2. 3Helmikuu 2008 Katse
Katse on Tampereen yliopiston kuvajournalismikoulutuksen kuvalehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa.
5. vuosikerta, ISSN 1795-3642.
KUVAJOURNALISMI / 3. VUOSIKURSSI
Pekka Holmström, Touko Hujanen (AD), Heli
Kankainen, Emmi Marttinen (AD), Hannele Salmi, Maija Tammi ja Petri Vanhanen
KUVAJOURNALISMI / 2. VUOSIKURSSI
Tatu Blomqvist, Heli Blåfield, Pirjo
Hakonen, Maria Halkilahti, Johanna Huiskonen, Janne Järvinen,
Jutta Mattsson, Maija Saari ja Jonna Takkunen
MAINOKSET :
Taitto: Janne Järvinen (vastaava), Tatu Blomqvist ja Jutta Mattsson.
Kuvat: Janne Järvinen (Kihla, Burnair, Hyväpankki), Tatu Blomqvist (Vanha kunnon pyörä,Ystävyys)
SISÄLLYSLUETTELO:
Grafiikka ja taitto: Heli Kankainen
KANSI:
Kuva: Maija Saari, Kuvausjärjestelyt: Maria Halkilahti, Alkuperäisidea ja taitto: Touko Hujanen, Malli: Elina Korhonen, Näty
KIITOKSET:
Jussi Kiiskilä, Klaus Welp, Sakari Viista, Näyttelijäntyön laitos (Näty)
JULKAISIJA
Tampereen yliopisto / tiedotusopin laitos
Painopaikka: Tampereen yliopisto,
harjoitustoimitus 2008.
TOIMITUS
Utain / Katse, Kalevantie 4,
33014 Tampereen yliopisto.
Puhelin (03) 355 111 / Utain.
Sähköposti: utain@uta.fi.
Kuvajournalismiopetus: www.uta.fi/laitokset/tiedotus/opiskelu/kuvajournalismi.html
Katse verkossa: katse.uta.fi, Katso myös: www.365.fi
Pääkirjoitukset
EMMI MARTTINEN JA TOUKO HUJANEN, KATSEEN AD:T
Mielikuva kasvottomasta, sliipatusta pukumiehestä tai -naisesta ei istukaan kaikkiin talouden tekijöihin, vaan nämä edustavat mitä erilaisimpia ryhmiä. Mainostoimiston
coolit jätkät, lasipajan uuttera väki ja mobiilipelien suunnittelijat tekevät kukin osuutensa Suomen bruttokansantuotteen eteen.
Talous ei olekaan tylsää. Talous on paimentolaisia, jotka pääsevät aurinkokennon avulla nettiin. Talous on kierrätystä, ympäristöystävällistä arkkitehtuuria ja tiimityötä.
Talous on mielikuvitusta, unelmia ja rohkeutta tarttua haasteisiin.
ANSSI MÄNNISTÖ, VISUAALISEN JOURNALISMIN PROFESSORI (ma.)
Vuoden ensimmäisellä Katse-lehdellä on iso haaste: kolmosvuotiset opiskelijat ohjaavat tokavuotisia lehden taittoprosessissa. Kevään seuraavan lehden tokavuotiset tekevät aivan yksinään.
Taittaminen on käytännönläheistä tiimityötä. Kuten luovassa taloudessa, myös siinä perusaineksia ovat mielikuvitus ja unelmat: miten tehdä kiehtova lehti ja millä rytmillä.
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ, TUOTTAJA
Anssi Männistö
VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA
Risto Kunelius
Luova talous
2 Katse Maaliskuu 2008
3. 44 5Maaliskuu 2008 KatseKatse Maaliskuu 2008
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 2223 24 25 26 27 28 29 30 31 32 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11121314151617181920212223242526272829303132123456789101112131415161718192021222324252627
282930313212345678910111213141516171819202122232425262728293031321234567891011121314151617
1
8
1920212223242526272829303132123456789101112131415161718192021222324252627282930313212
3
4
5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15
Sisällys
Suomi vuonna 2017 s. 22–28
Arviot s. 29–30
Luova
talous
Henkilö s. 21
Katse maaliskuu 2008
s.6–19
Satavuotiaan Suomen visionäärit
huolehtivat ympäristöstä.
Häihin kulutetaan nykyisin todella paljon
rahaa. Jokainen yksityiskohta on tärkeä, ja
perinteisen kakunkoristeenkin paikalle on
tyrkyllä monta vaihtoehtoa.
Neljätoista esittelemäämme osaajaa
tietää, miten ideasta tehdään totta.
TKK:n opiskelija Jussi Lehtinen
tähtää pankkialan priimukseksi.
4. 66 7Helmikuu 2008 KatseKatse Maaliskuu 2008
– Luova talous on kansainvälinen trendi. Siitä puhutaan kaikkialla,
kertoo Luova Tampere -ohjelman koordinaattori Liina Penttilä.
– Kansantaloudet ja kaupungit ympäri maailmaa etsivät uusia
toimialoja ja kasvun mahdollisuuksia. Luovia toimialoja ei voida
siirtää halpatuotantomaihin, vaan ne ovat kansallista pääomaa.
Luova Tampere -ohjelma tukee innovatiivisia hankkeita ja yri-
tysten välistä yhteistyötä ja pyrkii synnyttämään uutta liiketoimin-
taa.
– Meitä kiinnostavat erityisesti hankkeet, joilla on uutuusarvoa
ja jatkuvuutta. Kuka tahansa voi ehdottaa ideaansa mukaan ohjel-
maan, ja me tarjoamme rahoitusta ja asiantuntijaosaamista.
