Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) 6.9.2012 antama lausunto koskien yliopistolain 49 §:n väliaikaista muuttamista, käytännössä yliopistoindeksi jäädyttämistä vuodeksi 2013. Lausunnossaan SYL toi esiin, että perusrahoitukseen suuntautuvat leikkaukset kohdentuvat todennäköisimmin koulutukseen, mikä vaarantaa koulutuksen laadun ja laadun kehittämisen. Tutkimukseen ja koulutukseen panostaminen on tärkeää myös laskusuhdanteessa, sillä juuri korkea koulutus on keskeinen kasvutekijä ja tuottavuuden lähde talouden muutosvaiheissa. SYL myös kritisoi leikkausta hallitusohjelman vastaiseksi ja vuoden 2009 yliopistouudistuksen yhteydessä annettujen lupausten rikkomisesta.

1. Lausunto
6. syyskuuta 2012
Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi yliopistolain 49 §:n väliaikaisesta
muuttamisesta
Osana pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaisia valtiontalouden tasapainottamis-
toimia valtioneuvosto ehdottaa yliopistolain 49 §:n muuttamista siten, että po. pykälän 2. momenttia ei
sovellettaisi vuonna 2013. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry lausuu ehdotuksesta seuraavaa:
Leikkaukset yliopistojen perusrahoitukseen näkyvät suorimmin ja välittömimmin koulutuksessa, sillä
tutkimustoiminnan pitkäjänteinen rahoitus mukautuu hankalasti nopeisiin budjettimuutoksiin. Samoin
tutkimusrahoituksesta suuri osa tulee ulkopuolisista lähteistä, kun taas koulutustoimintojen rahoitus on
suoraan riippuvainen perusrahoituksesta. Koulutukseen kohdistuvat leikkaukset yhdistettynä nostettuihin
aloituspaikkatavoitteisiin muodostaa monilla koulutusaloilla varteenotettavan uhan koulutuksen laadulle ja
laadun kehittämiselle, juustohöylä-leikkausten vuoksi niilläkin aloilla joita aloituspaikkalisäykset eivät
suoraan koske.
Koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen on tärkeää myös ja etenkin vaikeina taloudellisina aikoina.
Tieteeseen ja korkeaan koulutukseen sekä niistä kumpuaviin innovaatioihin panostaminen on investointi
tulevaisuuteen ja kasvua tukeva toimenpide. Tutkimusten mukaan korkea koulutus on keskeinen
kasvutekijä talouden muutosvaiheissa, kuten taantumassa ja siitä toipumisessa, sillä korkeakoulutetut
mukautuvat hyvin tuotanto- ja toimintatapojen muutoksiin sekä edistävät myös muiden työntekijöiden
muutosvalmiuksia. Samoin korkeampi koulutus parantaa tutkimusten mukaan työntekijöiden tuottavuutta,
joka on ikäluokkien pienetessä tulevaisuuden talouskasvun keskeisimpiä lähteitä. Vihdoin, tutkimusten
mukaan korkeakoulutus ja erityisesti sen laatu selittävät suuren osan OECD-maiden talouskasvun eroista.
Näin ollen kansantaloudellisesta näkökulmasta korkeakoulutuksesta leikkaaminen on kilpailuedun
luovuttamista muille maille. Tämä on vastoin hallituksen sekä kasvu- että kilpailukykypolitiikkaa, jotka
vielä hallitusohjelmassa oli nostettu yhdeksi hallituksen painopistealueeksi.
On valitettavaa ja epäjohdonmukaista, että valtioneuvosto ehdottaa leikkauksia koulutussektorille ja siten
toimii vastoin omaa sekä hallitusohjelmassa että koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa
vedettyä linjaansa nostaa Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Yhtä lailla on
paheksuttavaa, että siinä missä yliopistolain säätämisen yhteydessä 2009 eräs keskeinen lupaus valtio-
vallalta oli turvata yliopistojen resurssien säilyminen, on hallitus lipeämässä lupauksesta jo toisen kerran
peräjälkeen, minkä johdosta yliopistoindeksi on siis pian ollut jäädytettynä puolet olemassaoloajastaan.
Edellä mainituin perustein SYL vastustaa hallituksen ehdotusta yliopistoindeksin jäädyttämisestä.
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry.
Jarno Lappalainen Matti Parpala
puheenjohtaja pääsihteeri
Lisätietoja: koulutuspoliittinen sihteeri Jarmo Kallunki, etunimi.sukunimi@syl.fi, 041 515 2230