2. KEHOTUS01/11Kehitysapu
KEHOTUS
01/11SISÄLLYS
Pääkirjoitus 3
Puheenjohtajalta 4
Hallituksen esittely 5
Sälät 6
Ulkopoliittinen vaalipaneeli 8
Brysselin voitelu 10
Kuvia Kehon sitseiltä 12
SPR:n kanssa Nepalissa 18
Kehitysapu käytännössä 20
Kehityspolitiikka ja EU 24
ODA-käppyrä 26
KEHOTUS01/11
Päätoimittaja Kuvat Painos
Aleksi Mallea Felix Siivonen 200 kpl
Kaisa Kannuksela
Toimitus, tässä numerossa Mirja Hämäläinen Paperi
Aleksi Mallea Paula Ahvonen G-print 100g, kansi
Felix Siivonen Viljami Aarbakke Multiart Silk 170g
Hannes Uutinen Wikipedia Commons
Kaisa Kannuksela Yhteystiedot
Minna Mayer Taitto Keho ry. / Kehotus
Mikael Sokero Felix Siivonen PL 59 00014
Oona Rautiainen Helsingin yliopisto
Sanja Asikainen Paino
Viljami Aarbakke Picaset Oy, Helsinki
Kehotus on Kehitysmaatutkimuksen opiskelijat ry:n - eli kehareiden - n. neljä kertaa
vuodessa ilmestyvä sisäpiirivitsi
s@gmail.com
eseen: keho.otu
uksesta voi lähettää osoitte
Palautetta Kehot
2
3. upasytiheK 11/10 SUTOHEK
Pääkirjoitus
Päätoimittajan mietteitä
Alkanut vuosi on lähtenyt varsin hitaasti liikkeelle. Ainakin allekirjoittanut on viettänyt pe-
rinteistä opiskelijaelämää. No, juhlissa ei ole kenties tullut käytyä, mutta vastapainoksi myös
opiskelut ovat jääneet taka-alalle. Vetelehtiminen on vienyt yllättävän paljon aikaa. Keskital-
ven synnyttämä flegmaattisuus uhkasi välillä jopa kehotuksen julkaisua. Vihoviimeisestä dea-
dlinesta myöhästyttiin kuitenkin vain pari viikkoa. Tässä se nyt sitten on, upouusi Kehotus.
Välillä meinasi jo usko loppua kesken, mutta lopulta se näki päivänvalon. Kiitän kaikkia keho-
tuksen suunnitteluun ja valmisteluun osallistuneita, erityisesti juttujen kirjoittajia ja taittajaa.
Viime vuoden tavoin pyrimme jokaisessa numerossa keskittymään yhteen teemaan. Täs-
sä numerossa jutut pyörivät enemmän tai vähemmän kehitysavun ympärillä. Alkuperäinen
teema kuului ”harjoitus tekee mestarin”, mikä ei toivottavasti paista ainakaan liian usein lä-
pi. Myöhemmissä numeroissa sen sijaan se saakin näkyä. Vaalivuoden takia yritimme saada
lehteen haastatteluja joiltain vähemmän tunnetuilta eduskuntavaaliehdokkailta, mutta lukui-
sista yrityksistä huolimatta emme onnistuneet houkuttelemaan ketään haastateltavaksi. Toi-
vottavasti raportti ulkopoliittisesta vaalipaneelista paikkaa edes jossain määrin tätä aukkoa.
Toisaalta valtsikan opiskelijat hankkivat varmasti itsekin tietoa ehdokkaista.
Vaalit ovat myös toisaalta varma kevään merkki. Itse toivon sen tarkoittavan edes jonkinas-
teista aktivoitumista talven aiheuttamasta syvähorroksesta. Toisaalta se tarkoittaa myös ke-
sän vääjäämätöntä lähestymistä. Heitä siis opiskelustressi hetkeksi nurkkaan ja tartu Keho-
tukseen kaksin käsin, opiskella ehdit myöhemminkin.
Aleksi Mallea
Kehotuksen päätoimittaja
P.S. Seuraavaa numeroa ei missään nimessä kannata missata. Luvassa on ulkomaantoi-
mituksemme tiukka raportti Etelä-Euroopan kriisitalouksista. Luonnollisesti tutkivan jour-
nalismin keinoin.
3
4. KEHOTUS01/11Kehitysapu
Puheenjohtajalta
Tervehdys,
Keho!
Minulle on suotu kunnia lausua tervehdyksen sanat Kehotuksen lukijakunnalle, ja haluan käyttää tämän mah-
dollisuuden pitämällä pienen ylistyspuheen Kehon hallitukselle 2011.
Kehon jäsenistön etuja ajaa tänä vuonna kymmenpäinen hallitus, jonka puheenjohtajaksi minut viime syysko-
kouksessa onnistuttiin narraamaan. Viimeiset kaksi kuukautta eivät kuitenkaan ole olleet lainkaan niin kaameita
kuin voisi kuvitella. Puheenjohtajuus ei toistaiseksi olekaan tarkoittanut pelkästään kuivia kokouksia, puudut-
tavaa lomakkeiden täyttöä, koneen ääressä yksinään puhisemista ja mailirumban kiroamista. Kalenterini ei ole
täyttynyt ainoastaan uusista ja yllättävistä velvollisuuksista ja pakottavista menoista, joista saisin marista kave-
reilleni ja toivoa siten osoittavani kaikille miten tärkeää tekemäni työ onkin. Toki kaikkea tätäkin on viimeiseen
pariin kuukauteen mahtunut yllin kyllin, mutta en ole saanut kokea tätä kaikkea yksin: hallitustoverit ovat jaka-
neet kurjuuden kanssani.
Maria on varapuheenjohtajana päässyt osaksi ainejärjestön puheenjohtajan arkea. Samalla hän on järkkäillyt
kaikenlaisia tapahtumia keholaisten virkistykseksi ja kunnon ylläpitämiseksi. Aleksi ja Lotta ovat jaksaneet pitää
yllä opiskelijoiden ääntä laitoksemme kokouksissa, ja pitää meidät muutkin kartalla opintoasioissa. Aleksi on yh-
dessä Nooran kanssa hiillostanut keholaisia kirjoituspuuhiin, jotta saisimme ainejärjestömme lehden kasaan ja
julkaistua. Noora on malttanut istua Kehon kirstun päällä ja vartioida järjestömme varainkäyttöä. Jutta on hyvän
sihteerin tapaan istunut tunnollisesti hallituksen kokouksissa ja pitänyt yllä tiedotuksen kulkua. Sini on työelä-
mävastaavan roolissa lähetellyt ahkerasti maileja eri järjestöille ja sopinut keväälle enemmän ekskursioita kuin
kalenterissa on sivuja. Hanni on ymmärtänyt kulttuurin sen hyvin laajassa merkityksessä, ja järjestänyt kulttuu-
ri- ja ajankohtaisvastaavan ominaisuudessa Keholle yhteisiä tapahtumia. Erityisesti retki Kakkugallerian kakku-
buffetiin lämmitti omaa kulturellia sydäntäni. Viimeisimpänä mutta kaikkea muuta kuin vähäisimpänä, Paula on
keskittänyt energiansa juhlahumussa pyörimiseen, ja antanut siinä samassa meille muillekin keholaisille mahdol-
lisuuden osallistua elämän juhlistamiseen. Syksyllä häämöttävien arvokkaiden vuosijuhliemmekin ideointi on jo
varovaisin askelin lähtenyt käyntiin. Vuosijuhlien suunnitteluun ja järjestelyihin Paula ja Inka tulevat vuosijuhla-
vastaavina varmasti vielä antamaan paljon aikaa, ajatuksia ja ison osan kärsivällisyyttä.
