Jani Selin, Minna Kesänen & Eija Pietilä Laadullisen tutkimuksen päivä 5.9.

1. Jani Selin, Minna Kesänen & Eija Pietilä
Tutkimus- ja
kehittämishanke: EHKÄPÄ
Uusi laki ehkäisevän päihdetyön
järjestämisestä tuli voimaan joulukuussa
2015. Lain tavoitteena on, että kunnissa
tehdään päihteiden käyttöä, tupakointia ja
rahapelaamista koskevaa ehkäisevää työtä
yhtenäisesti.
Rahapelaamista ei ole aiemmin sisällytetty
ehkäisevää päihdetyötä koskevaan
lainsäädäntöön, minkä vuoksi käynnistettiin
tutkimus- ja kehittämishanke (EHKÄPÄ)
tarkastelemaan ehkäisevän päihdetyön
järjestämistä koskevan lain toimeenpanoa
rahapelaamisen näkökulmasta. Hanke on
osa sosiaali- ja terveysministeriön THL:lle
osoittamaa tehtävää seurata ja tutkia
rahapelihaittojen ehkäisyä.
Tavoite
Hankkeen tavoitteena on tuottaa
paikallistason tietoa rahapelihaittojen
asemasta ehkäisevän päihdetyön kentällä ja
siinä tapahtuneista muutoksista. Hankkeessa
tunnistetaan, kuvataan ja levitetään hyviksi
havaittuja paikallisia toimintamalleja sekä
kehitetään väline, jolla ehkäisevää
päihdetyötä tekevät kykenevät arvioimaan
rahapelihaittojen ehkäisyvalmiuksia omalla
alueellaan tai omissa työtehtävissään.
Tutkimuskysymykset
1. Minkälaisia paikallisia muutoksia
rahapelihaittojen ehkäisytyön kannalta
on tapahtunut lain voimaantulon myötä?
2. Miten alueet eroavat toisistaan?
3. Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet estävästi
tai edistävästi lain paikalliseen
toimeenpanoon?
Aineisto
Aineisto koostuu sosiaali- ja terveysalan
ammattilaisten sekä poliisien haastatteluista
(N=81), jotka kerättiin Suomessa kolmella
samansuuruisella alueella keväällä 2016 ja
keväällä 2017.
Jokaisella kolmella alueella haastateltiin
ryhmähaastatteluna ehkäisevän päihdetyön
ryhmä ja moniammatillinen työntekijäryhmä
sekä yksilöhaastatteluina johtajia.
Ryhmäkoot vaihtelivat 2-12 henkilön välillä.
Naisten (N=66) osuus haastateltavista oli
suurempi kuin miesten (N=15).
Haastatteluaineiston lisäksi toteutettiin
samoilla alueilla, samoina ajankohtina ja
samoille ammattiryhmille sähköinen kysely.
Vuonna 2016 kyselyyn vastasi 32 henkilöä ja
seuraavana vuonna 71 henkilöä.
Menetelmä
Aineisto käsiteltiin ja analysoitiin framework-
menetelmän (ks. Gale ym. 2013) avulla.
Aineisto litteroitiin, käytiin systemaattisesti
läpi ja koodattiin hyödyntäen tutkimusryhmän
yhdessä luomaa analyyttistä kehystä. Kaksi
ryhmän jäsentä koodasi aineiston
analyyttistä kehystä hyödyntäen. Tämän
jälkeen tutkijoiden koodaustuloksia vertailtiin
ja analyyttistä kehikkoa täsmennettiin,
kunnes koodaustuloksesta päästiin
yksimielisyyteen. Koodatut teemat
taulukoitiin kehysmatriisiin tutkimusalueittain
ja työntekijäryhmittäin.
Tulosten hyödyntäminen
Hankkeen tuloksia tullaan käyttämään
kehittämistyön tukena pitkäjänteisesti.
Tutkimuksellisesti tulokset syventävät
ymmärrystä voimavaroista ja haasteista, joita
liittyy paikallisesti ehkäisevään päihdetyöhön
ja rahapelihaittojen ehkäisyyn erityisesti.
Lähteet
Gale, Nicola K & Heath, Gemma & Cameron,
Elaine & Rashid, Sabina & Redwood, Sabi:
Using the framework method for the analysis
of qualitative data in multi-disciplinary health
research. BMC Medical Research
Methodology 2013, 13:117.
Yhteystiedot:
jani.selin@thl.fi
minna.kesanen@thl.fi
eija.pietila@thl.fi
Päihteet ja riippuvuudet -yksikkö
Kansanterveysratkaisut-osasto
Tutkimus- ja kehittämishanke ehkäisevän
päihdetyön järjestämistä koskevan lain
paikallisesta toimeenpanosta rahapelaamisen
näkökulmasta