1. Opetus- ja kulttuuriministeriö
Lausunto Sivu 1
14.10.2011
LAUSUNTO LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA 2012–2015
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) kiittää mahdollisuudesta lausua Lapsi- ja
nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012–2015 luonnoksesta. Ohjelma määrittää
merkittävästi nuorisopoliittisia toimia tällä hallituskaudella mutta on keskeinen
dokumentti myös esimerkiksi koulutuskentän kannalta.
SYL ei lausunnossaan käsittele kaikkia esitettyjä toimenpiteitä vaan kommentoi
lausuntoa yleisesti, esittää jonkin verran muutos- tai lisäysesityksiä sekä nostaa
joitain yksittäisiä toimenpiteitä esiin. Yliopisto-opiskelijoiden järjestönä
näkökulmamme on varsinkin yli 18-vuotiaissa nuorissa mutta lisäksi
kommentoimme nuorisopolitiikan kokonaiskuvaa.
Yleisiä huomioita ohjelmasta
SYL kannattaa ohjelman arvopohjaa ja lähtökohtia. Osallisuus, arjen hallinta ja
yhdenvertaisuus sekä nuorten itsenäisyyden tukeminen, aktiivinen kansalaisuus ja
elinolojen parantaminen ovat keskeisiä kysymyksiä sekä nuorten itsensä että myös
koko Suomen kehittämisen kannalta. SYL on erityisen tyytyväinen siihen, että
ongelmien ennaltaehkäisy, yhdenvertaisuus ja nuorten oma osallistuminen ja
aktiivisuus ovat vahvasti mukana ohjelmassa.
Ohjelman johdantoon on erinomaisesti nostettu sukupolvien välinen
oikeudenmukaisuus, kestävä kehitys sekä köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy.
SYL pitää näitä teemoja yksinä aikakautemme keskeisimmistä kysymyksistä ja
näkee niiden myös limittyvän toisiinsa. Siksi SYL onkin pettynyt siihen, että
toimenpiteissä näitä kolmea kokonaisuutta käsitellään loppujen lopuksi erittäin
vähän. SYL toivoo, että ohjelmaan sisällytettäisiin vielä vahvemmin
poikkihallinnollisuus myös mm. työelämä- ja ympäristöpäätösten ja -
toimenpiteiden osalta. Nuorten tulevaisuutta määrittävät erittäin merkittävällä
tavalla työelämän suunta ja muutokset sekä esimerkiksi ilmastonmuutoksen
hillitsemisen onnistuminen.
Ohjelma kattaa jo tällä hetkellä melko hyvin koko nuoruuden 29-vuotisen kirjon.
Toisinaan ohjelmassa kuitenkin unohdetaan koko nuorisoikäluokan näkökulma.
Esimerkiksi perheitä ja vanhempia koskevat kirjaukset ovat pitkälti
lapsinäkökulmasta kirjoitettuja eivätkä kohtele vanhempia yksilöinä.

2. Sivu 2
Ensisynnyttäjien keski-ikä on kuitenkin alle 29 vuotta ja monet suomalaiset siis
perustavat perheen ollessaan nuorisolain mukaan nuoria. Vanhemmuus tuo
mukanaan uusia tarpeita ja kysymyksiä mutta näillä ihmisillä myös nuoruuteen
liittyvät tarpeet säilyvät. Tämän näkökulman soisi sisällytettävän ohjelmaan.
Ohjelmaan kirjatut ikäryhmä- ja hallinnonalataulukot ovat hyviä ja selkeitä. Ne on
kuitenkin syytä käydä läpi vielä kertaalleen. Esimerkiksi ajatus siitä, että
harrastusten sukupuolittuneisuus (kohta 3.2.) koskisi vain tyttöjä, on outo ja
vanhakantainen. Poika balettitunnilla on edelleen harvinaisempi ja oudoksutumpi
kuin tyttö jääkiekkokaukalossa. Samaa ajattelun suppeus näkyy edellisessä
kohdassa (3.1.), jossa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt on kirjattu koskemaan
vain yli 18-vuotiaita nuoria, vaikka seksuaalisuutensa kanssa painiminen voi
kouluiässä olla vielä haastavampaa kuin täysi-ikäisenä.
