Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Toimintamallin kuvaus

85 views

Published on

Suomen metsäkeskuksen ja Tapio Oy:n 29.8.2018 Porissa järjestämän Kulotus Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeena koulutuksen materiaalia.
Toimintamalli Metsien monimuotoisuutta edistävä kulotus –luonnonhoitohankkeille, Suomen metsäkeskus

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Toimintamallin kuvaus

  1. 1. Toimintamalli Metsien monimuotoisuutta edistävä kulotus –luonnonhoitohankkeille Suomen metsäkeskus 2018 (Tuli takaisin metsiin –hanke) Tausta Yksityismetsässä tapahtuvaan hallittua tulenkäyttöä voidaan tukea Kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain 21 §:n perusteella metsäluonnon hoitohankkeessa. Tulenkäyttö voi tulla kyseeseen kahdessa eri luonnonhoitohankkeen hanketyölajissa (1 ja 3). 1-työlajin hankkeessa tehdään monilla erilaisilla menetelmillä monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen hoitoa. Tuli on tietyissä tapauksissa, esimerkiksi harjujen paahderinteillä, sopiva menetelmä elinympäristön hoitoon. Elinympäristön hoitohankkeen sisältönä voi olla esimerkiksi paahdeympäristön hakkuu ja luonnonhoidollinen kulotus. 3-työlajin hankkeen toteutuksessa kyse on aina kulottamisesta, jonka tavoitteena on metsien monimuotoisuuden edistäminen. Tämä toimintamalli koskee ainoastaan 3-työlajin eli Metsien monimuotoisuutta edistävä kulotus -luonnonhoitohankkeiden toteutusta. Tarkoituksena on edistää 3-työlajin kulotus-luonnonhoitohankkeiden toteutumista määrittelemällä niitä koskevia käytäntöjä. Luonnonhoitohankkeet toteutetaan rahoituslain 23§:ssä kuvatun hankehaku-menettelyn mukaisesti. Tulen käytön edistämiseen liittyvät pykälät Kemera-laissa 21 § Metsäluonnon hoitohankkeet Tukea voidaan myöntää: 1) usean tilan alueelle ulottuviin, monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöihin sekä metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistamiseen; 3) metsien monimuotoisuutta edistävään kulotukseen; 23 § Hankehaku Metsäluonnon hoitohankkeen tuensaajat valitaan hankehaun perusteella. Metsäkeskus asettaa tällöin määräajan tuen hakemiseen. Hankehakuja voi olla enintään kolme vuodessa. Metsäkeskuksen on tarkoituksenmukaisessa laajuudessa tiedotettava 1 momentissa tarkoitettujen tukien hakumahdollisuudesta, hankkeiden valintaperusteista ja hakemisessa noudatettavasta muusta menettelystä sekä tukien myöntämisen pääasiallisista edellytyksistä ja ehdoista. Valintaperusteista ja -menettelystä voidaan tarvittaessa antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
  2. 2. Metsien monimuotoisuutta edistävä kulotus Monimuotoisuutta edistävän kulotuksen tarkoituksena on lisätä puuntuotannollisin tavoittein hoidettavilla metsäkuvioilla monimuotoisuudelle arvokkaita metsän rakennepiirteitä, kuten palanutta puuta, maata ja lahopuuta. Kulotus parantaa metsäpaloista riippuvaisen, harvinaistuneen lajiston elinmahdollisuuksia. Samalla kulotuksesta on metsänhoidollisia hyötyjä, sillä sen avulla voidaan parantaa kasvupaikan ravinne- ja lämpöolosuhteita sekä metsän uudistamistulosta. Kohteiden valinta ja valmistelu Kulotuskohteiksi valitaan kivennäismaalla sijaitsevia, tuoreen tai kuivahkon kankaan kasvupaikkaluokkien metsäkuvioita. Metsänhoidollisesti ne ovat tasa-ikäisrakenteisen metsän kasvatusmenetelmän mukaisesti päätehakattuja leimikoita. Poltettavaksi sopivan alueen laajuuden tulee olla vähintään 2 hehtaaria. (Metsien monimuotoisuutta edistävä kulotus -luonnonhoitohankkeen kohdevalinta eroaa Elinympäristöjen hoito- ja kunnostus -luonnonhoitohankkeissa tulen avulla hoidettavien kohteiden valinnasta. Elinympäristön hoidossa tulenkäyttö on tarpeen esimerkiksi karujen harjumetsien hoidossa). Paloriippuvaisen lajiston suojelun perusteella hankkeiden toteutuksessa suositaan kohteita, jotka