Alkuvuosi on hurahtanut ohi huimaa vauhtia ja kevät tekee jo uhkaavasti tuloaan. Kaikista edellä luettelemis-
tani kurjuuden ilmentymistä huolimatta päällimmäiset fiilikseni ovat suorastaan liikuttuneen positiiviset. Koko
hallitus on pursunut ideoita ja suunnitelmia, ja tulee innokkuudellaan tarjoamaan keholaisille sylin täydeltä mah-
dollisuuksia osallistua vuoden aikana kaiken maailman tapahtumiin ja tempauksiin. Itselleni merkityksekkäintä
on tietää, että yhteistä kurjuuden painolastia kantamalla ja pakostakin yhteistä aikaa viettämällä, tulemme var-
masti keräämään kokemuskoriimme monia ihania hetkiä sekä tallettamaan mieleemme rakkaita muistoja. Eikä
puheenjohtajana toimiminen näin ehkä niin kovin kurjaa olekaan.
Innolla kevättä haistellen ja suurella sydämellä tervehdystä kirjoittaen,
Sanja Asikainen, Kehon puheenjohtaja 2011
4
5. upasytiheK 11/10 SUTOHEK
Kehon hallitus
Kysymykset:
1. Kuka ja monennen vuoden opiskelija olet?
2. Mikä on toimenkuvasi vuoden 2011 Kehon hallituksessa?
2011
3. Mitä asioita pyrit saamaan aikaan hallituspestisi aikana / miksi lähdit mukaan
hallitustoimintaan?
1. Maria Ponkilainen, olen en- 1. Sanja Asikainen, toisen vuoden 1. Aleksi Mallea, 2. vuoden opis-
simmäisen vuoden opiskelija. opiskelija kelija
2. Olen varapuheenjohtaja, suhde- 2. Olen Kehon vuoden 2011 puheen- 2. Opintovastaava ja kehotuksen
vastaava sekä urheilu- ja virkistys- johtaja ja ympäristövastaava puheenjohtaja
vastaava. Järjestän enimmäkseen 3. Kehon puheenjohtajana pyrin 3. Pyrin nostamaan kehotuksen ns.
siis vapaa-ajan toimintaa, kuten ylläpitämään hyvää fiilistä halli- nextille levelille
liikuntatempauksia sekä autan pu- tuksen keskuudessa, ja mahdollista-
heenjohtajaa hänen tehtävissään. maan kaiken maailman ideoiden ja
3. Mielestäni Kehossa on erinomai- ajatusten huomioinnin, hekumoin-
nen yhteishenki ja on kiva tehdä nin ja tunnelmoinnin - ehkäpä jos- 1. Lotta Huhtamäki, 1. vuoden
asioita yhdessä myös vapaa-ajalla. kus jopa toteutumisen :). opiskelija.
Hallitustoiminnan kautta myös tu- Kehon ensimmäisenä varsinaise- 2. Opinto- ja alumnivastaava.
tustuu uusiin ihmisiin ja pääsee na ympäristövastaavana pyrin teke- 3. Halusin lähteä mukaan hallituk-
vaikuttamaan asioihin. mään yhteistyötä muiden Valtsikan seen, kun kaikki muutkin oli! Haha.
ympäristövastaavien kanssa mm. Opintovastaavuus kuulosti erityi-
järjestämällä pienimuotoisia ympä- sen jännittävältä, koska siinä pää-
ristöaiheisia tapahtumia. Muutoin see olemaan mukana yliopiston toi-
1. Inka Kyllönen, ekan vuoden pyrin varmistamaan, että Keho jat- minnassa. Ei mulla tainnut mitään
opiskelija. kaa aiempien hallituskausien linjaa kummempaa motivaatiota tähän
2.Juhlavuosivastaava ympäristöasioiden huomioimisessa sitten ollakaan...
3.Hallituksessa ollessani haluan osana toimintaansa.
kokea, järjestää ja fiilistellä yliopis-
toelämän vähemmän varsinaiseen
semiaari-, luento ja kirjatenttiopiskeluun painottuvaa puolta - uusia ystäviä, 1. Noora Savonen, 2. vuoden opis-
mielenkiintoisia excuja, tanssimista, tempauksia ja touhuamista. kelija
Hallituksessa toimiessa pysyy myös ajan tasalla yliopiston, tiedekunnan 2. Taloudenhoitaja
ja oppiaineen tilanteista ja saa jopa vaikuttaa niiden kehitykseen. Näin en- 3. Pyrin pitämään talouden aisoissa
simmäisenä ”hallituskautenani” motiivini ovat siis melko itsekkäät - yritän ja tarkkailemaan rahan kulutusta.
saada selville, mitä kaikkea KEHO:n toiminta on tai voisi olla, mitä haluaisin Hallitustoimintaan lähdin kokei-
sen olevan ja miten voisin toteuttaa tahtomani! lunhalusta.
5
7. upasytiheK 11/10 SUTOHEK
Iso paha Osakeyhtiö
”Osakeyhtiö on muuttunut maailmaa hallitsevaksi talous
mahdiksi 150 viime vuoden aikana”. Näillä sanoilla aloittaa ame-
rikkalainen oikeustieteilijä Joel Bakan kirjansa Yhtiö - sairaalloi-
sen voiton ja vallan tavoittelu.
Teos kertoo osakeyhtiömuotoisen yrityksen kasvutarinan ja
sen, miten osakeyhtiöityminen on muuttanut liiketoiminnan
vain ja ainoastaan voitontavoitteluksi. Haastatteluja löytyy niin
vanhanliiton Chicago-koulun oppi-isältä, taloustieteilijä Milton
Friedmanilta kuin eettisen liiketoiminnan esikuvalta, Body Sho-
pin perustaja Anita Roddickilta.
Bakan hahmottelee osakeyhtiön historiaa aina 1600-luvulta
lähtien tähän päivään ja käsittelee yhtiöiden suurimpia epäkoh-
tia, kuten tavallisia ihmisiä vahingottavia ”ulkoisvaikutuksia”.
Loppuun Bakan tarjoilee parannusehdotuksia.
Kirja on asiantunteva ja teksti hipoo vakuuttavuudessan tie-
teellisiä teoksia, mutta sortuu monessa kohtaa yksinkertaistami-
seen. Yhtiöt ovat kuulemma psykopaatteja, jotka ihmisistä riip-
pumatta vyöryttävät pyöriään eteenpäin murskaten alleen pie-
nen ihmisen.
Teemastaan ja vakuuttavuudestaan huolimatta (kirjan viimei- Joel Bakan: Yhtiö (2004)
set 15 sivua ovat pelkkää lähdeluetteloa) kirja on helppolukuinen, Kustannus: Art House
jonka imaisee vaikkapa yhden rauhallisen illan aikana. Laiskoil-
le lukijoille tiedoksi, kirjan pohjalta Bakan on myös tehnyt doku-
menttielokuvan The Corporation.
Keholiskot:
Tiet
e
a na e l l i ne
Perussuomalaisten nousu ly ys n
i:
Varoitus: Tämän artikkelin jälkeen mikään ei enää ole entisellään ja silmäsi
avautuvat!