SYL ymmärtää erittäin hyvin ohjelman strategiset painopisteet ja sen, että ne kaikki
on haluttu sisällyttää ohjelmaan. Nykyisellään ohjelma on kuitenkin laaja ja
toimenpiteitäkin on sata. Edellisen ohjelman arvioinnissa nousi vahvasti esille
heikkoutena toimenpiteiden liian suuri määrä sekä priorisoimattomuus. Vaikka
toimenpiteiden määrä on saatu pudotettua kolmannekseen edellisestä, on
kirjauksia edelleen paljon eikä niitä ole lainkaan priorisoitu.
SYL näkee, että tulevan ohjelmakauden keskeisimmät kysymykset ovat seuraavat:
• Nuorten aktiivinen kansalaisuus ja osallistuminen. Nuorisopoliittiset toimet
jäävät puolitiehen, jos niitä kohdistetaan nuoriin ylhäältä alaspäin. Nuorten on
saatava itse tehdä, päättää ja myös kantaa vastuuta sekä omasta elämästään
että ympärillään tapahtuvista asioista. Myös suomalaisen päätöksenteon
kannalta on välttämätöntä, että nuoret osallistuvat, tuntevat tulevansa
kuulluiksi ja todella pääsevät vaikuttamaan asioihin.
• Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat
nuoret on saatava mukaan yhteiskuntaan. Syrjäytymisen inhimillinen ja
taloudellinen hinta on yksinkertaisesti liian korkea, minkä lisäksi
syrjäytymisen vaikutukset näkyvät sukupolvien päähän: heikko-osaisuus
siirtyy sukupolvelta toiselle, minkä vuoksi on välttämätöntä katkaista kehitys
tässä vaiheessa.
• Yhdenvertaisuus. Suomessa on edelleen paljon yhdenvertaisuusongelmia:
rasismi, vähemmistöjen syrjintä, työelämän tasa-arvo-ongelmat, tuloerot,
koulutuksen periytyvyys ja sukupuolittunut segregaatio. Rakenteellisiin
ongelmiin on välttämätöntä puuttua. Tämän lisäksi Suomi tarvitsee SYL:n
mielestä asenneilmapiirin muutoksen, jossa nuoret ovat avainasemassa.
SYL on tyytyväinen siihen, että ohjelmaan on jo alusta alkaen otettu mukaan
arviointi. Vuosittaisten arviointien ajoittaminen niin, että niitä voidaan hyödyntää
budjettivalmistelussa, on erittäin hyvä ehdotus. SYL toivookin, että budjetteihin
saadaan tulevina vuosina sisällytettyä rahaa ohjelman toteuttamiseksi, jos näyttää

3. Sivu 3
siltä, että jollain osa-alueella ei ole edetty. Myös ajatus seurantaindikaattorien
valmistelusta ja valinnasta on hyvä ja kannatettava. Tämän lisäksi toivomme, että
myös tämän ohjelmakauden lähestyessä loppuaan kuullaan edelliskertaiseen
tapaan järjestöjen ajatuksia ohjelman toteutumisesta.
SYL tiedostaa valtion- ja kunnallistalouden tiukan tilanteen. Olemme kuitenkin
hieman huolissamme siitä, voidaanko ohjelma toteuttaa ilman kunnon resursseja.
Toivottavasti lapsi- ja nuorisopolitiikka on sen verran korkealla hallituksen
prioriteeteissa, että ohjelman toteuttamiseen löytyy hallituskauden mittaan myös
lisärahoitusta. SYL esittää myös pohdittavaksi ajatuksen siitä, että toimenpiteisiin
kirjattaisiin selkeästi se, mitkä niistä vaativat lisärahoitusta, mitkä hoituvat ilman
rahallista panosta ja mihin on jo varattu rahoitus.
