Tietoyhteiskunta muutoksessa

864 views

Published on

0 Comments
3 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
864
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
5
Comments
0
Likes
3
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Tietoyhteiskunta muutoksessa

  1. 1. Puhetaito:• 10^7 bittiäKirjoitustaito:• 10^11 bittiä• KaupunkikulttuuritKirjapainotaito:• 10^17 bittiä• Renessanssi• Teollinen yhteiskuntaTieto- ja viestintätekniikka:• 10^25 bittiä• VerkostoyhteiskuntaDonald Robertson: New Renaissance
  2. 2. Ihmisen aivot ovat kuitenkinedelleen puhumaanoppimisen tasolla Gutenberg Encyclopedia
  3. 3. Tietoyhteiskunta muutoksessa Jyrki J.J. Kasvi Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE
  4. 4. Talouskriisit tulevat ja menevätTodellisia muutostrendejä: Ilmastonmuutos ja ympäristön kantokyky – Päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen vievät nopeasti kasvavan osan talouskasvusta Maailman ikärakenteen muutos – Suomalaisten keski-ikä on noin 40-vuotta • Ek-vaaleissa puolet äänioikeuden käyttäjistä oli eläkkeellä – Kehittyvissä maissa suuret ikäluokat tulossa työikään • Egyptin asukkaista kolmannes on alle 15-vuotiaita Globaali verkostoituminen ja riippuvuus – BRIC-maiden nousu Yhdysvaltojen, EU:n ja Japanin rinnalle taloudellisiksi, kulttuurisiksi ja sotilaallisiksi suurvalloiksi. Uudet teknologiat muovaavat yhteiskuntia – Tieto- ja viestintäteknologia kypsynyt läpäisemään yhteiskunnan
  5. 5. Japanissa robottikuutit lohduttavattsunamista selvinneitä vanhuksia (NHK Video screenshot)
  6. 6. Kehityksen aaltoja Fuusio- Globalisaatio Yhteiskunta BKT Bio- ?? v. Monimutkaisuus Yhteiskunta Muutostahti 25 v. Tieto- yhteiskunta 50 v. Teollisuus- Olet tässä! yhteiskunta Maatalous- 250 v. yhteiskunta 6000-7000 v. Mika MannermaaTulevaisuuden ammatit ja osaamistarpeet ovat vasta muotoutumassa. www.kasvi.org
  7. 7. Xyhteiskunta• Tietoyhteiskunta – Informaatio on keskeinen kulttuurin ja talouden väline, kohde ja tulos• ICT-yhteiskunta – Korostaa teknologian merkitystä yhteiskunnan määrittäjänä• Ubiikkiyhteiskunta – Teknologia on läpinäkyvää ja aina kaikkialla läsnä• Verkostoyhteiskunta – Korostaa verkostojen ja verkostomaisen toimintatavan merkitystä• Postmoderni yhteiskunta – Jälkiteollinen yhteiskunta, jossa limittäin näkökulmia ja merkityksiä• Tieteisyhteiskunta – Tieteiskulttuuri on inspiroinut IC-teknologian kehittäjiä• Fuusioyhteiskunta – ICT yhdessä nano-, bio- ja geenitekniikan ja kognitiotieteen kanssa
  8. 8. CC 2.0 Generic Attribution Robert ScolbeInternetin tasoja Tim Berners-Leen WWW-palvelin.• 1980-luku: Internet on tietokoneiden verkko – Teknisesti edelleen oikea määritelmä – TCP/IP-protokollaa käyttävien tietokoneiden verkko• 1990-luku: Internet on tiedon verkko – WWW = URL-osoite & HTTP-protokolla & HTML-kieli• 2000-luku: Internet on ihmisten verkko – Sosiaalinen media – Verkostoituminen ja jakaminen• 2010-luku: Internet on esineiden verkko – Ubiikkiyhteiskunta – Ipv6, rfid
  9. 9. Rytinä on vasta alussa• Teollinen vallankumouksen vaiheet: – 50 vuotta teknologia kehittyi. – Toiset 50 vuotta tuo teknologia muutti yhteiskunnan perusrakenteita• Nyt Tivi-teknologia läpäisee yhteiskunnan rakenteita – Teollisen yhteiskunnan luomat rakenteet ovat kriisissä• Teknologisen ja sosiaalisen murroksen tahti vain kiihtyy – Maailman lankapuhelinverkon rakentaminen vei 100-120 v. – 1,1 miljardin langattoman puhelinyhteyden teko kesti 10 vuotta. – Sosiaalisen median maailmanvalloitus kesti pari vuotta Kymmenen vuoden kuluttua ihan mikä tahansa voi olla arkipäivää, vaikka sitä ei oltaisi vielä edes keksitty Nyt koulunsa aloittava lapsi on työelämässä 2070-luvulla!
