Opetus- ja kulttuuriministeriö                                                 Lausunto                                   ...
Sivu 2Ensisynnyttäjien keski-ikä on kuitenkin alle 29 vuotta ja monet suomalaiset siisperustavat perheen ollessaan nuoriso...
Sivu 3                    siltä, että jollain osa-alueella ei ole edetty. Myös ajatus seurantaindikaattorien              ...
Sivu 43. Opinto-ohjaus     On hienoa, että perusopetuksen päättävien nuorten ohjaus on mukana ohjelmassa     (kohta 4.2.)....
Sivu 5               6. Yhdenvertaisuus                    Ohjelmaluonnokseen on koottu hyvin yhdenvertaisuutta edistäviä ...
Sivu 61.2. Opetuksessa lisätään sisältöjä ja toimintatapoja, jotka tukevat osallistumista,vaikuttamismahdollisuuksia sekä ...
Sivu 7Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ryKatri Korolainen-Virkajärvi                                         Matti Pa...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

SYL:n lausunto Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012–2015 luonnoksesta

10,207 views

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
10,207
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
9,220
Actions
Shares
0
Downloads
4
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

SYL:n lausunto Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012–2015 luonnoksesta

  1. 1. Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausunto Sivu 1 14.10.2011LAUSUNTO LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA 2012–2015 Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) kiittää mahdollisuudesta lausua Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012–2015 luonnoksesta. Ohjelma määrittää merkittävästi nuorisopoliittisia toimia tällä hallituskaudella mutta on keskeinen dokumentti myös esimerkiksi koulutuskentän kannalta. SYL ei lausunnossaan käsittele kaikkia esitettyjä toimenpiteitä vaan kommentoi lausuntoa yleisesti, esittää jonkin verran muutos- tai lisäysesityksiä sekä nostaa joitain yksittäisiä toimenpiteitä esiin. Yliopisto-opiskelijoiden järjestönä näkökulmamme on varsinkin yli 18-vuotiaissa nuorissa mutta lisäksi kommentoimme nuorisopolitiikan kokonaiskuvaa.Yleisiä huomioita ohjelmasta SYL kannattaa ohjelman arvopohjaa ja lähtökohtia. Osallisuus, arjen hallinta ja yhdenvertaisuus sekä nuorten itsenäisyyden tukeminen, aktiivinen kansalaisuus ja elinolojen parantaminen ovat keskeisiä kysymyksiä sekä nuorten itsensä että myös koko Suomen kehittämisen kannalta. SYL on erityisen tyytyväinen siihen, että ongelmien ennaltaehkäisy, yhdenvertaisuus ja nuorten oma osallistuminen ja aktiivisuus ovat vahvasti mukana ohjelmassa. Ohjelman johdantoon on erinomaisesti nostettu sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus, kestävä kehitys sekä köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy. SYL pitää näitä teemoja yksinä aikakautemme keskeisimmistä kysymyksistä ja näkee niiden myös limittyvän toisiinsa. Siksi SYL onkin pettynyt siihen, että toimenpiteissä näitä kolmea kokonaisuutta käsitellään loppujen lopuksi erittäin vähän. SYL toivoo, että ohjelmaan sisällytettäisiin vielä vahvemmin poikkihallinnollisuus myös mm. työelämä- ja ympäristöpäätösten ja - toimenpiteiden osalta. Nuorten tulevaisuutta määrittävät erittäin merkittävällä tavalla työelämän suunta ja muutokset sekä esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemisen onnistuminen. Ohjelma kattaa jo tällä hetkellä melko hyvin koko nuoruuden 29-vuotisen kirjon. Toisinaan ohjelmassa kuitenkin unohdetaan koko nuorisoikäluokan näkökulma. Esimerkiksi perheitä ja vanhempia koskevat kirjaukset ovat pitkälti lapsinäkökulmasta kirjoitettuja eivätkä kohtele vanhempia yksilöinä.