Oletko koskaan miettinyt miten lihateollisuus, glo- reiden pyhimmän symbolin muotoisen alueen suomen
baali talouskriisi ja perussuomalaisten nousu liitty- kartalle?? Entä kuka oli Kirka? Tämä kaikki ei voi olla
vät yhteen! Vastaus tähän kysymykseen alkaa vuodes- sattumaa, eikä olekaan!
ta 4003 ekr. Niilin alajuoksulta, jolloin Horus jumalan Tietyissä piireissä Suomi 24 keskustelupalstalla on jo
veljeskunta nousi maailman mahtavimmaksi voimaksi, pitkään tiedetty, että Temppeliherrojen Suurmestarin
joka tänä päivänä tunnetaan Vapaamuurareiden veljes- soihtu on Jeesuksen, Galilein, Davincin ja kuningatar
kuntana! Joukko saman lahkon ihmisiä on hallinnut ku- Elizabethin jälkeen siirtynyt Pentti ”Perus Pena” Oino-
ningaskuntia (mm. Samoaa) kirkkoja, valtioita, pankkeja selle, tuolle viiksekkäälle V I S I O N Ä Ä R I L L E ! Jos
ja nimennyt Halleyn komeetan(!). Oletko koskaan miet- et tyydy tavallisiin vastauksiin, liity salaryhmäämme,
tinyt miksei sinua ehkä toistuvastikaan päästetä sisään jonka tarkoituksena on paljastaa salaisuudet maailman
baariin? Onko kyse todella aina siitä, että olet niin hu- johtajista! Tarkoituksenamme olisi myös osallistua fris-
malassa eikä puheestasi saa selvää vai pidetäänkö siel- beegolfin uudenmaan aluekisoihin ensi kesänä ja tehdä
lä salaista kokousta (erityisesti Pub Siilinpesä vaikuttaa muuta mukavaa yhdessä. Esimerkiksi sienestämisestä
epäilyttävältä)? Voiko olla sattumaa että liikkeen johto- on puhuttu. Liity mukaan ja rakenna oma foliohattusi jo
hahmojen, Timo Soinin, Vesa-Matti Saarakkalan ja Pent- tänään!
ti Oinosen syntymäpaikat (Kurikka, Kontiolahti ja Rau- Hannes Uutinen
ma) Muodostavat täydellisen KOLMION, Vapaamuura- Yhteydenotot: hannes.uutinen@fresbeegrebels.com
7
8. KEHOTUS01/11Kehitysapu
Ulkopoliittinen
vaalipaneeli
– tutkivan journalismin riemuvoitto
Vanhalla ylioppilastalolla järjestettiin 1.3. ulkopoliittinen vaalipaneeli, johon oli
kutsuttu kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat.
Teksti Aleksi Mallea
Kuvat Kepa / Jussi Nukari
Vaalivuoden ja -kevään kunniaksi Kehotuksen toimi- sekä konfliktien ehkäisyn kehitysyhteistyön keinoin
tus päätti paneutua puolueiden ulkopoliittisiin linjauk- tärkeimpänä. Vaille ääniä jäi vaihtoehto ”Kriisinhallin-
siin. Tämän parempaa mahdollisuutta tutkivan journa- ta ja rauhan välitys”. Kehitysapu nähtiin keinona eh-
lismin osastomme tuskin saisi, joten pakkasimme ky- käistä globaaleja ongelmia, joiden puhkeaminen johtaisi
nät ja muistilehtiöt pikapikaa ja suuntasimme kulkum- vakaviin kriiseihin. Toisin sanoen kehitysavulla voitai-
me kohti vanhaa. Paneelin osallistujat olivat Anni Sin- siin ehkäistä tilanteita, joissa aseellinen puolustus tuli-
nemäki (vihr), Paavo Arhinmäki (vas), Paula Lehtomäki si tarpeeseen. Puolueiden edustajat toivat esiin ymmär-
(kesk), Sampsa Kataja (kok), Sari Palm (kd), Erkki Tuo- ryksensä kehitysavun rajoitteista, mutta Månssonin lau-
mioja (sdp), Vesa-Matti Saarakkala (ps) ja Björn Måns- sahdus kiteytti osuvasti kaikkien kolmatta vaihtoehtoa
son (rkp). Tilaisuuden järjestivät Kepa ja Paasikivi-seu- äänestäneiden näkemyksen: kehitysyhteistyö ei ratkaise
ra ja sen juontajana toimi Johanna Korhonen. Kehotus maailman ongelmia, mutta ilman sitä ei ainakaan onnis-
päätti keskittyä siihen, mitä teemoja puolueet pyrkivät tuta. Saarakkala puolustautui sillä, etteivät perussuo-
nostamaan esiin ulkopolitiikasta puhuttaessa. malaiset suinkaan aja kehitysavun täyttä lopettamista,
Jo ensimmäisen varsinaisen kysymyksen myötä ase- ainoastaan leikkauksia siihen. Toisaalta hänen mieles-
telma asettui muotoon perussuomalaiset vastaan muut. tään ”maailman ongelmat eivät ratkea sillä, että suoma-
Siinä missä Saarakkala näki Suomen aseellisen puolus- laiset jakavat rahaa ulkomaille”. Perussuomalaisten tun-
tuksen tärkeimpänä kolmesta vaihtoehdosta, niin muut tuivat näkevän ulkopolitiikan alisteisena sisäpolitiikal-
katsoivat kansainvälisen eriarvoisuuden vähentämisen le, kun taas muut puolueet ymmärsivät sen tärkeimpänä
8
9. upasytiheK 11/10 SUTOHEK
”Jos nähdessään teinitytön pimeällä tiellä ajattelee että voi voi, raiskaakohan
joku tuon, sittenhän minäkin voin sen raiskata” – Erkki Tuomioja ilmastolain
käyttöönotosta vain EU:n sisällä vs. globaalisti
politiikkasektorina. Vakavimpien uhkien nähtiin synty- kuin kokoomuksen ja vasemmiston.
vän todennäköisimmin Suomen ulkopuolella, eli ulkopo- Kaiken kaikkiaan tilaisuus oli varsin yllätyksetön. It-
litiikan vaikutusalueella. se asiassa kaikkien puolueiden edustajat toimivat lähes
Kansainvälisestä pörssiverosta puhuttaessa puoluei- täysin puolueidensa stereotyypin mukaisesti. Ei voi kui-
den välille alkoi syntyä näkemyserojen myötä keskuste- tenkaan väittää paneelin puuroutuneen ympäripyöreäk-
lua. Keskustan Lehtomäki sanoi kannattavansa kansain- si poliittiseksi jaaritteluksi, vaan kaikki osallistujat pyr-
välistä transaktioveroa, mutta ei tukenut EU:n sisäisen kivät aidosti tuomaan kantansa esiin, joskin jotkut on-
pörssiveron käyttöönottoa. Saarakkala ja Kataja peesasi- nistuivat siinä paremmin kuin toiset. Mielenkiintoisinta
vat keskustaa. Muiden mielestä EU:n pitäisi päinvastoin antia olikin seurata paneelin jäsenten välisiä suhteita.
osoittaa johtajuutta kyseisessä asiassa. Arhinmäki muis- Todennäköiseltä vaikuttava perussuomalaisten vaali-
tutti Lontoon pörssistä, jossa verotus on jo käytössä, ei- voitto tuonee mukanaan erittäin värikkäät hallitusneu-
kä kaupankäynti ole siitä huolimatta vähentynyt. Näke- vottelut, sen verran terävää sananvaihtoa käytiin Saa-
myserot olivat kuitenkin varsin pieniä: kaikki puolueet rakkalan ja useamman muun panelistin kesken. Huomi-
kannattivat kuitenkin globaalia pörssikuria. onarvoista oli havaita joissain kysymyksissä Lehtomäen
Paneelin puolivälissä Arhinmäki ja Saarakkala ajau- tukevan Saarakkalaa. Mahtaako keskusta kosiskella pe-
tuivat pieneen nokkapokkaan edellisen tivatessa jälkim- russuomalaisten äänestäjiä?