Metsähallituksen palojatkumoalueiden tuntumassa tai alueella, jossa yksityismetsässä on katkeamaton kulotusperinne. Jatkumolla on merkitystä esimerkiksi metsäpaloympäristöissä lisääntyville eliöille. Esimerkiksi paloalueiden kovakuoriaisten tiedetään kykenevän suuntaamaan kohti uutta paloaluetta jopa kymmenien kilometrien päästä. Kulotuskohteeksi ei valita leimikkoa, jolla on metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö (10§), muun kuin paloriippuvaisen uhanalaisen lajin esiintymä tai pinta- tai pohjavesien suojelun kannalta herkkä alue. Kulotusalueella myöskään saa kulkea sähkö-, puhelin- tai muuta ilmalinjaa. Kulotuksessa poltetaan suurin osa päätehakatun leimikon hakkuutähteestä, osa humuskerroksesta sekä leimikolle jätetty säästöpuuryhmä (hyvin laajoilla hakkuualueilla voi olla useampia säästöpuuryhmiä). Metsänhoidon suositusten mukaan kulotusalueelle on tarkoituksenmukaista kohdentaa tavanomaista runsaampi säästöpuusto. Tavanomaisesti uudistushakkuualueille jätetään luonnonhoidon laadunseurannan mukaan eläviä säästöpuita noin 10 kpl ja 3m3 hehtaaria kohden. Tavoiteltavien monimuotoisuusvaikutusten saavuttamiseksi kulotettavan alueen säästöpuuryhmässä tulee olla vähintään 10m3 puuta. Ryhmän puustossa tulee pyrkiä monipuolisuuteen ja säästää ensisijaisesti vallitsevan latvuskerroksen järeitä puita. Kemera-asetuksen (594/2015) 28 §:n mukaan maanomistajalle voidaan maksaa korvaus poltettavan säästöpuuryhmän puustosta. Maanomistajalle korvataan 10 kpl/ha ylittävä osuus palaneelle alueelle jäävästä säästöpuustosta keskikantohinnan ja säästöpuiden keskimääräisen tilavuuden mukaan. Tarkoituksena on kannustaa maanomistajia tavanomaista selvästi runsaampaan säästöpuiden määrään. Kulotettavan leimikon säästöpuut keskitetään yhteen tai useampaan ryhmään, joka merkitään ennen hakkuuta maastoon kuitunauhoin. Säästöpuuryhmä sijoitetaan riittävän kauas (vähintään 30 m) teistä ja aukon reunasta, jotta mahdollisesti kaatuvat puut eivät yllä tielle tai aukon ulkopuolelle. Kulotuskohteelta ei kerätä hakkuutähteitä. Polttoa varten säästöpuuryhmän läheisyydessä olevat hakkuutähteet siirretään puunkorjuun yhteydessä palokuormaksi säästöpuuryhmän sisälle, jolloin ryhmän poltto onnistuu paremmin. Metsänhoitosuositusten mukaisesti leimikolle jätetään säästöpuiksi poltettavan ryhmän lisäksi myös yksittäiset monimuotoisuudelle erityisen arvokkaat puut, kuten järeät haavat.
  3. 3. Poltettu säästöpuuryhmä on metsänhoidollisesti kuin mikä tahansa säästöpuuryhmä, sitä ei käsitellä metsätaloustoimin. Kulotuksen jälkeen tulen eriasteisesti vaurioittamat säästöpuut jäävät paikalleen kasvamaan/lahoamaan tarjoten pienelinympäristöjä mm. paloriippuvaiselle sekä lahopuulajistolle. Monimuotoisuutta edistävä kulotus -luonnonhoitohankehaun valmistelu Metsäkeskuksessa kulotus-luonnonhoitohankehakua valmistelee elinkeinopalveluiden metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja tai luonnonhoidon asiantuntija. Hän valitsee hankehakuun tulevat kulotuskohteet niiden sopivuuden (ks. yllä) sekä hankehaun valmisteluun ja hankkeen toteutukseen käytettävissä olevan resurssin perusteella. Kun yksityinen maanomistaja toivoo, että hänen metsässään tehdään kulotus Kemera-luonnonhoitohankkeena, maanomistaja tai häntä edustava metsäorganisaatio esittää metsäkeskukselle hankealoitteen kulotus-luonnonhoitohankkeen toteutuksesta liittäen aloitteeseen tiedon, mistä kohteesta on kyse. Jos kohde on luonnonhoitohankkeeseen sopiva ja palvelualueella tulossa kulotusta koskevan luonnonhoitohankkeen haku, esitetyn kohteen toteutus voidaan liittää osaksi hankehakua. Metsäkeskus pyrkii myös omalla toiminnallaan edistämään sopivien kulotuskohteiden löytymistä suunnitteilla oleviin hankehakuihin. Kohteita haettaessa hyödynnetään esimerkiksi metsänkäyttöilmoituksia, joiden perusteella voidaan tehdä