  2. 2. Sivu 2Ensisynnyttäjien keski-ikä on kuitenkin alle 29 vuotta ja monet suomalaiset siisperustavat perheen ollessaan nuorisolain mukaan nuoria. Vanhemmuus tuomukanaan uusia tarpeita ja kysymyksiä mutta näillä ihmisillä myös nuoruuteenliittyvät tarpeet säilyvät. Tämän näkökulman soisi sisällytettävän ohjelmaan.Ohjelmaan kirjatut ikäryhmä- ja hallinnonalataulukot ovat hyviä ja selkeitä. Ne onkuitenkin syytä käydä läpi vielä kertaalleen. Esimerkiksi ajatus siitä, ettäharrastusten sukupuolittuneisuus (kohta 3.2.) koskisi vain tyttöjä, on outo javanhakantainen. Poika balettitunnilla on edelleen harvinaisempi ja oudoksutumpikuin tyttö jääkiekkokaukalossa. Samaa ajattelun suppeus näkyy edellisessäkohdassa (3.1.), jossa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt on kirjattu koskemaanvain yli 18-vuotiaita nuoria, vaikka seksuaalisuutensa kanssa painiminen voikouluiässä olla vielä haastavampaa kuin täysi-ikäisenä.SYL ymmärtää erittäin hyvin ohjelman strategiset painopisteet ja sen, että ne kaikkion haluttu sisällyttää ohjelmaan. Nykyisellään ohjelma on kuitenkin laaja jatoimenpiteitäkin on sata. Edellisen ohjelman arvioinnissa nousi vahvasti esilleheikkoutena toimenpiteiden liian suuri määrä sekä priorisoimattomuus. Vaikkatoimenpiteiden määrä on saatu pudotettua kolmannekseen edellisestä, onkirjauksia edelleen paljon eikä niitä ole lainkaan priorisoitu.SYL näkee, että tulevan ohjelmakauden keskeisimmät kysymykset ovat seuraavat:• Nuorten aktiivinen kansalaisuus ja osallistuminen. Nuorisopoliittiset toimet jäävät puolitiehen, jos niitä kohdistetaan nuoriin ylhäältä alaspäin. Nuorten on saatava itse tehdä, päättää ja myös kantaa vastuuta sekä omasta elämästään että ympärillään tapahtuvista asioista. Myös suomalaisen päätöksenteon kannalta on välttämätöntä, että nuoret osallistuvat, tuntevat tulevansa kuulluiksi ja todella pääsevät vaikuttamaan asioihin.• Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret on saatava mukaan yhteiskuntaan. Syrjäytymisen inhimillinen ja taloudellinen hinta on yksinkertaisesti liian korkea, minkä lisäksi syrjäytymisen vaikutukset näkyvät sukupolvien päähän: heikko-osaisuus siirtyy sukupolvelta toiselle, minkä vuoksi on välttämätöntä katkaista kehitys tässä vaiheessa.• Yhdenvertaisuus. Suomessa on edelleen paljon yhdenvertaisuusongelmia: rasismi, vähemmistöjen syrjintä, työelämän tasa-arvo-ongelmat, tuloerot, koulutuksen periytyvyys ja sukupuolittunut segregaatio. Rakenteellisiin ongelmiin on välttämätöntä puuttua. Tämän lisäksi Suomi tarvitsee SYL:n mielestä asenneilmapiirin muutoksen, jossa nuoret ovat avainasemassa.SYL on tyytyväinen siihen, että ohjelmaan on jo alusta alkaen otettu mukaanarviointi. Vuosittaisten arviointien ajoittaminen niin, että niitä voidaan hyödyntääbudjettivalmistelussa, on erittäin hyvä ehdotus. SYL toivookin, että budjetteihinsaadaan tulevina vuosina sisällytettyä rahaa ohjelman toteuttamiseksi, jos näyttää
