2. Yleisesti
• Verkostoitumista ja yritysten välistä yhteistyön lisäämistä on
ehdotettu keinoksi pienten yritysten kilpailuaseman
parantamiseksi suuriin yrityksiin nähden
(Yrittäjyyskatsauksessa vuonna 2009)
• Pienillä yrityksillä on vähemmän resursseja pärjätä kilpailussa
ja usein niillä on pienuudesta johtuen myös kapeampi
palveluvalikoima kuin suurilla yrityksillä. Toisaalta
pienyrityksen joustavuus ja asiakaslähtöisyys on pienen
yrityksen kilpailuetu.
• Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hyvinvointialaa koskevissa
tavoitteissa on ollut yksi tavoite löytää ja edistää yritysten
yhteistyötoimintamallia ja verkostoitumisista.
3. Yhteistyöstä voimaa? – Sosiaali- ja
terveyspalveluyritysten yhteistyö ja
verkostoituminen (TEM 32/2010)
• TEM on teettänyt selvityksen, jossa selvitettiin onko
pienten yritysten yhteistyöllä mahdollisuus kuroa
kiinni pienuudesta johtuvaa ’kilpailuhaittaa’
suhteessa suuriin yrityksiin. Yrityskoon kasvaessa
myös transaktiokustannukset palvelutapahtumaa
kohti pienenevät, mikä parantaa toimintojaan
yhdistäneiden yritysten kilpailukykyä suhteessa yksin
toimiviin pieniin yrityksiin. Alhaiset
transaktiokustannukset * ja korkea laatu ovat hoiva-
alalla tavoiteltava yhdistelmä, joita tavoitellaan myös
yhteistyön avulla.
• * Transaktiokustannus= sopimuksen valmistelun ja täytäntöönpanon tuottamat kustannukset
4. Yhteistyöllä kasvua?
• Yli 80 % selvitykseen vastanneista yrittäjistä uskoi,
että yhteistyöllä yrityksen kasvumahdollisuudet
paranevat
• Lähes 80 % oli sitä mieltä, että yhteistyö lisää
yrityksen asiakasmäärää
• Näin ollen yhteistyöllä on nähty olevan vaikutusta
yrityksen kasvumahdollisuuksiin, vaikka kaikki
yritykset eivät kasvua tavoittelekaan.
• Kansainvälistyminen ei ole mahdoton
pienyritykseltään.
5. Pienten yritysten väliset verkostotyypit
• Vaihdantaverkosto
• Vuorovaikutusverkosto (saadaan ja vaihdetaan
tietoa)
• Sosiaalinen verkosto
• Samoin kuin kahden välistä yhteistyötä,
voidaan eri asteisia verkostomaisia
yhteistyömalleja luokitella niiden tiiviyden ja
laajuuden sekä strategisen yhteistoiminnan
asteen mukaan
6. Verkostomaiset yhteistyömallit
• Kehittämisrenkaat
• Yhteistyörenkaat
• Projektiryhmät
• Yhteisyritykset
• Yhteisyksiköt
Nämä yhteistyömallit rakentuvat joko vertikaalisesti
saman arvoketjun sisällä toisiaan täydentävistä tuotteista
ja palveluista, horisontaalisesti samalla toimialalla
toimivista, keskenään kilpailevista yrityksistä tai
lateraalisista kahden edellisen sekamalleista.
7. Verkostoitumisen edellytykset?
• Aikaa
• Osaamista
• Henkilöstöä
• Osallistujat tuntevat toisensa hyvin ja heidän välillään
vallitsee keskinäinen luottamus
• Yhteiset tavoitteet ja näkemykset
• Usko hyötyä yhteistyöstä
• Yhteistyökumppanit ovat toisiaan täydentäviä
• Osallistujien välillä on mahdollista sopia työnjaosta
• Kyvykkyys yhteisten päätösten tekemiseen
• Yhtenäiset arvot ja normit
8. • Tiivein yritysten ja ammatinharjoittajien välinen
verkostoitumisen muoto on sellainen, jossa
voidaan tehdä verkoston nimissä sellaisia
sopimuksia, joilla on juridista toimivaltaa. Tällaisia
organisoitumisen muotoja ovat esimerkiksi
yritysten väliset osakeyhtiöt ja osuuskunnat.
Molemmissa em. Toimintamuodoissa tarvitaan
luottamusta ja erityisesti kokemuksien ja
osaamisen jakaminen korostuu.
9. Sosiaali- ja terveysalan yritykset toimivat
yhteistyössä monen eri toimijan kanssa
• Yksityisen sektorin
• Muiden yritysten
• Kuntien
• Ja kolmannen sektorin kanssa
Kolmannella sektorilla yhteistyötä on erityisesti järjestöjen
kanssa ja ne toimivat myös sosiaali- ja terveysalan palveluiden
täydentäjinä. Usein ne nähdään myös kilpailijoina. Työnjako
kuntien, järjestöjen ja yritysten välillä on muuttunut ja
kuntatasolla palveluja järjestetään entistä enemmän
verkostojen kautta. Myös julkisten ja yksityisten toimijoiden
väliset verkostot ovat yleistymässä.
