escalas no comparativas

1. EEssccaallaass nnoo ccoommppaarraattiivvaass
Decisiones sobre escalas de calificación de reactivos
no comparativos:
1. Numero de categorías en las escalas:
2. Escalas balanceadas o no balanceadas
3. Categorías nones o pares:
4. Escalas forzadas o no forzadas:
5. Naturaleza y grado de las descripciones verbales:
6. Forma física o configuración

2. EEssccaallaass nnoo ccoommppaarraattiivvaass
 EEvvaalluuaacciióónn ddee eessccaallaass::
 SSee ddeebbee eevvaalluuaarr llaa eexxaaccttiittuudd yy aapplliiccaacciióónn ddee
uunnaa eessccaallaa ddee vvaarriiooss rreeaaccttiivvooss..
 EErrrroorr ddee llaa mmeeddiicciióónn:: vvaarriiaacciióónn eenn llaa
iinnffoorrmmaacciióónn bbuussccaaddaa ppoorr eell iinnvveessttiiggaaddoorr yy llaa
iinnffoorrmmaacciióónn ggeenneerraaddaa ppoorr eell pprroocceessoo ddee
mmeeddiicciióónn uuttiilliizzaaddoo..

3. EEssccaallaass nnoo ccoommppaarraattiivvaass
 MMooddeelloo ddee ccaalliiffiiccaacciióónn vveerrddaaddeerraa:: mmooddeelloo
mmaatteemmááttiiccoo qq pprrooppoorrcciioonnaa uunn mmaarrccoo ppaarraa eenntteennddeerr
llaa eexxaaccttiittuudd ddee llaa mmeeddiicciióónn ..
 XX00== XXvv++XXss++XXaa
 XX00== ccaalliiffiiccaacciióónn oo mmeeddiicciióónn oobbsseerrvvaaddaa
 XXvv== ccaalliiffiiccaacciióónn vveerrddaaddeerraa ddee llaa ccaarraacctteerrííssttiiccaa
 XXss == eerrrroorr ssiisstteemmááttiiccoo ((eejj ffaaccttoorreess mmeeccáánniiccooss,,
iimmpprreessiióónn ddiisseeññoo ccuueessttiioonnaarriioo,, ddeemmaassiiaaddooss
rreeaaccttiivvooss))
 XXaa== eerrrroorr aalleeaattoorriioo(( ffaaccttoorreess ppeerrssoonnaalleess oo
ssiittuuaacciioonneess ppaassaajjeerraass))

4. EVALUACION DE
LA ESCALA

5. EEssccaallaass nnoo ccoommppaarraattiivvaass
 RReellaacciióónn eennttrree ccoonnffiiaabbiilliiddaadd yy vvaalliiddeezz::
 LLaa ffaallttaa ddee ccoonnffiiaabbiilliiddaadd iimmpplliiccaa iinnvvaalliiddeezz..
SSii eess ccoonnffiiaabbllee ppuueeddee oo nnoo sseerr vvaalliiddaa ppqq
ppuueeddee hhaabbeerr eerrrroorr ssiisstteemmááttiiccoo..
 CCaappaacciiddaadd ddee ggeenneerraalliizzaacciióónn:: eess eell °° aall
qq ssee ppuueeddee ggeenneerraalliizzaarr aa ppaarrttiirr ddee llaass
oobbsseerrvvaacciioonneess ddiissppoonniibblleess ppaarraa uunn
uunniivveerrssoo ddee ggeenneerraalliizzaacciioonneess..

6. EEssccaallaass nnoo ccoommppaarraattiivvaass
 EElleecccciióónn ddee uunnaa ttééccnniiccaa ddee eessccaallaa::
 AAddeemmááss ddee llaa ccoonnffiiaabbiilliiddaadd yy vvaalliiddeezz ssee
ddeebbee tteenneerr eenn ccuueennttaa eell nniivveell ddee
iinnffoorrmmaacciióónn ddeesseeaaddoo,, hhaabbiilliiddaaddeess ddee llooss
eennccuueessttaaddooss,, llaass ccaarraacctteerrííssttiiccaass ddee llooss
oobbjjeettooss ddee eessttiimmuulloo,, mmééttooddoo ddee
aapplliiccaacciióónn,, ccoonntteexxttoo yy ccoossttooss..

