokouksiin, asioiden selvittäminen 12 % Valmistelevat työryhmät, kehittämispäivät ym. 10 % Yhteistyö: Opiskelijajärjestö/opiskelijatapaamiset 6% Muu aktiivisuus 2% Yhteensä (n) 110 Taulukko 21. Hyviksi osoittautuneet vaikuttamistavat yliopistohallinnossa, % maininnoista. 36 Kaikista useimmiten parhaaksi vaikuttamistavaksi koettiin kontaktointi ja verkostoituminen henkilöstön edustajien kanssa kokousten ulkopuolella (kolmannes maininnoista). Hyvän valmistautumisen ja ennakkoon käytyjen keskusteluiden lisäksi aktiivisuus kokouksissa koettiin tärkeäksi neljänneksessä maininnoista. Yhteistyötä hallinnon opiskelijaedustajien kesken (13% maininnoista) ja kokouksiin valmistautumisista (12% maininnoista) nostettiin vastauksissa myös esiin. Tärkeänä osana valmisteluvaiheessa tehtävää vaikuttamistyötä opiskelijaedustajat pitivät myös erilaisiin työryhmiin, kehittämispäiviin ja valmisteleviin elimiin osallistumista ja sen varmistamista, että niissä on opiskelijaedustus (10% maininnoista). Esiin nostettiin myös yhteistyö opiskelijajärjestöjen ja muiden opiskelija-aktiivien kanssa, jonka nähtiin tukevan opiskelijoiden mielipiteen vaikuttavuutta (6%). Hallinnon opiskelijaedustajien vastausten perusteella tähän on koottu lista ohjenuoraksi vaikuttamistyöhön hallinnossa. 1. Keskustele asioista suoraan niistä vastaavien henkilöiden ja johdon kanssa. Paras tapa vaikuttaa, on asioista keskusteleminen henkilöstön edustajien kanssa kokousten ulkopuolella. Kontaktien ja verkostojen luominen esimerkiksi tiedekunnan tai laitoksen johtoon sekä hallinnon työntekijöihin on tärkeää, jotta saat asioista tietoa. Tällöin oma ajatuksesi voi päätyä jo pohjapaperiin. Ota selvää, missä ja kenen toimesta eri asiat valmistellaan ennen kuin asia päätyy kokoukseenne käsiteltäväksi. Paras tapa on luoda hyviä henkilökohtaisia suhteita tiedekunnan johtoon ja henkilöstöön. Paras tapa vaikuttaa on kokousten ulkopuolella. Lisäksi mitä enemmän saamme edustusta ja läsnäoloa jo aikaisissa valmisteluvaiheissa, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on saada omat esityksemme läpi. Lonkeroiden ujuttaminen sopiviin paikkoihin ja suhteiden luominen hallinnon väkeen. Tällöin kuulee kahvipöytäkeskusteluissa jne. epävirallisia juttuja laitoksen hallinnon uudistuksista.
  37. 37. 2. Tuo rohkeasti mielipiteesi esille kokouksissa. Kysy ja kommentoi aktiivisesti. Hyvän valmistautumisen ja ennakkoon käytyjen keskusteluiden lisäksi aktiivisuus kokouksissa on tärkeää. Kokouksissa voi vaikuttaa, kun asioista uskaltaa kysyä ja perustella rohkeasti, mutta asiallisesti oman näkökulmansa. Toisaalta asialliset ja hyvin argumentoidut puheenvuorot itse tiedekuntaneuvoston kokouksissa ovat olleet hyviä tapoja vaikuttaa. Suun avaaminen kokouksissa, välillä tyhmältäkin tuntuvien kysymysten esittäminen. 3. Tehkää yhteistyötä valmistautumisessa kokouksiin Hyvä valmistautuminen on kaiken a ja o. Asioista ennakkoon keskustelu halloped-porukalla auttaa asioihin perehtymisessä ja jakaa taakkaa opiskelijaedustajien kesken. Tällöin voitte myös suunnitella, mihin asioihin haluatte ottaa vahvemmin kantaa tai mitä pitäisi selvittää vielä ennen kokousta. Kokoontua etukäteen opiskeluedustajiston kesken ja keskustella asiat läpi sekä suunnitella, jos niihin halutaan ottaa suuremmin kantaa. Pitää tietää paljon, ottaa selvää ja lukea asiakirjoja kriittisesti. Myös asioista keskusteleminen muiden hallinnon opiskelijaedustajien ja opiskelija-aktiivien kanssa on ollut hyvä keino. 