1. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 15
FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf
Liittokokous 19.-20.11.2010
Järvenpäätalo, Hallintokatu 4, Järvenpää
SYL:n liittokokous: Muuttuva työelämä edellyttää rakenteiden ja asenteiden1
muuttamista2
Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) liittokokous vaatii toimia muuttuvan työelämän aiheuttamien3
ongelmien ratkaisemiseksi. Epätyypillisten työsuhteiden määrä kasvaa Suomessa mutta silti4
työelämän käytännöt unohtavat usein esimerkiksi pätkätöitä tekevät henkilöt. SYL:n liittokokous5
peräänkuuluttaa avointa keskustelua työhyvinvoinnista ja esittää lomapankin käyttöönottoa6
pätkätöissä olevien henkilöiden jaksamisen edistämiseksi. Lomapankkiin työntekijä voisi tallettaa7
kertyneet lomapäivänsä omalle tililleen, josta ne voisi käyttää sopivana ajankohtana.8
Suomessa on määräaikaisia työsuhteita enemmän kun Euroopan unionin maissa keskimäärin. Vuonna9
2009 noin puolet kaikista uusista työsuhteista on määräaikaisia (Tilastokeskus, 2009). Työelämän10
käytännöt eivät kuitenkaan ota huomioon pätkätöitä tekeviä henkilöitä. Epävarmoista pätkistä11
koostuva työura saattaa tehdä esimerkiksi vuosiloman pitämisen lähes mahdottomaksi.12
Työnantajan vaihtuessa työntekijällä on oikeus saada lomapäivien mukainen lomakorvaus, mutta13
varsinaisen loman pitämiseen oikeutta ei ole. Usein pätkätyösuhteen päättyessä lomat maksetaan14
rahana, ja seuraavaan työhön jatketaan ilman vuosilomaa. Kun työntekijällä on useita peräkkäisiä15
pätkätyösuhteita, saattaakin kulua monta vuotta ilman kunnollista lomaa.16
Erityisen hankalaksi tilanne muodostuu opiskelijoille, jotka aloittavat pätkätyöt jo opiskeluaikana.17
Monen opiskelijan tilanne säilyy valmistumisen jälkeenkin lähes muuttumattomana. Pätkätöiden takia18
vuosilomat jäävät pitämättä erityisesti nuorilla naisilla, joista noin 30 prosenttia työskentelee19
määräaikaisessa työsuhteessa (Palanko-Laaka, 2005).20
Vuosiloman toistuva puuttuminen kuormittaa työntekijää ja heikentää yhdessä muiden pätkätöihin21
liittyvien epävarmuustekijöiden kanssa työssä jaksamista. Tämä on omiaan altistamaan nuoria22
mielenterveysongelmille.23
Viime vuosina kasvava määrä nuoria on joutunut työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveydellisistä24
syistä. Työkyvyttömyyseläkkeelle joutui toissa vuonna 3 640 alle 35-vuotiasta nuorta. Lisäystä oli25
kolmessa vuodessa tullut 32,6 prosenttia (Kela, 2008).26
Lomapankki ei luonnollisesti yksin ratkaise työelämän ongelmia. Tarvitaan myös työkulttuuria joka27
edistää työssä jaksamista, hyvinvointia ja luovuutta sekä hyvää johtajuutta. Näiden keinojen avulla28
työurien pidentäminen on mahdollista ja suomalainen elinkeinoelämä voi vastata 2010 luvun29
haasteisiin.30
Lisätietoja:31
sosiaalipoliittinen sihteeri Timo Lehtinen, etu.suku@syl.fi, 041 515 222732
Lähteet:33
Kansaneläkelaitos: Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttama työkyvyttömyys edelleen34
kasvussa. Helsinki: Kansaneläkelaitos. 2008.35
Palanko-Laaka, Kirsti: Määräaikaisen työn yleisyys, käytön lainmukaisuus ja lainsäädännön36
kehittämistarpeet. Helsinki: Työministeriö. 2005.37
38
Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 2009. Helsinki.200939
40

2. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 15
FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf
Liittokokous 19.-20.11.2010