  10. 10. Horst Zuse Muutoksen vauhti ei ole 60 vuodessa ainakaanUS Army Photo hidastunut… www.kasvi.org 7.4.2008 11
  11. 11. Jopa uusi ihmiskäsitys: Homo Cyberneticus Esim. ”Aivotahdistin”2020-luvulla kehitettävän10^19 flopsin supertieto-koneen kapasiteetti riittääaivojen simuloimiseen. 24.9.2009 www.kasvi.org 12
  12. 12. Avoimuuden aika:Olet sitä mitä jaat• Tieto on samanlaista kuin raha, se tuottaa uutta tietoa ja hyödyttää yhteiskuntaa vain kun sitä käytetään ja investoidaan. – Rahasäiliöön säilötyllä rahalla ei ole arvoa … eikä suljettuun tietokantaan säilötyllä tiedolla. – Tietoturva ei saa olla tiedon ”rahasäiliö”• ”Tieto ei ole enää valtaa, tiedon jakaminen on.” » Teemu Arina• “The best way to get value from data is to give it away” » Neelie Kroes, Vice-President of the European Commission and Commissioner of the Digital Agenda
  13. 13. Ilmainen on uusi musta• Maailman pelatuin mobiilipeli on ilmainen – 500 miljoonaa latausta• Maailman käytetyin hakukone, karttapalvelu ja sähköpostipalvelu ovat ilmaisia• Maailman suosituin nettimoninpeli on ilmainen – Yli 35 miljoonaa pelaajaa• Yksi maailman palkituimmista sarjakuvista on ilmainen – Mm. Hugo vuosina 2009, 2010 ja 2011• Katsotuin suomalainen elokuva on ilmainen – 3,5 – 4 miljoonaa latausta 2 kuukaudessa• Teknologian kehitys on aina nostanut tuottavuutta ja laskenut hintoja … – Ilmainen on mahdollisuus tehdä rahaa!
  14. 14. Gartnerin megatrendit: – Henkilökohtainen pilvi korvaa PC:n 20141. Kuluttajaistuminen – Kuluttajatuotemarkkinat ohjaavat IC-teknologian kehitystä – Kuluttajat muuttuvat innovaattoreiksi ja kehittävät itse uusia palveluita2. Virtualisointi – Tarpeen mukaan skaalautuvia virtuaalisia järjestelmiä ja palveluita3. App-ifikaatio – Sovellusten asemesta kehitetään appseja4. Itsepalvelupilvi – Pilven skaalautuvat, lähes rajattomat resurssit ovat kenen tahansa käytettävissä5. Liikkuvuus – Pilvipalvelut mobiililaitteissa aina kaikkialla kaikkien käytettävissä• Jos sopimusten ja lakien valmistelu aloitettaisiin nyt, olisimme jo pahasti myöhässäGartnerin raportti http://www.gartner.com/it/page.jsp?id=1947315
  15. 15. CC SA Attribution SugreeKevyttä yläpilveä• Tiedot, sovellukset ja laskenta ovat siirtymässä omista konesaleista pilveen – Pääomia ei tarvitse sitoa infraan • Oma infra ei enää rajoita toiminnan kehittämistä – Optimoi laskentapasiteetin ja resurssien käyttöä • Esim. Iso-Britannian G-Cloud-hankkeen laskettiin säästävän £3,2 mrd vuodessa• ... ja muuttumassa on-demand palveluiksi – Kun tiedot ja sovellukset ovat eri pilvissä ja rajapinnat hallussa, palvelun toimittajaa voi vaihtaa• Pilvipalveluiden laskutus on käyttöperusteista – Tiedonhallintaprosessit on optimoitava uudelleen• Pilvi ei tunne maantieteellisiä rajoja – mutta rajoilla on väliä
  16. 16. Rajoilla on väliä• Palveluntarjoaja, asiakas, data ja laskenta voivat sijaita eri maissa – Esim. Yhdysvaltojen ja EU:n tietoturvaa ja yksityisyyden suojaa koskevat määräykset ja viranomaisten tiedonsaanti- oikeudet ovat epäyhtenäiset – Suhteessa viranomaisiin ratkaisevaa on ollut palvelimen sijaintipaikka• Kansainvälisiä pelisääntöjä ei ole, ja kansallisetkin ennakkotapaukset puuttuvat – Kaikki on sopimusten ja EULA-ehtojen varassa• Palvelinfarmien resursseja käytetään internetin välityksellä – Jos yhteys pilveen katkeaa, katoavat myös tiedot ja palvelut – Kuka hallitsee Internetin toimintaa?
