Säännöt ja oikeudet ja lainsäädäntö

780 views

Published on

Oppilaitosjohdon Luoti-täydennyskoulutuksessa pidetyn esityksen kolmas versio.

Published in: Education
1 Comment
0 Likes
Statistics
Notes
  • Kiitos Jyrki, hyvä setti !
       Reply 
    Are you sure you want to  Yes  No
    Your message goes here
  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
780
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
14
Actions
Shares
0
Downloads
4
Comments
1
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Säännöt ja oikeudet ja lainsäädäntö

  1. 1. Säännöt ja oikeudet ja lainsäädäntö(v. 3.0)Jyrki J.J. Kasvi
  2. 2. Kehityksen aaltoja Fuusio-Globalisaatio YhteiskuntaBKT Bio- ?? v.Monimutkaisuus YhteiskuntaMuutostahti 25 v. Tieto- yhteiskunta 50 v. Teollisuus- Olet tässä! yhteiskunta Maatalous- 250 v. yhteiskunta 6000-7000 v. Mika Mannermaa
  3. 3. Lessig on optimisti! Code is law! - Lawrence Lessig Koodi ≠ Laki Koodi > Laki Avoin yhteiskunta <=> Avoin Koodi/data/etcLaki määrittelee sen mitä saa ja ei saa tehdä.Koodi määrittelee sen, mitä voi ja ei voi tehdä.30.9.2010 www.kasvi.org CC 2.0 Attribution Robert Scolbe
  4. 4. Esimerkiksi Viron lainvalmistelu Virossa koko lainsäädäntö- prosessi on netissä valmis- telun aloittamisesta lain voimaantuloon.  Presidentin allekirjoitus on ainoa vaihe, jossa laki käy paperilla  Edellyttää, että ministeriöiden ja parlamentin järjestelmät ovat avoimia ja yhteentoimivia Keskeneräisistä asioista on pakko keskustella!  Suomessa samat asiat ovat periaatteessa avoimia, mutta erilaisen tiedonhallinnan vuoksi lopputulos ei ole sama kuin Virossa 22.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4
  5. 5. Kuvakaappaus Habbo HotellistaDigitaalinen arvomaailma Teknologialla on arvot, jotka ohjaavat muutosta  Esim. kuka, koska ja missä ohjelmoi Internetin perusprotokollien ensimmäiset versiot? Uudet vuorovaikutteiset osallistavat mediat luovat uutta sosiaalista kulttuuria  Some, blogit, SMS, P2P, Wiki, ...  Vapaus valita, luoda ja julkaista, ...  Vapaus luoda uudenlaisia yhteisöjä Digitaalinen kulttuuri on sivuutettu keskustelussa  Kokonainen sukupolvi ehti Habboon ja Galtsuun ennen kuin ilmiöön havahduttiin  Yli 100.000 suomalaista pelasi nettipokeria ulkomailla ennen kuin ilmiöön havahduttiin  Mitä digitaalisen kulttuurin ilmiötä emme nyt huomaa? – Esim., heruttajasukupolvi on nyt 20+ vuotiaita
  6. 6. Median murros Internet on jo syrjäyttänyt TV:n  Suomalaiset viettävät enemmän aikaa netissä kuin television ääressä  Kuluttajien hallitsema ipTV vs. perinteinen broadcast-tv Lukulaitteet syrjäyttävät lehdet ja kirjat  Lehdet ja kirjat siirtymässä musiikin perässä nettiin Pelit ovat jo 10 v. olleet taloudellisesti ja ajan-käytöltä suurempi kulttuuriala kuin elokuvat  Suomen peliala tarvitsee 600 uutta työntekijää / vuosi Postin jakelu harvenee ja loppuu  Sanomalehdet ja paperilaskut katoavat Perinteiset kaupalliset mediat eivät välttämättä kaikki selviä