Vastaavia hankkeita on muillakin kaupungeilla. Ainakin Por-
voolla, Turulla, Helsingillä ja Oululla on omat ohjelmansa. Kaikki
on käynnistetty viimeisen vuoden aikana.
Penttilän mukaan kulttuuri tekee kaupungista vetovoimaisem-
man ja saa asukkaat viihtymään. Se houkuttelee myös yrityksiä.
Tietotyöläiset haluavat asua kaupungeissa, joissa on virikkeitä ja
mahdollisuus itsensä toteuttamiseen. Kun yrityksillä menee hyvin,
kaupunki saa enemmän verovaroja ja palvelut paranevat.
Luova Tampere -ohjelma päättyy vuonna 2011, mutta kehityk-
sen toivotaan jatkuvan: luovien toimialojen, työpaikkojen ja yritys-
ten määrän kasvu sekä vireä ja monipuolinen kulttuuri- ja tapahtu-
matarjonta tekevät kaupungista mukavan paikan asua.
TEKSTI JA KUVA: Maria Halkilahti, SIVUN 7 KUVA: Jonna Takkunen
TAITTO: Heli Blåfield
02
02
03
04
05
06
07
08
09
10
11
12
13
14
00 liina penttilä
koordinaattori
vetovoimaLuovuuden
LUOVAN
TAKOJAT
TALOUDEN
Keitä ovat tämän
hetken idearikkaat
uranuurtajat? Katse
esittelee seuraavassa 14
talousihmettä ympäri
Suomea.
01
02
03
04
05
06
07
08
09
10
11
12
13
14
Luova Tampere
2006–2011
Langaton Tampere
LUKE-ohjelma: neuvoja ja koulutusta
luovien alojen yrittäjille
Sarjakuva-Finlandia
Voimala-hanke: yrittäjäkasvatusta
lukiolaisille ja ammattikoululaisille
Suunnitteilla luovien alojen keskus
Onkiniemeen.
KÄRKIHANKKEET
KESTO
5. 8
v
Teksti ja kuva: Maija Saari
TAITTO: Maria Halkilahti
01
02
Petri Pennala
kauppias
Milla Pennala
kauppias
01
02
03
04
05
06
07
08
09
10
11
12
13
14
Kuumotus-heikotus
vaatekauppaan
Laskelmien mukaan alle 50 000 asukkaan kaupungissa ei
erikoisliike kannata. Kuitenkin Kalajokisuun varteen on
kasvanut trendivaatteita myyvä liikeketju.
Sisukkaan yrittäjäpariskunnan Petri ja Milla Pennalan
kauppakatras kasvaa maaliskuussa viiteen, kun Ylivieskaan
avataan naistenkenkäliike. Pennalat mieltävät tärkeimmäk-
si liiketoimintansa tekijäksi tahtotilan, tai kuten Petri sa-
noo ”kuumotus-heikotuksen”, tuoda kotipaikkakunnan
korkeusasteille nuoriso- ja trendiasusteita. Liikkeissä myy-
dään myös koruja, paikallisten artistien musiikkilevyjä ja
lautailijoiden asusteita ja välineitä.
Milla ja Petri ovat molemmat yrittäjäperheistä ja he
ovat käyneet kauppaa niin kauan kuin muistavat. Muk-
suina he myivät mehua ja lakua naapureille. Vuonna 2005
pariskunta sai valtakunnallisen Nuori yrittäjä -palkinnon.
10 000 euroa oli mieluisa tunnustus, mutta palkintosum-
maa parempaa oli sen tuoma julkisuus.
Yrittäjät.fi -nettisivustolla Pennaloiden menestysresep-
tiksi luetaan kova työ, idearikkaus ja markkinoinnin sekä
sponsoroinnin ymmärtäminen.
– Totuus on se, että brändeihin pitää uskoa. Lisäksi
etenkin pienillä paikkakunnilla tulee sisäistää, mikä vai-
kuttaa imagoon: autot, pukeutuminen ja käytös.
Jokaisessa Pennaloiden liikkeessä on satsattu viihtyi-
sään ja kekseliääseen sisustukseen. Taannoiselta Barcelo-
nan-matkalta tarttui idea, jonka ansiosta Nivalan-liikkeen
seiniä koristavat pariskunnan vanhat sähkölaitteet – muun
muassa faksi, kännykänäosat ja kasetit.
Station-vaateketju
Ensimmäinen kauppa Kalajoella 1998.
2009 Ylivieskaan Mega-Station
miehille ja naisille.
2010 Dry clothes & boards -liike.
2011 Kalajoelle Mono-kenkäliike, jos
konsepti havaittu toimivaksi.
2012 Mono tuodaan Nivalaan.
2013 veropakolaisena Caymansaarilla
ja/tai konkurssituomio Kauppalehdessä
Ja taas lehtien palstoilla!
www.station.fi
NYT
YHTEYSTIEDOT
ALKOI
TULEVAISUUS
8 Katse Maaliskuu 2008 9Maalis kuu 2008 Katse
Neljä myymälää.
6. 1010 Katse Maaliskuu 2008
ProAkatemian toimitiloissa soi kello. Se ei ole merkki oppitunnin
alkamisesta, vaan hyvin tehdystä työstä: taas on ansaittu tonni.
ProAkatemia on Tampereen ammattikorkeakoulun liiketalou-
den suuntautumislinja, jossa ei ole lainkaan luentoja. Sen sijaan on
projekteja ja yritysvierailuja. Opettajien tilalla ovat valmentajat, ja
opiskelijat muodostavat tiimejä ja perustavat osuuskunnan projek-
teilleen. Tavoitteena on oppia yrittäjäksi tekemisen kautta
– Saamme toimeksiantoja eri yrityksiltä, toteutamme omia ideoi-
tamme ja joskus myös ammattikorkeakoulun projekteja, selittää Vil-
le Nikunen, joka on aloittanut ProAkatemiassa viime syksynä.