  17. 17. Esim. nettiTV – kuuma mediaperuna • Internet muuttaa broadcast-television on-demand-pilvipalveluksi – 2010 NetFlix 20% USA:n Internet-liikenteestä – Suomen lainsädäntö välttää huolellisesti mainitsemasta koko nettiTV:tä • Kontrolli siirtyy TV-yhtiöltä katsojille – Broadcast-kanaville jäävät uutiset ym. päivittäis-TV • Markkinoiden uusjako – Uudet toimijat valmiina korvaamaan vanhat, jotka eivät sopeudu riittävän ketterästi • Vanhat IPR-sopimukset eivät huomioi ipTV:tä – Piraattien vertaisverkot ovat edelleen suosittuja TV-sisällön välittäjiä laillisia palveluita paremmalla valikoimalla, teknisellä laadulla ja palvelulla
  18. 18. Varjoista valoon• Kuluttaja-ICT kehittyy niin nopeasti, että työnantajan IT ja tiedonhallintakäytännöt vaikuttavat antiikkisilta – Työtä halutaan tehdä omilla työvälineillä omaan tapaan• Jos työpaikan ICT hidastaa työntekoa, se kierretään ja sivuutetaan – Niksit jäykän tietoturvan kiertämiseksi leviävät nopeasti – Esim. miten työssä tarvittava Skype saadaan toimimaan intrassa, vaikka sen käyttö olisi kielletty ja estetty• Työntekijät tietävät parhaiten, millaista tietotekniikkaa tarvitsevat – Varjo-ICT on mahdollisuus, ilmaista palvelukehitystä• Varjo-ICT haastaa ohjauksen, tietoturvan, dokumentit, … – Turvallinen pääsy Intraan työntekijöiden omilla välineillä mistä vain
  19. 19. Kulttuurin murros• Yhteiskunnan digikuilu muuttuu aktiivisuuskuiluksi • Aktiivisille ihmisille mahdollisuuksia olla entistä aktiivisempia yhteiskunnan jäseniä • Passiivisille ihmisille mahdollisuus olla entistä passiivisempia• Digitaalista kulttuuria ei huomata • Kokonainen sukupolvi ehti Habboon ja IRC Galleriaan ennen kuin sosiaaliseen mediaan havahduttiin • Yli 100.000 suomalaista pelasi nettipokeria ulkomailla ennen kuin siihen havahduttiin • Mikä murros tällä hetkellä on huomaamatta käynnissä?• Teknologinen imperatiivi • Kaikkien on osattava ja voitava käyttää tieto- ja vistintä- teknologiaa kyetäkseen toimimaan yhteiskunnassa!
