1. HUIPPUTYYPIKSI ILMAN PÄIHTEITÄ
- miten tukea nuorten itsetuntoa ja elintapavalintoja?
1
Minna Salakari
Ehkäisevä päihdetyö ja päihde- ja pelikasvatus oppilaitoksissa -miniwebinaari, 28.9.2021
2. ESITYKSEN KULKU
• Nuorten itsetunto
• Itsetuntoon vaikuttavat tekijät
• Itsetunto ohjaa elintapavalintoja
• Miten nuorten itsetuntoa ja elintapavalintoja voi tukea?
3. ITSETUNTO
• Itsetunto = käsitys itsestä ja siitä, kokeeko olevansa sellaisenaan arvokas
ja hyväksytty. Itsetunnon perusta muodostuu lapsuuden ja nuoruuden
aikana.
• Itsetunto ei ole ns. näkyvä ominaisuus, vaan jokaisen itsensä
muodostama käsitys itsestään, joka muuttuu läpi elämän.
• Itsetunto vaihtelee etenkin isojen elämänmuutosten aikana, kuten
murrosiässä tai elämänkriiseissä.
• Lapsuudessa muodostuu itsetunnon perusta, mutta nuoruudessa
itsetunto usein laskee. Aikuisuudessa itsetunto lähtee kuitenkin
kehittymään positiivisesti ja iän myötä siitä tulee vakaampi.
Kiviruusu 2017; Cacciatore ym. 2008
5. ITSETUNTOON VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
SISÄISET TEKIJÄT
• Henkilöön itseensä liittyviä
asioita.
• persoonallisuus
• sairaudet
• perimä
ULKOISET TEKIJÄT
• Ympäristöön ja olosuhteisiin
liittyviä tekijöitä, jotka
vaikuttavat henkilön
kehitykseen.
• Sosiaaliset suhteet
• Koulutus
• Lapsuuden kokemukset ja trau-
mat
• Ulkopuoliset odotukset ja paineet
Keltikangas-Järvinen 2017; Verneri 2017; Erkko & Hannukkala 2013; Lavasani & Rasooli 2011
6. ITSETUNTOON VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
• Eniten itsetunnon kehitykseen vaikuttaa perheen ja ystävien
hyväksyntä, arvostus ja kunnioitus.
• Mitä laajempi nuoren sosiaalinen verkosto on ja mitä laadukkaampia
ihmissuhteita hänellä on ympärillään, sitä parempi itsetunto hänellä
on.
• Erityisesti isän tuella on todettu olevan murrosikäisen nuoren
itsetunnon kehitykseen positiivisempi vaikutus kuin äidin, muun
perheen tai ystävien tuella.
• Lapseen kohdistunut välinpitämätön kohtelu, hylätyksi tulemisen
kokemukset sekä tarpeiden huomiotta jättäminen vaikuttavat
vahingoittavasti itsetuntoon myöhemmällä iällä.
Keltikangas-Järvinen 2017; Chu ym. 2016; Ciarrochi ym. 2014; Lavasani & Rasooli 2011
7. KOULU NUORTEN ITSETUNNON TUKIJANA
• Itsetunnon rakentumiselle keskeistä on se, millaista palautetta omasta
tekemisestään saa.
• Koulun merkitys korostuu, sillä koulussa koetaan jatkuvaa arviointia omasta
kyvykkyydestä ja suoriutumisesta sekä vertaillaan omia tuloksia muiden
tuloksiin.
• Huonoista oppimistuloksista kärsivä oppilas kokee olevansa huonompi
verrattuna muihin opiskelijoihin. Tällöin ajatusmalli, jossa nuori kokee
olevansa keskinkertainen tai epäonnistunut, varjostaa hänen elämäänsä.
• Koulun antaessa oppilaalle onnistumisen kokemuksia, oppilaan itsetunto
kohoaa ja hän saa kokemuksia siitä, että hänellä on valmiudet menestyä
elämässä.
Keltikangas-Järvinen 2017; Aro 2014
8. HYVÄ ITSETUNTO TUKEE ”SELVIYTYMISESSÄ”
• Hyvän itsetunnon omaava kokee
olevansa arvokas ja hyväksytty
sellaisena kuin on.
• Negatiiviset kokemukset ja
vastoinkäymiset eivät horjuta
kokemusta siitä, kuinka arvokkaaksi ja
hyväksytyksi hän kokee itsensä.
• Hyvässä itsetunnossa minäkuva ei ole
liian kriittinen, vaan pikemminkin
optimistisen realistinen.
• Hyvät ominaisuudet näyttäytyvät itselle
tärkeämpinä kuin huonot ominaisuudet.
Kiviruusu 2017
9. ITSETUNNON KEHÄMÄISYYS
• Hyvän ja terveen itsetunnon omaava henkilö ei tarvitse suuria ja
ihmeellisiä asioita elämäänsä, vaan se mitä hänellä on, riittää.
• Itsetuntoon liittyy kehämäisyys, joka tarkoittaa sitä, että hyvä
itsetunto lisää todennäköisyyttä menestyä elämän eri osa-alueilla
kuten koulussa, opiskelussa, työpaikan haasteissa ja sosiaalisissa
suhteissa.
• Epäonnistumiset taas heikentävät itseluottamusta ja itsetuntoa, joka
saattaa johtaa yrittämisen pelkoon ja uusien haasteiden
vastaanottamisen pelkäämiseen.