Tiimien ja osuuskuntien rajat eivät ole tiukat.
– Toimimme mahdollisimman vähän suljettujen ovien takana.
Pulmatilanteessa voimme mennä konsultoimaan muita tiimejä,
jotka ovat ehkä joskus olleet samankaltaisessa tilanteessa, opiskelija
Paula Korkeaviita kertoo.
Valmentajat ovat pääasiassa taustahenkilöitä, jotka puuttuvat tii-
mien toimintaan vain, jos osuuskunta lähestyy konkurssia.
Tiimit veloittavat projekteistaan normaalien hintojen mukaan.
Osa rahoista jää osuuskunnan pohjakassaan, ja oman osuutensa tii-
miläiset voivat nostaa itselleen.
Kahden ja puolen vuoden jälkeen ProAkatemiasta valmistuu tra-
denomiksi yrittäjäpainotuksella.
– Tämän koulutuksen jälkeen on valmis mihin vain, Korkeavii-
ta vakuuttaa.
Entä kuinka ammattimaisia yrittäjiä voi ProAkatemia tuottaa, jos
kaikilla opiskelijoilla ei ole ammattitaustaa?
– Ammattilaisuus on asennekysymys, väittää Nikunen.
Korkeaviidan mukaan kaikilla ProAkatemiaan tulevilla on tai-
toja. Joku on hyvä esiintymään, toinen osaa ideoida. Näitä taitoja
pääsee käyttämään tiimissä.
Kuinka monta proakatemialaista tarvittiinkaan lampunvaihtami-
seen? Vastaus on yksi – yksi tiimi.
TEKSTI JA KUVA: Jutta Mattsson
Taitto: Maria Halkilahti
ideareaktori -tiimi03 Laura Autiomäki
Satu Hakkarainen
Lotta Hirvelä
Petteri Innanmaa
Sointu Karjalainen
Amel Khelif
Paula Korkeaviita
Tuomo Lampela
Lasse Leponiemi
Markus Malvisalo
Ville Nikunen
Jussi Parviainen
Ilari Peltomäki
Hanne Rasila
Miika Saari
Tiimi toimii
ProAkatemia
Toiminut vuodesta 1999.
Opinnot kestävät yhteensä kolme
ja puoli vuotta. Ensin vuosi yhteisiä
perusopintoja, sitten kaksi ja puoli
vuotta ProAkatemiassa.
Vuosittain valitaan 30 opiskelijaa.
Karsinta tehdään haastatteluiden avulla.
Tradenomi
KESTO
TUTKINTO
ALKOI
KENELLE
11Maaliskuu 2008 Katse
7. 12 13Helmikuu 2008 Katse
Teemu Kankainen
tuottaja04
05
06
07
Tuotantokopla
Tuotantokopla on kasvanut neljässä vuodessa viiden suurimman jyväs-
kyläläisen mainostoimiston joukkoon. Nuorten kaverusten perustama
yritys on velaton ja asiakkaita riittää. Yrityksen imago elää, eikä pai-
netta lokeroitumiseen ole.
Tuotantokopla sai alkunsa neljän opiskelijan halusta saada oppilai-
toksessa opitut asiat siirrettyä käytäntöön. Ensimmäiset puoli vuotta
työtä tehtiin toisen yrityksen kanssa jaetussa toimistotilassa, yhdellä
kannettavalla: ”Meillä oli siellä yhteinen verkkopiuha. Aamulla toinen
firma sai käyttää nettiä ja iltapäivällä päästiin me sitten laittamaan net-
tisivuja verkkoon testausta varten”, toimitusjohtaja Timo Koponen ja
AD Samuli Raappana nauravat.
Työntekijämäärä on sittemmin kasvanut kahdeksaan ja yrityksellä
on nykyisin myös tapahtumatuotantoon ja mallitoimintaan erikoistu-
nut Fashion Unit -yksikkö. Uudet toimitilat saatiin vanhasta mootto-
ripyöräkorjaamosta pitkän remontin jälkeen.
Viime syksynä Tuotantokopla sai toistaiseksi suurimman projektin-
sa. Kyseessä on valtakunnallinen verkkoyhteisöhanke, jonka tarkoituk-
sena on tukea 13–17-vuotiaita, syrjäytyneitä tai syrjäytymisuhan alla
olevia nuoria kannustamalla heitä kulttuurin ja sen tekemisen pariin.
Myrsky-hankkeen vetovastuu on Suomen kulttuurirahastolla. Tuotan-
tokopla valittiin hankkeen mainostoimistokumppaniksi.
Hankkeen päämääränä on siirtää vastuu sisällön tuottamisesta lo-
pulta kokonaan nuorille itselleen. Mukaan odotetaan kaikkea teatte-
rista musiikkiin ja lasimosaiikista digitaalikuvaukseen. Tuotantokop-
lan kahvipöydässä hankkeeseen osallistumisesta ollaan selvästi ylpei-
tä, ja kaikki myöntävät, että kyseessä on suuri sulka mainostoimiston
hattuun.
Timo Koponen
toimitusjohtaja
Samuli Raappana
Art Director
jouni Sutinen
Art Director
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
1
1
1
1
Teksti ja kuva: Tatu Blomqvist
TAITTO: Maria Halkilahti
Osakeyhtiö helmikuun alusta.
Suomen Kulttuurirahasto
Jyväskylän Muotipäivät
Panda
JYP Jyväskylä Oy
Espoon kaupunki
ASIAKKAAT
NYT
www.tuotantokopla.netYHTEYSTIEDOT
TAVOITTEET Kolmen suurimman joukkoon Kes-
ki-Suomessa. Enemmän toimintaa
myös muualle Suomeen.