mäiseltä puolueensa kynnyskysymyksiä. Saarakkalan Vaalipaneeli on kokonaisuudessaan katsottavissa
vastaus kuului ”keskustelemme niistä vaalien jälkeen”. osoitteessa www.kepa.fi, mistä löytyy myös kooste ta-
Arhinmäki ihmetteli mihin perussuomalaisten paljon pahtumasta.
puhuttu suoraselkäisyys oli kadonnut. Saarakkala puo-
lestaan totesi nokkelasti vasemmistoliiton olevan aurin-
gonlaskun puolue. Vasemmistoliiton ja perussuomalais- Kirjoittaja on kehotuksen päätoimittaja ja toivottavasti pian
ten linjaukset tuntuivat olevan yhtä kaukana toisistaan myös valtiotieteiden kandidaatti
9
10. KEHOTUS01/11Kehitysapu
Brysselin voitelu
Olen aina halveksinut niitä suomalaisturisteja, jotka naama hilpakan punaisena korkkaavat lomiensa ensimmäiset
ja tässä tapauksessa törkeän ylihintaiset oluensa Helsinki-Vantaan lentokentällä. Aina kävellessääni lentokentän tyn-
nyribaarin ohi olen miettinyt, että eivät hekään välttämättä poistu hotellihuoneistaan, muutama tampio lisää teke-
mään ”Suomi-brändiä”. Vuoden 2010 lokakuun neljäntenä voin sanoa lukeutuneeni tuohon uljaaseen joukkoon. Miksi?
Olin kerta kaikkiaan kutkuttavassa tilanteessa tuona tuomion päivänä. : potkurikone oli muutaman tunnin päästä
lähdössä Riikaan, josta jatkaisin Brysseliin, vieläpä EU:n tukemana. Mukanani oli muuan mieshenkilö, jota eettisistä
syistä kutsuttakoon vaikkapa Antiksi. Oli siis perjantai, varsinaisen ohjelman alkamiseen Brysselissä oli vielä päiviä
ja muuan toinen mieshenkilö, kutsuttakoon häntä vaikkapa Johannekseksi, odotti meitä hostellissa, joka myöhemmin
paljastui sijaitsevan paikallisella punaisten lyhtyjen alueella. Päätimme Antin kanssa aikamme kuluksi käydä otta-
massa belgialaisen oluen tynnyrikapakissa. Ensimmäisen huuhtelun aikana se sitten selkeni; pidetään olutpäiväkir-
jaa! Tämä teksti, rakas lukija, kertoo vain ja ainoastaan oluesta ja runoudesta.
Teksti Mikael Sokero
Kuva Mirja Hämäläinen
2.
PÄIVÄ
PÄIVÄ 1.
Antti ja Mikael tynnyribaarissa vähän puolenpäivän jälkeen. Toisena päivänä tiemme Pel.Esp:n kanssa erkaantuivat ja
Tuote: Floreffe lähdimme suomalaisvoimin kävelemään uudelle hostellil-
Antti: Kirpeä ja raikas, täydellinen syysaamu. Arvosana 9,5 le, jossa meidän oli määrä tavata muita opiskelijoitamme.
Mikael: Niittyisen usvainen, hienoisen käpyinen 8,5 Joukossamme oli tällä erää myös vieraileva naistuomari.
Saavuttuamme kaupunkiin päätimme käydä ennen hos- Antti, Johannes ja Mikael uudella hostellilla
tellille menoa kiskan kautta ostamassa paikallisisa pani- Tuote: Maes
motuotteita. Johannes johdatti meidät tanssivien, lähes Antti: massakulutukseen, metallinen, suomalainen 4
alastomien, naishenkilöiden rikastuttamaa katua pitkin Johannes: paska keskiketteräksi, varsin ketterä 4,75
elintarvikemyymälään, josta hollantilaisen ystäväni oh- Vieraileva naistuomari: kirpeä 8
jeistamana poistimme Jupileria. Mikael: massakamaa 4
Antti, Mikael ja Johannes sekä pelokas espanjalaisturisti hos- Myöhemmässä vaiheessa joukkoomme liittyi viimeinen
tellihuoneessamme. pysyväislaatuinen raadin jäsen, oluiden Neil Armstrong,
Tuote: Jupiler, paikallinen sahti. jota kutsuttakoon Aleksiksi.
Antti: Märkä sukka 3,5
Mikael: normikamaa 5 Tuote: Chimay
Antti: Juomassa ei voi hengittää, mutta onneksi voi juoda 9
Päätimme siirtyä seuraavalle hostellin aulabaariin. Myös Aleksi: Kuulen munkinkaavun havinaa 8.5
pelokas espanjalainen liittyi rinkiin, kuitenkaan ymmär- Johannes: Täyteläinen, lounashan tässä unohtuu 9
tämättä, että miksi kirjoitamme kommenteja ylös ja toi- Mikael: tunkkainen, mausteinen 8
seksi, että miksi juomme niin nopeasti ja paljon. Jaoimme
huoneen hänen kanssaan, joten olikin vähintäänkin edul- Siirryttiin illassa edemmäs. Tuli seuraavan vuoro. Runou-
lista hänen kannaltaan ottaa olut jos toinenkin. den aistillisuudesta päätellen ovat raatimme jäsenet tässä
vaiheessa päässet jo osaksi kosmosta.
Antti, Johannes, Mikael ja Pel.Esp. aulabaarissa
Tuote: Orval Tuote: Duvel
Antti: kirpeä, mutta vivahde ureaa 7,5 Antti: oluiden fc barcelona, kokonaisuus toimii 9
Johannes: luumuinen 7,25 Johannes: jo kadotettu muisto ihanasta menneisyydestä 9,25
Pel.Esp: dry with a hint of pulp 8,5 Aleksi: rytmikäs 6
Mikael: käpyinen, mallaksinen 8 Mikael: tunteikas ja munakas, maskuliininen, vallitseva 9
10
11. upasytiheK 11/10 SUTOHEK
PÄIVÄ 3. Tuote: Westmalle
Aleksi: liha luiden ympärillä 6,75
Raatimme oli pakotettu lähtemään baariin jatkamaan Mikael: tuore ja houkutteleva 6,75
maisteluaan useasta syystä. Ensinnäkin hostellin aulaan Antti: vaahtoisa, olen kylvyssä 6
sijoitettu olutautomaatti oli päässyt tyhjilleen ja toiseksi Johannes: pyöreä 7
kaikki kaikkien lähikauppojen oluet oli maistettu. Aloi-
tetaan kuitenkin tutulla ja turvallisella hostellin aulalla. Tuote: Gordon
Mikael: liikkuva ja soljuva 7,5
Tuote: Leffe Johannes: miellyttävä, ei haasta liikaa 7,25
Johannes: makeahko ja nestemäinen 6,75 Aleksi: lasi on totuudentorvi, jos laitan lasin näin niin se näyt-
Aleksi: hunajainen, lempeän kutkutteleva 6,75 tää sorsapilliltä, belgian sandels 8,5
Antti: Aleksin arvostelu oli ***** hyvä! 6,75 Antti: suussa on bileet ja kaikki on kutsuttu 8,75
Mikael: hunajainen ja pehmeä 6,5
Tuote: Palm
Tuote: Hooegarden citron Antti: yksisarvisen sijaan onkin poro 6
Antti jos sitruunaa saisi pissata 3 Aleksi: lievästi jalkahikinen 8
Johannes: fairysta piiru kaakkoon 3,25 Johannes: rikas väri, pettymys ja hyvä 7,25
Aleksi: sidukkamainen 3 Mikael: jättää odottamaan 7,25
Mikael: ihan paska 2
Illan viimeisen ja koko päiväkirjan viimeisen arvostelun
Siirtyminen lähibaariin. rikastuttaa Lymyilevä Kettu- nimimerkin taakse kätket-
ty naisihminen.