  20. 20. Digitaalinenimperatiivi• Nettiyhteys ei ole etuoikeus vaan perusoikeus – Tietoyhteiskunnassa ei voi toimia ilman pääsyä nettiin – Voiko nettiyhteyden katkaista rangaistukseksi? – Kuka kustantaa nettiyhteyden heille, joilla ei ole siihen varaa? – Kuka kustantaa ei-digitaaliset julkiset ja yksityiset palvelut niille, jotka eivät syystä tai toisesta pääse nettiin?• Sähköisten palveluiden saavutettavuus ja esteettömyys – Sähköisten palveluiden on oltava kaikkien esteettömästi saavutettavissa – Esteettömyysvaatimus tarkoittaa mm. sitä, että sisällöt on voitava DRM:n estämättä muuttaa esitysmuodosta toiseen
  21. 21. Teknologia jatekijänoikeudet• Painokoneen keksiminen loi tarpeen tekijänoikeuksille (300 v) 1. Teoskappalekopioiden tuotanto muuttui edulliseksi 2. Kopiointia oli mahdollista valvoa keskitetysti – Mahdollisti uutta kulttuuria kuten sanomalehdistön ja populaarikirjallisuuden – Mm. kirjurien ammattikunta ja luostarien talous tuhoutui• Myös digitaalinen teknologia edellyttää uusia pelisääntöjä 1. Teoskappaleiden kopiointi, käsittely ja jakelu on ilmaista 2. Kopiointia on mahdotonta valvoa keskitetysti – Mitä uutta kulttuuria digitaaliteknologia mahdollistaa? – Mitkä ammatit ja teollisuudenalat tällä kertaa tuhoutuvat?
  22. 22. CC 3.0 Tarttuva muuttumaton nimeä GRAHAMUKHaastava tilanne• Fyysiset mediavälineet katoavat – Kirja, lehti, CD, DVD ja mp3 menevät LP:n, kaitafilmin, C-kasetin:n ja VHS:n jälkiä – Sisällöt siirtyvät pilveen ja muuttuvat palveluiksi – Mistä voi enää periä ns. hyvitysmaksua? – Mitä tapahtuu kirjasto- ja lainauskorvauksille?• Sisältöjen käypä hinta lähestyy nollaa – Ei vain piratismin vuoksi, aina löytyy joku, joka tarjoaa sisältöä halvemmalla, koska jakelu on lähes ilmaista• Amatöörimediat haastavat teolliset mediat – Valtaosa netin sisällöstä on kuluttajien itse tuottamaa – Amatöörimedian journalistiset pelisäännöt ja immateriaalioikeudet?
  23. 23. • Media käy läpi vielä rajumman tuottavuusloikan kuin pankit 1980/90-luvuilla – Onko Spotify median pankkiautomaatti? – Kindle kirjojen nettipankki• Tabletit tekevät kirjoille ja lehdille saman kuin mp3- soittimet CD-levyille – Mitä tapahtuu kirjakaupoille, lehtikioskeille ja kirjastoille?• Mediasta palveluala – Kirjailijoille kustannussihteeri-, taitto- ja markkinointipalveluita – Lukijoille sisältöpalveluita• Kuka valtaa markkinat? – Maailmaan mahtuu vain muutama sisältöpalvelu – Internet suosii monopoleja 30.3.2011 www.kasvi.org 24 CC 3.0 Share Alike Attribution J-P Kärnä
  24. 24. Median murros• Internet on jo syrjäyttänyt TV:n – Suomalaiset viettävät enemmän aikaa netissä kuin television ääressä – Kuluttajien hallitsema ipTV vs. perinteinen broadcast-tv• Lukulaitteet syrjäyttävät lehdet ja kirjat – Lehdet ja kirjat siirtymässä musiikin perässä nettiin• Pelit ovat jo 10 v. olleet taloudellisesti ja ajan- käytöltä suurempi kulttuuriala kuin elokuvat – Suomen peliala tarvitsee 600 uutta työntekijää / vuosi• Postin jakelu harvenee ja loppuu – Sanomalehdet ja paperilaskut katoavat• Kaupalliset mediat eivät välttämättä kaikki selviä
