Tapio Bergholm: Kansaneläkkeen ja työeläkkeen rinnakkaiselo Suomessa – Eläkepommi 1972. Esitys Turvaa elämän eri vaiheissa – Kansaneläke 80 vuotta -juhlaseminaarissa 24.5.2017.

1. KANSANELÄKKEEN JA
TYÖELÄKKEEN RINNAKKAISELO
SUOMESSA – ELÄKEPOMMI 1972
Kansaneläke 80-vuotta juhlaseminaari
Tapio Bergholm, dosentti, erikoistutkija, SAK

2. SUOMEN AMMATTIJÄRJESTÖ 1907,
SUOMI 1917 JA KELA 1937
 Vaikuttaa siltä että 7-on hyvä vuosiluku aloittaa kestävä
toiminta
 Työmarkkinajärjestöt olivat ratkaisevasti mukana vuonna
1947, kun ensimmäinen viritelmä lapsilisästä oli osa syksyn
palkkaratkaisua
➤ Suomen Työnantajain Keskusliiton (STK) tavoitteena
palkankorotusvaatimusten hillintä
➤ Suuren sekaannuksen jälkeen vuosien 1945-1948 Eduskunta ja
Pekkalan hallitus saivat melkein viimeisenä saavutuksenaan
yleisen lapsilisälain kesällä 1948

3. KUINKA KESKEISTÄ ON ELÄKEPOLITIIKKA?
 Kansaneläkelaki 1956 Tyyne Leivo-Larssonin (SDP/myöhemmin
TPSL) poliittisen uran suurin saavutus
 Kansaneläkelaki 1956 oli Eduskunnan ratkaisu, jossa STK ja SAK
jäivät sivuraiteelle
 Työeläkelait vuonna 1961 eduskuntaenemmistö liitossa STK:n ja
SAK:n kanssa
 Vuosi 1961 ei alkuräjähdys vaan Suomen työmarkkinajärjestöjen
ja valtiovallan kaksoissidoksen varmistanut jälkilenkki

4. ELÄKEVÄESTÖN KASVU LISÄÄ
ELÄKEPOLITIIKAN PAINOARVOA
1960 1965 1970 1975
Yli 65-vuotiaat 327 500 369 800 427 500 508 600
Osuus väestöstä 7,4 % 8,0 % 9,3 % 10,8 %

5. UKK-TUPO – VÄHEMMISTÖHALLITUS =
ELÄKEPOMMI
 Työehtosopimusten vähimmäispalkka nousi vuonna 1971 UKK-
sopimuksen mukaisesti 300 markkaan
 Eläkeuudistus vireille
 Vuoden 1972 ennenaikaisten eduskuntavaalien jälkeen SDP:n,
Keskustapuolueen ja SKDL:n eläkeläisjärjestöt vetosivat
vähimmäispalkkaa vastaavan eläketurvan saamiseksi
 Paasion sosialidemokraattinen vähemmistöhallitus lähti asialle,
mutta oikeisto- ja vasemmisto-oppositio nostivat panoksia

6. Sosiaali- ja terveysministeri
Osmo Kaipaisen dilemma
 Osmo Kaipainen SDP:n puoluetoimikunnassa 13.4.1972
Jos me menemme esittämään 50 markan korotusta
eläkkeisiin, niin summa nousee 100 markkaan. Jos me
esitäisimme 20 markan korotusta, niin lopullinen
korotusesitys voisi pysähtyä johonkin 50 markan seutuville.

