Akkaataan Dhiheessaa Kun Barattoota Gargaaruu Kan Danda'auudha

1. Seensa Akkaatummaa
(AFOL: 4151)
Yuunivarsiitii Jimmaa Koolleejjii Saayinsii Hawaasaafi
Hiiwumaaniitii
Damee Barnoota Afaan Oromoofi Ogbarruu
mergaabebea@gmail.com
Omkoloolessa, 2023

2. Boqonnaa Tokko: Yaadrimee Akkaataafi Akkaatummaa
1.1 Seenaa Akkaatummaa
⸿Akkaatummaan ergaa dhokataafi dhiphaa ta’eedha.
⸿ Qoodni barnoota ogbarruu hundi kallattii hedduun akkaataa waliin
hidhata of keessaa qaba.
⸿Xiyyeeffannoon qeeqaa akkaatummaan galmeewwan ogbarruu
bu’uuraa (sadii) walaloo, asoosama ykn diraamaa jedhamuun
qoodama.
⸿ Akkaatummaan barreeffamoota ogbarruu amala adda baasuufi
moggaasuu, akkasumas qoqqoodinsa xiqqaa waliigalaafi caasessuu
ogbarruu ibsuuf nu dandeessisa.

3. 1.1 Seenaa Gabaabaa ……..
Akkaatummaan kutaalee akkaataa barreeffama ogbarruu tokkoo
hundeessan maqaa dhahuufi hojii isaanii galmeessisuuf nu
dandeessisuu danda’a, kana gochuu keessattis jechootaafi mala
barnootaa, kanneen addunyaa dhugaa keessatti afaan irratti
xiyyeeffatan waliin ta’uu qaba.
Qorannoon faana / meetiraa ogwalaloo, akkasumas safartuu
diraamaafi seerota bu’uuraa itti fayyadama afaanii hunda irratti kan
xiyyeeffatudha: dhaamsaga (phonemes), tartiiba sirbaa (rhythmic
sequences), kutaalee caaslugaa (grammatical classes), gurmaa’ina
unkoota himaa (forms of syntactic organization) fi kkf dha.

4. 1.1 Seenaa Gabaabaa ……
⸿ Akkaataan dhugumaan beeksisa konkolaataa ykn siyaasaa
dinqisiifachuu dandeenyu tamsaasa, garuu jechootni bira darbinee
ergaan isaanii sochii guyyuu irratti dhiibbaa fiduu danda’u isaanii
ilaala.
⸿Akkaataafi afaan walaloo, asoosamaafi diraamaa yeroo baay’ee
hojiilee kaayyoo qaban kan of keessatti hammatan ta’ee, haala isaanii
ilaalu keessatti waan barreeffamichaan ala ta’uu gidduutti walitti
dhufeenya kallattiin alaa ta’ee mul’achuu danda’a.
⸿Akkaatummaan akkaataa kutaalee barreeffama ogbarruu tokkoo
hundeessuu, maqaa dhahuufi hojii isaanii galmeessuu danda’uu
dabalata.

5. 1.1 Seenaa Gabaabaa …….
Hiikni akkaatummaa baay’een walxaxaa ta’us, qorannoon
akkaatummaa kallattiin dhimmoota ijoo sadii kan of-
keessatti hammatudha (Thornborrow & Wareing, 1998, f. 4).
1. Faayidaa xiinqooqaa (qorannoo afaanii)fi haalota dhiheenya
barruulee Ogbarruu;
2. Barreeffamoota akkaataa miira dhuunfaan walqabatuufi
sona yaada dimshaashaa irratti kan hinxiyyeeffanne,
kaayyoo barruu sanaa Ulaagaa kan taasifatu;
3. Amaloota miidhaginaa afaanii irratti xiyyeeffannoo kan
kennuu.

6. 1.1 Seenaa Gabaabaa …….
⸿Akkasumas, akkaatummaa dagaagina isaatiin yoo ilaallu
gulantaaleefi hariiroo bal’aa hammachaa deemuu isaa
hubanna.
⸿Kanaaf, asiin gaditti xiyyeeffannoo akkatummaa jaarraa
20ffaan duraafi jaarraa 20ffaa boodaa maal akka ofjalatti
hammachaa tureefi jiru ilaalla:

7. Akkaatummaa Jaarraa 20ffaa n dura
♣Jaarraa 20ffaa dura sochiiwwan akkaatummaa gurguddoo
sadii jijjiirama tirataa keessatti akka barnoota tokkootti
adda baafamuu danda’aniiru:
☺Akkaatummaa Dubbii (Fayyadama Afaanii) /
Rhetorical Stylistics
☺Akkaatummaa Miidhaginaa / Aesthetic Stylistics
☺Akkaatummaa Dhuunfaa / Individualistic Stylistics

8. A Akkaatummaa Fayyadama Afaanii / Dubbii
⸿Haasaa amansiisaan / rhetoric ogummaa damee barnoota
akkaatummaa kalaqaa hojii jaarraa 20ffaati (Richard Bradford,
1997):
⸿ Jechi haasaa amnsiissaa jedhu jecha Giriikii ‘techne rhetorike’, kan
hiikni isaa aartii dubbii, aartii dubbii uummataa akka mala
amansiisuutti fayyadamuu jedhurraa kan maddedha.
⸿ Ka’umsi yaad-rimee akkaataa ykn yaaliin jalqabaa akkaataa
qo’achuuf godhame mana barumsaa dubbii durii (classic school of
rhetoric) akkaataa akka qaama tooftaa dubbii amansiisuutti
ilaalamaa kan turedha.

9. A Akkaatummaa Fayyadama Afaanii……
♣Dameen barnootaa kun tuuta seeraafi tooftaalee dubbatoonni
‘akka gaariitti akka dubbatan’ dandeessisaa ture; afaan
guutummaatti fakkiiwwaniifi meeshaaleen hundi faayame
miiraafi yaada dhaggeeffattootaa irratti jijjiirama fiduudha.
⸿ Jiraattonni ‘epics Homer’ taateewwan afaaniin ala ta’an irratti
dandeettii afaaniin dhiibbaa uumuufi murteessuu danda’u
fayyadamu, akkasumas kan beekamtii kennu, garuu qubattoonni
‘Girikii Sisilii’ akka naamusa qabatamaatti ilaalu.
⸿ Aartii ogummaan amansiisuuf faayidaafi bu’aa guddaa qabudha.
♣Fakn. Dubbii amansiisaa, loogaafi Walaloo / Rhetoric, Dialectic,
and Poetics

10. B. Akkaatummaa Miidhaginaa
♣Hayyoonni haaromsaa akkaatummaa, akkaataa
daraaraa, faaya, [daantelii] (embroidery) wajjin wal bira
qabuun ibsu.
♣Saamu’eel Weesliitiif ammoo akkaataan ‘uffata yaadaati’.
♣‘Pope’ akkaatummaan akka ‘dandeettii itti fayadama
dhukaa jechaa -‘true wit’ waliin wal gituu qabaachuu
akka qabu ibsa.
♣Hiikni ykn ibsi kun hundi ilaalcha namtolcheefi faaya
akkaataa kan calaqqisiisanidha.

11. B. Akkaatummaa Miidhaginaa….
♣Suuta suutaan, dameen barnootaa kun babal’atee haasaa afaanii
(gooroo) biroo of keessatti hammate.
♣Tattaaffiin isaanii inni ijoon caacculee ogbarruu kanneen akka
dubbii, bakkasa, fakkiifi mallattoo hojiin isaanii miidhagsuuf itti
fayyadamuudha.
♣Kana jechuun filannoofi qindeessaa aartii jechootaatiif iddoon
guddaa kennu jechuudhja.
♣Miira kanaan, gochi akkasii faaya waan ta’eef mala isaanii akka
akkaaataa miidhaginaa (aesthetic stylistics) ta’eetti ilaalu.
♣Itti fayyadama afaanii addaa kanneen akka ‘uffata yaadaatti’
ilaaluun isaaniiis seera kana mirkaneessa.

12. C . Akkaatummaa Dhuunfaa
♠Yaada akkaatummaa duunfaa kan maddisiise nama ‘Siiseroo’
jedhamu yoo ta’u innis sosochii akkaataa “ibsa dhuunfaa”
haaromsee kan hojiirra oolchedha (Atkins 1952: 31).
♠Akkaataan afaan ogbarruu bashannansiisuus akkaataa dhuunfaa
(individual stylistics) akka jedhamu ibsa.
♠Dabareen isaas, amala kanaan ogeeyyiin afaanii itti fayyadama adda
addaa, haasaa dhuunfaa ogbarruu keessatti - akkaataa barreessaan
tokko itti of ibsu; akka bohaarsaa kakaasan.
♠Sana booda, qorannoon garaagarummaa afaanii dhuma jaarraa 19ffaa
fi jalqaba jaarraa 20ffaa keessatti ogummaan xiinqooqaa ammayyaa
uumamuu isaatiin cimee ture.

13. Akkaatummaa Jaarraa 20ffaan booda
Kaka’umsa guddina dayeessa murtaa’aa Raashiyaafi Awurooppaa
keessatti mul’atuun, akkaatummaa jaarraa 20ffaa keessatti adeemsa
armaan gadii argeera:
 Akkaatummaa Ibsaa / Expressive Stylistics
 Akkaaatummaa Xiin-sammuu / Psychological Stylistics
 Akkaatummaa Unkaa / Formalist Stylistics
 Akkaatummaa Qeeqa Haaraafi Odeeffannoo Qabatamaa
kennuu / New & Practical Criticism informed Stylistics
 Akkaatummaa Deebii-dubbistootaa / Reader-response Stylistics

14. A. Akkaatummaa Ibsaa
☻Jijjiirama jaarraa 20ffaa irratti qorannoon afaanii damee barnootaa
haaraan akka dhalatu kan kakaase yoo ta’u, kunis haalawwan
dhiheenyaa ogbarruu akka bu’aa qabiyyee alaa sababoota seenaa,
aadaafi seenaa bakka jireenyaa bifa afaanii osoo hin dabalatiin
ilaaluu kallattiin morma.
☻‘Chaarlis Baalii’, ogeessa afaanii dhalataa ‘Jenevaa’ kan ta’e; hojii
isaa akkaatummaa yaada ‘Saawussuriyaan’ irraa, maxxansa
qorannoo ‘Traité de Stylistique’ jedhamu irraa kan eegaledha.
☻‘Bally’ gahee ibsi afaan keessatti qabuufi faayidaa afaan
walqunnamtii keessatti qabu irratti xiyyeeffata.

15. A. Akkaatummaa Ibsaa…..
☻‘Bally’ keessatti, xiyyeeffannoon adda durummaan
filannoowwan qaamolee afaaniif irratti kennaman
‘miiraafi ibsuu’ hubachuudha.
☻Amaloonni miiraafi ibsuu ammoo kan galmaan gahan
“filannoo murteessaa galmee jechootaafi sadarkaa
xiqqaa xiinhima keessatti; gosootni lamaan yaada wal
fakkaatu ibsu; haata’u malee miirri ibsa addaa barbaada”
(Ducrot fi Todorov 1979: 76).

16. B. Akkaatummaa Xiin-sammuu
◙ Hojiiwwan ‘Chaarlis Bally’ irraa kaka’umsa argachuun, ogeessa
akkaatummaa ammayyaa kan ta’e ‘Liyoo Ispiitzar’ sarara haaraa
gaaffii akkaatuummaa jalqabe.
◙ Haalli dhiheenya akkaatummaa haaraa itti fayyadamaafi filannoo
barreessaan sababa taasisu kan bu’uureffatudha.
◙ Innis haala dhiheenyaa akkaataa hojii ogbarruu tokkoofi sammuu
barreessaa gidduutti walitti dhufeenya uumuudha.
◙ Akka ‘Spitzer’ jedhutti, amaloota akkaatummaa qorachuun
ilaalcha addunyaa barreessaa qabachuu danda’a: ‘Karaan
tokkichi,’ ergaa dubbisichaa argachuuf ‘irra deebi’anii dubbisuu,
obsaafi ofitti amanamummaan, haala hojii sanaaf mijatu wajjin
hojjechuudha.’… (Spitzer 1967: 27).