  7. 7. Esim. PilviTV – kuuma mediaperuna  Broadcast-televisio muuttuu nopeasti on-demand-pilvipalveluksi  2010 NetFlix 20% USA:n Internet-liikenteestä  Suomen lainsäädäntö välttää huolellisesti mainitsemasta koko nettiTV:tä  Kontrolli siirtyy TV-yhtiöltä katsojille  TV-taajuuksien vapauttamista muuhun käyttöön harkitaan jo  Vanhat IPR-sopimukset eivät huomioi ipTV:tä  TV Kaistan oikeudenkäynnin lisäksi mm. Elisa Viihde Musiikki on jo pilvessä on joutunut rajoittamaan palveluaan  Piraattien vertaisverkot ovat edelleen suosittuja TV- Television ja elokuvan jälkeen sisällön välittäjiä laillisia palveluita paremmalla lehdistö ja kirjallisuus valikoimalla, teknisellä laadulla ja palvelulla muuttuvat pilvipalveluiksi  Ilman nopeaa runkoverkkoa ja taloyhteyksiä Suomen Internet ruuhkautuu lähivuosina
  8. 8. Pilvi mullistaa pelisäännöt Tiedot, sovellukset ja laskenta ovat CC SA Attribution Sugree siirtymässä omista konesaleista pilveen  Pääomia ei tarvitse sitoa infraan – Oma infra ei enää rajoita tietohallinnon kehittämistä  Optimoi laskentapasiteetin ja resurssien käyttöä – Esim. UK:n G-Cloudin laskettiin säästävän £3,2 mrd vuodessa ... ja muuttumassa on-demand palveluiksi  Kun tiedot ja sovellukset ovat eri pilvissä ja rajapinnat hallussa, palvelun toimittajaa voi vaihtaa ja kilpailuttaa Pilvipalveluiden laskutus on käyttöperusteista  Tiedonhallintaprosessit on optimoitava uudelleen Pilvi ei tunne maantieteellisiä rajoja  mutta rajoilla on väliä
  9. 9. Rajoilla on väliä Palveluntarjoaja, asiakas, data ja laskenta voivat sijaita eri maissa  Esim. Monet oppimisympäristöt ovat pilvipalveluita  Suhteessa viranomaisiin ratkaisevaa on ollut palvelimen sijaintipaikka – Esim. Yhdysvaltojen ja EU:n tietoturvaa ja yksityisyyden suojaa koskevat määräykset ja viranomaisten tiedonsaanti-oikeudet ovat epäyhtenäiset Kansainvälisiä pelisääntöjä ei ole, ja kansallisetkin ennakkotapaukset puuttuvat  Esim. tietoturvan taso on sopimusten varassa Palvelinfarmien resursseja käytetään Internetin välityksellä  Jos yhteys pilveen katkeaa, katoavat myös tiedot ja palvelut  Kuka hallitsee Internetin toimintaa?
  10. 10. Poimintoja Euroopan unionin perusoikeuskirjasta Ihmisarvo ja oikeus elämään  Kuuluuko ihmisarvo myös ihmisen aivojen simulaatiolle tai kopiolle?  Onko virran sammuttaminen tietokoneesta 2020-luvulla murha? Yksityis- ja perhe-elämän kunnioittaminen  Urkintateknologia halpenee ja arkipäiväistyy  Ihmiset luopuvat vapaaehtoisesti yksityisyydestään (FourSquare, AlastonSuomi)  Ulottuuko kotirauha tietokoneen kiintolevylle? Henkilötietojen suoja  Paraskin tietoturva on murrettavissa ja murrettu (Sony, Citigroup, RSA)  Sosiaaliseen mediaan annettujen tietojen omistus foursquare  Identiteettivarkaus on ubiikkiyhteiskunnan perusrikos  Oikeus tulla unohdetuksi 22.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10
  11. 11. OhmyNewsVapauksia perusoikeuskirjasta Sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus  Internet ja sosiaalinen media ovat demokratisoineet , jopa anarkisoineet joukkoviestinnän – Joku on aina paikalla kännykkäkamera mukanaan  Kansalais- ja amatöörijournalismin pelisäännöt, oikeudet ja vastuut hakusessa – Suomessa sosiaalinen media nauttii monista lain turvaamista perinteisen median oikeuksista … ja velvollisuuksista Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus  Perinteisten yhteisöjen ja yhdistysten rinnalle syntyy erilaisia paikallisia ja globaaleja verkostoyhteisöjä, joilla ei ole perinteisiä rakenteita.  Maantieteen asemesta identiteetti ja yhteisöt perustuvat arvoihin, toimintatapoihin ja eetokseen (Greenpeace, Occupy-liike, Al’Qaeda, Anonymous, …)  Itseohjautuvat spontaanit kansanliikkeet syntyvät ja hiipuvat nopeasti 22.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 11