7. ELÄKEMATEMATIIKAN PIKAKURSSI
Hallitusneuvottelut 109 miljoonaa markkaa
Puolueneuvottelut 123 miljoonaa markkaa
Lakiesitys
215-230 miljoonaa
markkaa
Eduskunnan päätös
600-660 miljoonaa
markkaa
Matti Savolan ja
Jaakko Pajulan arvio 965 miljoonaa markkaa
kokonaiskuluista

8. Niilo Hämäläinen vaati omaisuuden luovutusveroa
Palkkatyöläisessä 6.7.1972 Hämäläinen jyrisi:
Jos omistavien luokkien hyväksi halutaan tehdä
tulonsiirtoja, löytyy minun mielestäni vain yksi tepsivä lääke
niiden rahoittamiseksi: säädetään omaisuuden luovutusvero,
jonka tulee koskea yhtäläisesti myös maatalous- ja
metsäomaisuutta ja maan ansiotonta arvonnousua.
Omistajat maksavat omistaan eikä rahoja kiskota työläisten
litteistä palkkapusseista.

9. ELÄKEPOLIITTINEN UMPIKUJA –
EDUSKUNTA VASTAAN PRESIDENTTI
 Vain kolme kansanedustajaa uskalsi äänestää vastaan
 Paasion hallitus umpikujassa. Kallis uudistus ilman rahoitusta
 Kekkonen päiväkirjalleen: Johannes Virolainen ei osaa laskea
 Presidentti raivosi Suomen Kuvalehden Liimataisena
Jos kysyy keneltä tahansa kansanedustajalta, että miten nuo
600 miljoonaa voidaan kerätä veronmaksajilta, on rehellisen
miehen vastaus: ei mitenkään, ei niitä voida saada kokoon.

10. STK, MTK JA SAK PURKAVAT POMMIN
KEKKOSEN MÄÄRÄYKSESTÄ
 Presidentti Kekkonen neuvottelee Kaipaisen, STK:n
toimitusjohtaja Timo Laatusen, MTK:n puheenjohtajan Veikko
Ihamuotilan ja SAK:n puheenjohtajan Niilo Hämäläisen kanssa
 STK-MTK-SAK löytävät ratkaisumallin
 Kekkonen jätti kalliin eläkeuudistuslain vahvistamatta
 Sorsan enemmistöhallitus ja Eduskunta hyväksyvät noin 270
miljoonan markan eläkeratkaisun

11. AILAHTELEVA EDUSKUNTA
 Keskustapuolueen tasaeläkemalli saman eduskunnan
käsiteltävänä samana vuonna
➤ torjutaan toukokuussa 1972 (keskustapuolueen
välikysymys)
➤ hyväksytään kesäkuussa 1972
➤ hylätään syksyllä 1972 (SKDL:n, SMP:n ja Kristillisten
välikysymys)

12. ELÄKEPOMMIN NOUSU JA TUHO
 Eduskunta jäi jalkoihin ja Suomen nelikantainen
toimintatapa vahvistui, kun hädän hetkellä presidentti,
pääministeri ja sosiaali- ja terveysministeri turvautuivat
STK:n, MTK:n ja SAK:n apuun
 Poikkeuksellista oli, että nelikanta muodostui vain
presidentistä (valtiovalta), STK:sta (työnantajat), MTK:sta
(maanviljelijät) ja SAK:sta (palkkatyöläiset)
 Ylieläkeongelman vuoksi ansiotasoindeksi tulilinjalle
 Kuusi – Pajula – Pentikäinen (KPP) sopu vuodelta 1971
mutkan kautta valmiiksi?

13. AIHEESTA ENEMMÄN:
 Urho Kekkosen päiväkirjat 1969-1974
 Tapio Bergholm: Sopimusyhteiskunnan synty I (2005) ja II (2007)
 Tapio Bergholm: Kohti tasa-arvoa (2012)
 Tapio Bergholm: Kaksoissidoksen synty (2015)
 Matti Hannikainen ja Jussi Vauhkonen: Ansioiden mukaan (2012)
 Kai Häggman: Suurten muutosten Suomessa (1997)
 Markku Mansner: Suomalaista yhteiskuntaa rakentamassa (1990)
 Heikki Niemelä: Suomen kokonaiseläkejärjestelmän muotoutuminen (1988)