Tuotantokopla
12 Katse Maaliskuu 2008
8. 14
Suomalaisella taidelasilla on markkinoita etenkin ulkomailla. Tämän
tietävät Nuutajärven Galleria Osuuskunnan jäsenet.
– Studiolasin kysyntä on todella hyvä esimerkiksi USA:ssa ja Aust-
raliassa. Siellä on rahaa ja asiakaskuntaa, ja käsintehtyä lasia arvostetaan
enemmän kuin Suomessa. Ulkomailla suomalainen lasi on käsite joka
myy, arvioi muotoilija Anu Penttinen.
Vuosi sitten kahdeksan valovoimaista lasintekijää päätti yhdistää voi-
mansa EU:n kylänkehityshankkeen innoittamana. Kuluneen vuoden
aikana osuuskunnan suurin ponnistus on ollut yhteinen myymälä, jota
hoitaa palkattu työntekijä. Myymälä mahdollistaa asiakaspalvelun myös
hiljaisina talvikuukausina ja vapauttaa taiteilijat kassojen takaa töihin
sulan lasin ääreen. Toinen saavutus oli kesänäyttely, jossa töitään esitteli
seitsemäntoista nuutajärveläistä lasinpuhaltajaa ja -taiteilijaa.
– Kaikki on toistaiseksi tehty talkoilla, mikä ei ole ollut ongelma.
Halu kehittää kylää ja lisätä näkyvyyttämme on kova, osuuskuntalainen
Studiolasin pioneerit
Marika Kinnunen kertoo.
Lähitulevaisuudessa osuuskunta tähtääkin lähinnä markkinointiin ja
kylän kehittämiseen kiinnostavana matkailukohteena.
– Tarkoitus on parantaa yhteistyötä muiden Nuutajärven toimijoi-
den kanssa. Näitä ovat esimerkiksi Iittala Group ja lasimuseota ylläpitä-
vä Design-museo. Nuutajärvellä on potentiaalia yllin kyllin, mutta vain
yhdessä voimme tehdä kylästä kokonaisvaltaisen elämyksen, Penttinen
aprikoi.
Nykyisen sisustusbuumin vuoksi Penttinen uskoo lasitaiteen kaltaisen
luovan talouden mahdollisuuksiin.
– Vaurastuvassa maassa suunta voi olla vain ylöspäin.
08
MARIKA KINNUNEN
lasinpuhaltaja
09
ILSE LINQVIST
lasinpuhaltaja
10
MARKKU SALO
lasimuotoilija
11
ALMA JANTUNEN
lasinpuhaltaja
TEKSTI JA KUVA: Jonna Takkunen
TAITTO: Tatu Blomqvist
Nuutajärven Galleria Osuuskunta
Perustettu maaliskuussa 2007 Urjalassa.
Myymälä Nuutajärven Lasigalleria
avattiin toukokuussa 2007.
Lasitaivas, Lasisirkus, Muotohuone
Markku Salo, Lasistudio Ilse Linqvist,
Nounou Design, Lasistudio Sara ja
Glass Studio Lea Swantz.
Kesänäyttelyä kehitetään laajemmaksi
kiertonäyttelyksi, joka suuntaisi myös
ulkomaille. Liikelahjamyyntiä on myös
tarkoitus lisätä. Nuutajärven Lasikylä
tarjoaisi täydellisen matkailukohteen,
esikuvana Fiskarsin taide- ja
käsityökylä.
www.nugo.fi
www.nuutajarvi.fi
TAVOITTEET
YHTEYSTIEDOT
INFO
JÄSENYRITYKSET
14 Katse Maaliskuu 2008 15Maaliskuu 2008 Katse
9. 16 17Maaliskuu 2008 Katse
Jouluna 2006 Marinella Savolainen pyysi ompelijaäidiltään jotakin eri-
koista: karkkipapereista tehtyä lampunvarjostinta. Lamppu valmistui ja
idea käärepapereiden hyötykäytöstä jäi elämään.
Seuraavaksi Päivi-äiti kokeili joulukonvehti-
en päällysten ompelemista pussukoiksi. Kesäl-
lä 2007 roskadesignista tuli Savolaisen perheel-
le kokopäiväistä työtä, kun MAKEEdesign-net-
tikauppa avautui ja ensimmäiset jälleenmyyjät
löytyivät.
Erilaisten makeis- ja eineskäärepussukoiden
lisäksi MAKEEdesign myy esimerkiksi vanhoista
napeista ja filminauhasta tehtyjä koruja. Erillisiä
liiketiloja yrityksellä ei ole, vaan tuotteet syntyvät
edelleen ompelukoneen hyrrätessä hämeenlinna-
laisessa omakotitalossa.
MAKEEdesign on Päivi Savolaisen yritys, mutta taustajoukoissa avus-
tavat hänen neljä tytärtään. Graafista suunnittelua opiskeleva Marjukka
vastaa perheyrityksen visuaalisesta ilmeestä. Marianne-lampun ideoinut
Marinella opiskelee teollista muotoilua ja auttaa uusien tuotteiden suun-
Tuunaamalla roskille uusi elämä
TEKSTI JA KUVA: Pirjo Hakonen
TAITTO: Tatu Blomqvist
12 MARINELLA SAVOLAINEN
muotoilija
nittelussa. Innokkaan tuunaajan tunnistaa jo asunnostakin: Marinellal-
la on kotonaan Kuopiossa mm. loppuun kulutetuista autonrenkaista ja
ravintolan purkulavalta pelastetusta pöytälevystä raken-
nettu ruokapöytä. Jopa palaneen hehkulampun hän su-
jauttaa talteen työpöydän laatikkoon.