  12. 12. CC 3.0 Tarttuva muuttumaton nimeä GRAHAMUKEniten puhuttavat kuitenkintaloudelliset oikeudet Omistusoikeus  Ubiikkiyhteiskunnassa yhä suurempi osa omaisuudesta on immateriaalista – Immateriaalisen omaisuuden hallinta on haastavaa ellei mahdotonta – digitaalisen tiedon jakelu ja kopiointi on käytännössä ilmaista  Tuotteen niukkuuteen perustuvat liiketoimintamallit menettävät immateriaalituotteiden kaupassa merkitystään – Fyysiset sisältötuotteet korvautuvat digitaalisilla sisältöpalveluilla Kuluttajansuoja  Uudet liiketoimintamallit haastavia myös kuluttajille – Kuluttaja on tottunut ostamaan sisältöä, mutta saa nyt sisältöihin vain rajoitetun käyttöoikeuden – Ilmaisissa palveluissa käyttäjä on raaka-ainetta, jonka tiedoista jalostetaan maksullista palvelua varsinaisille asiakkaille – Lainsäädännön puuttuessa ollaan sopimusten varassa (EULA)  Sisältöjen käytön valvontaan käytetyt keinot voivat vaarantaa kuluttajan yksityisyyden ja luottamuksellisen viestin suojan 22.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 12
  13. 13. Teknologia ja tekijänoikeudet Painokoneen keksiminen loi tarpeen tekijänoikeuksille 1. Teoskappalekopioiden tuotanto muuttui edulliseksi 2. Kopiointia oli mahdollista valvoa keskitetysti  Mahdollisti uutta kulttuuria kuten sanomalehdistön ja populaarikirjallisuuden  Mm. kirjurien ammattikunta ja luostarien talous tuhoutui Myös digitaalinen teknologia edellyttää uusia pelisääntöjä 1. Teoskappaleiden kopiointi, käsittely ja jakelu on ilmaista 2. Kopiointia on mahdotonta valvoa keskitetysti  Mitä uutta kulttuuria digitaaliteknologia mahdollistaa?  Mitkä ammatit ja teollisuudenalat tuhoutuvat? 22.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 13
  14. 14. Annen asetus 1709 Englannissa säädettiin vuonna 1709 ensimmäinen varsinainen tekijänoikeuslaki  Määritteli ne kolme intressiryhmää, joiden välisiä suhteita tekijänoikeuslait edelleen säätelevät: tekijä, julkaisija ja kuluttaja. – Julkaisijalla ei ollut oikeutta rajoittaa kuluttajalle myymänsä teoksen käyttöä: DRM-teknologia olisi ollut 1710-luvun Englannissa laitonta!  Lain saaminen vei 300 vuotta kirjapainon keksimisestä Periaatteet toimivat liki 300 vuotta kohtuullisen hyvin myös muihin fyysisiin teoskappaleisiin kuin painotuotteisiin  Nyt muutos tapahtuu kuitenkin paljon nopeammin!  Jakelijat uusi osapuoli julkaisijan ja kuluttajan välissä
  15. 15. Tasapainon etsimistä Tekijät Markkinat Kuluttajat Jakelijat Julkaisijat LainsäädäntöLainsäätäjän tehtävänä on suojata markkinoilla etenkin heikoimmanosapuolen oikeuksia.
  16. 16. Intressijännitteitä Neelie Kroes, komission varapj ja Digitaalisen agendan komissaari on todennut, että nykyinen tekijän- oikeusjärjestelmä antaa välikäsille keskeisen aseman, vaikka ne usein käyttävät kohtuuttoman kovia keinoja ja toimivat epäreilusti: "It irritates the public who often cannot access what artists want to offer, and leaves a vacuum which is served by illegal content, depriving the artists of their well deserved remuneration. And copyright enforcement is often entangled in sensitive questions about privacy, data protection or even net neutrality." CC 2.0 Generic Share Alike Attribution World Economic Forum.