17. C. Akkaatummaa Unkaa
♦Jaarraa 20ffaa waggoota kurnan lammaffaa keessatti, filannoon
biraa qorannoo afaan ogbarruu akka deebii shaakala ajajaa
ykn malaatti mul’ate, akkaatummaa Raashiyaa jedhamuun
beekama.
♦Sochiin kun qorannoo ogbarruu keessatti adeemsa duudhaa
jaalalaa irratti warraaqsa kaasuun kan eegalamedha.
♦Dayeessi afaanii kanaan duraa kan hinhamanne, mala unka
qorannoo afaanii, ibsa amala afaan idilee barreeffama
ogbarruu tokkoo qofa irratti of daangeessuu akka qabu
cimsee kan ibsudha.

18. C. Akkaatummaa Unkaa: Haala Dhiheenya Xiinqooqaa
♣Leelliftoonni sochii kanaa afaan walaloo akka
meeshaa gaaffiisaaniitti fudhatu; barreeffaa qofa
ilaaluu, jecha biraa mala hawaasummaa, seenaa,
ilaalcha ykn seenaa jireenyaa irratti xiyyeeffate
hinxiyyeeffatan.
♣‘Iddoon ogbarruu addaa,’ ‘sammuu barreessaa ykn
dubbisaa keessatti osoo hin taane hojii sana
keessatti barbaadamu qaba jedha’ (Ehrlich, 1981).

19. C. Akkaatummaa Unkaa: Haala Dhiheenya Xiinqooqaa…
♣Sochiin unkeessitootaa, akka mirkaneessutti:
olaantummaa (eclecticism) haalli dhiheenya caasluga
haaraa afaaniifi dayeessa ogbarruu keessatti qabu itti
hin quufne (Harkins,1951, f.178).
♣Dayeessi filatamaan (eclecticis) akkasii gosoota ogbarruu
adda addaa, falaasama, xiinsammuu, hawaasummaa,
filooloojii, seenaa, aadaa fi kkf baay’ee akka qorataman
taasise, hundi isaanii mala beekumsa ogbarruu irratti
hundaa’u, ogbarruun calaqqisiisa qabiyyee mataa isaa
akka ta’e ibsa.

20. D. Akkaatummaa Qeeqa Haaraafi Odeeffannoo Qabatamaa kennuu
♣Maqaaleen sochii kanaan baay’inaan walqabatan Cleanth Brooks,
John Crowe Ransom, fi I.A Richards’s dha.
♣Manni barumsaa qeeqaa haaraa duubbeen dayeessa isaa mala
barreeffamaa irratti hundaa’ee Qeeqa Qabatamaa jedhame
leellifamu irraa kan argate yoo ta’u, dirree beekumsaa hojiiwwan
ogbarruu keessatti barbaachisummaa afaan barreeffamichaa kan
cimsudha. (I. A. Richards, 1924, 1929)
♣Sochiiwwan lamaan dayeessaan walfakkaatu jechuun ni danda’ama,
malaan garuu adda adda Qeeqni Haaraa barreeffamoota ibsuu
irratti waan xiyyeeffatuuf uumama amala ibsuu kan qabu yoo ta’u,
Qeeqni Qabatamaan ammoo bu’aa xiinsammuu dubbistoota waliin
walqunnamuu irratti fuulleffata.

21. E. Akkaatummaa Deebii-Dubbistootaa
♠Akka dayeessa kanaatti, akkaataan akka kaayyoo dhugaa (objective
reality) caasaa afaaniitiin dabarfamuutti osoo hin taane, akka
yaada sammuu dubbisaa keessatti loogummaa ijaaruutti ilaala.
♠Falmiin isaas: “taatee ogbarruu looga barreeffamaafi dubbisaa
gidduu jiru” irraa kan fudhatame (Riffaterre,1978: 1).
♠Akkasumas, ibsi akkaataa afaan sirriin, caasessuu kamiyyuu gama
akkaataafi ergaa afaan tokkoo gidduutti garaagarummaa
tokkollee hin qabaatu.
♠Akka ‘Riffaterre’ jedhutti, xiinxalli akkaataa kamiyyuu barreeffamicha
qofa osoo hin taane ‘gocha qunnamtii guutuu’ dubbisuun qaama
barbaachisaa ta’eef xiyyeeffannoo kennuu qaba.

22. E. Akkaatummaa Deebii-Dubbistootaa….
♠Akkaatummaan, gocha qunnamtii cancala dubbii oomishu
qofa osoo hintaane, mallattoo dhuunfaa dubbataa akka
hinuggurretti, akkasumas xiyyeeffannoon dubbataa akka
dirqisiisutti qorata (Riffaterre).
♠Meeshaalee akkaatummaa safaruuf yaadni dubbisaa
guutummaatti ilaalamuu qaba jechuun falma (Riffaterre).
♠Kana jechuun, xiinxalli barreeffama ogbarruu tokkoofi
meeshaaleen akkaataa deebii dubbistootaa irraa adda
baafamuu hin danda’an jechuudha.

23. 1.2 Maalummaa Akkaataa
♣Akkaataan jalqaba jaarraa 14ffaa keessa biyya Faransaayii dallaa
ce’umsaa (stile) yoo ta’u, jecha Laatiin stilus (stylus) jedhurraa kan
maddeefi hiikni meeshaa barreeffama agarsiisa, meeshaa
dorgommiif adda bahe jedhu kan qabudha. Har’a garuu jecha
akkaataa jedhu hiikuun haalan rakkisaadha.
♣Akkaataan hiika hedduu horachaa kan jirudha (Mohammed, Hassan
and Shamkhi, 2012). Asxaawwan akkaataa itti maxxanan keessaa
muraasni “akkaataa akka maqsuutti”, “akkaataa akka
filannootti”, “akkaataa akka sansaka dhuunfaatti” namoota
dhuunfaa kan ibsuufi yeroowwan ‘Elizaabeet’ ykn ‘Sheekspir’ kan
agarsiisudha (Galperine 1977: 11).

24. 1.2 Maalummaa Akkaataa……
♠ Kanaaf, akkaataan ilaalcha namoonni adda addaa qaban irraa kan
ka’e sirritti ibsuun rakkisaadha.
♠ Kana jechuun akkaataan akka yaad-rimee tokkootti hiika sirrii tokko
kan hin qabneefi hayyoota adda addaatiin haala adda addaatiin kan
ibsamu ta’uu isaati.
♠ Adejare (1992), akkaataan jecha wal-xaxaa ta’uu ibsa.
♠ Barreessaan tokko yaadota murtaa’oo dubbistoonni akka hubatan
barbaadu yaada keessa galchuun akkaataa barreeffama tokko itti
barreessan adda ta’e filachuuf murteessa;
♠ Kanaaf, akkaataa barreeffama keessatti dubbisaa irratti dhiibbaa
uumu hundaaf kaayyoo addaa qaba.

25. 1.2 Maalaummaa Akkaataa…..
♠ Lawal (1997) akkaataan gama afaaniin filannoowwan jechootaa,
gaaleewwan, himootaafi meeshaalee afaanii Ergaa waliin walsimuufi
walsimsiisuu ilaallata jechuun ibsa.
♠ Kanaaf akkaataan barreessaa hundaaf adda adda ta’uu danda’a.
♠ Akkaataan gosoota afaan dubbiifi barreeffamaa, ogbarruufi kan
ogbarruu hin taane keessatti kan qoodamu; keessumaa bifa barreeffamoota
ogbarruu wajjiin kan walqabatudha.
♠ Hiikni akkaataa barreessitoonni adda addaa kennaman yaada walfakkaataa
kan qaban yoo ta’u, akkaataan yaada barreessitootaa sammuu keessaa
qaban dabarsuudhaaf yaalu irratti kan hundaa’u yoo ta’u, kunis kan
mul’atu filannoo jechoota, gaaleewwaniifi himoota murtaa’an keessatti
ta’uu mala.

26. 1.2 Maalaummaa Akkaataa…..
♠ Akkaataan akka hiikaatti ammoo, itti fayyadamni meeshaalee,
akkasumas dheerina himaafi filannoo jechoota, sagaleefi kkf
irratti hundaa’uun too’achuu, guddina yaadotaafi hiika isaanii irratti
dhiibbaa hin haalamne akka fidan kan agarsiisudha.
♠ Akkaataan akka hiikaatti murtoo barreessitoonni fakkii, bakkasaa,
sagalee, dheerina, xiinhimaafi mallattoolee addaan kutuu
ilaalchisee godhan hundi isaanii yaada tokkoof qofaaf osoo hin taane
gumaacha isaan ibsa sanaaf taasisan of keessatti hammata.
♠ Akkaataan akka kalaqaatti murtoo qaama adeemsa falmii
argachuufi bocuu, kanaaf qaama guutuu adeemsa qindeessuu of
keessaa qaba-sadarkaa gulaaluufi mirkaneessuu qofa miti.

27. 1.2 Maalaummaa Akkaataa …..
♣ Akka galmeen jechaa Missikova (2003), jedhutti–Ibsoonni akkaataa
baay’inaan mul’atan kanneen armaan gadii hammata:
♣ Akkaataan haala ittiin ibsannaa barreeffamaafi dubbachuuti.
♣ Akkaataan garaagarummaa itti fayyadama afaanii kan ilaallatudha.
Ogbarruu ykn biroo – Afaan, siyaasaa, amantii, beeksisa, gabaasa
gaazexaa fi kkf ta’uu mala.
♣ Akkaataan akka galmee addaa gooroo ykn yerootti ilaalama.
♣ Akkaataan meeshaalee (jecha), raabsa isaaniifi akkaataa
barreeffama tokko keessatti mul’atu ta’uu mala. Kunis siiqqee
cancala / walmakuu ykn filannoo / irratti ta’uu danda’a.

28. 1.3 Maalummaa Akkaatummaa
♠ Akkaatummaan jechoota Jarmanii stilistisch, stilistik jedhaman irratti bara 1860tti kan
barreeffame yoo ta’u, jechi akkaatummaa jedhu yeroo jalqabaaf afaan Ingiliffaatiin kan
galmaa’e bara 1882 ture (Damova, 2007).
♠ Akkaatummaan beekumsa fayyadama afaan durii (Classic rhetoric) hordofuun yaaddoo
dispotio (qophii), elecutio (akkaataa), ethos & pathos (dubbattoota garee tokkoo irratti
miira gadhee calaqqisiisuu), akkaataa walduraa duubaa, haala ogbarruu keessatti hojii
‘dubbataa’ barreessitoota caalaa kallattiin seeneessitootaafi taphattootaan
raawwatamu).
♠ Haa ta’u malee, akkaatummaan yeroo ammaa yaad-rimee jaarraa 20ffaa yoo ta’u, walakkaa
jaarraa 20ffaa isa 2ffaa keessatti kan guddate qeeqa Anglo –Ameerikaa irraa eegaleeti:
a. Sebeok, Thomas A. (1960) Style in Language
b. Fowler, Roger (ed.) (1966) Essays on Style in Language
c. Leech, Geoffrey N. (1969) A linguistic Guide to English Poetry
d. Freeman, Donald C. (ed.) (1971) Linguistics and Literary Style

29. 1.3 Maalummaa Akkaatummaa…
♠ Akkaatummaan waliigalaatti akka xiinxala sirnaa akkaataafi garaa
garummaa dubbiifi barreeffamaatti ilaalama. Seenaa walxaxaafi
dhimmoota qorataman adda addaa irraa kan ka’e, akkaatummaan maal
akka ta’e sirriitti ibsuun rakkisaadha.
♠ Akkaatummaan qorannoo akkaataa jedhamee ibsama (Babajide
(2000:123).
♠ Innis akka dheerina loojikii guddina qeeqa ogbarruu keessaa jalqaba
jaarraa 20ffaa barreessitoota caalaa barreeffamoota qorachuu irratti
xiyyeeffata jedhamee ilaalamuu danda’a.
♠ Dirreen barnoota akkaatummaa, kalaqa jaarraa 20ffaa ta’us, jalqabni
isaa unkummaa irraa gara malawwan haala qabatamaa haasaa irratti
hundaa’an yeroo ammaa kan gara hojiirra oolmaatti ce’ee jirudha.