Tuote: Grimbergen
Antti: liemimäinen 4 Tuote: Tumma Grimbergen
Johannes: janojuomaksi kurkkuunmenevä 5 Lym.Ket: pehmeämpi, samettinen, smooth criminal 8,5
Aleksi: luonteeton jötkäle, hiukan päärynämäinen 5,25 Antti: Aleksin kanssa sängyssä 6
Mikael: mitäänsanomaton, mutta hyvä kokonaisuus 5 Aleksi: ensimmäisen siirtoleikkauksen jälkeen Jackson 6,75
Johannes: syvällinen, kuten ajatukseni 6,5
Tuote: Brugs Mikael: yllätyksetön 6
Mikael: metallinen ja tylsä 4
Antti: kun ulkonäkö ja maku eivät kohtaa, sokko 4 Tämän illan jälkeen eivät raadin jäsenet, nk. Dörte Bosse,
Johannes: mauttomuudessaan yllättävä , mutta ei petä 4,75 enää kokoontuneet maistelun merkeissä sairastumisten,
Aleksi: oluiden liverpool 4,25 pahoinvointien ja jäättenmäkisen ohjelman vuoksi. Bos-
sen jäsenet muistelevat edelleen kaiholla maistelua ja hie-
Tuote: Ciney noja Brysselissä vietettyjä hetkiä.
Mikael: hapokas, peruskamaa 6 Kiitokset kaikille järjestäjille, baarityöntekijöille, brys-
Aleksi: roteva, yllätyksetön, mutta pätevä 7,25 seliläisille ja lentohenkilökunnalle. Allekirjoittanut lu-
Johannes: en osaa sanoa mitään 4,5 paa, että seuraavalla matkalla pidetään ehdottomasti ke-
Antti: perusjaffa, ihan hyvä 5 bab-päiväkirja!
11
12. KEHOTUS01/11Kehitysapu
Kuvia Kehon Kaiken maailman juhlat -sitseltä
ke 9.2.2011. Kuvat: Paula Ahvonen
12
18. KEHOTUS01/11Kehitysapu
Suomen Punaisen Ristin tuki
kantaa hedelmää Nepalissa
Teksti ja kuvat Kaisa Kannuksela ja Viljami Aarbakke
Suomen Punainen Risti on tukenut Ulkoministeriön nuoret keräävät satokauden mukaisia juureksia, hedel-
rahoituksella Nepalin Punaisen Ristin katastrofivalmi- miä ja viljaa, joita myydään torilla tai annetaan sellai-
ustyötä vuodesta 2007 lähtien. Palpassa sijaitseva Kali- senaan sitä tarvitseville. Koossa on jo lähes 58 000 Ne-
kan ylä-aste osallistui ensimmäiseen hankkeeseen vuo- palin rupiaa (n. 5 800 euroa). Nuoret ovat auttaneet ra-
sina 2007-2009. Vaikka hankkeen loppumisesta on lä- hastostaan kotinsa tulipalossa ja maanvyörymässä me-
hes vuosi, hankkeen keskeiset toimijat, koulun Punaisen nettäneitä perheitä sekä vakavasti sairastunutta koulu-
Ristin nuortenryhmän jäsenet, ovat yhä täysillä mukana kaveriaan.
vähentämässä yhteisönsä haavoittuvuutta. Kalikan nuoret osallistuivat hankkeen puitteissa en-
Hankkeen alussa yhteisö kartoitti Punaisen Ristin siapu- ja katastrofivalmiuskoulutuksiin, joissa heidät
tuella alueensa vahvuudet ja riskit. Samalla selvitettiin koulutettiin muun muassa etsimään ja pelastamaan
tarpeet pienimuotoisille kunnostustöille, joiden perus- maanvyörymien ja maanjäristysten uhreja. Lisäksi nuor-
teella romahtamispisteessä oleva koulurakennus kun- tenryhmä varustettiin välttämättömillä pelastustarvik-
nostettiin. Kouluun rakennettin myös juomavesipiste, keilla, kuten hakuilla, lapioilla, sangoilla, köysillä, paa-
josta koululaiset ja lähiasukkaat saavat puhdasta vettä. reilla, ensiapulaukuilla ja megafoneilla.
Lisäksi sekä tytöt että pojat saivat omat vessat. Koulutuksen jälkeen nuortenryhmä on opettanut op-
Punaisen Ristin nuortenryhmä perusti hankkeen pimaansa kavereilleen ja muille yhteisön jäsenille. Nuo-
myötä paikallisen katastrofirahaston. Rahan lisäksi ret ristiläiset ovat järjestäneet muun muassa katuteat-
18
19. upasytiheK 11/10 SUTOHEK
Nuorille ristiläisille ope-
tetaan myös ensiaputai-
toja, joita he ylläpitävät Punainen Risti kouluttaa vuosittain
säännöllisillä harjoituk- nuorisodelegaatteja keväisin erilaisiin
silla. Kuvassa harjoitel- Kalikan koulun pelas- kansainvälisiin tehtäviin.
laan ensiapua mootto- tusvälineitä.
ripyöräonnettomuuden Hyllyn päällä on yhtei- Tänä vuonna haku päättyy 10.4. ja kou-
jälkeen. sön riskiarviokartta. lutus järjestetään 22.-27-5.
Lisätietoa löytyy osoitteesta: d2c.fi/fi/
nuorisodelegaatiksi
teriesityksiä ja ensiapusimulaatioita sanitaatiosta, tuli- lutuksessa opittujen ohjeiden mukaisesti, jolloin isoäi-
paloista, tulvista, maanvyörymistä ja maanjäristyksistä. din hengitys alkoi taas kulkea. Hän oli iloinen ja erittäin
Lisäksi nuoret mittelevät säännöllisesti perinteisen ne- ylpeä taidoistani.
palilaisen tavan mukaisesti puhe-, kirjoitus-, piirustus- Myöhemmin Sirjana osallistui perheensä kanssa ta-
ja tietokilpailuissa. Kilpailuja seuraava yleisö oppii nii- paamiseen, jossa lähellä istuva nainen valitteli päänsär-
den avulla yhteisöään uhkaavista katastrofeista ja niihin kyä ja yllättäen pyörtyi.
varautumisesta. - Vein hänet rauhalliseen huoneeseen, laitoin hänet
Punaisen Ristin nuoret toimivat kuten opettavat. kylkiasentoon ja varmistin pulssin sekä hengityksen. To-
Esimerkiksi epidemioita ehkäistään siivoamalla koulun vin kuluttua hän palasi tajuihinsa, ja voi nyt hyvin.
ympäristöä säännöllisesti. Lisäksi nuorten aloitteesta Myös Sundar Karkille on käyttänyt oppimiaan ensi-
Kalikan kouluun hankittiin saippuaa. Maanvyörymien aputaitoja, kun hänen pikkuveljensä leikki pihalla, kaa-
riskiä on vähennetty istuttamalla puita. tui ja mursi kätensä.