  17. 17. CC 3.0 Tarttuva muuttumaton nimeä GRAHAMUKHaastava tilanne Fyysiset mediavälineet katoavat  Kirja, lehti, CD, DVD ja mp3 menevät LP:n, kaitafilmin, C-kasetin:n ja VHS:n jälkiä – Koulut ovat jäämässä mediamuseoiksi  Sisällöt siirtyvät pilveen ja muuttuvat palveluiksi Mistä voi enää periä ns. hyvitysmaksua?  Mitä tapahtuu kirjasto- ja lainauskorvauksille? Sisältöjen käypä hinta lähestyy nollaa  Ei vain piratismin vuoksi, aina löytyy joku, joka tarjoaa sisältöä halvemmalla, koska jakelu on lähes ilmaista Amatöörimediat haastavat teolliset mediat  Valtaosa netin sisällöstä on kuluttajien itse tuottamaa  Opettajien ja oppilaiden tuottaman sisällön tekijänoikeudet  Amatöörimedian journalistiset pelisäännöt ja immateriaalioikeudet?
  18. 18. Kysymys Kättä nostaen: Oletko ollut aineistoa netistä hankkiessasi tilanteessa, jossa et ole tiennyt, mitä saat ja mitä et saa tehdä? 22.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 18
  19. 19. Uudet pelisäännötTavoitteista löytynee varsin laaja yksimielisyys Sisältöjen tuotannon ja käytön maksimointi  Kulttuurin laajeneminen!  Esim. Patenttijärjestelmän alkuperäisenä tavoitteena oli uusien keksintöjen levittäminen -- talouden laajentaminen. Sisällöntuottajien toimeentulon turvaaminen  Entä mediayhtiöiden osakkeenomistajien toimeentulo?  Tekijöiden tarvitsemat tuotanto- ja markkinointipalvelut ovat myös uhattuina Uusien sisältöjen, ilmaisun muotojen ja kulttuurin edistäminen  Crowdsourcing, rip-n-mix, mash-up etc. vs. copyrightParhaista keinoista riittää vielä keskusteltavaa
  20. 20. Hankalia yksityiskohtia Julkisen tiedon tekijänoikeudet  Yleisradion arkisto (Tehosto) ja julkisten kulttuurilaitosten teokset • Kansalliskirjasto ei saa kerätä arkistoonsa ennen vuotta 2006 netissä julkaistua aineistoa Kehitysmaiden pääsy tietoon  Tutkimusjulkaisujen hinnoittelu Ohjelmistojen tekijänoikeudet  Tekijänoikeusteollisuuden taloudellisesti suurin sektori unohdettu Mediateollisuuden ja lainsäätäjien intiimi suhde  ACTA-sopimuksen salainen valmistelu tiiviissä yhteistyössä Kuluttajansuoja ja kansalaisoikeudet suhteessa tekijänoikeuksiin  Kenellä on valta kuluttajan ”ostamiin” teoskappaleisiin  Laki suojaa DRM:ää, mutta ei DRM:ltä
  21. 21. Kansalliskirjaston näkökulmasta mm. tätä julkaisua eiole olemassa
  22. 22. www.tieke.fi
  23. 23. Copyright Image from New Yorker cartoon by Peter SteinerJokainen voi olla massamedia ”In the Internet no-one knows you are a dog.”  Digitaalinen identiteetti Demokratia = sananvapaus & yksityisyyden suoja  Oikeus hankkia tietoa vapaasti ilman pelkoa  Oikeus ilmaista itseään vapaasti ilman pelkoa  Anonymiteetin eli demokratian hinta voi olla korkea  Suomen perustuslakiin 100 vuotta sitten vahva sananvapaus, koska nimenomaan sensuuri oli johtanut poliittisiin levottomuuksiin Lainsäädäntö periytyy yksisuuntaisen, hierarkkisen median maailmasta  Nyt kuka tahansa voi olla massamedia jopa nimimerkillä  Yhdessä tuotetut sisällöt (esim. wikipedia) Sosiaalinen media demokratisoi viestinnän  Joku on aina paikalla kännykkäkamera mukanaan.  Kansalais- ja amatöörijournalismin pelisäännöt haussa  Sosiaalisen median sosiaalinen pääoma vasta kehittymässä
  24. 24. Kysymys Kättä nostaen: Oletko netissä omalla nimelläsi?  Aina – on voitava olla omalla nimellä sanojensa takana  Sekä että  En koskaan – suojelen identiteettiäni ja yksityisyyttäni Kättä nostaen: Pitäisikö lasten olla netissä omalla nimellään?  Aina  Sekä että  Ei koskaan 22.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 24