Lisäys- tai muutosesityksiä ohjelmaan
Kommentoimme alla muutamaa ohjelman keskeistä kokonaisuutta, joita
haluaisimme täydentää.
1. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.
SYL esittää, että ohjelmaan lisätään uusi kohta työurien pidentämisestä ja
huoltosuhteesta. SYL:n mielestä tulevina vuosina tehtävät päätökset työurien
pidentämisestä ja huoltosuhteen heikkenemisen kustannuksista ovat niin
merkittäviä nuorten kannalta, että niitä on syytä käsitellä ohjelmassa. Nuorilla on
edessään vuosikymmeniä työelämässä eikä ole lainkaan yhdentekevää, millaisessa
työympäristössä ja millä ehdoin työtä tehdään. Nuorten on myös itse oltava
mukana työelämää koskevassa päätöksenteossa. SYL esittää teeman alle kahta
toimenpidettä:
a. Nuoriso- ja opiskelijajärjestöt osallistetaan tasavertaisina
neuvottelukumppaneina koko työuran aikaisia kehittämistoimia koskevaan
päätöksentekoon.
b. Huoltosuhteen heikkenemisestä syntyvät kustannukset jaetaan tasapuolisesti
erikokoisten ikäluokkien kesken.
2. Koulutuksen tasa-arvo
SYL on tyytyväinen siihen, että koulutuksen tasa-arvo on nostettu yhdeksi
strategisista tavoitteista (kohta 4). Koulutuksen periytyvyyden vähentäminen on
tärkeää yhdenvertaisuuden kannalta mutta sen avulla saadaan myös luovuutta ja
osaamista paremmin hyödynnettyä, kun nuoret uskaltavat hakeutua itseään
kiinnostavalle alalle taustasta riippumatta. Sama pätee koulutuksen ja työelämän
sukupuolittuneen segregaation purkuun. SYL toivookin, että segregaatio otetaan
yhdeksi koulutuksen tasa-arvon teemoista. Periytyvyyden ja segregaation purku
vaativat systemaattista ja poikkihallinnollista työtä jo lapsuudesta lähtien.
Olennaisessa osassa on opinto-ohjaus.

4. Sivu 4
3. Opinto-ohjaus
On hienoa, että perusopetuksen päättävien nuorten ohjaus on mukana ohjelmassa
(kohta 4.2.). SYL näkee kuitenkin, että pelkkä perusasteen opinto-ohjauksen
kehittäminen ei riitä. Nuorten koulutuksen ja työllistymisen, oikean alavalinnan
sekä myös periytyvyyden ja segregaation purun kannalta on tärkeää, että nuori saa
laadukasta ja kattavaa opinto-ohjausta koko koulutuspolkunsa ajan, myös toisella
asteella ja korkeakoulussa. Lisäksi SYL esittää, että mukaan ohjelmaan otetaan
myös työttömille nuorille tarjottava opinto-ohjaus.
4. Henkilökunnan täydennyskoulutus
SYL on tyytyväinen siihen, että lasten ja nuorten parissa työskentelevien
täydennyskoulutus on otettu mukaan ohjelmaan (kohdat 3.1. ja 10.2.). Kohtaan
10.2. on jo kattavasti listattu teemoja, joista täydennyskoulutusta tarvitaan. SYL
haluaisi lisätä listaan omina kohtinaan rasismin vastaisuuden sekä
ympäristötietoisuuden. Molemmat ovat nuorten kannalta olennaisia teemoja, joista
henkilökunnalla ei välttämättä ole riittäviä tietoja.