yhteydenottoja maanomistajiin. Suunnitteilla olevaa kulotus-luonnonhoitohanketta markkinoidaan kyselemällä maanomistaja- ja toimijaverkostoilta kiinnostusta ja kohteita hankkeen toteutukseen. Metsäkeskuksella on lain mukaan mahdollisuus järjestää vuosittain kolme luonnonhoitohankehakua. Kulotus-luonnonhoitohankkeet valmistellaan ensisijaisesti vuoden viimeiseen tai ensimmäiseen hankehakuun siten, että hankkeeseen kuuluvan kulotuksen / kulotusten toteutus on mahdollista tehdä seuraavan vuoden keväällä. Sääolosuhteiden vuoksi kulotuksen toteutusta saatetaan joutua siirtämään seuraavaan vuoteen, mutta ei sen myöhemmäksi. Tällöin kohde jää toteuttamatta ja hanke korvaa ainoastaan kohteen valmistelusta aiheutuneet kustannukset. Säästöpuukorvaus maksetaan ainoastaan toteutuneilta kulotusalueilta. Kulotuksesta kiinnostuneita metsänomistajia ja sopivia kohteita etsitään neuvotellen alueen toimijoiden ja metsänomistajien kanssa. Sopivan kohteen löydyttyä metsänomistajalta haetaan kirjallinen suostumus kulotuksen toteuttamisesta. Metsänomistajan kanssa sovitaan leimikolle jätettävästä säästöpuuryhmästä ja ryhmä merkitään maastoon kuitunauhoin. Metsänomistajan kirjallisessa suostumuksessa kuvataan kulotustoimenpiteet ja suostumuksen liitteenä on kartta kulotusalueesta, johon on myös merkitty säästöpuuryhmän sijainti. Metsäkeskus varmistaa, että toteutukseen liittyvät olennaiset tiedot (säästöpuuryhmän paikka yms.) välittyvät hakkuun suunnittelijan ja toteuttajan tietoon. Maanomistaja sopii hakkuun toteuttajan kanssa hakkuun ajankohdan siten, että kohde on kulotettavissa 1.5. mennessä. Sopimisen jälkeen Metsäkeskuksen neuvoja/asiantuntija valmistelee kulotuskohteen toteutuksen kilpailutuksen kaikille toimijoille avoimessa hankehakumenettelyssä. Toteuttajaksi valitaan parhaan tarjouksen tehnyt, pätevä toimija. Tarjouspyynnössä on mainittavat jälkivartioinnin järjestäminen, josta vastuu on hankkeen toteuttajalla Hankehakumenettelyn mukaisesti Metsäkeskuksen metsätieto- ja tarkastuspalvelut tekevät päätöksen toimijan valinnasta ja tuen maksatuksesta. Kulotusten edistämiseksi nykyisin voimassa olevan, määräaikaisen Kemera-lain (23.1.2015/34) aikana tukea voidaan myöntää myös yhden tilan hankkeille.
  4. 4. Hankkeen toteuttajan vastuut Hankkeen toteuttajaksi valittu toimija esittää rahoitushakemuksessaan tarkan suunnitelman kulotuksen toteuttamisesta. Suunnitelmassa esitetään kulotusalueen valmisteluun (mm. palokujat ja –käytävät, vedenottopaikat), polttoon ja jälkivartiointiin liittyvät ratkaisut. Kulotushankkeen toteutuksen suunnitteluun on myös mahdollista saada Kemera-tukea. Hankkeen toteuttajaksi valittu toimija vastaa kulotuksen paloturvallisuudesta. Toteuttaja laatii kulotussuunnitelman, joka sisältää muun muassa turvallisuuteen liittyviä asioita ja tekee kulotuksesta vaadittavan ennakkoilmoituksen pelastuslaitokselle ja vastuuhenkilö varmistaa pelastusviranomaiselle kulotuksen toteutumisen. Toteuttajalla on myös vastuuvakuutus vahinkojen varalta. Metsänomistaja voi varautua omalla vakuutuksellaan mahdollisiin haittoihin. Luonnonhoidolliseen kulotukseen soveltuva kohde:  sijaitsee kivennäismaalla, tuoreen tai kuivahkon kankaan kasvupaikalla  tasaikäisrakenteisen metsänkasvatusmenetelmän mukaisesti päätehakattu leimikko, jolta ei korjata hakkuutähteitä  leimikolla säästöpuuryhmä, jossa on puuta vähintään 10m3 . Ryhmä sijaitsee vähintään 30 metrin etäisyydellä tiestä tai kulotusalueen reunasta, lisäksi mahdollisesti yksittäisiä, monimuotoisuudelle arvokkaita säästöpuita  leimikolla ei ole metsälain 10 § elinympäristöjä, uhanalaisten lajien esiintymiä, vesiensuojelun kannalta herkkiä alueita eikä voimalinjoja  priorisoidaan Metsähallituksen palojatkumoalueiden läheisyydessä sijaitsevia kohteita tai alueita, joilla yksityismetsien kulotustoiminta on ollut säännöllistä

×