  25. 25. (Epä)sosiaalinenmedia• Sosiaalinen media tuo joissain henkilöissä esiin heidän pimeimmän puolensa – Usenetin flame-sodat 1980-luvulla – Monet julkisuuden henkilöt ovat joutuneet rajoittamaan tai estämään kommentoinnin sosiaalisessa mediassa• Sosiaalinen pääoma ei ole kehittynyt sosiaalisen median tahdissa – Asymmetrinen kasvoton kommunikointi on psykologisesti haastavaa – Nuoret ovat jo oppineet digitaalisia käytöstapoja mutta myös tapoja käyttää sosiaalista mediaa väärin• Anonymiteetti on välttämätöntä demokratialle – Samat lait pätevät verkossa kuin IRL – Kunnianloukkaus on kunnianloukkaus myös verkossa
  26. 26. Meemit kansanliikkeinä CC 2.0 Share-alike Attribution Henri Bergius
  27. 27. Vallankumous 160 merkillä• Spontaanit itseohjautuvat kansanliikkeet syntyvät päivissä – Viraaliviestintää: Tekstiviesti ”Go 2 EDSA. Wear Blck” vaikutti Estradan eroon v. 2001 – Punaiset paidat Myanmarin munkkien tukena – Suomen tekijänoikeuslakimielenosoitukset• Viranomaiset eivät osaa käsitellä johtajattomia itseohjautuvia joukkioita – ”Kuka h*** tätä masinoi?”• Monet hallitukset pelkäävät sos. mediaa – Keskeinen merkitys ns. arabikeväälle
  28. 28. Ei johtajia, jotka pidättää: www.tieke.fi
  29. 29. Haasteita• Populistinen gallupkratia haastaa edustuksellisen demokratian – Passiivisten ja hiljaisten kansalaisten kuuleminen – Ei välttämättä kannusta informoituun, eri intressiryhmiä kuulevaan, kompromisseja etsivään päätöksentekoon.• Helppo valita omia ennakkokäsityksiä tukevia tieto- ja uutislähteitä • Esim. BBC:n ja Fox Newsin todellisuus Irakista • Käsitys todellisuudesta pirstoutuu• Verkostokulttuurit kansallisvaltioiden rinnalle • Identiteettiä ei enää määrittele syntymäpaikan maantieteellinen sattuma vaan yhteiset arvot, kiinnostuksen kohteet, toimintatavat ja eetos
  30. 30. Haktivismi CC 2.0 Generic Vincent Diamante• Digitaaliset vigilantit tarttuneet nettiyhteisöjä turhauttaviin ongelmiin – Kohteina suuryrityksiä, viranomaisia, poliitikkoja ja rikollisjärjestöjä – Ei oikeusturvaa eikä valitusoikeutta – Pikemminkin samat arvot, toimintatavat, eetoksen ja identiteetin jakava yhteisö tai kulttuuri kuin perinteinen organisaatio• Luokattoman heikko tietoturva helpottanut iskuja – Moni haktivistien isku paljastuu vasta julkaisusta – Ihmisten luottamus tietoturvaan romahtanut – Hyvä läksy nettipalveluiden ylläpitäjille ja käyttäjille
  31. 31. Teknologianmurros jatkuu• ICT siirtyy pilveen ja muuntuu on-demand palveluksi – Rauta, infra, sovellukset, sisällöt, TV, …, saas, iaas, paas, … – Kuluttajansuoja, tietosuoja, oikeusturva, kansainväliset sopimukset• IC-teknologia kehittyy ja halpenee edelleen – 3D-tulostus, nfc & rfid, AR, sensorit ja anturit, …• Teknologiset läpimurrot muilla aloilla – Kognitiotiede, biotiede, geenitiede, nanotekniikka,…• Laajakaistayhteydet nopeutuvat – NettiTV korvaa tv-kanavat – Kuvan, äänen ja tekstin lisäksi verkossa alkaa liikkua myös muuta tietoa: kosketus, lämpö, tuoksu, …• Täydennetty todellisuus arkipäiväistyy – Mobiililaitteet ensimmäisinä, missä viipyvät autojen tuulilasit?
  32. 32. Esim. ICT + kognitiotiede = UC Berkeley
  33. 33. U.S. Army PhotoSukupuolten välinen digikuilu? Keskustelua30.9.2010 www.kasvi.org 34

×