  3. 3. Sivu 3 siltä, että jollain osa-alueella ei ole edetty. Myös ajatus seurantaindikaattorien valmistelusta ja valinnasta on hyvä ja kannatettava. Tämän lisäksi toivomme, että myös tämän ohjelmakauden lähestyessä loppuaan kuullaan edelliskertaiseen tapaan järjestöjen ajatuksia ohjelman toteutumisesta. SYL tiedostaa valtion- ja kunnallistalouden tiukan tilanteen. Olemme kuitenkin hieman huolissamme siitä, voidaanko ohjelma toteuttaa ilman kunnon resursseja. Toivottavasti lapsi- ja nuorisopolitiikka on sen verran korkealla hallituksen prioriteeteissa, että ohjelman toteuttamiseen löytyy hallituskauden mittaan myös lisärahoitusta. SYL esittää myös pohdittavaksi ajatuksen siitä, että toimenpiteisiin kirjattaisiin selkeästi se, mitkä niistä vaativat lisärahoitusta, mitkä hoituvat ilman rahallista panosta ja mihin on jo varattu rahoitus.Lisäys- tai muutosesityksiä ohjelmaan Kommentoimme alla muutamaa ohjelman keskeistä kokonaisuutta, joita haluaisimme täydentää. 1. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. SYL esittää, että ohjelmaan lisätään uusi kohta työurien pidentämisestä ja huoltosuhteesta. SYL:n mielestä tulevina vuosina tehtävät päätökset työurien pidentämisestä ja huoltosuhteen heikkenemisen kustannuksista ovat niin merkittäviä nuorten kannalta, että niitä on syytä käsitellä ohjelmassa. Nuorilla on edessään vuosikymmeniä työelämässä eikä ole lainkaan yhdentekevää, millaisessa työympäristössä ja millä ehdoin työtä tehdään. Nuorten on myös itse oltava mukana työelämää koskevassa päätöksenteossa. SYL esittää teeman alle kahta toimenpidettä: a. Nuoriso- ja opiskelijajärjestöt osallistetaan tasavertaisina neuvottelukumppaneina koko työuran aikaisia kehittämistoimia koskevaan päätöksentekoon. b. Huoltosuhteen heikkenemisestä syntyvät kustannukset jaetaan tasapuolisesti erikokoisten ikäluokkien kesken. 2. Koulutuksen tasa-arvo SYL on tyytyväinen siihen, että koulutuksen tasa-arvo on nostettu yhdeksi strategisista tavoitteista (kohta 4). Koulutuksen periytyvyyden vähentäminen on tärkeää yhdenvertaisuuden kannalta mutta sen avulla saadaan myös luovuutta ja osaamista paremmin hyödynnettyä, kun nuoret uskaltavat hakeutua itseään kiinnostavalle alalle taustasta riippumatta. Sama pätee koulutuksen ja työelämän sukupuolittuneen segregaation purkuun. SYL toivookin, että segregaatio otetaan yhdeksi koulutuksen tasa-arvon teemoista. Periytyvyyden ja segregaation purku vaativat systemaattista ja poikkihallinnollista työtä jo lapsuudesta lähtien. Olennaisessa osassa on opinto-ohjaus.