30. 1.3 Maalummaa Akkaatummaa …..
♠Akkaatummaan waggoota kurnan hedduudhaaf akka damee qo’annoo
guddinaafi falmisiisaatti ilaalama ture (Kiristaal fi Deevi (1969: vi).
♠Yaad-rimee haaraa ta’us, dirree qo’annoo ogummaawwan adda addaa irratti kan
xiyyeeffate dhimma baay’ee filatamaa ta’edha (Hoffmannová, 1997: 5).
♠Yeroo baay’ee akkaatummaan dameewwan barnoota xiinqooqaa biroo kanneen
akka xiinqooqa seenaa, xiilooga, xiinqooqa hawaasaa, xiinqooqa xiinsammuufi
kanneen biroo hedduu waliin walkeessa jira.
♠Dirree barnoota adda addaa irrattis hojiirra oolchuun ni danda’ama. Dirreen kun
hundi damee qo’annoo afaanii adda addaa waan ta’aniif akka meeshaalee adda
addaa tuuta tokko irraa dhufanitti malee akka qaama adda addaatti ilaalamuu
hinqaban (Enkvist, 1973: 19).

31. 1.3 Maalummaa Akkaatummaa….
♠ Akkaatummaan damee xiinqooqaa yoo ta’u, amala itti fayyadama afaanii haalaan adda ta’een
kan qoratudha (Crystal (2003:460).
♠ Fayyadama afaanii akkasii keessatti, ogeeyyiin akkaatummaa filannoo addaa gareewwan dhuunfaafi
hawaasummaa keessatti taasisaniif itti fayyadama afaanii (barreeffama ykn dubbii) faayidaa
kennuu danda’an seera bu’uuraa hundeessuuf yaalu.
♠ Innis qorannoo garaa garummaa sirna itti fayyadama afaanii (akkaataa jedhamee waamamu)
amala dhuunfaa ykn gareeti (Crystal: 2003).
♠ Haata’u malee, akkaatummaan xiinqooqaa bu’uurarraa qorannoo caaslugaa (grammar), ijaarsa
jechootaa (lexis), hiika jechootaa (semantics), akkasumas amaloota dhaamsagaafi meeshaalee
dubbii biroo barreeffama tokko keessatti uumaman irratti xieyyeeffata.
♠ Garaagarummaan haala dhiheenya akkaatummaafi xiinxala xiinqooqa hawaasaa gidduu jiru,
xiinqooqni hawaasummaa jijjiiramoota kanneen akka umurii, saala, gita hawaasummaa,
sadarkaa barnootaa filannoowwan dhuunfaan raawwataman ilaaluuf irra caalaa xiyyeeffannoo
qabaachuu isaati.

32. 1.3 Maalummaa Akkaatummaa…..
 Short (1996), “The stylistic analysis can be conducted at five levels of style: phonological, lexical,
morphological, syntactic and artistic levels” jechuun ibsu.
 Kunis qaaccessi akkaatummaa sadarkaalee shaniin (xiindhaamsaga, xiinhiika, xiinlatii, xiinhimaafi
aartii) qoratamuu akka danda’amu mul’isa.
 Sadarkaa xiindhaamsagaatti akkaataan itti fayyadama akkaatummaa sadarkaalee sagagaleelee,
rukunnaa, meetira, irradeddeebbii, dubbifamaafi dubbachiiftuutti ilaaluun nidanda‟ama.
 Sadarkaaleen xiinhiikaa immoo jechoota filatamoo murtaawoo, jechoota hiika kallattiifi walitti
siiqan, jechoota hiika faallaafi hariiroo fakkaataa qabanirratti xiyyeeffata.
 Sadarkaaleen xiinlatii akkaataa qoqqoodinsa caaslugaa irratti xiyyeeffata;
 xiinhimni immoo hariiroo jechootaafi akkaataa caaslugichi itti qindaaa’e irratti xiyyeeffata.
 Gama biraan immoo sadarkaalee aartiitti waantoonni ilaalamuu qaban gulantaa dhaabbiifi dhugaa
dubbii akkaatummaati.

33. 1.3 Maalummaa Akkaatummaa …..
Ibsoota asiin oliirraa akkaatummaan hiikuun rakkisaa ta’uu isaa hubanna. Haata’u malee,
akkaatummaaf hiika asiin gadii kennuun nidanda’ama:
i. Akkaatummaan saayinsii dubbistoonni akkamitti akka hubatan ibsuuf jecha afaan barreeffamootaa
wajjin akkamitti akka walqunnaman qoratu, akkasumas barreeffamoonni yeroo dubbisnu irratti dhiibbaa
akka geessisan qorata (Khader).
ii. Akkaatummaan ibsaafi xiinxala jijjiirama bifa xiinqooqaa itti fayyadama afaanii qabatamaa keessatti
mul’atudha (Mukherjee).
iii. Akkaatummaan akka aadaa isaatti dirree qo’annoo malawwaniifi meeshaalee ibsituu xiinqooqa,
xiinqooqaan ala ykn aartii filachuufi hojiirra oolchuu adeemsa qunnamtii keessatti akka qoratamutti
ilaalama (Missikova).
iv. Akkaatummaan qorannoo filannoofi gosoota itti fayyadama meeshaalee xiinqooqaa, xiinqooqaan alaafi
miidhagina akkasumas tooftaalee addaa qunnamtii keessatti fayyadaman jedhamee ibsamuu danda’a
(Mistrik)
v. Akkaatummaan damee xiinqooqaa yoo ta’u, haala / amaloota xiinqooqaa gosoota afaanii adda addaa
sadarkaa adda addaa irratti argaman ilaalchisee haala saayinsaawaafi sirnaan akkaataa kan qoratudha.
vi. Akkaatummaan damee xiinqooqaa yoo ta’u, dayeessaafi mala xiinqooqa ammayyaa qorannoo akkaataa
irratti hojiirra oola.

34. Akkaatummaa
Akkaatummaaa
Ogbarroo
Akkaatummaaa
Xiinqooqaa
Qoodinsa xiinhiikaa,
Qoodinsa seerlugaa
Xiindhaamsaga,
Xiinhiika, Xiinlatii,
Xiinhimaa
Aartii
Qoodinsa malleen dubbii
Hariiroofi tokkummaa
34

35. 1.4 Haala Dhiheenya Akkaatummaa
Dayeessi akkaataa jalqabaafi itti fufiinsa qabu
barreessaan maal jechuu akka qabuufi akkamitti
dubbisaaf akka dhiyaatu addaan baasuudha.
Haa ta’u malee, akkaataan akka waliigalaatti calaqqisiisa
waan tokkoo ykn kan biroo fakkaatee yoo calaqqisu,
haalonni dhiheenyaa akkaataa itti fayyadama
dayeessichaa kan dagaagsudha.
Haalonni dhiheenyaa kunis kanneen asiin gadiiti:

36. 1.4.1 Akkaataa akka Filannootti
♥ Yaad-rimee, akkaatummaa yeroo qorannu, filannoo yaadaatiif
xiyyeeffannoo kennuunis barbaachisaadha.
♥ Filannoon garaa garummaa meeshaa akkaatummaafi filannoo barreessaa
tokkoo waan ilaallatuuf baay’ee barbaachisaadha.
♥ Afaan haala murtaa’e keessatti fayyadamtoota isaaf filannoo tokkoo ol
waan kennuuf, barreeffama kenname tokko keessatti filannoowwan
adda addaa barreessaan ni fayyadama.
♥ Traugott fi Pratt (1980: 29 — 30) walitti dhufeenya afaaniifi filannoo
gidduu jiru akka filannoo amala barreeffama tokko keessatti mul’atutti
ibsu.
♥ Filannoo barreessitootaa wajjin calaqqisiisu ofittummaa (ego) fi haala
hawaasummaa naannoo isaatti mul’atudha.

37. 1.4.2. Akkaataa akka namaatti
♥ Akkaataan akka nama dhuunfaatti yaada namni dhuunfaa kamiyyuu
akkaataa hojii adda ta’e qaba, akkasumas namoonni lama amala tokko
hin qaban jedhu irratti hundaa’a.
♥ Yeroo hundumaa nama tokko amala adda ta’e kan nama biraa irraa adda
isa baasu ni jira.
♥ Kanarraa kan ka’e, akkaataa ogbarruu keessatti namni tokko barreeffama
barreessitoota lamaa itti fayyadama afaanii irratti hundaa’uun adda baasuu
ni danda’a.
♥ Kanaafuu, akkaataan ibsa haala miira nama dhuunfaa waan calaqqisiisuuf
dhuunfaa ta’uu qaba.
♥ Akkaataan nama tokkoo haala hawaasummaa, amantii, siyaasaa,
barnootaafi aadaa isaatiin bocamuu danda’a.
♥ Salphaatti, yaadni akkaataa nama dhuunfaa akka ‘indeeksii’ dhuunfaatti
ilaala.

38. 1.4.3. Akkaataa akka Maqsuutti
♥ Yaad-rimeen akkaataa maqsuu jedhu yaada seeraafi waliigalteewwan
gochaalee adda addaa qajeelchan jiru irratti kan hundaa’e yoo ta’u, yoo
waliigalteewwan kun hin eegamne, karaa irraa maquu agarsiisa.
♥ Maqsuun akkaatummaa keessatti seera (norm) wajjin kan wal hinsimne
jedhamee ibsama (Babajide 2000:130).
♥ Haala kanaan, akkaataa akka maqsuutti yanni jedhu gosa barreeffamaa
kenname tokko keessatti akkaataa itti jijjiirama adda addaa fayyadamuu
ilaallata.
♥ Kanaafuu, maqsuun itti yaadanii filachuu ykn filannoo itti fayyadama
afaanii daangaa afaan idileetiin ala ta’etti ilaalama.
♥ Kanarraa kan ka’e barreeffamni seera afaanii karaa tokkoon gatame
kamiyyuu karaa irraa maqeera jedhama.
♥ Akkaataa akka maqsuutti, sona ykn seera sadarkaa isaa eege cabsuun
itti fayyadama walaloo afaanii akka danda’amu kan taasisudha.

39. 1.4.4. Akkaataa akka walsimsiisuutti
♥Afaan seeraan kan gaggeeffamu akkaataa walsimsiisuun
barreessaan tokko yaada isaa ibsuuf filannoo jalqabaa argamu
ta’ee ilaalamuun nidanda’a.
♥Yaadni akkaataa akka filannootti kan hojjetu yoo ta’u, sana booda
carraa akkaataa akka jijjiiramaatti kan fidu ykn akkaataa akka
yaadatti kan walsimsiisudha.
♥Akkaataan akka walsimsiisaatti yeroo baay’ee dameewwan ykn
haalawwan murtaa’an keessatti cimsee hojiirra oola.
♥Barreeffamoota ogummaa tokko tokko keessattis, barreeffamni tokko
fudhatama loojikiifi amanamummaa argachuuf bifa ykn
hundeeffama filannoo jechootaa waliin walsimsiisuun kan
qindaa’udha.

