2. Suomen lasten ja nuorten säätiö
•Suomen lasten ja nuorten säätiö on nuorten
elämäntaitojen asiantuntija, joka edistää
lasten ja nuorten hyvinvointia ja ehkäisee
ongelmien syntymistä.
•Vuonna 2001 perustettu säätiö toteuttaa
tehtäväänsä sekä Suomessa että useissa
kehitysmaissa.
•SLNS haastaa myös yrityksiä panostamaan
nuorten hyvään elämään ja tarjoaa keinoja
yhteiskuntavastuun toteuttamiseen.
•Säätiöllä on tällä hetkellä 11 työntekijää.
•Toiminnan volyymi vuonna 2011 oli
1 905 108 €.
•Verkkosivut: www.nuori.fi.
3. Kolmas sektori
The Community
(Households, families)
The State
(Public Agencies)
The Market
(Private Firms)
Associations
Voluntary/Non-
profit
Public
Private
Poliittiset
yhdistykset
Urheilu- ja liikunta
Kulttuuri
Vapaa-aika ja
harrastukset
Sosiaali- ja terveys-
yhdistykset
Kuvio: Evers & Laville 2004
Nuoriso ja
opiskelijat
Ammatilliset
Talous ja
elinkeinot
Neuvonta-
järjestöt
Uskonnolliset ja
katsomukselliset
Kasvatus ja tiede
Ympäristö
Eläkeläiset ja
veteraanit
Paikallis-
yhdistykset
Maanpuolustus
ja rauha
Ystävyys, etniset,
kehitysyhteistyö
Palvelu
4. Yritysvastuun määritelmä, EK
•Vastuullinen toiminta on yrityksen tapa vastata kestävän
kehityksen haasteeseen. Näin ollen se kattaa kestävän
kehityksen kaikki kolme ulottuvuutta: talouden, ympäristön ja
sosiaaliset näkökohdat.
•Vastuullinen yritystoiminta muovautuu yrityksen omien arvojen
ja tavoitteiden sekä lainsäädännön ja sidosryhmien odotusten
perusteella. Myös yrityksen toiminnan luonne ja
toimintaympäristö vaikuttavat vastuullisuuden sisältöön ja
painotuksiin.
Lähde: Vastuullinen yritystoiminta –
käytäntöjä suomalaisissa yrityksissä, 2006
5. Yritysvastuun määritelmä, TEM
• Yhteiskunta- ja yritysvastuu tarkoittaa yritysten, julkisen hallinnon ja muiden
työyhteisöjen vastuuta vaikutuksistaan ympäröivään yhteiskuntaan,
ympäristöön ja sidosryhmiin.
- Yritys vaikuttaa sidosryhmiinsä taloudellisesti muun muassa jakamalla
taloudellisia suoritteita, kuten palkkaa työntekijöilleen sekä veroja valtiolle ja
kunnille.
- Vastuullisen yrityksen sosiaalisia vaikutuksia puolestaan ovat esimerkiksi
henkilöstön hyvinvointi, korkea asiakastyytyväisyys sekä turvalliset tuotteet
ja palvelut.
- Yrityksen ympäristövastuuseen kuuluvat muun muassa materiaalien,
energian ja veden säästeliäs käyttö sekä ilmastonmuutoksen torjunta.
• Kaikkien organisaatioiden tulisi vapaaehtoisesti pyrkiä minimoimaan
toimintansa kielteiset vaikutukset ja maksimoimaan myönteiset vaikutukset.
Vastuulliset toimintatavat ovat kestäviä ja edistävät koko yhteiskunnan
hyvinvointia sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Siksi on tärkeää, että
yritykset ja eri toimialat esimerkiksi ennakoivat tulevaa kilpailukykyään ja
työllistävyyttään.
• Vastuullisuuden tiennäyttäjät yrityksille (TEM, 2009)
7. Kommentteja yhteistyöstä
Onnistuneen kumppanuuden edellytyksenä on, ettei
kyse ole vastuullisuuden ulkoistamisesta järjestölle.
Toimiva kumppanuus lähtee siitä, että yrityksellä on aito
halu tarttua yhteiskunnalliseen ongelmakohtaan, johon
sillä voi olla myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia.
Huolella valittu järjestökumppanuus tuo
asiantuntijaosaamista, ymmärrystä ja kokemusta sekä
uskottavuutta, joiden avulla ongelmaan voidaan tarttua
yhdessä.