– Teen tästä vielä jotakin, hän toteaa.
Käärepaperit valmistaneet firmat ovat kyselleet MA-
KEE-tuotteita liikelahjoiksi. Mainoksina Savolaiset eivät
tuotteitaan kuitenkaan näe, vaan tärkein idea on kier-
rätys.
– Kierrätysmateriaalilla on aina tarinansa. Joku on
syönyt karkit suruunsa tai iloonsa, Marinella kertoo.
Asiakas voi tilata vaikkapa persoonallisen kukkaron tai
meikkipussin jostakin itselleen tärkeästä, esimerkiksi In-
terrail-lipuista.
Vaikka suuri osa käärepapereista saadaankin lahjoituksina tuttavilta
ja vierailtakin, on Savolaisen perheessä syöty viime vuoden aikana niin
paljon karkkia, ettei suklaa enää maistu.
”Kierrätys-
materiaalilla on
aina tarinansa.
Joku on syönyt
karkit suruunsa
tai iloonsa.”
Tuotesuunnittelu ja -kehitys jatkuvat ja uusia ideoita syntyy.
Yritys lujittaa asemaansa yhtenä kierrätys- ja trash-designin
tunnetuimmista yrityksistä Suomessa. MAKEE-tuotteita viedään
pian ainakin Japaniin.
Marinella valmistuu muotoilijaksi Kuopion Muotoiluakatemiasta
ja alkaa täyspäiväisesti vastata yrityksen tuotesuunnittelusta ja
asiakaspalvelusta.
Marjukka Savolainen valmistuu graafiseksi suunnittelijaksi
Kymenlaakson amk:sta ja ottaa vetovastuun visuaalisesta
suunnittelusta.
MAKEE osallistuu messuille ja tukee erityisesti uusia ekologisia
tapahtumia.
Viiden vuoden päästä MAKEE on kansainvälisesti tunnettu yritys.
www.makeedesign.fi
makee@makeedesign.fi
MAKEEdesign
TAVOITTEET
YHTEYSTIEDOT
TULEVAISUUS
16 Katse Maaliskuu 2008
10. 18
13 ESA TONTTI
bändipromootio ja johto
Jesse on nyt hitti. Bändin kiinnitti uusi tamperelainen levy-yhtiö
GAEA.
– On paljon hyviä sopimuksettomia bändejä, joissa on potentiaalia.
Bändejä löytää esimerkiksi Myspacesta, Esa Tontti GAEAn musiikki-
puolen vastaava sanoo.
Myspace ja muut netissä olevat musiikin jakelusaitit ovat panneet
musiikkibisneksen kuvioita uusiksi. Ennen ehkä vain pienen piirin
diggailemat bändit saattavat saada oman promoamisensa ansiosta laajaa
julkisuutta jo ennen ainoankaan EP:n tai sinkun julkaisemista.
Monet tarinat kertovat suuren yleisön tietoisuuteen nousseista artis-
teista, jotka levy-yhtiö on bongannut Myspacesta.
– Vastavetona isoilla lafkoilla on käsittääkseni nykyään myös niin sa-
nottuja Myspace-vastaavia, Esa naurahtaa.
Nettiin laitettujen biisien suuret kuunteluluvut tukevat pienten yh-
tiöiden uskallusta lähteä julkaisemaan marginaalista musiikkia tekevää
yhtyettä. Ne luovat uskoa sille, että kiinnostunutta yleisöä löytyy, ehkä
kansainvälisestikin.
GAEA heittäytyi mukaan levybisnekseen keväällä 2007. Kolmen
nuoren miehen osakeyhtiön katon alle mahtuu levy-yhtiön lisäksi ohjel-
matoimisto sekä käännös- ja mainostoimintaa.
Gaea bongaa bändit netistä
14 LASSE HYTÖNEN
AD ja tuotanto
TEKSTI JA KUVA: Johanna Huiskonen
TAITTO: Tatu Blomqvist
GAEA
I Was A Teenage Satan Worshipper,
Jermaine, Jesse, Pintandwefall
Tavoite on kasvaa rauhallisesti
säilyttäen julkaisuissa hyvä
taso. Pyrimme myös viemään
bändejämme ulkomaille.
www.gaea.fi
booking@gaea.fi
TAVOITTEET
ARTISTIT
YHTEYSTIEDOT
19Maaliskuu 2008 Katse18 Katse Maaliskuu 2008
11. 2020 Katse Helmikuu 2008
KIITORADALLA
Jussi Lehtinen, 22, on saanut kutsun Lon-
tooseen, Deutsche Bankin työhaastatteluun.
Lennot maksetaan edestakaisin – aamulla
matkaan ja illaksi kotiin.
Jussi on yksi Lontoon-kierrokselle va-
lituista hakijoista, mutta itse työpaikka on
vielä parin haastattelukierroksen päässä. Kil-
pailu on kovaa.
Mikäli Deutsche Bank valitsee Jussin,
hän saa työskennellä kaksi kuukautta yhdes-
sä koko maailman tärkeimmistä rahoitus-
alan keskuksista.
– Uskon työskenteleväni vielä joskus
Suomessa, mutta tällä hetkellä Deutsche
Bank vaikuttaa juuri sopivalta vaihtoehdol-
ta, Jussi sanoo.
Vaikka nykyään puhutaan nuorien osaajien
karkaamisesta ulkomaille, monet Jussin opiske-
lukavereista ovat päätyneet Suomeen töihin.
Jussi kertoo, että investointialalla ei näy-
tetä omaa heikkoutta, mutta tämä ei tarkoita
sitä, etteikö jokaisella olisi heikkoa kohtaa.