  4. 4. Sivu 43. Opinto-ohjaus On hienoa, että perusopetuksen päättävien nuorten ohjaus on mukana ohjelmassa (kohta 4.2.). SYL näkee kuitenkin, että pelkkä perusasteen opinto-ohjauksen kehittäminen ei riitä. Nuorten koulutuksen ja työllistymisen, oikean alavalinnan sekä myös periytyvyyden ja segregaation purun kannalta on tärkeää, että nuori saa laadukasta ja kattavaa opinto-ohjausta koko koulutuspolkunsa ajan, myös toisella asteella ja korkeakoulussa. Lisäksi SYL esittää, että mukaan ohjelmaan otetaan myös työttömille nuorille tarjottava opinto-ohjaus.4. Henkilökunnan täydennyskoulutus SYL on tyytyväinen siihen, että lasten ja nuorten parissa työskentelevien täydennyskoulutus on otettu mukaan ohjelmaan (kohdat 3.1. ja 10.2.). Kohtaan 10.2. on jo kattavasti listattu teemoja, joista täydennyskoulutusta tarvitaan. SYL haluaisi lisätä listaan omina kohtinaan rasismin vastaisuuden sekä ympäristötietoisuuden. Molemmat ovat nuorten kannalta olennaisia teemoja, joista henkilökunnalla ei välttämättä ole riittäviä tietoja. SYL toivoo, että täydennyskoulutusta laajennetaan koskemaan myös perheiden kanssa työskenteleviä. Nuorten aikuisten kannalta on tärkeää, että esimerkiksi vanhemmuutta harkitseva vammainen, homopari tai itsellinen nainen saavat tarvitsemansa tuen eivätkä kohtaa ennakkoluuloja. Lisäksi maahanmuuttaja- perheiden tarvitsema erityistuki tulisi olla mukana täydennyskoulutuksessa.5. Vanhemmuus SYL:n mielestä ohjelmaan on hyvä lisätä kaksi uutta toimenpidettä, joilla tuetaan vanhemmuutta: a. Opintotukeen palautetaan huoltajakorotus. Korkeakouluopiskelijoista noin 10 %:lla on huollettavinaan alaikäisiä lapsia. Opiskelijaperheistä noin 60 % elää köyhyysrajan alapuolella. Konkreettinen keino vähentää köyhyyttä ja tukea vanhemmuutta opiskeluaikana olisi palauttaa opintotukeen 145 euron huoltajakorotus. b. Vanhemmuuden kustannusten jakaminen tasan kaikkien työnantajien kesken ja perhevapaiden jakaminen 6+6+6-mallin mukaisesti. Vanhemmuuden kustannusten kasautuminen äidin työnantajalle näkyy konkreettisesti monen nuoren naisen elämässä: vakituisiin töihin ei raskauden pelossa palkata. Vanhemmuuden kustannusten tasainen jako olisi tasa-arvoista ja parantaisi merkittävästi nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla. Perhevapaiden nykyistä tasaisempi jako parantaisi myös nuorten naisten työelämäasemaa mutta varsinkin se parantaisi isien oikeutta tasa-arvoiseen vanhemmuuteen.
  5. 5. Sivu 5 6. Yhdenvertaisuus Ohjelmaluonnokseen on koottu hyvin yhdenvertaisuutta edistäviä toimia. SYL toivoo kuitenkin kolmea lisäystä: a. Kohdassa 2.1. käsitellään rasismia, syrjintää ja suvaitsemattomuutta. Esitetyt toimenpiteet ovat hyviä mutta SYL toivoo mukaan vielä vahvempaa rasismin ja syrjinnän torjumista ja tuomitsemista. Keinona voisi olla esimerkiksi rasismin vastaisten hankkeiden vakiinnuttaminen. b. Kohta 3.3. (sukupuolivaikutusten arviointi) on suppea. Sukupuolivaikutusten arviointi koulutusjärjestelmän uudistamisprosesseissa on tärkeä uudistus. SYL näkee, että todellisen tasa-arvon saavuttamiseksi sukupuolivaikutukset on arvioitava myös muussa toiminnassa, mm. nuorisotyössä sekä koulujen sisäisessä toiminnassa ja päätöksenteossa kaikilla koulutusasteilla. c. Saavutettavuutta käsitellään vain kohdassa 5.3., harrastusten saavutettavuus. SYL näkee kuitenkin, että saavutettavuus on syytä sisällyttää ohjelmaan laajemmin. Nuorisotoiminnan ja koulutuksen saavutettavuudella lisätään sekä nuorten osallistumista että yhdenvertaisuutta. Esteetön opiskelu korkea- asteen oppilaitoksissa – ESOK -hanke on koonnut paljon hyviä toimenpiteitä koulutuksen saavutettavuuden ja esteettömyyden parantamiseksi (www.esok.fi). 7. Opintotuki SYL esittää opintotukikohtaan (4.3.) lisättäväksi konkreettista keinoa, jolla voidaan nopeuttaa valmistumista. Sairastuessaan opiskelijan tulisi siirtyä opintotuelta sairauspäivärahalle, mikä estää häneltä opintojen suorittamisen. Tämä voi aiheuttaa pitkiäkin katkoksia opinnoissa, ja paluu opintojen pariin voi olla vaikeaa. Monesti sairas opiskelija olisi kuitenkin kykenevä pienimuotoiseen opiskeluun ja se saattaisi myös edesauttaa toipumista. Pienimuotoisen opiskelun mahdollistaminen sairauspäivärahalla olisi selkeä parannus tilanteeseen ja lyhentäisi opiskelemattomuusjaksoja.Kannatettavia esityksiä SYL:n mielestä ohjelmaan on koottu monia erittäin hyviä ja tärkeitä toimenpiteitä. Yllä mainittujen teemojen lisäksi toivomme erityisesti seuraavien kirjausten toteutumista: 1.1. Kehitetään lasten ja nuorten kuulemista sekä heidän osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiaan parantavia toimintamuotoja. Tavoitteena on lisätä ja aktivoida osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon niin valtion- kuin kuntatasolla voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.