SYL toivoo, että täydennyskoulutusta laajennetaan koskemaan myös perheiden
kanssa työskenteleviä. Nuorten aikuisten kannalta on tärkeää, että esimerkiksi
vanhemmuutta harkitseva vammainen, homopari tai itsellinen nainen saavat
tarvitsemansa tuen eivätkä kohtaa ennakkoluuloja. Lisäksi maahanmuuttaja-
perheiden tarvitsema erityistuki tulisi olla mukana täydennyskoulutuksessa.
5. Vanhemmuus
SYL:n mielestä ohjelmaan on hyvä lisätä kaksi uutta toimenpidettä, joilla tuetaan
vanhemmuutta:
a. Opintotukeen palautetaan huoltajakorotus. Korkeakouluopiskelijoista noin 10
%:lla on huollettavinaan alaikäisiä lapsia. Opiskelijaperheistä noin 60 % elää
köyhyysrajan alapuolella. Konkreettinen keino vähentää köyhyyttä ja tukea
vanhemmuutta opiskeluaikana olisi palauttaa opintotukeen 145 euron
huoltajakorotus.
b. Vanhemmuuden kustannusten jakaminen tasan kaikkien työnantajien kesken
ja perhevapaiden jakaminen 6+6+6-mallin mukaisesti. Vanhemmuuden
kustannusten kasautuminen äidin työnantajalle näkyy konkreettisesti monen
nuoren naisen elämässä: vakituisiin töihin ei raskauden pelossa palkata.
Vanhemmuuden kustannusten tasainen jako olisi tasa-arvoista ja parantaisi
merkittävästi nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla. Perhevapaiden
nykyistä tasaisempi jako parantaisi myös nuorten naisten työelämäasemaa
mutta varsinkin se parantaisi isien oikeutta tasa-arvoiseen vanhemmuuteen.

5. Sivu 5
6. Yhdenvertaisuus
Ohjelmaluonnokseen on koottu hyvin yhdenvertaisuutta edistäviä toimia. SYL
toivoo kuitenkin kolmea lisäystä:
a. Kohdassa 2.1. käsitellään rasismia, syrjintää ja suvaitsemattomuutta. Esitetyt
toimenpiteet ovat hyviä mutta SYL toivoo mukaan vielä vahvempaa rasismin
ja syrjinnän torjumista ja tuomitsemista. Keinona voisi olla esimerkiksi
rasismin vastaisten hankkeiden vakiinnuttaminen.
b. Kohta 3.3. (sukupuolivaikutusten arviointi) on suppea. Sukupuolivaikutusten
arviointi koulutusjärjestelmän uudistamisprosesseissa on tärkeä uudistus.
SYL näkee, että todellisen tasa-arvon saavuttamiseksi sukupuolivaikutukset
on arvioitava myös muussa toiminnassa, mm. nuorisotyössä sekä koulujen
sisäisessä toiminnassa ja päätöksenteossa kaikilla koulutusasteilla.
c. Saavutettavuutta käsitellään vain kohdassa 5.3., harrastusten saavutettavuus.
SYL näkee kuitenkin, että saavutettavuus on syytä sisällyttää ohjelmaan
laajemmin. Nuorisotoiminnan ja koulutuksen saavutettavuudella lisätään
sekä nuorten osallistumista että yhdenvertaisuutta. Esteetön opiskelu korkea-
asteen oppilaitoksissa – ESOK -hanke on koonnut paljon hyviä toimenpiteitä
koulutuksen saavutettavuuden ja esteettömyyden parantamiseksi
(www.esok.fi).
7. Opintotuki
SYL esittää opintotukikohtaan (4.3.) lisättäväksi konkreettista keinoa, jolla voidaan
nopeuttaa valmistumista. Sairastuessaan opiskelijan tulisi siirtyä opintotuelta
sairauspäivärahalle, mikä estää häneltä opintojen suorittamisen. Tämä voi
aiheuttaa pitkiäkin katkoksia opinnoissa, ja paluu opintojen pariin voi olla vaikeaa.