10. Yhteistyömuodot
• Yritysten välistä yhteistyötä on monenlaista – eri
toiminnoista ja strategisesti eri tasoilla.
• Yksittäisten toimijoiden (yritysten, järjestöjen, kuntien
yms.) välinen yhteistyösuhde voi vaihdella tiiviydeltään
ja strategiselta merkitykseltään yksittäisistä
sopimuksista, alihankinnan kautta aina vahvaan
yritysten väliseen strategiseen kumppanuuteen.
• Kun keskenään kytköksissä olevia toimijoita on
enemmän kuin kaksi, muodostuu niiden välisistä
suhteista yritysverkosto, jossa yritykset ovat
kiinnittyneitä eri tavoin.
11. Yhteistyömuotoja
• Yhteisten tarjousten teko • Toimintatapojen
• Yhteinen markkinointi kehittäminen
• Yhteiset toimitilat • Yhteinen koulutus
• Yhteiset työntekijät (esim. • Palveluvalikoiman
sijaiset) räätälöinti asiakkaiden
• Palvelujen ostot tarpeisiin
• Yhteiset hankinnat • Hankeyhteistyö
• Palveluvalikoiman • Yritysten välinen tiedonjako
laajentaminen • Sekä yhteiset vientihankkeet
• Liikeidean uudelleen
kehittely
13. Yhteistyöllä saavutettavia etuja
• Osaamisen jakaminen • Vastuusuhteiden selkeyttä
• Vertaistuki • Palvelun nopeutta
• Yhteinen markkinointi • Yritysten välistä vertaistukea
> enemmän näkyvyyttä • Työmahdollisuuksia
> markkinoinnin tehostuminen • Työnjaon selkeyttä
• Yritysten toiminnan luotettavuuden • Asiakas- /potilastietojen kirjaamisen
kasvu yksityiskohtaisuutta
• Toiminnan luotettavuutta • Kustannusten pienentämistä
• Asiakaslähtöisyyttä • Tietotekniikan hyväksikäyttöä
• Asiakasmäärää • Yritystoiminnan riskejä
• Palvelun laatua ja sisältöä
• Kasvumahdollisuuksia
• Ammattitaitoa ja osaamista
• Palvelutuotannon tehokkuutta
• Toiminnan joustavuutta
14. Osaamista järjestöiltä
• Yrityksen ja järjestöjen välistä yhteistyö liittyy
yrityksen omaan toimintaan ja sen
edunvalvontaan ja toinen liittyy yrityksen
asiakkaisiin ja heidän tuki- ja
potilasjärjestöihinsä, kuten eläkeläisjärjestöt,
mielenterveysjärjestöt, lastensuojelujärjestöt,
seurakunnat, urheiluliitot, Suomen yrittäjät,
Teso ry, Fysi ry, APKL ry
15. Jatkuu
• Osaamisen kehittäminen
• Toimintatapojen kehittäminen
• Yhteiset opintopäivät
• Tapahtumat
• Matkat
• Virkistyspäivät
16. Yhteistyön muoto kuntien ja
yksityisten palveluiden tuottajien
välillä
• Yleisimmin palveluiden ostot
• Palveluvalikoiman räätälöinti asiakkaan
tarpeiden mukaan
• Toimintatapojen kehittäminen
• Yhteistä koulutus toimintaa
• Tiedonjako
• hankeyhteistyö
17. Kunnan ja sosiaali- ja terveysalan
yritysten yhteistyötä edistää
• Hyvä taloustilanne
• Palvelusetelien käyttö
• Tahto rajata kunnan omaa palvelutuotantoa
• Päätöksenteon avoimuus
• Yrittäjämyönteisyys
• Elinkeinostrategian hoivapalvelumyönteisyys
18. Kunnan ja sosiaali- ja terveysalan
yritysten yhteistyötä heikentävät
kuntapuolella
• tiukka taloustilanne
• Kilpailutuksissa painopisteen kohdentaminen
palvelun hintaan
• Laaja oma palvelutuotanto
• Negatiiviset asenteet yrittäjyyttä kohtaan
• Kuntien byrokraattisuus
• Tietämättömyys ja ennakkoluulot pieniä
yrityksiä kohtaan
19. Kunnan ja sosiaali- ja terveysalan
yritysten yhteistyötä heikentävät
yritysten puolella
• Kunnan tarpeisiin sopimaton palveluvalikoima
• Kuntaorganisaation huono tunteminen
• Yrityksen huono tunnettuus
• Puutteet yrittäjän kuntasektoriin liittyvissä
tiedoissa ja taidoissa
20. Toimet verkostoitumisen
edistämiseen
• Alueen yrityspalveluilta
• Koulutuksia (oppilaitokset, Oppiva Yritys yms.)
aiheet?
• Verkostoitumistapahtumat (teemat?)
• Jotain muuta?
• Aikataulua?
• Yhteistyökumppaniehdokkaita?