  25. 25. Amatöörimedian pelisäännöt Sosiaalinen media on joukkotiedotusväline vapauksineen ja vastuineen…  …ilman tiedotusopin koulutusta ja kokemusta, vastuuta kantavaa päätoimittajaa ja mediatalon juristia Journalistin ohjeet äidinkielen opetusohjelmaan!  Lähdekritiikki, riippumattomuus ja tietojen varmistaminen – Korjausvelvollisuus, vastinemahdollisuus  Lähdesuoja  Yksityiselämän suoja  Tekijänoikeuksien kunnioittaminen  Sananvapauden rajoitukset – Kunnian loukkaaminen, kansanryhmää vastaan kiihottaminen, lapsiporno, kopiosuojausteknologia, uskonrauha  Mainonnan etiikka – Muotiblogien pitäjiä on jo lahjottu
  26. 26. Vallankumous 160 merkillä Spontaanit itseohjautuvat kansanliikkeet syntyvät päivissä  Viraaliviestintää: Tekstiviesti ”Go 2 EDSA. Wear Blck” vaikutti Estradan eroon v. 2001  Punaiset paidat Myanmarin munkkien tukena  Suomen tekijänoikeuslakimielenosoitukset Viranomaiset eivät osaa käsitellä johtajattomia itseohjautuvia joukkioita  ”Kuka h*** tätä masinoi?” Monet hallitukset pelkäävät sos. mediaa  Keskeinen merkitys ns. arabikeväälle 22.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 26
  27. 27. Ei johtajia, jotka pidättää: www.tieke.fi
  28. 28. Yksityisyys kateissa Sähköinen viestintä mahdollistaa kaiken viestinnän teknisen seurannan ja tallentamisen.  Yksityisyyden ja luottamuksellisen viestin suoja on turvattava lainsäädännöllä ”Ei rehellisellä ihmisellä ole mitään salattavaa”  Todistustaakka on aina sillä taholla, joka haluaa rajoittaa yksityisyyttä – ei päinvastoin Viranomaisten lisäksi tietoyhteisunnassa myös yritykset uhkaavat yksityisyyden suojaa  Kustannustehokas toiminta ei välttämättä ole tietoturvallista  Sosiaalinen media perustuu henkilötietojen hyödyntämiseen Hyväänkin tarkoitukseen kerätyt tiedot voivat päätyä vääriin käsiin tai käyttöön
  29. 29. Sosiaalisen identiteetin suoja Toisen nimissä on helppo esiintyä  Toisen nimissä luodut blogit, facebook- ja twitter-profiilit mustamaalaamisen ja kiusaamisen välineinä Oma sosiaalinen minä kannattaa suojata  ”Kuka nyt minun sivuilleni viitsisi murtautua.” Herjaaminen nauttii monessa maassa sananvapauden suojaa  Palvelimen tai palveluyhtiön kotimaa ratkaisee  Virka-avun saaminen ulkomailta kunnianloukkaustutkinnassa vaikeaa Kannattaa jatkuvasti seurata oman nimensä käyttöä sosiaalisessa mediassa  ”Eihän meillä täällä Suomessa…”
  30. 30. Kysymys Kättä nostaen: Oletko koskaan googlannut oman nimesi? Löytyikö yllätyksiä? 22.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 30
  31. 31. Tekijä löydetty ja tuomittu, mutta rikos jatkuu …22.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 31
  32. 32. Etuoikeus vai perusoikeus? Suomi on ensimmäinen maa maailmassa, jossa oikeus nettiyhteyteen on turvattu lailla CC 3.0 SA BY Ralf Roletschek  Vuoteen 2015 mennessä kaikilla suomalaisilla on oikeus nopeaan laajakaistaan Tietoyhteiskunnassa ei voi toimia ilman pääsyä nettiin  Esim. pankkiasiointi ja kodin ja koulun yhteistyö  Sähköisten palveluiden oltava esteettömiä ja saatavia Voiko nettiyhteyden katkaista rangaistukseksi?  Kuka kustantaa ei-digitaaliset julkiset ja yksityiset palvelut niille, jotka eivät saa käyttää nettiä Kuka kustantaa nettiyhteyden heille, joilla ei ole siihen varaa?  Periaatteessa nettiyhteys on laskettu mukaan toimeentulotuen perusosaan, mutta käytännössä… 22.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 32
  33. 33. Digitaalisuuden taakka ”Unabomber” Theodore Kaczyski terrorisoi Yhdysvaltoja kirjepommeilla 18 vuotta tappaen kolme ja haavoittaen 29:ää. Bruce Ivinsin pernarutto-kirjeet tappoivat viisi ja tartuttivat 17. Kukaan ei ehdottanut, että pitäisi alkaa kerätä kirjepostin tai pakettien tunnistetietoja kirjepommi-iskujen ennalta- ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi. Miksi sähköpostien kerätään?