Monesti sairas opiskelija olisi kuitenkin kykenevä pienimuotoiseen opiskeluun ja
se saattaisi myös edesauttaa toipumista. Pienimuotoisen opiskelun
mahdollistaminen sairauspäivärahalla olisi selkeä parannus tilanteeseen ja
lyhentäisi opiskelemattomuusjaksoja.
Kannatettavia esityksiä
SYL:n mielestä ohjelmaan on koottu monia erittäin hyviä ja tärkeitä toimenpiteitä.
Yllä mainittujen teemojen lisäksi toivomme erityisesti seuraavien kirjausten
toteutumista:
1.1. Kehitetään lasten ja nuorten kuulemista sekä heidän osallistumis- ja
vaikuttamismahdollisuuksiaan parantavia toimintamuotoja. Tavoitteena on lisätä
ja aktivoida osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon niin valtion- kuin
kuntatasolla voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

6. Sivu 6
1.2. Opetuksessa lisätään sisältöjä ja toimintatapoja, jotka tukevat osallistumista,
vaikuttamismahdollisuuksia sekä politiikan ja yhteiskunnallisen lukutaidon
kehittymistä.
OKM vastaa pääasiassa toimenpiteen toteutumisesta kouluissa.
4.3. Opintotuki sidotaan indeksiin 1.9.2014.
5.1. Nuorisolain edellyttämien nuorisopalvelujen toteutuksessa otetaan huomioon
mm. nuorten mahdollisuus liikkua palveluihin tarvittaessa myös julkisella
liikenteellä, sukupuolten tasa-arvo, kielilainsäädäntö ja kotouttaminen.
Tasavertaisia nuorisopalveluita toteutettaessa erityistä huomiota kiinnitetään
vammaisiin nuoriin, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluviin nuoriin
sekä etnisiin ryhmiin kuuluviin nuoriin.
6.1. Resursoidaan nuorten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä sekä niiden
toiminnan kehittämistä.
6.1. Yhteiskuntatakuuta toteutetaan yhdessä nuorten kanssa.
Koko kohta 6.3. Erilaiset oppimis- ja työllistymispolut. SYL toivoo ensimmäiseen
toimenpiteeseen lisäksi kirjattavan koulutusjärjestelmän sisällä tapahtuvan
aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen.
7.1. Itsenäistyvien nuorten asunto-olojen parantamiseksi huolehditaan
investointiavustusten riittävyydestä ja säilytetään vähintään niiden nykyinen taso.
7.1. Opiskelija-asuntojen saatavuutta parannetaan alkaen niistä paikkakunnista,
joissa tilanne on heikoin.
8.2. Tehostetaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi ja toisten
kunnioittamisen lisäämiseksi esim. KiVa-koulu-menetelmän, vertaissovittelun tai
muiden vastaavien menetelmien avulla. Kehitetään ja otetaan käyttöön menetelmiä
korkeakouluissa tapahtuvan kiusaamisen estämiseksi.
9.2. Lisätään palveluja nykyistä enemmän ennaltaehkäisevään työhön ja
opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäväksi. Kouluissa ja
oppilaitoksissa kiinnitetään huomiota terveydenhoitajien ja koulupsykologien
palveluiden riittävyyteen. Innostetaan kouluja ja oppilaitoksia perustamaan laaja-
alaisia hyvinvointiryhmiä, joissa on myös oppilaiden edustus mukana.
SYL toivoo lisäksi, että kirjaukseen lisätään opintopsykologien palvelujen
riittävyys korkea-asteella.
9.3. Kehitetään mielenterveyspalvelujen saatavuutta ja erityisesti matalan
kynnyksen palveluja.

7. Sivu 7
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry
Katri Korolainen-Virkajärvi Matti Parpala
puheenjohtaja pääsihteeri
Lisätiedot:
sosiaalipoliittinen sihteeri Sini Terävä (sini.terava@syl.fi, p. 041 515 2227)