40. 1.4.5. Akkaataa akka yerootti
♥ Akkaataan yeroo/bara wajjinis walqabatee seeneffamu agarsiisa.
♥ Gosti Afaan Ingilizii har’a itti fayyadamnu Ingiliffa Sheekspir irraa
karaa hedduun adda.
♥ Akkaataan yeroo kamiyyuu amala olaantummaa beekamaa ta’eefi yeroo
akkasii adda taasisu qaba.
♥ Yeroon tokko akkaataa barreessitoonni itti fayyadaman murteessa.
♥ Haaluma walfakkaatuun, bara Viktooriyaa, Elizaabeet, Haaromsaafi bara
ammayyaa hundi isaanii akkaataa addaa kan biraa irraa adda ta’e qabu.
♥ Gabaabumatti, waliigalteefi akkaataan itti fayyadama afaanii fedhii
yeroo murtaa’e tokkoon odeeffannoo kennu, akkaataa bara sanaa taasisa

41. 1.4.6. Akkaataa akka haalaatti
♥Afaan yeroo baay’ee sochii ykn haala jiruun kan itti
fayyadamnudha.
♥Yaad-rimeen kun haalawwan adda addaa (sirnaa, al-seerummaa,
yeroo hunda, bulchiinsota fi kkf) kan hammatu, haalawwan
kunneen itti fayyadama afaanii isa sirrii ta’e qabu.
♥Haala kanaan, haalli kenname tokko filannoo jechootaa irratti
dhiibbaa guddaa qaba; kanarraa ka’uun itti fayyadama afaanii
murtaa’e tokko kan murteessu sochii ykn haala ta’a jechuudha.
♥Haaluma kanaan haalli hunduu itti fayyadama afaanii isa
mijaawaa ta’e qaba, sirnaa yookaan al-seerummaa.

42. 1.4.7. Akkaataa akka jecha biyyaatti
♥“akkaataan” aadaa xiqqaa tokkoo waan adda ta’eefi
uffannaa miseensotaa, haala dhaabbii, filannoo
muuziqaa, yaaddoo xiyyeeffannoo keessatti mul’atudha.
♥“Akkaataan” malawwan qunnamtiifi amala kana
ergaadhaan walitti fidee dhiheessa.
♥Akkaataan aadaa xiqqaa adda baasan hubachuun hin
danda’amu; seenaa walxaxaa “haasaa loogaa” qaba,
fakkoommii kutaalee qabeenya walirraa fudhatan kan
qaban, kutaalee biroo keessatti ammoo walfaallaa ijaaru.

43. 1.4.8. Akkaataa akka garaagarummaa xiinqooqaatti
♥Yaadni bal’aan akkaataa akka mallattoo hawaasummaatti
adda ta’e jedhu, hojiiwwan hawaasummaa keessatti
wantoota dursa qabaachuu malan, bifa mallattoo biroo
keessaa akkaataa afaan keessummeessuuf dursa kennu.
♥Gabaabumatti, hirmaattonni hawaasa haasaa isaanii
kaayyoo isaanii waliin gaggeessuu yaalu.
♥Kanaaf, ilaalchi afaanii of danda’ee qoratamuu qaba
qoodinsa dhugaa hawaas-afaan ilaalamuun gaarii ta’ee
garuu bakka bu’aa akka hintaane ibsa.

44. Boqonnaa Lama: Amalaafi kaayyoo Akkaatummaa
2.1. Amala Akkaatummaa / The Nature of Stylistics
◙ Akkaatummaan barnoota daangaa afaaniifi ogbarruu gidduu jiruudha:
◙ Innis barreeffamoota ogbarruufi ogbarruu hin taane keessatti itti
fayyadama afaanii irratti xiyyeeffata.
◙ Kana gochuu keessatti hubannoo gosoota barnootaa hedduu kanneen akka
ogbarruu, xiinsammuu, hawaasummaa, falaasama fi kkf irraa argame
fayyadama.
◙ Kanaafuu, Akkaatummaan xiyyeeffannoo mataa isaa kan qabu ta’us,
uumamaan amala damee barnootaa biroo waliin kan hidhata qabudha.
◙ Karaa Akkaatummaan, akkaataa ilaalus kallattii kanaan ta’a jechuudha
(Prf. Ayo Ogunsiji fi kaawwan, 2012):

45. 2.1. Amala Akkaatummaa….
◙ Akkaataa akka filannootti: akkaataa filannoo amala
barreessaan/dubbataan tokko barreeffama tokko keessatti
sadarkaa ibsa afaan adda addaa irratti taasisu ilaala.
◙ Akkaataa akka Maqsuutti: Irraa maqni maali? Wanti
sadarkaa isaa waliin wal hinsimne keessatti akkaatummaan
barbaaachisaadha jedhama. Ibsa afaanii sadarkaa kamiyyuu
keessatti ta’uu danda’a.
◙ Akkaataa akka haalaatti: Haalli barreeffamni tokko jireenya
agarsiisa. Kunis qaama, hawaas-aadaa, hojiirra ooluu
(physical, socio-cultural, pragmatic) fi kkf ta’uu danda’a.

46. 2.1. Amala Akkaatummaa….
◙ Akkaataa akka Taatee Yerootti: Hariiroo akkaataan yeroo waliin qabu
ibsa. Kana jechuun ammallee faashinii keessa jiraatu ta’uu baatus (kan
durii ykn ammayyaa). Fakkeenyaaf, Ingiliffa Duriifi Ingiliffaa Ammayyaati.
◙ Akkaataa akka dhuunfaatti: Amaloota addaa namoota dhuunfaa adda
addaa wajjin walqabatan. Kana jechuun, looga murtaawaa barreessitoota
ykn dubbattoota irratti xiyyeeffata.
◙ Dabalees, akkaatummaaan amalootni afaanii sadarkaalee sagaleessuu,
ijaarsa jechootaafi himaa, hiikaafi haalawwaan dubbii irratti hundaa’a.
◙ Kan hurruubbii ammoo sagaleessuu, fayyadama meeshaalee muuziqaa,
sochii afoolee, raawwiifi jamaa irratti xiyyeeffata (Bauman, 1975; Carlson,
1996).

47. 2.2. Kaayyoo Akkaatummaa
♣ Akkaatummaan daangaa afaaniifi ogbarruu gidduutti kan argamudha.
♣ Barreeffamoota ogbarruufi ogbarruu hintaane keessatti itti fayyadama afaanii irratti
xiyyeeffata.
♣ Kana gochuu keessatti hubannoo gosoota barnootaa hedduu kanneen akka Ogbarruu, Xiin-
sammuu, Hawaasummaa, Falaasama fi kkf qabaachuun murteessaadha.
♣ Kanaafuu, akkaatummaan xiyyeeffannoo mataa isaa kan qabuufi uumamaan ogummaa
hedduun kan walqabatudha.
♣ Walumaagalatti kaayyoo isaa galmaan ga’uuf haalawwan dhiheenyaa dachaa kan qabudha.
♣ Akkaatummaan uumamaan kan madaqsu waan ta’eef, bu’uurri isaa haala dhiheenya
xiinxala xiinqooqa dhugaa ta’ee, haasaa dhala namaa kanneen akka hawaasummaa,
seeraa, siyaasaa, walqunnamtii namoota gidduu fi walqunnamtii garee kan ilaallatu dha.
♣ Haala kanaan, shaakalli akkaatummaa kaayyoo murtaa’an galmaan ga’uuf qabxiileen
irratti xiyyeeffataman kanneen asiin gadiiti:

48. 2.2. Kaayyoo Akkaatummaa….
1) Dubbii adda ta’e bu’uuressuuf: Akkaatummaan amala adda ta’uu haasaa
barreessaa, dubbataa, yeroo, namoota ykn gosa barreeffamaa qorata.
 Kanarraa ka’uun, akkaatummaa amala hojiiwwan ‘Soyinkas’ tokko tokko kanneen
hojiiwwan ‘Osofisans’ irraa adda ta’an baasuu danda’a.
 Akkaataan Ingiliffa Biriteen, akkaataa Ingiliffa Ameerikaa irraa adda ta’uu isaa
adda baasuuf nu gargaaruu danda’a, kkf.
2) Dinqisiifannaa haasaa kakaasuuf: Akkaatummaa jechuun dinqisiifannaa
haasaa tokkoo kan of keessatti hammate yoo ta’u, kunis gammachuu haasaa
sanaaf qabnu guddisuuf.
 Akkaatummaan barreeffama kenname tokko keessatti tooftaafi filannoo afaanii
adda addaa irratti kaka’umsa uuma.
 Filannoo afaan barreessaafi taphattootaa keessatti bareedina kan mul’isu yoo ta’u,
sammuu dubbisaa ykn dhaggeeffattootaaf hawwata, miidhaginaa filannoowwan
akkasii calaqqisiisa.

49. 2.2. Kaayyoo Akkaatummaa ….
3) Amala afaanii mirkaneessuuf: Akkaataan barreessitootaa bu’aa amala afaan addaa
tokkoo yoo ta’u, naannoo hawaasummaa, aadaafi ilaalchaaf haala mijeessa.
 Kaayyoon akkaatummaa duubbee afaaniifi kallattii barreessaa ykn dubbataa
kenname tokkoo murteessuuf gargaaruudha.
 Beekumsi akkaatummaa walqixa, bu’aan isaas amala dubbachuufi barreessuu sirnaan
xiinxaluun akkaataa amala afaan gosa tokko isa kaan irraa adda ta’e argachuuf.
 Qabxiileen hedduun: haalawwan qunnamtii, dubbii, danqaawwan hawaas-afaan,
akkasumas barbaachisummaa mijachuu afaaniin walqabatan, garaagarummaa
gosoota afaan adda addaatiif sababa ta’an.
4) Murtii qeeqaa kennuu: Hojiirra oolmaan akkaatummaa haasaa tokko irratti ogeessi
akkaatummaa tokko murtii madaallii ykn qeeqaa akka kennu gargaaruu danda’a.
 Akkaatessitoonni yeroo baay’ee murtii: “Bu’uura akkaataan qindaa’etti” amanu.
 Murtoon ragaa dhugaa irratti hundaa’uun kennamu yeroo baay’ee kaayyoo
akkaatummaa mirkaneessa.

50. 2.2. Kaayyoo Akkaatummaa…..
♠ Gama biraan, akkaatummaan amaloota barreeffama asiin gadii
qabaata:
1) Amaloota Boca Barreeffamaa / Graphological Features: Karaa
amaloota kanaan ogeessi akkaatummaa tokko qaamaan
barreeffama ogbarruu tokkoo sababa quubsaa ta’een qorachuun
ibsa kennuu danda’a.
Amaloonni akka mallattoolee addaan kutuu fayyadamuun bu’aa
akkaataa uumuuf gahee guddaa qabu.
Haala kana keessatti jechoota keessatti qubee jala sararuu, qub-
guddeessa fi kkf fayyadamuun bakka guddaa akka argatan gochuu
ni jajjabeessa.

51. 2.2. Kaayyoo Akkaatummaa
2) Amaloota Xiinsagaa / Sagalee: xiinxala akkaataa walaloo ykn barreeffama dubbatamu
kamiyyuu keessatti amala sagalee ilaaluun barbaachisaa dha.
 Xiyyeeffannaan as jalatti kennamu kutaalee (dubbachiiftuufi dubbachiiftuu)fi safartuu
qoqqoodinsa ol’aanaa fkn. jabinaafi laafina sagalee dhageessisuu.
3) Amaloota Xiinhimaa: Xiyyeeffannaan xiinxala galumsaa bu’aa gosoota himaa adda
addaatiin barreeffaman adda baasuudha.
 Dhimmoota eliipsii, paaraataaksii, haaypotaaksii, hima gara mirgaafi bitaa fi kkf
akka waan guddaatti ilaalamu.
 Fakkeenyaaf, qindaa’ina akka malee himootaa, yaa’a dammaqinsaa agarsiisuuf kan
itti fayyadamu yoo ta’u; kunis asoosama James Joyces keessatti baay’ee mul’ata.
4) Amaloota Xiinhiikaa / Lexico-Semantic: Fayyadamni jechootaa haala itti
fayyadaman, yaada dubbattootaa ykn barreessitootaa irratti hundaa’uun hiika
agarsiisuu, walitti hidhamiinsa, miiraa, ergaa ykn akkaataa uumuu danda’a.
 Fayyadamni amala jechootaa murtaa’an haala barreeffama tokkoo, gosa
barreeffamichaa, kaayyoo walqunnamtii isaa, barreessaa isaa fi kkf adda baasuuf
nu gargaaruu danda’a.