  34. 34. Esim. tunnisteuhkakuvia Tunnistetiedot tallennetaan kaikista sähköposteista, tekstiviesteistä, puheluista ja EMS-palveluista 12 kk ajan  Ulkopuolinen rikollinen väärinkäyttö (Kolumbian huumekartellit)  Viranomaisten harjoittama tietojen väärinkäyttö (Supo)  Tietoja keräävän yrityksen harjoittama väärinkäyttö (Sonera)  Yksittäisen viranomaisen väärinkäyttö (sairaanhoitajat) Kasvokuva, sormenjäljet ja tulevaisuudessa todennäköisesti myös DNA-tunniste passin rfid-sirussa  Poliisille syntyy Suomessa kattava sormenjälkirekisteri (esim. Saksassa ei)  Kasvokuvien automaattinen tunnstaminen valvontakamerakuvista  Passit lukeville raja-asemille syntyy sormenjälkirekisteri, jonka käyttöä ei säätele Suomen lainsäädäntö – Luotanko Suomen poliisiin? Tällä hetkellä. – Luotanko kaikkiin maailman tullimiehiin? En!
  35. 35. Lapset suojaan Netin sananvapauden rajoituksia perustellaan usein lastensuojelulla  Miksemme luota vanhempien arviointikykyyn? Wilhelm Amberg: Vorlesung aus Goethes Werther Lapset ja nuoret ovat aina omaksuneet uudet mediat ensimmäisinä  Romaanit, teatteri, sarjakuvat, elokuvat, ???musiikki, televisio, videot, videopelit, vir tuaalimaailmat  Ja aina nuorten uusia medioita on kauhisteltu Myös nuorilla on oikeus yksityisyyteen  Mistä saa tietoa ehkäisystä, huumeista, seksistä tai masennuksesta, jos tietokonetta jatkuvasti valvotaan?? Virtuaaliset sosiaaliset verkostot ovat keskeinen osa sukupolvi-identiteettiä ja nuorisokulttuuria  Vanhemmille ei kerrota netissä kohdatuista ongelmista
  36. 36. Ostettu turvallisuuden tunne Esto-ohjelmat ja sisällön suodatus eivät ole ratkaisu rikollisen sisällön torjumiseen  Antavat valheellisen, ostetun turvallisuuden tunteen – Paljon vääriä positiivisia ja negatiivisia tuloksia – Estojen ja suodatusten kiertäminen on triviaalia  Käytännössä ulkoistettua ennakkosensuuria – Toimivaltuudet, laillisuusvalvonta ja oikeusturva? Sensuuri laajenee aina helposti uusille alueille  Suodattaneet mm. suodatusta kritisoivia sivuja  Rahapelipalvelut, vertaisverkot ja nettiapteekit Suodatus voi kääntyä tarkoitustaan vastaan  Lapsipornon suodatukseen Suomessa käytetty järjestelmä helpottaa lapsipornon löytämistä.
  37. 37. Digitaalinen kotirauha Ulottuuko kotirauha tietokoneeseen?  Rikkooko snoopwarea tai keyloggerin tietokoneeseen asentava exä kotirauhaa? Kyllä!  Rikkooko DRM kotirauhaa (salakuuntelee tai salakatsoo), jos se raportoi levy-yhtiölle, mitä levyjä tietokoneella kuunnellaan? Hmm?  Milloin tietokoneelle kätkeytyvä haittaohjelma rikkoo digitaalista kotirauhaa? Voiko roskapostin rinnastaa puhelinhäiriköintiin kotirauhan rikkomisena?  Tekstiviestit _eivät_ KKO:n mukaan rikkoneet kotirauhaa!  Lakia muutettiin pikavauhdilla
  38. 38. Entä työpaikalla? Cyber Ark Software -yhtiön Englannissa tekemässä selvityksessä kävi ilmi, että joka kolmas IT-osaston työntekijä oli joskus urkkinut työtovereidensa yksityisiä tietoja, esimerkiksi sähköposteja, dokumentteja ja palkkatietoja. Kuinka moni urkituista koneista oli etätyökäytössä kotona? Mutta emmehän me suomalaiset esimerkiksi kouluissa toimi näin? Emmehän?