Riikka Poukka
yritysvastuupäällikkö
Alma Media
8. Kommentteja yhteistyöstä
Yhteistyö Suomen lasten ja nuorten säätiön kanssa
tarjoaa yrityksille uraauurtavia mahdollisuuksia
yritysvastuun toteuttamiseen. Esimerkiksi Perussa
nuorten pienyrittäjyyttä edistetään Deloitten
vapaaehtoisten tuella ja Nokian innovatiivisilla
matkapuhelinratkaisuilla.
Yhdistämällä ydinosaamisensa säätiön
asiantuntijuuteen yritykset voivat mielekkäällä ja
vaikuttavalla tavalla osallistua paremman maailman
rakentamiseen maailman nuorille.
Teppo Rantanen
toimitusjohtaja
Deloitte
9. Kommentteja yhteistyöstä
Suurten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden
yhteistyössä on karkeasti ottaen kaksi tyypillistä
asetelmaa. Ensimmäisessä haetaan molemminpuolista
hyötyä, jossa yhteistyö edistää kummankin tavoitteita ja
mainetta.
Toisessa asetelmassa yritys tukee taloudellisesti
järjestön toimintaa ja haluaa tietää, miten
rahat käytetään. Kummassakin asetelmassa kolmannen
sektorin toimijan uskottavuus ja luotettavuus ovat
keskeisen tärkeitä yhteistyön edellytyksiä.
Eija Pitkänen
yritysvastuujohtaja
TeliaSonera Finland
10. Hyödyt yritykselle
•henkilöstön työmotivaation kasvu
•työnantajaimagon paraneminen, muut imago- ja mainehyödyt
•tutustuminen järjestön toimintatapoihin ja tavoitteisiin
•järjestöjen osaaminen ja asiantuntemus
•uusien ajatusten ja toimintatapojen hankkiminen johtamisen
kehittämiseksi
•johdon ja työntekijöiden vuorovaikutustaitojen kehittäminen
•uusien tuote- ja toimintatapainnovaatioiden kehittäminen
•konfliktien ja maineriskien ennakointi
•järjestöjen kautta aukeava sidosryhmäverkosto
•yrityksessä tehtyjen päätösten taustojen ja motiivien avaaminen.
11. Hyötyjä järjestölle
•uusien kohderyhmien tavoittaminen (esimerkiksi
yrityskumppanin työntekijät
•ja asiakkaat)
•muiden kuin taloudellisten toimintaresurssien lisääminen: uusien
asioiden
•oppiminen, vuorovaikutustaidot, työmotivaatio ja -hyvinvointi
•uskottavuuden lisääminen
•toiminnan oikeutuksen lisääminen
•yhteiskunnallisen muutoksen edistäminen
•viestintä- ja markkinointiosaamisen hankkiminen
12. Vuoropuhelun ja yhteistyön muotoja
•koulutusyhteistyö
•tutkimusyhteistyö
•asiantuntija-apu puolin ja toisin
•yhteinen markkinointikampanja tai -tapahtuma
•yrityksen henkilökunnan vapaaehtoistoiminta järjestössä
•yhteinen ohjelma jonkin tavoitteen edistämiseksi tai ongelman
poistamiseksi
•sponsorointi
13. Yritysten odotuksia järjestöille
• tunnettu järjestö
• hyvä maine
• tehokkuus ja luotettavuus toiminnassa
• selkeät yhteistyöperiaatteet ja sisäiset toimintamallit, koordinoitu
työskentely
• konkreettiset yhteistyöehdotukset, jotka osuvat yrityksen toimintaan tai
esimerkiksi asiakastilanteeseen; toisaalta kannattaa välttää liian lukkoon
lyötyjä
• ehdotuksia, koska yritykset haluavat osallistua yhteistyön suunnitteluun
• asiantuntija alallaan
• raportoinnin ja viestinnän osaaminen
• voi tarjota näkyvyyttä yritykselle ja yhteistyölle järjestöjen
viestintäkanavissa.
14. Järjestöjen odotuksia yrityksille
• hyvä maine
• riittävästi taloudellisia ja muita resursseja osoitettavaksi yhteistyöhön
• sitoutuminen pitkäjänteiseen yhteistyöhön
• yritys kunnioittaa järjestön osaamista ja arvoja
• yritys suhtautuu järjestöön tasaveroisena kumppanina
• yrityksessä on kiinnostusta aitoon yhteistyöhön eikä vain oman kilven
kiillottamiseen – järjestöt kavahtavat viherpesijöitä
• järjestöyhteistyö koskettaa yritystä laajasti eikä jää vain sitä käytännössä
• koordinoivien asiaksi
• yritys suhtautuu realistisesti järjestön tarjoamiin
yhteistyömahdollisuuksiin.