52. Boqonnaa Sadii: Gosoota Akkaatummaa
Gosoota
Akkaatummaa
Akkaatummaa Duub-
deebii Dubbistootaa
Akkaatummaa
Raawwii
Akkaatummaa Miiraa
Akkaatummaa Mala
Baruu-barsiisuu
Akkaatummaa
Qorannoo Yakkaa

53. 3.1. Akkaatummaa Duub-deebii dubbistootaa
♣ Moggaasa kanarraa gosti akkaatummaa kun dubbisaa waliin kan walqabatu
ta’uu hubachuun nidanda’ama.
♣ Walitti dhufeenya dubbistootaafi barreeffama gidduu jiru irratti
xiyyeeffata.
♣ Dubbisaan barreeffamichaan ammam akka ofjijjiire irratti xiyyeeffata.
♣ Dubbisaan akkamitti akka hiikuufi akkamitti seenu irratti hundaa’e
dha.
♣ Gosti akkaatummaa kun gahumsa Ogbarruu (Literary Competence)
jedhamuun beekama.
♣ Dubbisaan barreeffamichaaf hiika kennuudhaaf itti gaafatamummaa
qaba, sababiin isaas barreeffamni tokko hiika barreeffamichaan ala ta’e
adda addaa waan ofkeessaa qabuuf.
♣ Kanaafuu gaheen dubbisaa bira darbamuu hin danda’u.

54. 3.2. Akkaatummaa Miiraa / Affective Stylistics
♣Akkaatummaan miiraa irra caalaa xiinsammuu wajjin kan
walqabatudha.
♣Kana ibsuu keessatti lamaan isaanii addaan baasuu dandeenya.
♣Tokko akkaatummaan bu’a qabeessa dubbisaa ykn dhaggeeffataa
irratti xiyyeeffatudha.
♣Inni biraa immoo ibsa akkaatummaa (Expressive Stylistics) yoo
ta’u kunis caalaatti barreessaa ykn dubbataaf kan bakka bu’u yoo
ta’u, barreeffamichi wanta barreessaan hojjetudha.
♣Akkaatummaan miiraa caalaatti kutaa miiraa irratti kan
hundaa’u yoo ta’u, dubbisaan ykn dhaggeeffataan akkamiin
barreeffamichaan akka booji’ame (dhiibame) agarsiisa.

55. 3.3. Akkaatummaa Raawwii / Pragmatic Stylistics
♣Akkaatummaa raawwii keessatti ergaan sirritti hinibsamu /
hinkennamu.
♣Caasaa gadi fagoo himaa wajjin kan wal qabatudha. Asitti
hiika haala dubbii tokkoo ilaalla.
♣Akkaatummaa kana keessatti, Dayeessa Dubbii Gocha
(Speech Act Theory) ‘J.L Austin’ dhiyaatetu ibsama.
♣Deggersa afaaniin gocha tokko raawwachuu akka
dandeenyu agarsiisa.
♣Dayeessi kun gocha sadii (3) qaba:

56. 3.3. Akkaatummaa Raawwii…
Gocha Sirrii / Locutionary: Hiikni wanta dubbatame ykn barreeffame kan hammatu.
Fakk’f, sa’aatiin meeqa? Deebiin sanaaf tarii sa’a (5:00) jechuun deebisuu.
Gocha Sirrii hintaane / Illocutionary: Hiikni hinyaadame yeroo eegamu.
Fakk’f, Barsiisaan barataa barfateen “Yeroon meeqa?” jedhee yoo gaafatu. Hiikniifi ibsi akkasii
bu’uuraan akkaatummaa raawwii (Pragmatic Stylistics) jedhamee beekama.
Gocha Hanquu / Perlocutionary: Hiikni yaadame galma gahuu yoo hanqate.
Guddinni raawwii akkasumas moodeelootni haaraafi malawwan xiinxala akkaatummaa
barreeffama tokkoo hedduu akka uumaman taasiseera.
Qajeelfama qunnamtii tokko nama teessoo jalqabaa irra taa’utti dabarsuun kan dhumarra jiru
akka deebisee nutti himu yoo taaasisni ergaa jalqabaa sana argachuu hindandeenyu: Haalonni
daangessan jiraachuu malu jechuudha. Moodeelli bu’uuraa:
Barreessaa/ Dubbataa –Ergaa- Dubbisaa/ Dhaggeeffataa / (Addresser – Message – Addressee)

57. 3.4. Akkaatummaa mala baruu-barsiisuu / Pedagogical
Stylistics
♣ Gosa akkaatummaa itti fayyadama barsiisaa agarsiisudha.
♣ Barsiisaan tokko kaayyoo isaa salphaatti galmaan ga’uuf tooftaalee ykn
kaayyoo barsiisuu murtaa’aniin qajeelfama.
♣ Yeroo baay’ee barsiisaan tokko kaayyoo barsiisummaa isaa galmaan ga’uuf
adeemsa isaa irratti jijjiirama gochuu dhiisuu hin danda’u.
♣ Yeroo dheeraaf, akkaatummaan mala baruu-barsiisuu amala afaan
barreeffamoota akka barattoonni mala hubannootti gargaaramuun
ogbarruufi afaan guddifatan waliin kan walqabatudha.
♣ Akkaatummaan mala baruu-barsiisuu adeemsi miira afaanii barattootaa fooyyessuu
barreeffamicha akka gochaatti xiyyeeffannoo guddaa kennuu akka qabu cimsee
ibsa.
♣ Beekumsi qorannoo akkaatummaa mala baruu-barsiisuu irraa argamu barattoonni
akkaataa afaan, caaslugaafi dubbiin barreeffamoota keessatti hojjetamu hubachuuf
gargaara. Kana galmaan ga’uuf tarkaanfiiwwan furamuu malan:

58. 3.4. Akkaatummaa mala baruu-barsiisuu
♣ Tokkoffaa barattoonni beekumsa yaad-rimeewwan bu’uuraa gara caaslugaafi
dubbii (retoric) hubachuutti isaan geessu horachuu.
♣ Lammaffaa beekumsa qabatamaa isaanii kan guddisu yoo ta’u, barattoonni
meeshaalee jalqabaa irratti argataniin barreeffamoota xiinxaluu danda’uu.
♣ sadaffaan amoo barattoonni haala waan baratan hunda walitti makuutti yeroo
seenan, dabaree isaatiin gara sadarkaa oomishaatti akka ce’an isaan
dandeessisa.
♣ Xiinxalli dhiyeenyaa akkaataa barreeffamoota ogbarruu ykn kan biroo,
xumura irratti mala baruu-barsiisuutiin gatii qabaachuun isaa akkaataan
agarsiisuu.
♣ Akkaaatummaan mala baruu-barsiisuu ogbarruu irratti kan xiyyeeffatu yoo
ta’u, “ergaan barreeffama kan of keessaa qabuufi hiika barbaachisaa ta’e
hunda ergaa sana keessatti akka argamuuf haala bal’aa akka hinqabne dursee
tilmmama”.
3.5. Akkaatummaa Qorannoo Yakkaa / Forensic Stylistics
♣ Qorannoo yakka afaanitti fayyadamuun wal qabata. Innis yakka adda baasuuf
akkaatummaa hojiirra oolfamudha.

59. Boqonnaa Afur: Sadarkaalee xiinxala barruu akkaatummaa
4.1. Akkatummaa sadarkaa xiinsagaa
♣ Akkaatummaan sadarkaa sagaleelee AO tti haalota gara garaan mul’achuun
beekamu.
♣ Sagaleeleen AO akkuma afaan kamiiyyu beekamu jechoota adda addaa ijaaruun
beekamu.
♣ Haaluma kanaan sagaleen kunniin jalqaba, giduufi xumura jechootaa irratti
qindaa’uun miidhagina sagalee ykn hawwannaa sagalee kan dabalanidha.
♣ Sagaleewwan kunis haalota asiin gadiin kan qindaa’an ta’u: Irra deddeebii
sagalee dubbifamaa dhageessisuu, dubbachiiftuu, dubbifamaa, jechoota hiika
isaanii fakkaatan, bilbilaafi yaa’a sagalee, fakkoommii sagalee, ‘Phonaesthesia’
fi kkf ta’uu malu

60. 4.1.1. Irra Deddeebi’anii Dubbifamaa / Alliteration
♣ Sagaleewwan dubbachiiftuu irra deddeebi’aman jalqaba jechoota walitti dhihoo kaa’aman
irratti, yeroo baay’ee sarara walfakkaataa ykn walitti aananii irratti mul’atu agarsiisa.
♣ Hiikni waan fedhe ta’us, kutaa jechoota itti aananii jiran keessatti qubee dubbachiiftuu
walfakkaataa fayyadama.
Fkn. Silgaa fi sirba
Fkn. Badhaadhaan barnootaan badhaadhaadha.
♣ Sadarkaa himoota barreeffama keessatti qindaa’an keessatti illee irra deddeebii kan
fayyamuun nidanda’ama.
Fkn. Tolaan baduuf deema. Toleeraanis isa hordifa. Tolawaaq dhiisi jedha.
♣ Irra deddeebiin sagalee dubbifamaa, yeroo baay’ee jalqaba jechootaa irratti uuma.
Fkn. Sololiyaan suuta susukaa suuqa seente. / Slimy, silky spiders slowly sneaking
southwards.

61. 4.1.2. Dubbachiiftuu / Assonance
♠Sagaleewwan dubbachiiftuu irra deddeebi’anii jechoota walitti
dhihoo keessatti yeroo baay’ee sarara tokko ykn walitti dhihoo
irratti uumaman waliin walqabata.
♠Isaan kun sagalee dubbachiiftuu cinaa hintaane keessatti osoo
hin taane sagalee jabaa, ykn dhiibbaa qaban keessatti ta’uu
malu.
♠Sagaleewwan dubbachiiftuu jechoota keessatti irra deddeebiin
uumuudha.
Fkn. Bara sana nama sabaa dhabne. / So old nobody knows.

62. 4.1.3. Dubbifamaa / Consonance
♠ Sagaleewwan dubbachiiftuu irra deddeebi’anii xumura jechoota
walitti dhiyeenya kaa’aman irratti, yeroo baay’ee sarara tokko ykn
walitti aananii irratti mul’ata.
♠ Isaan kun sagalee dubbachiiftuu laafoo keessatti osoo hin taane
sagalee jabaa qaban, ykn kirkira qaban keessatti ta’uu qabu.
♠ Kunis gooroo faaruu nama gammachiisu uumuu keessatti nifayyada.
Fkn. foon loon / cool soul
♠ Dubbifamaa (Consonance) jechuun sagaleewwan dubbifamaa dhuma
ykn walakkaa jechootaa irratti irra deddeebi’uudha.

63. 4.1.4. Jechoota hiika isaanii fakkaatan / Onomatopoeia
♠ Jechoota sagalee isaanii fakkaatanii uumamanidha.
♠ Jechoota hiikni isaanii sagalee isaan dhaheessisan
fakkaatudha.
Fkn. Didibbee, rooba, fincaa’aa, / bang, thump, knock,
brrring, whoosh, pop, zip,
♠ Jechoota akka meeshaa ibsamaa jiruutti qindaa’anidha.
Fkn. Nama bineensa. Harka dooluu / Slithering snakes

64. 4.1.5. Bilbila fi yaa’a sagalee / Rhyme and Rhythm
♠Meeshaan ummata bal’aa tokko ogwalaloo baay’inaa waliin walqabata.
♠Jechoonni sagalee ka’umsaa adda addaa qaban garuu xumurri isaanii wal fakkaatu,
sagalee dubbachiiftuu dhumaafi waan isa hordofu hunda dabalatee bilbilli sagalee
(Rhyme) jedhama.
Fka. kaate, nyaate, baate / time, slime, mime
♠Bilbilli sagalee dachaa qubeewwan dhumaa lamaan of keessatti qabata.
Fkn. kun, sun / renewal, arrival, survival
♠Bibilli sagalee qubeewwan dhumaa sadan walfakkachuun goolabama.
Fkn. Farda, arba sirba, / greenery, machinery, scenery.