37 4. Osallistu jo valmisteluvaiheessa Valitettavan monet asiat on jo nuijankopautusta vaille päätetty silloin, kun ne tulevat virallisen hallintoelimen kokoukseen käsiteltäväksi. Kontaktien ja verkostojen lisäksi on hyvä tuntea ne työryhmät, joissa valmistelutyötä tehdään. Osallistu erilaisiin kehittämispäiviin ja valmisteluryhmiin ja huolehtikaa yhdessä, että opiskelijoilla on edustus kaikissa tärkeimmissä ryhmissä. Seminarien och workshop där både lärare och studeranden deltar. Då kan man redan vara med i ”funderings-fasen”. Valmisteleviin työryhmiin osallistuminen on varmasti paras tapa. Sitä kautta olen aiemmin esimerkiksi vaikuttanut oppiaineeni tutkintorakenteeseen varsin merkittäväksi. Vaikkei yhteenkään kokoukseen pääsisi, kannattaa erilaisiin kehittämispäiviin osallistua siellä voi vaikuttaa agendaan. 5. Toimikaa yhtenä rintamana Tehkää yhteistyötä opiskelijajärjestöjen kanssa ja kootkaa näkemyksenne yhteen. Selvittäkää opiskelijoiden mielipidettä niin kahvipöytäkeskusteluissa kuin vaikka tiedekuntajärjestön opintoasiaintapaamisissa. Yhteistyö kannattaa, sillä useamman opiskelijan äänenpaino kokouskeskustelussa on suurempi kuin yhden.
  38. 38. Mikäli asiat ovat riitautuneet, parasta on ollut miettiä strategiaa ainejärjestön hallituksen ja muiden hallopedien kanssa ja muodostaa sitten yhtenäinen linja äänestyksessä. Joukossa on voimaa, siksi kannustaisin kaikkia opiskelijaedustajia puhaltamaan yhteen hiileen. Kun vaikuttamistapoja tarkastelee kokonaisuutena ja eri kausien välillä on havaittavissa, että vaikuttamistavat ovat pysyneet hyvin samansisältöisinä. Kuitenkin epävirallisten ja muiden valmistelevien keskusteluiden ja verkostojen merkitys näyttää kasvaneen viime vuosina. Vaikuttamisen fokus on siirtynyt pois varsinaisista kokouksista, mikä asettaakin oman haasteensa hallinnosta vaikuttamiseen (ks. Lavikainen & Nokso-Koivisto, 2009, 33-34, Markkula 2006, 31–33; Juntunen 2003, 13–14). Raportoidut maininnat eivät kuitenkaan ole suoraan vertailukelpoisia eri vuosien välillä. 6.5 Opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen vaikuttamismahdollisuudet 38 Edellisten selvitysten tapaan opiskelijaedustajia pyydettiin myös arvioimaan opiskelijaedustamisen tunnettuutta muiden opiskelijoiden keskuudessa. Vastaukset on kuvattu kuviossa 9. Kuinka hyvin opiskelijat ja ainejärjestöt tuntevat vaikutusmahdollisuutensa ja otetaanko opiskelijaedustajiin yhteyttä asioihin vaikuttamiseksi? Opiskelijaedustajien arvioiden mukaan opiskelijat eivät tunne vaikutusmahdollisuuksiaan kovin hyvin. Edustajista 50% katsoi opiskelijoiden tuntevan vaikutusmahdollisuutensa välttävästi tai huonosti ja vastaavasti vain 7% arvioi vaikutusmahdollisuuksien tunnettuuden hyväksi tai erinomaiseksi. Vuoden 2003 vastaajat arvioivat opiskelijoiden tuntevan vaikuttamismahdollisuutensa paremmin kuin nyt. Suuntaa antavasti näyttää kuitenkin siltä, että vuosien 2006–2013 välinen trendi on hieman heikkenevä. Kun vielä vuonna 2003 23% vastaajista arvioi opiskelijoiden tuntevan vaikutusmahdollisuutensa hyvin tai erinomaisesti, vuonna 2009 näin arvioi enää 12% ja nyt vuonna 2013 