Koulutuksissa opitut taidot ovat tulleet tarpeeseen. - Menin veljeni luokse ja pyysin häntä liikuttamaan
Nuortenryhmän taloudenhoitaja Sirjana B. K. oli syö- sormiaan, mutta se ei onnistunut. Lastoitin ja sidoin kä-
mässä perheensä kanssa, kun isoäidillä meni riisiä vää- den ja saatoin hänet kotiin. Veimme hänet seuraavana
rään kurkkuun ja hän meinasi tukehtua. päivänä sairaalaan, jossa käsi kipsattiin. Veljeni parani
- Nostin hänet pystyyn ja painelin rintaa ensiapukou- viidessä viikossa täysin.
19
20. KEHOTUS01/11Kehitysapu
y n ka erofieyötä
Kehitpiesyhttastistn maassa
ien
tuhans nte
Teksti Viljami Aarbakke
Sain viime kesänä soiton kesken työpäivän Punaisesta män tekemistä.
Rististä, olin aikaisemmin laittanut hakemuksen ja nyt Kriittisinä kehitysmaatutkijoina pohdimme aluksi
kysyttiinkin haluaisinko lähteä kolmeksi kuukaudeksi paljon, että mitä hyöytä meistä on. Asiaa ei helpottanut
nuorisodelegaatiksi Nepaliin. Tiesin siinä vaiheessa sen, se, että nepalilaiset eivät kovin herkästi anna palautet-
että samoihin hommiin lähtee toinen keholainen Kaisa ta. Jos sitä kysyy kaikki on täydellistä, toisaalta kaikki
ja tehtävänä olisi suunnitella ja toteuttaa työpajoja pu- myös onnistuu ja sujuu loistavasti, siitä riippumatta mis-
naisen ristin nuortenryhmille. Asiaa ei tarvinnut pit- tä puhutaan. Kolme vuotta nepalissa asunut suomalai-
kään miettiä, vaan vastasin heti että ehdottomasti. nen kertoi meille, että jyrkin ei, joka hänelle on koskaan
SPR tukee EU:n ja Ulkoministeriön avulla Nepalis- kerrottu on: ”se on vähän mahdotonta”. Vaikka ei sanaa
sa Nepalin Punaisen Ristin katastrofivalmiusohjelmaa. ei koskaan kuule sanoista oppii kyllä tulkitsemaan mitä
Hankkeessa keskeisiä toimijoita ovat kouluissa toimivat puhuja oikeasti tarkoittaa. Opimme myös kysymään pa-
Punaisen Ristin nuortenryhmät, jotka saavat ensiapu- lautetta niin, että saimme myös rakentavaa sellaista. Tä-
ja katastrofivalmiuskoulutusta jonka jälkeen he jakavat män perusteella työpajojen sisältö oli hyödyllistä, mutta
tietoa eri keinoin. Meidän tehtävämme oli suunnitella hieman yllättävästi myös metodit kuten ryhmätyösken-
ja toteuttaa 20 työpajaa neljässä piirissä, joilla tuetaan tely olivat oppilaille uusia ja mielekkäitä. Teimme myös
koulujen punaisen ristin nuortenryhmiä aktiviteettien lopullisesta työpajamateriaalista selkeän paketin, jota
suunnittelemisessa, varainkeruussa ja raportoinnissa. nuoret voivat jatkossa käyttää vetäessään samaa työpa-
Työpajojen suunnittelussa oli alussa vain reilu viikko ai- jaa muille.
kaa, mutta toisaalta tarkoitus olikin että laadimme luon- Työmme ei rajoittunut vaan työpajojen pitämiseen.
noksen jota muokkaamme, kun huomaamme miten sitä Otimme myös reilusti kuvia ja kirjoitimme pari juttua
voisi parantaa. joista yksi löytyy myös tästä lehdestä. Tämän lisäksi
Kolme kuukautta jakautui karkeasti niin, että olimme toimeksiannossamme annettiin tehtäväksi myös hank-
viikon tai pari Katmandussa, jonka jälkeen menimme keen monitorointi ja evaluointi. Kyseinen tehtävä herätti
pariksi viikoksi yhteen piiriin. Tämän jälkeen palasim- alussa eniten epäilystä, että osaammekohan tuota ollen-
me taas hetkeksi Katmanduun, jonka jälkeen vuorossa kaan. Monitorointi ja evaluointi olivat kaikkein opetta-
oli uusi piiri. Katmandu oli aluksi saastuneisuuden takia vinta mutta se kasvatti myös itsetuntoa, että osaanhan
pieni järkytys, jotain siitä kuvastaa se, että pitkään Ne- myös tämän. Koska vietimme kaksi viikkoa samassa pii-
palissa asunut suomalainen kertoi kansainvälisestä tut- rissä, eikä meillä ollut mitään valtaa raha-asioihin tai
kimuksesta, jonka mukaan elämänlaatu Katmandussa muihin isoihin päätöksiin, tutustuimme hyvin työnteki-
on maailman pääkaupungeista kolmanneksi huonointa. jöihin ja meillä oli heihin kaikkiin avoimet ja välittömät
Edelle kiipesivät vain Accra ja Kabul. välit. Tehtävää helpotti myös se, että kävimme viidessä
Maaseutu oli todella kaunista ja ihmiset olivat ystä- koulussa yhdessä piirissä ja ehdimme myös tutustumaan
vällisiä ja todella iloisia siitä, että joku näin kaukaa ei tu- hankkeisiin liittyviin papereihin. Esitimme havainnot
le vain Katmanduun asti. Parissa piirissä projektityön- piireissä, Nepalin Punaisen Ristin keskustoimistolla ja
tekijät olivat todella mukavia ja hengailimme heidän lopuksi myös Suomessa.
kanssaan myös vapaa-ajalla. Haastavaa piireissä oli, että Työ oli kaiken kaikkiaan erittäin monipuolista ja opet-
vapaapäivinä oli hyvin haastavaa keksiä mielekästä te- tavaista. Erityisesti nuorten parissa tehtävässä työssä
kemistä pidemmäksi aikaa. Kylät kun yleensä ovat niin iästä on etua, mutta se että ei ole vielä kehitysyhteistyön
pieniä, että siellä ei oikeastaan ole mitään. Ironista kyllä, ammattilainen tuo myös yllättäviä etuja monitoroinnis-
mutta yleensä maaseutureissun loppupuolella ikävöim- sa ja evaluoinnissa.
me jo takaisin Katmanduun missä oli tuttuja ja enem- Suosittelen!
20
21. upasytiheK 11/10 SUTOHEK
Syksy Senegalissa
Kehitysmaiden yhteiskuntarealiteetit - käytännön kokemusten oppijakso.