– Oma puutteeni on, etten osaa tehdä
ryhmätyötä huonossa tiimissä. Jos minul-
le tulee tunne, ettei ryhmä toimi, niin teen
kaiken itse sen sijaan että koettaisin kehittää
ryhmän toimintaa, Jussi kuvailee.
Hän opiskelee kolmatta vuotta yri-
tysstrategiaa Helsingin Teknillisessä
korkeakoulussa. Strategian kursseilla
käsitellään yrityksen tavoitteita, ja näi-
den tavoitteiden toteuttamiseen käy-
tettäviä keinoja. Esimerkiksi viime syk-
synä Jussi laati kurssilla Vaisalasta keis-
sin, jonka avulla opiskelijat miettivät,
mistä yritys voisi lähteä hakemaan kasvua.
– Opinnoista voisi olla enemmän hyö-
tyä, jos olisi ensin ollut parikymmentä vuot-
ta työelämässä.
Rahoitus on hänen mukaansa ala, joka
etenee niin, että kouluopetuksen on vaikea
pysyä perässä.
Deutsche Bankin tarjoama työtoimen-
kuva määräytyy sen mukaan, mille osas-
tolle hakija päätyy. Nykyisessä työssään
Tresor Varainhallinta Oy:ssä Jussi aloitti
avustajana. Nyt hän on salkunhoitoassis-
tentti.
– Tuotan esimerkiksi tietoa päätöksen-
teon tueksi ja seuraan, mitä maailmalla
tapahtuu, eli käytännössä pyörittelen ex-
celiä ja teen kymmentuntisia tai pidem-
piä työpäiviä.
TEKSTI, KUVA JA TAITTO: Heli Blåfield
21Maaliskuu 2008 Katse
12. 22
2017 – Viihdemuotojen rajat hämärtyvät lähitulevaisuudessa niin, että pelien käyttämä teknologia lähenee elokuvaa, arvioi mo-
biilipelitalo Universomon toimitusjohtaja Markku Hakala.
– Uskon, että vuonna 2017 mobiilipelit voivat olla yhtä yleisiä kuin kirja tai elokuva viihdemuotoina nyt. Erillistä kon-
solia ei tarvita, vaan kännykkä on aina mukana ja osa arkea.
Hakala näkee mahdollisuuksia kännykän tyyppisen laitteen intiimiydessä, sillä mobiilipelaamiseen ei tarvita isoa screeniä,
jolla pelataan kaveriporukan nähden. Nintendon viime vuosien innovaatiot, DS- ja Wii-konsolit ovat osoittaneet hyvin, että
peliteollisuus pystyy vielä löytämään uusia kohderyhmiä ja markkinoita muualtakin kuin aktiivipelaajien keskuudesta.
Suurin ongelma mobiilipelien näkökulmasta ovat kännyköiden käyttöjärjestelmien suuret valmistajakohtaiset erot ja
erot operaattorien välillä. Tämä haittaa etenkin moninpelien kehitystä. Kännyköiden numeronäppäimistöä ei ole myöskään
suunniteltu pelaamiseen. Tätä rajoitetta poistaa kovaa vauhtia yleistyvä kosketusnäyttö.
Hakalan kaavailuissa pelkän hienon pinnan ihannointi ei voi peleissäkään jatkua kovin pitkään. Väkivallan yleisyys pe-
leissä taas johtuu pitkälti teknologian asettamista rajoitteista, sillä verbaalinen viestintä vaatii järjestelmältä enemmän tehoja
kuin viestintä nyrkillä.
– Toivoisin, että Universomo voisi tulevaisuudessa tehdä pelejä, joissa tarinalla ja henkilöhahmojen kehityksellä on suuri
osa. Haaveenani on jokin nykyisiä pelejä intiimimpi, etsivätyyppinen päivittäin lähemmäksi mysteeriä etenevä seikkailu.
UNIVERSOMO-FAKTAA
- Mobiilipelitalo, perustettu vuonna
2002Tampereella
- Perustajat Markku Hakala, Lasse
Hirvonen ja Atte Kotiranta
- THQ Wirelessin tytäryhtiö toukokuusta 2007
- Toimipisteet Tampereella, Helsingissä ja
San Diegossa
- Työntekijöitä yhteensä noin 60
ENEMMÄN SISÄLTÖÄ, ENEMMÄN ELÄMYSTÄTEKSTI JA KUVA: Pirjo Hakonen TAITTO: Jonna Takkunen
SUOMI VUONNA
tulevaisuuden suomi on
visionäärien ja idealistien maa.
Seuraavassa esittelemme miten
suomen henkinen pääoma
muuttuu rahaksi
TULEVAISUUDEN PELIT:
Universomon pelitestaaja Mika Rosendahl eläytyy Rottatouille-peliin.
22 Katse Maaliskuu 2008 23Maaliskuu 2008 Katse
13. 2424 Katse Maaliskuu 2008 25Maaliskuu 2008 Katse
Suomalainen Lumimuutos-osuuskunta on mukana kansainvälisessä pro-
jektissa, joka pyrkii auttamaan maailman syrjäisiä kyliä ja kansoja selviä-
mään nykyajan ristipaineissa esimerkiksi aurinkokennojen avulla.
Lumimuutos on toiminut hankkeessa yhteyshenkilönä Siperian ja
Keski-Intiassa sijaitsevan Barefoot Collegen välillä. Tuossa oppilaitoksessa
koulutetaan nimenomaan naisia, jotta heitä kohdeltaisiin tasa-arvoisesti
kyläyhteisöjen jäseninä. Maailman syrjäkylien naisia opetetaan esimer-
kiksi asentamaan ja rakentamaan aurinkokennoja. Koulussa on myös
puhtaan juomaveden ja terveydenhuollon opintolinjat. Materiaalit toi-
minnan itsenäiseen ylläpitoon annetaan koulutuksen päätteeksi oppi-
laille.