  6. 6. Sivu 61.2. Opetuksessa lisätään sisältöjä ja toimintatapoja, jotka tukevat osallistumista,vaikuttamismahdollisuuksia sekä politiikan ja yhteiskunnallisen lukutaidonkehittymistä.OKM vastaa pääasiassa toimenpiteen toteutumisesta kouluissa.4.3. Opintotuki sidotaan indeksiin 1.9.2014.5.1. Nuorisolain edellyttämien nuorisopalvelujen toteutuksessa otetaan huomioonmm. nuorten mahdollisuus liikkua palveluihin tarvittaessa myös julkisellaliikenteellä, sukupuolten tasa-arvo, kielilainsäädäntö ja kotouttaminen.Tasavertaisia nuorisopalveluita toteutettaessa erityistä huomiota kiinnitetäänvammaisiin nuoriin, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluviin nuoriinsekä etnisiin ryhmiin kuuluviin nuoriin.6.1. Resursoidaan nuorten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä sekä niidentoiminnan kehittämistä.6.1. Yhteiskuntatakuuta toteutetaan yhdessä nuorten kanssa.Koko kohta 6.3. Erilaiset oppimis- ja työllistymispolut. SYL toivoo ensimmäiseentoimenpiteeseen lisäksi kirjattavan koulutusjärjestelmän sisällä tapahtuvanaiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen.7.1. Itsenäistyvien nuorten asunto-olojen parantamiseksi huolehditaaninvestointiavustusten riittävyydestä ja säilytetään vähintään niiden nykyinen taso.7.1. Opiskelija-asuntojen saatavuutta parannetaan alkaen niistä paikkakunnista,joissa tilanne on heikoin.8.2. Tehostetaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi ja toistenkunnioittamisen lisäämiseksi esim. KiVa-koulu-menetelmän, vertaissovittelun taimuiden vastaavien menetelmien avulla. Kehitetään ja otetaan käyttöön menetelmiäkorkeakouluissa tapahtuvan kiusaamisen estämiseksi.9.2. Lisätään palveluja nykyistä enemmän ennaltaehkäisevään työhön jaopiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäväksi. Kouluissa jaoppilaitoksissa kiinnitetään huomiota terveydenhoitajien ja koulupsykologienpalveluiden riittävyyteen. Innostetaan kouluja ja oppilaitoksia perustamaan laaja-alaisia hyvinvointiryhmiä, joissa on myös oppilaiden edustus mukana.SYL toivoo lisäksi, että kirjaukseen lisätään opintopsykologien palvelujenriittävyys korkea-asteella.9.3. Kehitetään mielenterveyspalvelujen saatavuutta ja erityisesti matalankynnyksen palveluja.
  7. 7. Sivu 7Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ryKatri Korolainen-Virkajärvi Matti Parpalapuheenjohtaja pääsihteeriLisätiedot:sosiaalipoliittinen sihteeri Sini Terävä (sini.terava@syl.fi, p. 041 515 2227)

×