Teksti Oona Rautiainen
Kuvat Wikipedia Commons
Tämän jutun kirjoittaja sijaitsee tällä hetkellä kyl- pieni ja paikallinen kansalaisjärjestö nimeltä Cause Pre-
mässä Kanadassa nauttimassa vaihtoyliopistoni kehi- miere, joka keskittyi naisten ja lasten oikeuksiin erityi-
tysmaatutkimuksen laitoksen kurssivalikoimasta. Nyt sesti erilaisten terveysalan hankkeiden kautta. Samalla
tarkoituksenani olisi palata viime syksyyn ja muistella näin myös kaksi eri osaa koko hankemuotoisen kehitys-
viettämääni aikaa Senegalissa eli valkoisen tytön vaihe- yhteistyön vaiheista. Punaisen ristin osalta kyseessä oli
rikasta arkea Dakarin ytimessä, ilman vettä ja sähköä, valmis hanke, jossa me harjoittelijat olimme toteutta-
jaetulla patjalla, jatkuvalla hiki- ja hiekkakuorrutuksella va osapuoli. Toisessa järjestössä työmme oli osallistua
höystettynä. uuden hankkeen valmisteluun eli iso osa työtämme oli
Minut Dakariin vei kansainvälisen opiskelijajärjestö kiertää tapaamassa eri kehitysyhteistyön toimijoita ym-
AIESEC:n mahdollistama harjoittelu. Työpaikkoja järjes- päri Dakaria, etsimässä rahoitusta, yhteistyökumppa-
tyi kokonaista kaksi, mikä oli loppupeleissä äärimmäi- neita, tietoa ja tietoa sitä kenellä on tietoa ketä tavata ja
sen mielenkiintoinen mahdollisuus päästä seuraamaan mitä tehdä.
Länsi-Afrikkaa ja kehitysyhteistyötä kahden kooltaan, Kehitysyhteistyö. Mitä siitä nyt sitten pitäisi ajatel-
toimintatavaltaan ja rooliltaan hyvin erilaisen toimijan la näin parin kuukauden tehosukelluksen jäljiltä? Aina-
kautta. Ensimmäinen työllistäjäni oli Senegalin Punai- kin voin ilolla julistaa kaikille kehareille, että kasvavasta
nen Risti, joka oli suuri ja läsnä kaikkialla. Toinen työ oli maailmantuskasta ja kyynisyydestä on mahdollista jos
21
22. KEHOTUS01/11Kehitysapu
ei päästä eroon niin ainakin järkeistää sitä. Työ täysin Senegalissahan asiat ovat suhteellisen masenta-
erilaisessa ympäristössä, työkulttuurissa, uusien ihmis- vasti. Suurimmat kuolinsyyt ovat meille pikkuvaivo-
ten keskellä ei ollut joka hetki helppoa. Se oli usein tur- ja ja terveydenhuollon rahoitusrakenne on niin pähkä-
hauttavaa, raivostuttavaa, järjettömän epäorganisoitu- hullu, että voin ilman suurempaa liioittelua sanoa, et-
nutta ja outojen kulttuuristen sääntöjen sanelemaa. Sa- tä käytännössä 100 % Senegalin terveydenhuoltoon
maan aikaan näin lukuisia inspiroivia esimerkkejä, kä- kohdistuvista varoista kohdistuu alueille, johon suu-
sittämättömän sitoutuneita ihmisiä, ja ennen kaikkea rella osalla väestöstä ei ole pitkistä etäisyyksistä ja ra-
päämäärän. han puutteesta johtuen käytännössä mitään pääsyä.
Yksi mielenkiintoisimpia kokemuksia oli kun pääsim- Kyynisen kehitysmaatutkijan ennakkoluuloja kuiten-
me osallistumaan Plan Internationalin kenttämatkalle kin koeteltiin Mbossin kylässä. Meille esiteltiin parhail-
heidän kahteen kirjaimellisesti pusikoissa sijaitsevaan laan kylätason terveyspalveluja eli tarkasti käännettynä
hankkeeseen, joista toinen oli mikroluottohanke, toinen terveysmajaa. Kyseessä oli aidattu mökki, jossa yhdessä
taas terveysalan hanke. Innostuksestani ei luonnollises- huoneessa synnytettiin ja toisessa rokotettiin ja järjes-
ti ollut tulla loppua, kun meidät lastattiin epäinhimilli- tettiin valistusiltoja. Adjektiivi karu ei riitä kuvaamaan
sen aikaisin aamulla kahteen suureen valkoiseen jeep- sitä näkyä, etenkin kun seinillä oli julisteita, joissa muis-
piin, joihin oli painettu kissan kokoisin kirjaimin Plan tutettiin kätilöä pesemään kätensä ennen synnytyksen
Internationalin lisäksi USAID - from American People ja alkua sarjakuvin, sillä kävi myös ilmi, että tapaamamme
toiseen EU Aid - Solidarity in Action. kätilön roolia hoitava henkilö oli lukutaidoton.
Maailmanparannuslaulusta tutuilla valkoisilla spon- Kaikesta tästä huolimatta Mbossin kylässä eli ollut
soroiduilla jeepeillä huristelu ympäri maita ja mantu- vuoden 2006 jälkeen yksikään äiti kuollut synnytyk-
ja on tietenkin kaikkien kehitysyhteistyökliseiden äiti. seen. yksikään täysiaikainen lapsi kuollut synnytykses-
Olen osa mahtavaa developmentalistista kompleksia! sä eikä yksikään syntynyt lapsi jäänyt rekisteröimättä ja
Uskokaa tai älkää, tuon päivän aikana opin enemmän rokottamatta. Mikään edellä mainittu ei luonnollisesti-
kansalaisjärjestöjen toteuttamasta kehitysyhteistyöstä, kaan ollut kyseisessä maassa itsestään selvää. Terveys-
epätasaisesti asutettujen kehitysmaiden terveydenhuol- majaa pyöritti kolmen kylän alueelta vaaleilla valittu
losta ja projektimuotoisen kehitystyön käyttökelpoisuu- terveyskomitea, joka piti huolta kaikesta veden kanta-
desta kuin monella kurssilla yhteensä. misesta, lääkkeiden riittävyyteen ja kätilön polkupyö-
22
23. upasytiheK 11/10 SUTOHEK
rän huoltoon. Valtion rahoja kyseisen terveysmajan ra- viemisessä saattaa tarkoittaa.
kentamiseen ja ylläpitoon oli sen olemassa olosta (1996) Vaikka työ, mitä tein oli mielenkiintoista, tuntuu kyl-
lähtien kulunut naurettavat kymmenen euroa, sillä joka lä, että eniten Länsi-Afrikasta, elämästä ja opinto-op-
penni kerättiin kyläläisiltä itseltään. Planin rooli tässä paastakin löytyvästä kehitysmaiden yhteiskuntareali-
kaikessa oli kouluttaa kolmivuotisessa hankkeessa lisää teeteista opin ehdottomasti vain elämällä. Jo tavallinen
henkilökuntaa ja toimittaa materiaaleja. arki Dakarissa oli monin tavoin uuvuttavaa, sillä valkoi-
Kun kysyimme, miten tämä kolmen kylän eli noin vii- sena nuorena tyttönä tilanne, jossa joudut yllättäen op-
dentuhannen ihmisen väestö pärjää yhdellä lääkekaa- pimaan elämään sinä ”toisena”, jatkuvan positiivisen ja
pilla, polkupyörällä (aasin lisäksi ainut kulkuneuvo pois negatiivisen huomion keskipisteenä olemisena, syystä
kylästä) ja kahdella kätilöllä, vastaus oli, että koska ih- johon et itse voi vaikuttaa on kasvattava kokemus kenel-
miset eivät sairastu. Terveysmajassa toimivat vapaaeh- le tahansa.