65. 4.1.5. Bilbila fi yaa’a sagalee…
♠ Yaa’i sagalee (Rhythm) ummanni bal’aan kallattiin yeroo muraasaaf kan beeku ta’us, namni hundi
sadarkaa tokkotti gurmaa’ina yadalloo yaa’a sagalee (dhiibbaa afaaniin dubbatamu) gara akkaataa
idilee qubee cimdii hincimneetti adda baasee deebii kenna.
♠ Yaa’i sagalee walaloofi asoosamaa adda baasuuf gargaara
Fkn. inni NAMA CIMAA ani ARGEE hinBEEKNEDHA. i THOUGHT i SAW a PUSsy
CAT.
♠ Jechoota sagalee walgitu qaban. Fkn. Bara hantuuta nyaatani
Bara abjuun maraatani
♠ Kan hunda caalaa bakka bu’u qubee jabaafi laafaadha.
Fkn. Jimmaafoo Jimma Jimmaa
Jirraafoo jirra jirra
♠ Kanaaf, yaa’i sagalee sagaleewwan xumuraa jechoota ykn gaalee lamaafi isaa ol
walaloo keessatti walitti dhiyeenyaan irra deddeebiin mul’atanidha.

66. 4.2. Akkaatummaa sadarkaa xiinjechaa
4.2.1 Iddoosaa / Metaphor
♣ Iddoosaan / Bakka buusaan akkuma akkasaa wantoota lama kan waliin
dorgomsiisu ta’us, wal dorgomsiisuun isaa karaa al-kallattii ta’eeni.
♣ Wantoonni waliin dorgomsiifamanis wantoota uumamaan wal hin fakkaanne,
garuu amala tokko tokkoon wal fakkeenya kan qabanidha. Wantoota lama
karaa dhokataa ta’een waldorgomsiisa.
♣ Haala kanaan dubbii ykn barreeffama miidhagsuu bira darbee hiika cimaa akka
dabarsuu danda’u godha.
♣Bakkasaan haala barreessaan dhaamsa dhokataa jechoota hariiroo kamiyyu
hinqabne walbira qabuun karaa ergaa isaa ittiin dabarfatudha.
♣Kallattiin wantoota lama gidduutti wal bira qabuun ibsuudha.
Fkn. Mudhiin Sabboontuu soonsa. Ilkaan isaa cabbiidha.

67. 4.2.2 Akkasaa / Akkee / Simile
♣Akkasaan malleen dubbii miidhagina barreeffamaa keessattis ta’e kan haasawaa keessatti ga’ee
guddaa qaba.
♣Haasawa keessatti ‘Ebelu akka fardaa fiiga,’ ‘Cilee fakkaata’; yommuu jennu ‘fiigicha’ ‘fardaa’ fi
gurraacha ‘cileen’ wal bira qabamee ibsame.
♣Akkasaan jechoota ‘akka ykn fakkaata’ jedhamanitti gargaaramuun wantoota adda addaa lama
waldorgomsiisuun yaada keenya kan ibsannudha.
♣Wantoonni waliin dorgomsiifaman kunniinis wantoota ittin walfakkaatan tokko yookin tokkoo ol
qabaachuu danda’u. Wantoota walitti dhufeenya kallattii ykn al-kallatti walbira qabee ibsa:
 Gurraacha akka dukkana limixiiti
 Hiyyumni akka harree daalacheese
 Akka beekan dhiisanii akka baran bulan.
 Buutiin akka arbaan ta’aaf bokoktee dhoote
Geerasa keessattis iddoo qaba:
 Roorroon natti deebitee
 Akka micciirraa funyoo
 Akka michii maanguddoo

68. 4.2.3 Habalaka / Irony
♣Habalakni dubbii Afaan Oromoo keessatti bal’inaan itti fayyadamaa oolla.
Malli dubbii kun dhimma ibsuu barbaanne faallaa isaatiin dubbachuun
ibsuudha.
♣Habalakni ibsa ykn haala wal faallessu tokko dhugaa fakkeessuun hiika
yaada faallaa dubbatamee dhiheessuudha.
♣Tooftaa ogbarruu hiika jecha jechaatti ykn taateewwan waliin kan wal
faallessu fakkaatu uumuuf itti fayyadamnu. Habalakni irra jireessaan
afaaniin, aaalaafi diraamaa keessatti bal’inaan kan dhihaatudha.
Fkn. ‘Maali ati jororoon kun!: gabaabina nama tokkoo ibsuuf
‘Faranjiin kun!’: gurraachummaa nama tokkoo ibsuuf.

69. 4.2.4 Gurra guddisuu ykn Arbeessuu / Hyperbole
♣ Arbeessuu dhimma dhimmi irratti dubbatamu tokko garmalee ol guddisuun ykn garmalee
xiqqeessuun kan dhiheessudha.
♣ Bu’aa argachuun kan itti fayyadamnu ta’uu mala:
Fkn: Ulfaatina toonii tokko qaba.
♣ Cimsuuf ykn bu’aadhaaf itti yaadanii garmalee guddisuun ibsuu:
Fkn. Mana hamma chaappaa poostaa tokko keessa namni hamma doonii ga’u jiraataa ture.
Fakkeenyi biros:
☻Haati isaa eelee Finfinnee uffisu bitte.
☻Jaalalli jiraannaan foon tafkii cidha galcha.
☻Dubbiin hamaan dhagaa cabsa.
☻Manichi farad gulufiisa.
☻Du’ee ka’e.
☻Titiisa hamma fardaa ga’utu aannan keessa bu’e.

70. 4.2.5 Mallattoo / Fakkee / Symbolism
♣ Yaadota hinmul’anne (abstraaktii) bakka bu’uuf wantoota ykn fakkiiwwan adda addaa
fayyadamuun wanta ibsuun barbaadame ibsuudha.
♣ Jechi kun yeroo baay’ee hariiroo bakka bu’ummaa kamiyyuu kan ibsu yoo ta’u, caalaatti
fakkeenya dogoggoraa kan fayyadamu fakkaata.
♣ Mallattoon wanta qabatamaa ykn wanta mul’atu ta’uu qaba; yaadni inni fakkeessu
sunis wanta dhokataa ykn addunyaa miiraa ta’uu mala.
Fkn. Ija bananne- Baranne,
Dukkana keessaa bane- Baranne
Daaraa uffate-Iyyoome, ….

71. 4.2.6 Eyyee-lakkii / Oxymoron
♣ Eyye-lakkiin jechoota wal faallessan lama walitti makuun
dhiheessuudha.
♣ Eyye-lakkiin akaakuu malleen dubbii faallaawwan dubbii dhihaataniin
dhaamsa / ergaa darbudha:
Fkn. Baay’ee kaata hin injifatu.
Ni soorata hinquufu.
Ilaalcha bu’aa hin qabne.
Hadhaa’aa mi’aawaa.

72. 4.2.7 Nameessa (Personification)
• Afoola Oromoo keessatti yeroo bineeldonni akka namaa ta’anii
haasawan dhageessee beektaa?
• Mala dubbi kana keessatti wantoota nama hin taaneef amala,
dandeettii, bifaa fi kkf keennuufidha. Kunis kanneen akka bineeldotaa,
yaadaa, meeshaafi kkf amala ykn miira namni qabu kennuudha. Akka
fakkeenya namaa yaachisuufi dubbachiisuudha. Malli dubbii kan
bineessoonii ykn wantoonni amaloota namaa uffatanii mul’achuun
nameessa jedhama.
a.“Otuu dubartiin qodaa qadaaddachuu beektu maqaa na dhuuftee.” Jette sareen
b.“Waa’ee mucaa silaa maal jettan” jedhe waraabessi
• Nameessi bineeldotatti fakkeessuun ittiin wal-sirreessuuf itti
gargaaramu.

73. 4.2.8 Ateessa /atee (apostrophe)
♣ Atee / ateessa keessatti barreessaan ykn dubbataan waan nama hin taanetti akka
namaatti itti haasa’a ykn dubbata.
♣ Nameessa keessatti garuu itti haasa’a utuu hin ta’in waa’ee isaa haasa’a.
♣ Akkasumas, nama hinjirre ykn du’aatti akka waan bira jiraniitti itti dubbachuudha.
Fkkeenya 1.
Yaa du’aa yoom duutaa,
Yaa lafaa naliqimsi.
Yaa du’aa na nyaadhu.
Fkn 2. Namtichi warqee gate tokko osoo barbaadu ji’i baatee warqeesaa argate akkas
jedhe:
“Yaa ji’a nana! Guddadhu akkan hin jenne, gubbaa sana jirta; ifi akkan hin jenne,
atuu iftuudha; achumatti naa jiraadhu” jedhe jedhama.

74. 4.2.9 Anyaarsee / Satire
♣ Amala bodaa hawaasa keessa jiru ittiin ceepha’uuf kan nama
tajaajiludha.
♣ Akkasumas, dogoggora miseensi hawaasaa qabu tokkos ittiin
sirreessuuf kan fayyadudha. Fkn.
 Tokkoo hin tollee budaan lukkuu deesse.
 Of jajjuu loon lamaa tikseen kudhalama.
 Boru hinbeekneen qodaan bukoo ishee sagali.
♣ Kanaaf, anyarseen mala dubbii dogoggora hawaasa keessatti
dalgama arrabsuun ykn ceepha’uun akka sirraa’u taasisa.
♣ Dogoggora hojjetame sirreessuuf, arrabsoo lafee namaa cabsutti
gargaaramuun kan keessatti mul’atu ta’uu danda’a. .

75. 4.2.10 ‘Anaphora’
♣Fayyadama jechaa bakka galumsa duraa jecha biraa hima keessatti
fayyadamuu ykn bakka bu’uusuun gargaaramuudha.
♣Akkasumas, ‘Anaphora’n hima (gaalee) jalqaba si’a lamaafi isaa ol
walitti aanan irra deddeebiin fayyadamuudha.
♣Hojiin akkaatummaa inni guddaan ‘anaphora’ baay’ee ho’aa waan ta’eef
safartuu irra deddeebi’amee cimsuuf hamma duubaa irra
deddeebi’amee hin mul’anne uumudha.
♣Kunis, karaa haaromsa isaatiin adda dureedha jedhamuun beekama.
Fkn. Guyyaa hunda, halkan hunda, karaa hundaan…

76. 4.2.11 Bukkee qabanii himuu / Allusion
♣Bukkee qabanii himuun nama, bakka, taatee ykn hojii ogbarruu barreessaan
dubbisaan akka beekuufi hubatu irraa eegu kan agarsiisudha.
♣Seenaa, teessuma lafaa, ogbarruu, aartii, muuziqaa ykn amantii irraa dhufuu
danda’a.
Fkn. Ati warra dhagaa darbataa turan keessaa tokko.
Isin warra ammayyummaan kafoo olhrkisaa deemu.
4.2.12 Metonymy
♣ Akaakuu malleen dubbii namni, bakki ykn wantoonni dhimmota isaan waliin walitti
dhiyeenya qabaaniin ibsuudha / waamamudha.
Fkn. Raagni qilleensaa har’a …. The Crown reported today that...
Biiroon Barnootaa Oromiyaa... The White House stated today that…

77. 4.2.13 Hiiroo / Synecdoche
♣ Akaakuu malleen dubbii kutaa tokko guutuuf (doonii shantama,
doonii shantamaatti), gooroon kutaa tokkoof (hawaasa, hawaasa
ol’aanaaf), gosti sabaaf (Kan nama ajjeesuuf qoonqoo muraa),
sabni gosaaf, Gosa barnootaa Afaan Oromoo, Xaafii gosa
nyaataa...
4.2.14 Walbiqaba / Analogy
♣ Walbirqabni ijaarsa barreeffamaa ykn gosa malleen dubbii yeroo baay’ee wanta
baratamaa ta’e tokko wanta baratamaa hintaaneen walbira qabanii ibsuudha.
♣ Fkn. Ujummoon bishaanii kan balfa guuree deemudha.
♣ Danaan dachee buphaa waliin luggummaan walfakkaata

78. 4.3. Akkaatummaa Sadarkaa Xiinhimaa
4.3.1. Qindaa’ina Moodeloota Akkaatummaa
♠Moodeloonni akkaatummaa sadarkaa himaatti bifoota adda
addaan kan dhihaatanidha.
♠Isaanis: garagaltoo, addummaa, fakkoommii, ‘chiasmus’,
irra deddeebii, sagalee qulqulluun dubbachuu, qalbi-
rarraas, bantimiira, faallaa, caasaaleefi gosoota himaati.