7. MMeeddiicciióónn yy eellaabboorraacciióónn ddee
eessccaallaass
 ÉÉttiiccaa eenn llaa iinnvv ddee mmeerrccaaddoo::
 EEll iinnvveessttiiggaaddoorr ttiieennee llaa rreessppoonnssaabbiilliiddaadd ddee
uuttiilliizzaarr uunnaa eessccaallaa aapprrooppiiaaddaa ppaarraa oobbtteenneerr
llooss ddaattooss rreeqquueerriiddooss ppaarraa rreessppoonnddeerr aa llaass
pprreegguunnttaass ddee iinnvveessttiiggaacciióónn yy llaass hhiippóótteessiiss..
LLuueeggoo eell aannáálliissiiss ttaammbbiiéénn ddeebbee hhaacceerrssee
ccoonn hheerrrraammiieennttaass eessttaaddííssttiiccaass aaddeeccuuaaddaass..

8. DDiisseeññoo ddee
ccuueessttiioonnaarriiooss
 DDeeffiinniicciióónn ddeell ccuueessttiioonnaarriioo::
 SSee ppuueeddee llllaammaarr ccéédduullaa,, ffoorrmmaa ddee
eennttrreevviissttaa oo iinnssttrruummeennttoo ddee mmeeddiicciióónn,, eess
uunnaa ttééccnniiccaa eessttrruuccttuurraaddaa ppaarraa
rreeccooppiillaacciióónn ddee ddaattooss qq ccoonnssiissttee eenn uunnaa
sseerriiee ddee pprreegguunnttaass,, eessccrriittaass oo vveerrbbaalleess,,
qquuee eell eennccuueessttaaddoo rreessppoonnddee..

9. DDiisseeññoo ddee
ccuueessttiioonnaarriiooss
 PPuueeddee iinncclluuiirr::
11.. PPrroocceeddiimmiieennttooss ddee ttrraabbaajjoo ddee ccaammppoo,, ccoommoo
iinnssttrruucccciioonneess ppaarraa sseelleecccciioonnaarr,, aapprrooxxiimmaarrssee yy
pprreegguunnttaarr aa llooss eennccuueessttaaddooss
22.. AAllgguunnaass rreeccoommppeennssaa,, rreeggaalloo oo ppaaggoo ooffrreecciiddooss aa
llooss eennccuueessttaaddooss
33.. AAyyuuddaass ddee ccoommuunniiccaacciióónn,, ccoommoo mmaappaass,,
ffoottooggrraaffííaass,, aannuunncciiooss yy pprroodduuccttooss ((ccoommoo eenn llaass
eennttrreevviissttaass ppeerrssoonnaalleess)) yy ssoobbrreess ccoonn ppaaggoo ddee
rreeggrreessoo ((eenn llaass eennccuueessttaass ppoorr ccoorrrreeoo))

10. Pasos para el Diseño del cuestionario
Especificación de la información requerida
Especificar el método de entrevista
Determinar el contenido de las preguntas indiv
Diseñar las preguntas para superar la incapacidad del
Encuestado y su falta de disposición a contestar
Decidir sobre la estructura de la pregunta
Determinar la redacción de la pregunta
Disponer las preguntas en el orden correcto
Identificar la forma y la distribución
Reproducir el cuestionario
Hacer una prueba previa al cuestionario

11. DDiisseeññoo ddee
ccuueessttiioonnaarriiooss
OObbjjeettiivvooss ddee uunn ccuueessttiioonnaarriioo
11.. DDeebbee ttrraadduucciirr llaa iinnffoorrmmaacciióónn nneecceessaarriiaa..
22.. DDeebbee aanniimmaarr,, mmoottiivvaarr yy aalleennttaarr aall
eennccuueessttaaddoo..
33.. DDeebbee mmiinniimmiizzaarr eell eerrrroorr ddee rreessppuueessttaa..

12. DDiisseeññoo ddee
ccuueessttiioonnaarriiooss
DDiisseeññoo ddeell ccuueessttiioonnaarriioo:: LLaa ggrraann
ddeebbiilliiddaadd ddee llooss ccuueessttiioonnaarriiooss eess llaa ffaallttaa
ddee tteeoorrííaa..
 PPaassooss
11.. EEssppeecciiffiiccaacciióónn ddee llaa iinnffoorrmmaacciióónn
nneecceessaarriiaa::

13. DDiisseeññoo ddee
ccuueessttiioonnaarriiooss
AA11 AA22 AA33 AAjj
11
22
33
nn
A1= atributos
Columna = individuos
¿Para qué se construye una Tabla de
Datos?. Para que en la etapa de
análisis de la información podamos
evaluar:
la semejanza entre los individuos a
través de los atributos seleccionados,
la asociación entre las características
observadas sobre el conjunto de
individuos.