toiset pitivät viikoittaisilla tapaamisilla huolta, että ma- Elämä Dakarissa oli kokemus, jota en vaihtaisi pois
laria, tuberkuloosi, aids ja likainen vesi eivät ainakaan mistään hinnasta ja joka antoi enemmän suuntaa ja fo-
tässä kylässä ole ne syyt, jotka tappavat. Ja tilanteessa, kusta opinnoilleni, kuin mikään aikaisempi kurssi tai
jossa käsienpesu ja hyttysverkko, eivät enää riitä oli ih- matka. Harvoin olen kuitenkaan käyttänyt niin paljon
misillä riittävä tieto tajuta, että nyt pitää lähteä muualle aikaa ruokahaaveistani puhumiseen tai jatkuvan hikoi-
hoitoon. lun ja likaisuuden kiroamiseen. Vitsailimme jatkuvas-
Tiedostan toki, että meille haluttiin näyttää par- ti myös, että paras asia Dakarissa on kolme päivittäis-
haista parhain esimerkki. ja että kylä oli monilla ta- tä lentoa Eurooppaan. Samaan aikaan olen kuitenkin
voin moderni. Naisilla ja miehillä oli pääsy moder- oppinut itsestäni sen, että kyllä monenlaisissa paikoissa
neihin ehkäisykeinoihin, terveyskomiteassa oli nai- selviäisi helposti vähän pidempäänkin. Pidemmän pääl-
sia ja kyläpäällikkö oli arvoiltaan ja tavoiltaan moder- le parhaimmillaan kolmen hengen kesken jaetun vaah-
ni. Ihmisten mahdollisuudet saada tietoa ja päättää tomuovipatjan pitäisi tosin vaihtua edes keskitason yk-
omista valinnoistaan olivat siis huomattavasti keski- sityisyyteen ja työhön liittyvien tavoitteiden pitäisi olla
vertoa paremmat. Oli kuitenkin jälleen taas yksi op- luonteelleni hieman selkeämmät ja järjestäytyneemmät,
pimisen paikka nähdä, mitä se paljon hoettu omis- mutta muuten tiedän, oppimista, kokemuksia, hienoja
tajuus oikeasti asioiden kehittymisessä ja eteenpäin juttuja ja ihmisiä löytää aina. Kiitos siis Dakar.
23
24. KEHOTUS01/11Kehitysapu
Kehityspolitiikkamme
muutos EU aikana
Helmikuun lopulla 2011 julkistettiin valtiotieteellisessä tiedekunnassa
väitöstutkimus, jonka mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on
muuttunut voimakkaasti EU:hun liittymisen seurauksena. Miten on käynyt
kehityspolitiikalle?
Teksti Minna Mayer
Suomen harjoittama kehitysyhteistyö on muutta- jälkeen hallinnollisen muutoksen ohella on nähtävissä
nut muotoaan useaan otteeseen 1960-luvulta lähtien. selkeää politiikkapainotusten siirtymää tavoissa, joil-
Suurimman yksittäisen muutoksen on saanut aikaan la apua on allokoitu. OECD:n kehitysapukomitean sek-
EU:hun liittyminen, joka liitti kehityspolitiikkamme torittaisen avun tilastoista huomataan, että taloudelli-
osaksi suurempaa globaalia kokonaisuutta. Vaikka kehi- sen tuotantosektorin tukeminen on laskenut ja sosiaa-
tyspolitiikka kuuluu EU:ssa jaetun toimivallan osa-alu- lisektorin tukeminen vastaavasti merkittävästi noussut
eeseen, on EU:hun liittymisellä ollut konkreettista vai- EU:hun liittymisen jälkeen. Muutos on kiinnostava, sil-
kutusta kehityspolitiikkaamme. lä tuotantosektori sisältää mm. maatalouteen, kalas-
Suomi liittyi EU:hun aikana, jolloin lama vielä painoi tukseen ja metsätalouteen kuuluvia tukia. EU:hun liit-
kehitysyhteistyölle allokoituja rahasummia merkittä- tymisen myötä Suomen allokoima monenkeskinen apu
västi alaspäin. Suomella oli kuitenkin oma vakiintunut lähti myös nousuun ja siten siis kahdenväliseltä kehitys-
kehityspolitiikkansa, joka keskittyi yhteistyöhön ns. pe- yhteistyöltä on siirtynyt varoja pois. Tämä näkyy myös
rinteisten kehitysmaiden kanssa. EU:hun liittymisen tilastoissa perinteisten maiden vastaanottaman avun
24
25. upasytiheK 11/10 SUTOHEK
määrien laskuna. Jos kehitysmaita tarkastellaan tulo-
tason mukaan, todetaan että EU:ssa pääasiallisia avun FAKTAA
vastaanottajamaita ovat LIC-maat, kun taas Suomi on
perinteisesti ”suosinut” köyhimpiä, ns. vähiten kehitty- LDC: OECD:n kehitysapukomitean määrittele-
neitä LDC-maita. Tässä ei ole kuitenkaan ole tapahtunut mät vähiten kehittyneet maat, lyhenne sanoista
merkittävää muutosta EU:hun liittymisen jälkeisenä ai- Least Developed Countries.
kana.
EU:hun liittyminen muutti myös kansalaisjärjestöjen LIC: Maailmanpankin määrittelemä maaryhmä,
toimintaa Suomessa. Kehys ry:n Rilli Lappalaisen mu- Low-Income Countries. Maat, joiden bruttokan-
kaan useita asioita kansalaisjärjestöjen roolissa ja toi- santulo on alle 975 USD per henkilö.
minnassa on muuttunut, osa johtuu EU:sta, osa muusta
kehityksestä. Kansalaisyhteiskunnan rooli Suomessa on
kokonaisuudessaan vahvistunut, voimaantunut ja ver-
kottunut laajemmalle. Poliittinen vaikutusvalta on kas-
vanut ja kansalaisjärjestöt omat ammattimaistuneet.
Monelle järjestölle on avautunut mahdollisuus hakea ra-
haa EU:lta ja monet ovatkin sitä saaneet. Kansalaisjär-
jestöt eivät Suomessa ole yhtä riippuvaisia EU-rahasta,
kuten esimerkiksi Ranskassa tai Italiassa. Kansallista
rahoitusta myönnetään onneksi edelleen. EU:n merkitys
kansalaisjärjestöille on ollut Lappalaisen mukaan koko-
naisuudessaan positiivinen, sillä EU tarjoaa oivat puit-
teet kumppaneiden etsimiseen laajemmalta kentältä.
Hankaloittavana tekijänä on rahoituksen hakuprosessi-
en pitkä kesto (noin vuoden) sekä se, että EU-sopimuk-
set ja tavoitteet ovat sellaisia, joihin kaikki kansalaisjär-
jestöt eivät halua tai voi sitoutua.
Kokonaisuudessa voidaan todeta, että EU:hun liitty-
misen myötä Suomi integroitui sopimusten ja käytäntei-
den osalta uudenlaiseen kehityspolitiikkaan. Prosessin
aikana Suomen kehityspolitiikan vaikuttavuus kasvoi
ja levisi laajemmalle, mutta samalla se myös hajaantui.
Perinteisten yhteistyömaiden merkitys väheni ja monen-
keskiset toimijat tulivat osaksi Suomen kehityspolitiik-
kaa.
Kirjoittaja on kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelija, joka val-
mistuu maaliskuussa 2011. Hän on tutkinut kandidaatintutkiel-
massaan Suomen kehityspolitiikan eurooppalaistumista ja pro gra-
du – työssään EU-maiden velkapolitiikkaa kehitysmaita kohtaan.
25