7%. Yli puolet opiskelijaedustajista koki, että opiskelijat ottavat huonosti yhteyttä opiskelijaedustajiin. Ainoastaan 7% opiskelijaedustajista arvioi, että heihin osataan olla hyvin yhteydessä. Myös tässä asiassa trendi on ollut laskeva viimeisen vuosikymmenen ajan, mutta tilastollisesti ero on merkitsevä ainoastaan vuosien 2003 ja 2013 vastausten välillä. Aiempina vuosin opiskelijoiden yhteydenpidon hallopedeihin arvioi huonoksi pienempi osuus kuin tänä vuonna (vuonna 2003 32%, 2006 38% ja 2009 39%). Ilmiön taustalla voi olla monenlaisia syitä. Viiden vuoden tavoiteajan tutkinnon suorittamiseen ja opintotuen kiristysten myötä opiskelijan elämä on muuttunut aiempaa kiireisemmäksi ja myös työssäkäynnin määrä on lisääntynyt viimeisenä vuosikymmenenä (Tilastokeskus, 2011). Opiskelijoilla ei siis välttämättä ole samalla tavalla aikaa tai halua hakea tietoa vaikutusmahdollisuuksistaan ja pyrkiä vaikuttamaan opiskeluun liittyviin asioihin. Toisaalta muutokset yliopistohallinnossa ja esimerkiksi laitosneuvostojen (ent. johtoryhmä) päätäntävallassa, sekä laitos- ja tiedekuntakokojen kasvaminen ovat voineet etäännyttää
  39. 39. opiskelijoita heidän edustajistaan, ja saaneet opiskelijat etsimään tehokkaampia vaikuttamisen väyliä muualta. Opiskelijoiden arjen huolet voivat olla luonteeltaan sellaisia, ettei niiden käsittely tunnu mielekkäältä esimerkiksi laitostason hallintoelimessä. Lavikainen ja Nokso-Koivisto arvioivat (2009, 35) että taustalla voi olla myös yleisempi kehitys, jossa perinteisten järjestöjen ja muiden muodollisten organisaatioiden kautta kanavoituva vaikuttaminen on vähentynyt samalla kun yksilöllisemmät ja epämuodollisemmat vaikuttamisprojektit ovat saaneet aiempaa enemmän jalansijaa vaikuttamisen kentällä. 39 Kuvio 9. Kokemukset opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen vaikuttamistietoudesta ja -aktiivisuudesta, %. Opiskelijoiden asiaa ajavat myös aine- ja tiedekuntajärjestöt. Ne tekevät usein yhteistyötä opiskelijaedustajien kanssa ja toimivat edustajien linkkinä muihin opiskelijoihin. He myös tapaavat oman opintotoimintansa kautta oppiaineen-, laitoksen tai tiedekunnan johtoa ja ovat yhteydessä ylioppilaskuntaan. Opiskelijaedustajat kokevatkin, että opiskelijajärjestöt tuntevat vaikutusmahdollisuutensa paremmin kuin opiskelijat. Silti vain 29% edustajista arvioi, että opiskelijajärjestöt osaavat vaikuttaa päätöksentekoon opiskelijaedustajien kautta hyvin tai erinomaisesti. Osuus on laskenut vuosien 2006 ja 2009 kyselyistä; vuonna 2009 vastaajista 36 prosenttia ja vuonna 2006 35% kokivat näin (Lavikainen & Nokso-Koivisto 2009, 35; Markkula 2006, 33–34). Tällä kaudella toimineista opiskelijaedustajista 25% katsoi, että opiskelijajärjestöt ottavat yhteyttä edustajiin hyvin tai erinomaisesti. Kaudella 2007–2009 toimineista opiskelijaedustajista 31 prosenttia arvioi tilannetta vastaavalla tavalla ja kaudella 2004–2006 26%. Aine- ja tiedekuntajärjestöjen yhteydenpito ei näytä pitkässä juoksussa muuttuneen. Muutosta eri hallinnon kausien opiskelijaedustajien näkemyksissä kuvataan kuviossa 10. Kokemuksia opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen vaikuttamistietoudesta ja -aktiivisuudesta tarkasteltiin myös eri hallinnon tasojen mukaan, mutta merkitseviä eroja näiden välillä ei ilmennyt.