Kiviruusu 2017
10. MIELENTERVEYS JA ITSETUNTO
• Hyvään mielenterveyteen kuuluu hyvä
itsetunto ja se on yksi
persoonallisuuden keskeisistä
ominaisuuksista.
• Hyvä itsetunto auttaa selviytymään
arjen haasteista, vastoinkäymisistä ja
negatiivisista tunteista.
• Se on yhteydessä onnellisuuteen:
hyvän itsetunnon omaavat henkilöt
kärsivät harvemmin masennuksesta
ja alakuloisuudesta.
• Huono itsetunto on ongelma vasta
kun yksilö kokee sen itse ongelmaksi.
Kiviruusu 2017; Cacciatore ym. 2008
11. NUORET, VERTAISPAINE JA ITSETUNTO
• Nuorille oman ikäiset vertaiset ovat ristiriitaisessa roolissa itsetunnon
kehityksen kannalta:
• Toisaalta vertaiset aiheuttavat sisäistä stressiä siitä, millainen nuoren tulisi
olla, ja mikä on hänen asemansa sosiaalisissa tilanteissa.
• Kuitenkin nuorelle oman ikäiset ystävät ovat tärkein itsetunnon nostattaja ja
tärkeä sosiaalisten kontaktien, hyväksynnän ja tuen lähde.
• Jotkut nuoret kokevat vaikeuksia omaksua muiden nuorten tapoja ja
sopeutua ikäistensä joukkoon. Nämä nuoret menettävät yhden
ihmisen luontaisista tarpeista: joukkoon kuulumisen tunteen.
• Tämä vaikuttaa negatiivisesti nuoren itsetuntoon ja lisää riskiä
heikkoihin elämäntapoihin ja sairastua masennukseen.
Masselink ym. 2017
12. SUKUPUOLI JA ITSETUNTO
• Miehillä on tutkimusten mukaan
parempi itsetunto kuin naisilla.
• Lapsuudessa sukupuolten välisiä
itsetuntoeroja ei ole, vaan niitä
alkaa muodostumaan vasta
varhaisnuoruudessa.
• Tytöillä itsetunto on alttiimpi
ympäristön vaikutuksille.
• Sukupuolten väliset erot
vaihtelevat iästä riippuen:
peruskoulussa pojilla on parempi
itsetunto kuin tytöillä, mutta 18-
vuotiaana tytöillä on parempi
itsetunto kuin pojilla.
Dooley ym. 2017; Erol & Orth 2011
13. POHDI HETKI: OLENKO MINÄ ARVOKAS,
HYVÄKSYTTY JA RIITTÄVÄ?
• MIKÄ TEKEE SINUSTA
ARVOKKAAN?
• MISTÄ TIEDÄT, ETTÄ OLET
RIITTÄVÄ?
• MITÄ TEET OLLAKSESI
HYVÄKSYTTY?
• MITÄ TARVITSET SAAVUTTAAKSESI
HYVÄKSYNTÄÄ?
15. Itsetunnon
ITSETUNNON KEHITTÄMINEN
- osa persoonaa ja mielenterveyttä
• Pohjana arvostuksen
tunne.
• Muistutetaan nuoria:
• Muista, että olet arvokas.
• Luota omiin kykyihisi.
• Pyri ajattelemaan itsestäsi
positiivisesti.
• Kehitä vahvuuksiasi.
• Puhu ja kuuntele.
16. AVOIN VUOROVAIKUTUSSUHDE
• Avoin ja positiivinen suhde kaikkien lähiaikuisten ja nuorten välillä
auttaa heitä ratkaisemaan yhdessä ongelmia ja konflikteja sekä luo
nuorille tunteen välittävistä ja rakastavista aikuisista.
• Tämä auttaa nuorta arvostamaan sekä aikuisia että itseään ja auttaa
hyvän ja positiivisen itsetunnon rakentamisessa.
• Kuunnella ja kuulla → luottamuksellinen suhde, jossa on tilaa nuorten
asioille, kokemuksille ja tunteille.
Abbasi ym. 2017
17. HUIPPUTYYPIKSI ILMAN PÄIHTEITÄ
• Olennaista on opetella erottamaan epärealistiset ja realistiset
oletukset itsestään.
• Puretaan vääriä oletuksia ja korvataan niitä neutraalilla
tai positiivisella sisäisellä puheella (itsemyötätunto).
• Opetellaan puhumaan itselle kuin parhaimmalle ystävälle.
• Lisätään resilienssiä = joustavuus, soveltaminen
ja ennakointi.
• Lisääntyvät taidot, kyvyt ja itsensä voittaminen →uudet
suhtautumis- ja toimintatavat.
18. HUIPPUTYYPIKSI ILMAN PÄIHTEITÄ
• Vertaispaineen ”kääntäminen positiiviseksi”.
• Nuoren itsetunnon tukeminen, omien valintojen arvostaminen – olen
hyvä tällaisenaan, ilman päihteitä.
• Korostetaan päihteettömyyttä ja sen positiivisia vaikutuksia.
• Tuetaan nuoria valitsemaan itsenäisesti
• Tiedotetaan nuoria ja heidän lähiaikuisiaan – mallioppiminen ja yli
sukupolven periytyminen tärkeässä roolissa.
• Pidetään koko koulu/yhteisö päihteettömänä!