__________________________________________________________________________________________
2/
FSF:s förbundsmöte: Förändrat arbetsliv förutsätter nya strukturer och attityder41
Finlands studentkårers förbunds (FSF) förbundsmöte kräver åtgärder för att lösa de problem som42
förändringarna i arbetslivet medfört. Antalet atypiska anställningsförhållanden växer i Finland, men43
trots detta blir till exempel de som snuttarbetar ofta bortglömda i arbetslivets praktiker. FSF:s44
förbundsmöte efterlyser öppen diskussion om arbetslivsvälmåendet och föreslår att en semesterbank45
ska upprättas för att främja orken bland de snuttarbetande. Personer som hörde till semesterbanken46
skulle kunna deponera sina semesterdagar på sitt eget konto och sedan använda dem vid en lämplig47
tidpunkt.48
I Finland är de tidsbundna anställningarna fler än genomsnittet i Europeiska unionen. År 2009 var49
ungefär hälften av alla nya anställningar tidsbundna (Statistikcentralen, 2009). Praxis i arbetslivet50
beaktar emellertid inte personer som snuttarbetar. Om ens karriär består av osäkra snuttar kan det till51
exempel vara närapå omöjligt att ta ut semester.52
När arbetstagare byter arbetsgivare har de rätt till semesterersättning enligt antalet semesterdagar,53
men någon rätt att ta ut själva semestern har de inte. När en snuttanställning tar slut betalas semestern54
ofta ut som pengar, och sedan fortsätter arbetstagaren på nästa anställning utan semester. När en55
arbetstagare har flera visstidsanställningar i följd kan det gå flera år utan någon ordentlig semester.56
Särskilt svår är situationen för de studerande som börjar snuttarbeta redan under sin studietid. För57
många studerande fortgår situationen i det närmaste oförändrad också efter att de utexaminerats. Att58
semestern blir outtagen är särskilt vanligt bland unga kvinnor, av vilka cirka 30 procent arbetar i59
visstidsanställningar (Palanko-Laaka, 2005).60
När semestern faller bort år efter år belastas arbetstagaren, och i kombination med de övriga61
osäkerhetsfaktorerna som snuttarbetande för med sig leder det till att arbetsorken försämras. Det här62
gör att många unga riskerar utsättas för mentala problem.63
Under de senaste åren har ett växande antal unga tvingats gå i pension på grund av arbetsoförmåga64
eftersom de haft problem med sin mentala hälsa. År 2008 tvingades 3 640 unga finländare under 35 år65
gå i pension på grund av arbetsoförmåga. Antalet har ökat med 32,6 procent på tre år (FPA, 2008).66
En semesterbank kan naturligtvis inte ensam lösa de problem som finns i arbetslivet. Det behövs också67
en arbetskultur som främjar arbetsork, välmående och kreativitet samt gott ledarskap. Med dessa68
medel blir det möjligt att förlänga arbetslivet, och så kan det finländska näringslivet svara på 2010-69
talets utmaningar.70
Ytterligare information:71
Timo Lehtinen, socialpolitisk sekreterare, fornamn.efternamn@syl.fi, 041-515 22 27;72
Källor:73
Folkpensionsanstalten: Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttama työkyvyttömyys edelleen74
kasvussa. Helsinki: Kansaneläkelaitos. 2008.75
Palanko-Laaka, Kirsti: Määräaikaisen työn yleisyys, käytön lainmukaisuus ja lainsäädännön76
kehittämistarpeet (Förekomsten av visstidsanställning, användningens lagenlighet och77
utvecklingsbehov inom lagstiftningen). Helsingfors: Arbetsministeriet. 2005.78
Statistikcentralen: Arbetskraftsundersökningen 2009. Helsingfors 200979