  39. 39. Kiellot luovat vastakulttuuria Suomen videolaki kielsi K-18 videoiden kaupan  Suomeen maailman kehittynein splatteri-kulttuuri, joka perustui salakuljetettuihin ultraväkivaltaisiin videoihin Kiinan viranomaiset pitävät listaa netistä suodetettavista aiheista  Lista leviää nopeasti myös aktivisteille  Hallitus käytännössä informoi aktivisteja kielletyistä aiheista Etelä-Koreassa ei ollut itsenäistä mediaa  V. 2000 Oh-My-News teki kansalasista journalisteja  V. 2002 presidentti vaihtui ja antoi ensimmäisen haastattelunsa Oh-My- Newsille Saksan keltainen lehdistö korruptoitui  Bildblog.de avoin foorumi paljastaa Bild-Zeitungin virheet, valheet ja väärät toimintatavat other German media as well
  40. 40. Haktivismi Digitaaliset vigilantit tarttuneet CC 2.0 Generic Vincent Diamante nettiyhteisöjä turhauttaviin ongelmiin  Kun on opittu kaiken tapahtuvan heti ja asiakaslähtöisesti, perinteiset vaikuttamisen tavat koetaan hitaiksi ja yhdessä päätetyt ratkaisut vesitetyiksi kompromisseiksi  Kohteina suuryrityksiä, viranomaisia, poliitikkoja ja rikollisjärjestöjä  Ei oikeusturvaa eikä valitusoikeutta  Pikemminkin samat arvot, toimintatavat, eetoksen ja identiteetin jakava yhteisö tai kulttuuri kuin perinteinen organisaatio  Kuka tahansa voi ottaa Guy Favkes –naamarin kasvoilleen – teot ratkaisevat Luokattoman heikko tietoturva helpottanut iskuja  Moni haktivistien isku paljastuu vasta julkaisusta  Ihmisten luottamus tietoturvaan romahtanut  Hyvä läksy nettipalveluiden ylläpitäjille ja käyttäjille
  41. 41. CC 3.0 Muuttamaton Tuppence1Avoimia haasteita: hallitusohjelma Hallitus laatii sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman.  Viestintäpolitiikan sisältöön tai suuntaan ei kantaa Jokainen ministeriö laatii hallituskauden alussa älystrategian tavoitteineen ja ohjauskeinoineen.  Suunnitelma ICT:n hyödyntämisestä toimialalla LVM:n älyliikennestrategian tapaan. Valmistellaan uusi tietoyhteiskuntakaari, johon kootaan keskeiset sähköistä viestintää ja tietoyhteiskunnan palvelujen tarjontaa koskevat säännökset.  TYKKI täyttää hallitusohjelmaan jääneitä aukkoja
  42. 42. TietoyhteiskuntakaariKokoaa yhteen ainakin seuraavat lait Viestintämarkkinalaki Sähköisen viestinnän tietosuojalaki Verkkotunnuslaki Laki radiotaajuuksista ja telelaitteista Laki lapsipornografian levittämisen estotoimista Laki televisio- ja radiotoiminnasta Laki eräiden suojauksen purkujärjestelmien kieltämisestä Laki eräiden radiotaajuuksien huutokaupoista.
  43. 43. Lopuksi Tyttärelläsi on uusi miesystävä, ja sinulla jäljittämätön pääsy tietokantaan, jossa on hänen tulo / terveys / ostos / pankki/ rikosrekisteritietonsa. Vilkaisisitko: a) en koskaan b) vain jos mies on jotenkin epäilyttävä c) tietysti d) olen jo tehnyt jotain vastaavaa?
  44. 44. U.S. Army PhotoSukupuolten välinen digikuilu? Keskustelua30.9.2010 www.kasvi.org 44

×