79. 4.3.1.1 Garagaltoo / Inversion
♠Tartiibni jechootaa afaanota hedduu keessatti rakkoo galumsaa
murteessaadha.
♠Afaan Oromoo keessatti tartiiba jechootaa sirrii hordofuu dhiisuun ergaa
darbu dandamachuu dhabuun nimul’ata.
♠Tartiibni himaa M-A-X vs S—P—О jijjiirama caasaa himaa irratti mul’atu qooqa
sagalee irrattis ta’e ergaa barreeamichaa irratti jijjiirama fida.
Fkn. Eboodhaan ajjeese Waariyoon leenca. "Talent Mr. Micawber has;
capital Mr. Micawber has not."
Kill him not, live him. Kill him, not live him. ….

80. 4.3.1.2 Addummaa / Detachment
♠ Kutaalee caasaa himaa dogoggora ta’an tokko tokko ilaalcha addaa barreessitootaan
akka isa idileetiin sirrii ta’aniitti fakkeeffamu ‘Ще^ш^1У^^’.
♠ Waldhabdee caasaafi ijaarsa hiika addaan baafame bu’aa barbaadamu uuma-dubbisaan
walitti dhufeenya loojikii kutaalee himaa gidduu jiru akka hiiku dirqisiisa.
♠ Agarsiistonni galumsaa jiraachuu baatanis yeroo hunda walitti hidhamiinsi loojikii
isaan gidduu jiru nijira.
♠ Gaaleen maqaa hima keessaa darbatamee hima hafe waliin tokkummaa galumsaa biroo
uumuu:
 "Innis ammas suuta jedhee darbe, qarqara lagaa—galgala bareedina ifa, callisaa,
walsimsiisaa fi jajjabinahunda, keessaa malee." garaa isaa." (Galsworthy).
 "Steyne rose up, grinding his teeth, pale, and with fury in his eyes." (Thackeray) /
 "Sir Pitt came in first, very much flushed, and rather unsteady in his gait." (Thackeray).

81. 4.3.1.3 Waltarree / Parallelism
♠ Ijaarsi walfakkaatu keessatti caasaa galumsaa walfakkaataa, yookiin hima
lamaafi isaa ol yookiin kutaalee himaa walitti dhiyeenyaan walduraa
duubaan jiran keessatti mul’ata:
♠ Ijaarsi walfakkaataan yeroo baay’ee irra deddeebi’uu jechootaa (irra
deddeebi’uu jechootaa) fi walqabsiistuu fi durdurii (polysyndeton) tiin kan
deeggaramuudha.
♠ Ijaarsi walfakkaataan qulqulluun garuu irra deddeebi’uu dizaayinii galumsa
hima sanaa malee gosa irra deddeebi’uu biraa irratti hin hundaa’u. Ijaarsi
walfakkaataan gartokkoon yookiin guutuu ta’uu danda’a.

82. 4.3.1.3 Waltarree / Parallelism….
♠ Qophiin walfakkaatoo gartokkee jechuun kutaalee hima ykn hima walduraa duubaan irra
deddeebi’uudha:
♠ "Tuuta maasii keessan keessatti dhama'aniifi mana keessan keessatti tajaajilaniidha-kan
humna galaanaa keessaan nama dhaabanii waraana keessan bobbaasu,-kan addunyaa hunda
mormuuf isin dandeessise, akkasumas yeroo tuffatamuufi balaan abdii kutannaa keessa isaan
galche isin mormuu danda'u." (Baayiroon).
♠ Qophiin walfakkaatu guutuu, seera bu’uuraa caasaa walfakkaataa hima walgitu hunda
keessatti mul’ata:
♠ "Sanyii isin facaaftan-kan biraan haama, Uffata isin hodhitan-kan biraan uffata, ..."(P.
B. Shelley).
♠ Ijaarsi walfakkaataan baay’inaan lakkoofsa, faallaafi bantimiira keessatti kan itti
fayyadamu yoo ta’u, kanaanis bu’aa waliigalaa argaman meeshaalee akkaatummaa
cimsuudha.

83. 4.3.1.4 Miliqqee / Chiasmus
♠‘Chiasmus’ yeroo tokko tokko sagalee sochii irraa gara
dabarsootti ykn faallaa jijjiirama tasa ta’een kan
argamudha.
♠Jijjiirama caasaa afaanii hineegamne tasa afaan
namaa keessaa bahuun walitti fakkeeffama.

84. 4.3.1.5 Irra deddeebii / Repetition
♠ Irra deddeebi’uun jechi, gaaleen ykn caasaan murtaa’e tokko yeroo baay’ee irra
deddeebi’amee, yaada murtaa’e tokko cimsuuf kan dhimma itti bahamudha.
Fkn. "Natti hinhimin! Dhaga'uu hin barbaaddu, waan ati dhufte dhaga'uu hin barbaadu
dhaga'uu hin barbaadu."
Biiftuun xuuxillaa xiqqoo qabdi turte / Biftu had a little lamb
Xuuxillaa xiqqoo, xuuxillaa xiqqoo / Little lamb, little lamb /
♠ Afaan barreeffamaa keessatti, haasaa kallattiin osoo hin seeniin dura namni tokko
jechoota sagalee agarsiisan argachuu danda’a: boo’uu, iyyuufi kkf.
♠ Kanaaf, irra deddeebiin Ogbarruu xiinhima keessatti sadarkaa jechaa, galee,
himaafi kkf ‘n mul’achuu danda’a jechuudha.

85. 4.3.1.6 Sagalee qulqulluun dubbachuu / Enumeration
♠ Sagalee qulqulluu dubbachuun meeshaa akkaataa wantoota, meeshaalee, taateewwan, amaloonni,
gochoonni adda baafamanii moggaafaman akka cancala uumuuf, walitti hidhamtoonni isaanii, haala
bakka galumsaan kan walfakkaatan-dubbiin, hiikaa gosa tokko (walfakkeenya) agarsiisuuf dirqamu,
fagoos fakkaachuu danda’u.
♠ Gareen kan uumamu kaayyoo addaa barreessaa tokkoo guutuuf haalawwan adda baafaman qofa keessatti:
 "Achitti ‘Haaroldi’ hojii waaqummaa tokko ilaala,
 Bareedina hunda walitti makame; sululawwanii fi holqoota,
 Fuduraa, baala, dhagaa, muka, maasii boqqolloo, gaara, wayinii
 Akkasumas masaraawwan angafa hinqabne kan nagaa dhaamsa cimaa hafuura baasan
 Dallaa halluu diimaa qabu garuu baala qabu irraa, bakka ‘Ruin’ magariisa ta'ee jiraatu." (Byron)
♠ Lakkoofsa kana keessatti wanti dubbisaa irratti dhiibbaa dabalataa akka fidutti ilaalamuu danda’u baay’ee
xiqqaadha.
♠ Dubbiin sun guutummaatti kan walitti hidhame yoo ta’u, dhangala’aan uumamaa qunnamtii keessatti dhaabbatu hin jiru.
♠ Kana jechuun, wanti addatti xiyyeeffannaa dubbisaa harkisu hin jiru; ergaa sana hiikuuf carraaqqiin hin barbaachisu: salphaatti
hubannoo battalaadhaaf of kenna jechuudha.

86. 4.3.1.7 Qalbi-rarraas / Suspense
♠ Qalbi-rarraas [meeshaa waliitti harkisu] yoo ta’u, yaadni baay’ee
barbaachisaa ta’e hanga dhuma ibsichaatti itti yaadamee kan dhorkamu
yoo ta’u, dhugaawwan ykn ibsa barbaachisaa hin taaneef dursa kan
kennamudha.
♠ Dubbiin sun dubbisaa akka hin yaadamne gochuudhaan dhiphina kuufata.
Fkn. Ni barbaada – waan nama ajaa’ibu, nama gaddisiisa – nama gaarii ta’uu
barbaada.
 Dhalli namaa, jedha barreeffamni Namoo tokko, kan hiriyaan koo Eebbaan
dubbisee naaf ibsuuf dirqame, isa … Abdiisaa qileetti darbattee biraa
deebitedha.

87. 4.3.1.8 Bantimiira / Climax
♠ Bantimiirri qindaa’ina hiika himootaa (kutaalee hima walfakkaataa),
barbaachisummaa ykn dhiphina miiraa dubbii keessatti suuta suutaan
dabaluu kan dhiheessuudha:
♠ "Magaalaa jaalala qabeettii, magaalaa bareedduu, magaalaa bareedduu
keessatti, dhagaa gati jabeessa magaalaa dhugaa turte".
♠ Fakkeenya jalqabaa keessatti madaalliin miiraa suuta suutaan dabaluufi isa lammaffaa
keessatti hiikni isaa suuta suutaan dabaluu isaa dhihaannaa meeshaalee jechootaa wal-
simaniin dhugoomu.
♠ Hiikni suuta suutaan dabaluu karaa sadiitiin mul’achuu danda’a: loojikii,
miiraafi baay’inaan.

88. 4.3.1.9 Mormii / Antithesis
♠Wanta tokko ykn taatee tokko ilaalcha addaatiin ibsuuf, qabxiiwwan walfakkeenyaafi
taatee wanta biraa gidduu jirutti kan hindhimmamne ta’e, qabxiiwwan walfaallaa
cimaa qaban argachuudha.
Fkan. "Qulqulluu biyya alaafi seexanaa mana" (Bunyan)
"Samiitti tajaajiluu caalaa si'ool keessatti moo'uu wayya." (Milton).
♠Mormii loojikiifi mormii akkaataa gidduutti sararri daangaa kaa’amuu qaba.
♠Mormiin kamiyyuu wantoota amala walfaallaa qaban lamaa irratti kan hundaa’u
ta’a.
♠Amaloonni walfaallaa jechoota lama ta’anii kan bakka bu’an yoo ta’u; isaanis maqaa
walfaallaa jennee waamna, yoo qabeentota wantoota lamaan gaaffii keessa jiran
hundinuu wal irratti kaa’amuu danda’an.
Fkn. ‘gooftaa’—‘garba’, ‘qulqulluu’ — ‘seexanaa’, 'si'ool'—‘gaannam'.

89. 4.3.1.9 Mormii / Antithesis
♠ Jechoonni-walmakoon hedduun kan ijaaraman walfaallaa lamaan irraati, oliifi gadi,
keessaafi alaa, gubbaa hanga jalaafi kkf.
♠ Mormiin akkaatummaa, maqaa addaa kennameef, jechi a n-t i t h e s i s, uumama
afaanii adda ta’e qaba: innis mormii fira irratti kan hundaa’e yoo ta’u, kunis haala
keessaa ba’ee kan kaa’u dagaagina lamaan kaayyoodhaan walfaallaa ta’aniini:
"Qeerrummaan jaalala, umriin kophaatti,/"Youth is lovely, age is lonely, (Longfellow)
Dargaggummaan ibiddaa, umriin qorraa; / "Youth is fiery, age is frosty;"
(Longfellow).
4.3.1.10 Caasaaleefi gosoota himaa / The Sentence types and structures
Caasaalefi gosoota himaa keessatti akkaataa Akkaatummaa itti dhimma baanu
kan agarsiisanidha.