Lumimuutoksen ja Barefoot Collegen toimintaan sisältyy visio soli-
daarisemmasta maailmantaloudesta. Kehitysapua tarjotaan avunsaajien
omilla ehdoilla. Esimerkiksi aurinkokennojensa avulla nomadit eivät ole
AURINKOKENNOJA
niin riippuvaisia valtioiden tai globaalien yritysjättien sähköverkoista.
Lumimuutos perustettiin vuonna 2000 edistämään Tampereen am-
mattikorkeakoulun ympäristökoulutuksen yhteistyötä pohjoisten alku-
peräiskansojen kanssa. Osuuskunta havainnoi samalla Saamenmaan ja
Venäjän Sahan tasavallan ilmastollisia ja ekologisia muutoksia. Vuonna
2005 Lumimuutos-yhteisö muuntui osuuskunnaksi, joka tunnetaan ul-
komailla nimellä Snowchange.
Kun ilmastonmuutos etenee, sen tuomat elinympäristön muutokset
uhkaavat alkuperäiskansojen perinteitä ja elämäntapoja. Suomessakin on
tietoa, taitoa ja arvoja, jotka ovat uhanalaisia.
– Pitkällä aikavälillä perinteiden säilyttäminen hyödyttää kaikkia.
Käytännön toiminnasta saadusta tiedosta voi tulevaisuudessa olla apua
meillekin pyrkiessämme energiapihiin elämään, pohtii osuuskunnan pu-
heenjohtaja Jaakko Pohjoismäki.
POHJOISEN
NOMADEILLE
Saamenmaalla pai-
mentolainen eli
nomadi rakentaa
aurinkokennoa.
kennolla nainen
kaappaa energiaa
ruoanlaittoon,
internetissä kes-
kustelemiseen – tai
vain lukeakseen
sähkölampun valos-
sa. Tämä kuulostaa
otteelta scifi-
niteestä, muttei se
ole. Tämä on totta.
TEKSTI: Maija Saari KUVA: Heli Blåfield TAITTO: Jonna Takkunen
”PERINTEIDEN SÄILYTTÄMINEN
HYÖDYTTÄÄ KAIKKIA”
WWW.BAREFOOTCOLLEGE.ORG
WWW.LUMI.FI
VoimaaLuksusta TEKNOLOGIAA
Tehokas suorituskyky ja viimeistelty älykkyys
tuottavat ennätyksellisen vähän CO2-päästöjä.
Voimakas kaurapuuromoottori yhdessä viimei-
simmän ketjuteknologian kanssa takaa nopeuden
ja ajomukavuuden kaikissa olosuhteissa. Luok-
kansa edelläkävijä.
Kestävin tapa liikkua.
VANHA KUNNON PYÖRÄ.
SUOMI
2017
14. 26 27Maaliskuu 2008 Katse
Takkusen näkemyksen mukaan omakotitalotrendi tulee jatkumaan niin
kauan kuin omakotirakentamisesta ei ”rangaista” mitenkään. Omakoti-
taloasuminen on kuitenkin epäekologisin asumisvaihtoehto. Nuori ark-
kitehti liputtaakin urbaanin asumisen puolesta.
– Olen sanonut ekologisuutta painottavalle tilaajalle ensimmäisenä,
että älä rakenna ollenkaan, vaan asu siinä missä nytkin asut. Uuden ta-
lon rakentaminen tarkoittaa lähes aina muuttoa esikaupunkialueelle, ja
ekologisinta olisi jos ihmiset jäisivät kaupunkiin.
Takkunen on suunnitellut Ympäristöministeriön Tiivis ja matala
-projektin mukaisia taloja. Hankkeen ideana ovat tiiviit pientaloalueet,
joissa jokaisella talolla on pieni piha.
– Projektin taloissa päästään samaan asukastiheyteen kuin pienissä
kerrostaloissa. Parhaimmillaan siinä toteutuvat kerrostaloasumisen ja
omakotiasumisen hyvät puolet. Se on kompromissi, jolla yritetään vält-
tää kaupunkeja ympäröiviä omakotitalomattoja, Takkunen kertoo Ou-
luun valmistumassa olevan pientalokohteensa työmaalla. 180-neliöisessä
talossa tulee olemaan hyvin tilaa pienelle perheelle.
Takkusen visiot alan tulevaisuudesta ovat selvät: Kymmenen vuoden
päästä energia on vielä kalliimpaa kuin nyt, ihmiset tulevat yhä tietoi-
semmiksi ilmastonmuutoksesta ja haluavat tehdä ekologisesti kestäväm-
piä valintoja myös asumisessaan. Kysynnän mukana tarjonta tulee muut-
tumaan. Energiakysymykseen onkin vireillä hanke energiatodistukses-
ta, josta näkyisi mm. talon energiankulutus samaan tapaan kuin kodin-
koneissa. Takkunen uskoo, että jonain päivänä energiatodistus voi olla
myös talon myyntivaltti.
ARKKITEHTI TAPANI TAKKUNEN
Ikä: 29
Paikka: Oulu
Tausta: Valmistui Oulun yliopistosta marraskuussa 2006. Suunnit-
teli lopputyönään Tiivis ja matala -hankkeen mukaista modernin
puukaupungin kaavaa Iisalmen kaupungille.
Tämän hetken haasteet: Töissä Arkkitehtuuritoimisto Seppo Val-
jus Oy:llä, kohteena pääasiassa julkista ja asuntorakentamista. Piir-
tää lisäksi omakotitaloja omalla toiminimellään.