  40. 40. Kuvio 10. Opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen vaikuttamismahdollisuudet. Vaihtoehdon ”erinomaisesti” tai ”hyvin” valinneet, %. 40 7. Opiskelijaedustajien saama tuki ja tehtäviin perehdytys Kaudella 2012–2013 toimineet opiskelijaedustajat ovat saaneet paremmin perehdytystä kuin edeltäjänsä. Perehdytykseen ollaan aiempaa tyytyväisempiä, ja ylioppilaskunnan tarjoaman perehdytyksen merkitys on noussut. Ylioppilaskunnalta toivotaan yhteydenpitoa myös kauden aikana erityisesti tarjoamalla ajankohtaisista asioista tietopaketteja ja kouluttamaan opiskelijajärjestöjä hallopedien kautta vaikuttamiseen. 7.1 Eri tahoilta saatu perehdytys tehtäviin Hallinnon opiskelijaedustajilta tiedusteltiin miltä tahoilta he ovat saaneet perehdytystä tehtäviinsä ja ketkä olivat sitä heille tarjonneet. Taulukosta 22 ilmenee, että noin puolet opiskelijaedustajista on saanut perehdytystä entiseltä tai nykyiseltä opiskelijaedustajalta, ja yli puolelle heistä sitä on tarjottu. Kollegion jäsenet saavat muita heikommin perehdytystä entisiltä tai nykyisiltä kollegion opiskelijaedustajilta (25%). Seuraavaksi tärkein perehdyttäjä oli ylioppilaskunta, jolta perehdytystä oli saanut kaikista opiskelijaedustajista 44%. Yliopiston tarjoama perehdytyksen määrä ja siihen osallistuminen näyttää olevan melko vähäistä verrattuna opiskelijoiden järjestämään perehdytykseen.
  41. 41. Laitoksen järjestämää perehdytystä on saanut ja siihen osallistunut luonnollisestikin enemmän laitosneuvostojen edustajat kuin muut. Kuitenkin osuudet jäävät 15 prosenttiin niissä, joilla laitos on tarjonnut perehdytyksen. Tiedekunnalta perehdytyksen ovat saaneet useimmiten tiedekuntaneuvoston jäsenet (1/6 tarjottu, 1/10 saanut) ja kollegion jäsenet (1/4). Hallituksen jäsenet ovat saaneet koulutusta yliopiston keskushallinnolta. Aine- ja/tai tiedekuntajärjestöt ovat tarjonneet perehdytystä tiedekuntaneuvostojen edustajista ainoastaan kolmannekselle ja laitosneuvostojen edustajista joka toiselle. Tiedekuntaneuvostojen opiskelijaedustajat ovat myös osallistuneet ylioppilaskunnan koulutukseen laitosneuvostojen edustajia heikommin. Näyttääkin siltä, että he ovat toimineet opiskelijaedustajina heikomman perehdytyksen varassa kuin laitosneuvostojen edustajat. Tiedekuntaneuvoston jäsenistä viidennes ei ollut saanut perehdytystä keneltäkään tehtäviinsä. Hallitus (n=2) Aine- ja/tai tiedekuntajärjestö Kollegio (n=11) Tiedekuntaneuvosto (n=46) Laitosneuvosto (n=66) 41 Tiedekunta 0% 17 % 33 % 50 % 0% 8% 23 % 33 % tarjonnut 0% 8% 2% 15 % osallistunut Laitos tarjonnut osallistunut 0% 0% 0% 8% Yliopiston keskushallinto tarjonnut 0% 25 % 17 % 5% osallistunut 0% 25 % 10 % 5% Ylioppilaskunta tarjonnut 100 % 17 % 6% 6% osallistunut 50 % 17 % 6% 5% tarjonnut 100 % 75 % 60 % 64 % osallistunut Ei kukaan 50 % 33 % 38 % 49 % osallistunut 100 % 25 % 56 % 55 % tarjonnut Entinen tai nykyinen halloped 50 % 25 % 50 % 47 % 0% 25 % 19 % 9% Taulukko 22. Perehdytyksen tarjoaminen ja osallistuminen eri hallinnon tasoilla, %. Aiempina vuosina opiskelijaedustajilta on kysytty, keneltä he ovat saaneet perehdytystä. Tänä vuonna heiltä kysyttiin, kuka on tarjonnut perehdytystä ja mihin perehdytykseen on osallistunut. Edellisten vuosien kysymyksen tulkinnanvaraisuuden vuoksi muutosta perehdytyksessä voi arvioida kovin tarkasti. Kuten kuviosta 11 nähdään, entiset tai nykyiset opiskelijaedustajat olivat tärkeimpiä perehdyttäjiä myös kahdella edellisellä kaudella. Kuviosta nähdään myös, että aine- ja/tai tiedekuntajärjestöltä sekä laitokselta saadun perehdytyksen osuus on ollut kasvussa edellisillä kausilla. Sen sijaan ylioppilaskunnalta perehdytystä saaneiden osuus on nyt noussut todella paljon edellisten vuosien laskusta huolimatta. Tiedekunnalta, laitokselta ja yliopiston kes-

×