90. 4.4. Sadarkaa Akkaatumaa Giraafooloojii / Graphological
Level of Statistics
■ Sadarkaan kun akka qo’annoo akkaataa afaan maxxansaa keessatti ilaalama.
■ Akka qorannoo walfakkaataa sirna barreeffama afaan tokkoofi seera qubee sirna
qabeessa ta’etti ilaalu (Khan fi Jabeen (2015:128) .
■ Giraafooloojiin sirna barreeffamaa guutuu waan agarsiisuuf ortogiraafii irra akka
fudhatametti hubatama (Leech,1969:39) .
■ Haaluma walfakkaatuun sadarkaa xiinxala afaanii haala barreeffamootaa,
guddina ykn boca jechootaafi amala biroo kamiyyuu kan giraafii ykn qubee
ta’e irratti xiyyeeffatu Giraaafooloojii jedhamee waama (Yeibo and Akerele 2014).
■ Barbaachisummaan giraafoloojii barreeffama tokko keessatti ija dubbisaa
harkisuudha.
■ Meeshaaleen giraafoloojii mallattoo addaan kutuu (guddina, dhaabbannaa
guutuu, qubee guddaa, qubee xiqqaafi mallattoo adda addaafi kkf), keeyyata,
addaan fageenya, caasaa fuulduraafi kkf of keessatti qabatu.

91. 4.4. Sadarkaa Akkaatumaa Giraafooloojii…..
■Yaad-rimeen ykn barbaachisummaafi sadarkaan giraafoloojii
akka sadarkaa afaanii xiinxalaatti keessumaa akkaatummaafi
maltimoodaalii keessatti mul’ata.
■Akkaatummaa keessaatti hayyoonni tokko tokko akkaataan
jijjiirama giraafii hiika irratti dhiibbaa uumuufi bu’aa
miidhaginaa uumuu danda’u kan qorata.
■Akkuma Akkaatummaa ofii isaallee haaraa dha. Yeroo jalqabaaf
qorannoo afaanii keessatti bara 1961tti Maakiintooshii keessatti
hojiirra oole.

92. 4.4. Sadarkaa Akkaatumaa Giraafooloojii...
■ Amala giraafoloojii Afaan Oromoo keessa jiran:
 Tarreeffama
 Amaloota maxxansaa
 Hammangee qubee
 Gosa qubee
 Halluu qubee
 Amaloota ortogiraafii
 Qubee
 Qub-guddeessa
 Mallattoolee addaan kutuu

93. 4.4. Sadarkaa Akkaatumaa Giraafooloojii....
■ Giraafooloojii keessatti, amaloonni maxxansaa qaamolee mul’ataa
barreeffamni tokko odeeffannoo ifaafi haala yaadameen dabarsuuf itti
fayyadamudha:
♦ Qubeewwaniifi qubeewwan barreessuu
♦ Waliin madaaluu
♦ Haala walfakkaatuun kan itti fufu
♦ Bakka adii
♦ Hariiroo
♦ Halluu
♦ Sadarkaa
♦ Walumaagalatti, wantootni maxxansaa barreeffamaa ifa, ijaan kan nama
hawwatuufi dubbifamuu dandaʼu ta’uu qaba.

94. 4.4. Sadarkaa Akkaatumaa Giraafooloojii....
♦ Amaloonni ijoon giraafooloojii dimshaashumatti kanneen asiin gadiiti: Fkn.
 Barreeffama harkaa ykn maxxansa, qub-guddeessa ykn qubxiqqeessa.
 Gosa barreeffamaa Fkn. Arial, Parisian BT, Times New Roman.
 Gurguddina qubee (kan tuqaan lakkaa’amu-tuqaa 72, tuqaa 12, tuqaa 10, …)
 Beekumsa qubeessuu, bu’uura barreeffama afaanii kan ta’e tartiiba qubee,
lakkoofsa, sirna tuqaalee.
 Qindaa’ina barruu. Fkn. Mata-dureewwan (heading), walirraa butuu,
gurraachessuu, walirraa fageenya toorawwanii, qindaa’una gabateewwanii,..).
 Dhimmoota biroo. Fkn. Itti fayama halluuwwanii, loogoo, fakkiiwwan, qub-
guddeessa, ‘diagrams, charts’.

95. 4.4.1. Maalummaafi Giraafooloojii / Meaning and Graphology
♦ Giraafoloojiin ortogiraafii kan caalu sirna barreeffamaa guutuu kan
agarsiisudha: mallattoolee addaan cituufi addaan fageenya keeyyata
(Leech,1969, f. 39).
♦ Giraafooloojiin qorannoo walfakkaataa sirna barreeffama afaanota tokkoo
ororthography akka gosoota barreeffama harkaa ykn taayipoogiraafii adda
addaa keessatti mul’atutti (Crystaland Davy,1969).
♦ Sadarkaa giraafii xiinxaluun haala walaloo tokkoo xiinxaluu of keessaa qaba.
♦ Walaloon mataan isaa gabaasa hiriyyoota lamaa waan ta’eef akkaataa dubbii uumuuf
gargaaru.
♦ Yeroo tokko keessatti walqunnamtii fi hojiiwwan aartii isaanii irratti hojjechuu.

96. 4.4.2 Itti fayyadama qub-guddeessaa / The use of
capitalizations
♦ Qubee guddaa jechuun qubee guddaa fayyadamuu jechuudha.
♦ Qubee guddaan maqaawwan sirrii ta’an maqaa idilee irraa adda
baasuuf gargaaruu danda’a, akkasumas ergaa dabalataa barreeffma
tokko keessatti mul’isuuf ykn xiyyeeffannoo addaa kennuuf.
♦ KUTAA BARREEFFAMAA IRRATTI XIYYEEFFANNAA
HORCHUUF, YKN QAJEELFAMA HUNDA FAYYADAMAAN
ARFIIN TOKKO IYYUU AKKA IYYAA JIRU ARGACHUUF illee itti
fayyadamuu ni danda'ama!

97. 4.4.3 Itti fayyadama sirna tuqaalee / The use of Punctuations
♦Sirni tuqaalee barreeffama tokko keessatti
mallattoolee fayyadamuun boqonnaa uumamaafi
sirba afaanii qindeessuuf, wantoota biroof illee
nitajaajila.
♦Walumaa galatti, mallattoon waamichaafi
mallattoon gaaffii hundi isaanii fakkeenya
mallattoolee addaan kutuuti.

98. 4.4.4 Itti fayyadama fakkiileefi ibsoota biroo / The use of
other pictures and figures
♦ Halluun qubee, akkuma guddina qubee, garaagarummaa
ykn walfaallaa uumuuf gargaaruu danda'a.
♦ Halluun qubee salphaatti barruu dubbifamaa gochuuf
gargaaruu danda'a (qubee gurraacha duubbee adii
irratti), ykn bakka barbaachisaa ta'etti xiyyeeffannaa
dubbisaa harkisuuf itti fayyadamuu danda'a (qubee diimaa
baala keelloo irratti).

99. 4.4.5 Bocaafi bakka mata duree / Shapes and places of Title Letters
♦ Haala nama harkisu adda qabaachuun harkisuu danda’a.
4.4.6 Bocaafi Qoqqoodama Buufataalee / Shape and divisions of Stanza
♦ Bocaafaafi qoqqoodama buufataalee irraa wantoota hubataman ilaala.
4.4.7 Bocaafi akkaataa barruu / Shapes and Styles of texts
♦ Bocaafaa akkaataa barruun itti qindaa’u ilaala
4.4.8 Itti fayydama yaadannoo miil-jaleefi Qub-guddeessaa / The use of
footnote and captions
♦ Akkaataa dhimmoota xiyyeeffannoo miil-jalee barreeffamaa jalatti ibsa
kenninuufi qub-guddeessa itti fayyadamnudha.

100. Boqonnaa Shan: Maalummaa Danaa Barreeffamaa / Foregrounding
5.1. Maalummaa Danaa Barreeffamaa / Meaning of Foregrounding
♣Danaan qabee (Foregrounding) akkaataa duraan amaleeffatameen ala
irra deeddeebiifi sababa gahaa ta’een fakkii mul’atu akka ta’e agarsiisa
(Fowler,1996:95).
♣ "Foregrounding jechuun yeroo hunda wanta ykn ijaarsa tokko barreeffama
tokko keessatti irra deddeebiin hin baratamne ykn mul'atu fi sababa sirrii
ta'een mul'atu, sana booda kuufamaadhaan bu'aan adda ta'e ni mul'ata" jedha.
♣Kanaaf, danaan qabeen ijaarsa barruu guutuun amaleeffatameen ala irra-
deddeebii sababa gahaa ta’een dhihatu akka ta’e agarsiisa.

101. 5.2. Gosoota Danaa Barreeffamaa / Types of Foregrounding
♣Maloonni adda baasuu amalaafi qormaata gama barbaachisummaa
hiikaan meeshaalee aartii barbaachisoo ta’anidha.
♣Amallii xiinqooqaa immoo akkaatummaan karoora afaanii kan
fudhatu, akkaataa hiika barruu itti hubatan kan namtti
agarsiisudha.
♣Haaluma kanaan gosoonni danaa (foregrounding) maqsuu
(deviation) fi waltarree (parallelism) ta’uu hubachuun ni
danda’ama.

102. 5.2.1. Maqsuu / Deviation
♣Maqsuun karaa waloon seeraafi walii galtee afaanii duraan beekamu
cabsuun ykn irraa maqsuun dubbistootaaf ergaa dabarsudha
(Fowler's (1973).
♣Akkasumas, maqsuun adeemsa barreeffamaa tokko seera
barreeffama afaaniifi seerota hawaasummaan fudhatama qaban
irraa maqsuun ykn cabsuun dhiheessuudha(Leech, 1969).
♣Kanaaf, maqsuun akkaataa dubbii ykn barreeffamaa kanaan dura
hawaasni beeku irraa maqanii dhaamsa ykn ergaa dbarsuudha jechuudha.

103. 5.2.2. Waltarree (Parallelism)
♣Waltarreen seera haaraa itti fayyadama afaanii keessatti beeksisuudha;
akkasumas dhimmoota moggoo keessatti caacculeen eenyummaafi garaa
garummaa kan ofkeessaatti hammatudha (Leech,1969: 65).
♣Waltarreen fayyadama afaanii, caasaa, taateewwan ykn yaada
walfakkaataa kutaalee barreeffamaa adda addaa keessatti
fayyadamuudha.
♣ Walumaa galatti danaan barruu gosoota lama (maqsuufi waltarree) itti fayadama
afaanii keessatti hojiirra oolchuu ilaallata. Maqsuun seeraa afaanii duraan beekamu
cansuun kan itti gargaaramu yoo ta’u, waltarreen ammoo itti fayadamaa afaanii
keessatti seera haaraa madaqsuu / beeksisuudha.

104. Goolabneerra!

105. Abbaltii %30 Keessaa
♣Xiinxala Akkaatummaa Asoosamoota Oromoo / Stylistic Analysis of
Oromo prose fictions
♣Xiinxala Akkaatummaa Ogwaloowwan Oromoo / Stylistic Analysis
of Oromo poetries
♣Xiinxala Akkaatummaa Diraamaa Oromoo / Stylistic Analysis of
Oromo dramas
♣Xiinxala Akkaatummaa barreeffama Taphoota Oromoo / Stylistics
Analysis of Oromo play scripts

106. Mukaafi Nama Ispoortii Hojjetu

107. Faana Miilaafi Nama Keeppiifi Maariyaa Godhate

108. Adurreefi Daakkiyyee Bishaan Daakaa Jirtu