ARKKITEHTUURIA
ENERGIAN EHDOILLA
TEKSTI JA KUVAT: Jonna Takkunen
TAITTO: Pirjo Hakonen
– Tulevaisuuden suurin haaste
myös rakentamisen alalla on
energiansäästö. Siksi on pakko
hakea vaihtoehtoja
väljälle asumiselle, toteaa
arkkitehti Tapani Takkunen.
26 Katse Maaliskuu 2008
SUOMI
2017
15. 28 29Helmikuu 2008 Katse
Harva tulee ajatelleeksi, että suomalaiset käyttävät omien vesiva-
rojensa lisäksi myös muiden maiden vesiä piilovetenä. Tämä tar-
koittaa tuotteen kasvatuksen ja tuotannon aikana kulutettua vesi-
määrää.
Lillin mukaan monessa maassa vesivarojen käyttö on kestämät-
tömällä pohjalla. Tästä syystä Lillin mielestä olisikin parempi, jos
jokainen pystyisi pienentämään omaa vesijalanjälkeään ja siirtä-
mään sitä enemmän kotimaahan.
– Yksilönä tähän voi vaikuttaa helposti vaikka kauppatiskillä va-
lintoja tehdessä, Lilli opastaa.
Alun perin Lilli päätyi TKK:lle opiskelemaan, koska hän halusi
ottaa selvää maapallon vesivarannoista. Veden ajattelua tulevaisuu-
den öljynä Lillin ei pidä täysin osuvana.
– Vesi ei tuo samalla lailla rikkauksia kuten öljy. Vedellä ei ole
litrahintaa, sillä sen arvo on sen elintärkeydessä, Lilli huomauttaa.
Toisaalta vesivaroja voidaan käyttää tulevaisuudessa öljyn tavoin
poliittisena pelikorttina.
– Ilmastonmuutoksen myötä jotkin alueet voivat muuttua
asuinkelvottomiksi, joten ihmiset alkavat vaeltaa veden perässä,
Lilli pohtii.
Vaikka Lilli osaa maalata tulevaisuuden kuvia vesivarantojen
osalta, on kymmenen vuotta omalla kohdalla pitkä aika.
– Ehkä olen todistamassa Tyynenmeren minisaarilla meren pin-
nan nousua ja katsomassa, kun saaret hiljaa hautautuvat mereen.
VEDENKESTÄVÄÄ
AJATTELUA
TEKSTI: Heli Blåfield KUVA: Maija Saari
TAITTO: Pirjo Hakonen
28 Katse Maaliskuu 2008
Suomalaisten vesijalanjäljestä 41 prosenttia muodostuu ulkomailla.
Mitä tämä tarkoittaa? Sen tietää 22-vuotias Lilli Linkola, joka opiskelee vesi-
ja ympäristötekniikkaa Helsingin Teknillisessä korkeakoulussa.
Testaa oma vesijalanjälkesi osoitteessa
HTTP://WWW.VESIJALANJALKI.ORG
”VEDEN ARVO ON SEN
ELINTÄRKEYDESSÄ.”
SUOMI
2017
Häät ovat myös Suomessa paisuneet yhä
mahtipontisemmiksi juhliksi. Häihin käytetään nyt
tuhansia euroja, kun edellisen sukupolven vihkijuhlissa
vieraita oli kourallinen ja kakku oli tehty itse.
VÄHEMMISTÖJEN
MARKKINARAKO
ARVIOT
TEKSTI JA KUVAT: Jutta Mattsson ja Johanna Huiskonen
TAITTO: Johanna Huiskonen
29Maaliskuu 2008 Katse
16. 3030 Katse Helmikuu 2008 31Helmikuu 2008 KatseKatse Maaliskuu 2008
YHDENMUKAINEN. Kakunkoristeella voi sulauttaa
kaikki etniset ryhmät länsimaisten hääperinteiden normeihin.
Monikulttuurista?
romanttinen. Huikentelevaisen romantiikan nimeen
vannova pari kirjoittaa itse valansa ja päästää kirkonmenojen
jälkeen sata valkoista kyyhkyä ilmaan. Riisi on köyhille.
MODERNI. Nykyajan nainen ei jää odottamaan kosintaa,
vaan ottaa minkä haluaa.
LAJIENVÄLINEN. Nainen ja sika -koriste kertoo vieraille
morsiusparin leikillisestä huumorintajusta. Jäämme odottamaan
versiota, jossa paritetaan mies ja lehmä.
Yhdysvalloista rantautunut termi
”bridezilla” eli hirviömorsian on
Suomessakin jo tuttu. Tampereella
helmikuussa järjestetyillä häämes-
suilla heille esiteltiin uusia ideoita
kasvattaa hääbudjettia: limusiini,
huomenlahja, polttarimuotoku-
vaus, morsiuskimpun kuivatus ja
kehystys, kakkuun teetettävä ku-
va hääparista, askarteluvinkeistä
puhumattakaan. Vaatimattomien
häiden järjestäjä jää auttamatta vä-
hemmistöön. Ainoa vähemmistö,
jota häämessuilla muistettiin, oli
afroamerikkalaiset hääparit. Heil-
le löytyi sievä kakunkoriste. Tosin
koriste käy vain, jos molemmat
ovat tummaihoisia. Vaikka ristiin-
naimista ei avoimesti paheksuta, ei
sitä ainakaan oteta huomioon.
Häähumussa jäävät kokonaan
huomiotta seksuaaliväemmistöt.
Nais- ja miesparit saavat turhaan
etsiä kakunkoristetta vihkijuhlaan-
sa. Ehkä tilausta olisi häämessuille,
jossa seuraavia asioita ei pidettäisi
itsestäänselvyytenä: heterous, kirk-
koon kuuluminen, etninen alku-
perä ja ylipäätään halu syytää tu-
hansia euroja häihin.
ARVIOT