14. DDiisseeññoo ddee
ccuueessttiioonnaarriiooss
22.. TTiippoo ddee mmééttooddoo ddee eennttrreevviissttaa::
 PPeerrssoonnaalleess
 TTeelleeffóónniiccaa
 CCoorrrreeoo
 EEnnttrreevviissttaass aassiissttiiddaass ppoorr ccoommppuuttaaddoorraa
((EEPPAACC YY EETTAACC))
 PPoorr IInntteerrnneett == EEPPAACC,, ccoorrrreeoo eelleeccttrróónniiccoo
mmááss ssiimmpplleess..

15. DDiisseeññoo ddee
ccuueessttiioonnaarriiooss
33.. CCoonntteenniiddooss ddee llaass pprreegguunnttaass::
 ¿qq iinncclluuiirr eenn ccaaddaa pprreegguunnttaa?? ¿eess nneecceessaarriiaa eessttaa
pprreegguunnttaa??
 CCoonnvviieennee hhaacceerr aallgguunnaass pprreegg nneeuuttrraalleess aall ccoommiieennzzoo
ppaarraa eessttaabblleecceerr ccoommpprroommiissoo yy aarrmmoonnííaa,,
 AA vveecceess ssee hhaacceenn pprreegg ddee rreelllleennoo ppaarraa ddiissffrraazzaarr eell
pprrooppóóssiittoo.. AA vveecceess ssee ppuueeddee dduupplliiccaarr cciieerrttaass pprreegg
ppaarraa llaa ccoonnffiiaabbiilliiddaadd yy llaa vvaalliiddeezz
¿ssee nneecceessiittaann vvaarriiaass pprreegg eenn vveezz ddee uunnaa?? PPrreegg ddoobbllee::
aabbaarrccaann ddooss tteemmaass.. PPuueeddeenn sseerr ccoonnffuussaass pp llooss
eennccuueessttaaddooss yy ddaarr lluuggaarr aa rreesspp aammbbiigguuaass.. PPrreegg ccoonn
““ppoorr qquuéé”” eenn ggrraall ssee rreeffiieerreenn aa 11.. aattrriibbuuttooss ddeell
pprroodd,,22..iinnfflluueenncciiaass qq lllleevvaarroonn aa ssuu ccoonnoocciimmiieennttoo..

16. DDiisseeññoo ddee
ccuueessttiioonnaarriiooss
44.. 11.. ssoobbrreeppoonneerrssee aa llaa iinnccaappaacciiddaadd ddee ccoonntteessttaarr
¿eessttáá iinnffoorrmmaaddoo eell eennccuueessttaaddoo??
PPrreegguunnttaass ddee ffiillttrroo ¿rreeccuueerrddaa eell eennccuueessttaaddoo??
EErrrroorreess ddee oommiissiióónn:: iinnccaappaacciiddaadd ddee rreeccoorrddaarr..
AAbbrreevviiaacciióónn :: aabbrreevviiaa oo ccoommpprriimmee eell ttiieemmppoo LLaa
ccaappaacciiddaadd ddee rreeccoorrddaarr eessttáá iinnfflluuiiddaa ppoorr::
11.. EEll eevveennttoo eenn ssíí
22.. EEll ttiieemmppoo ttrraannssccuurrrriiddoo
33.. LLaa pprreesseenncciiaa oo aauusseenncciiaa ddee eevveennttooss qq aayyuuddeenn aa llaa
mmeemmoorriiaa

17. DDiisseeññoo ddee
ccuueessttiioonnaarriiooss
44.. 22.. SSoobbrreeppoonneerrssee aa llaa iinnddiissppoossiicciióónn ddee
ccoonntteessttaarr
• EEssffuueerrzzoo ppeeddiiddoo aa llooss eennccuueessttaaddooss:: eell
iinnvveessttiiggaaddoorr ddeebbee rreedduucciirr aall mmíínniimmoo eell
eessffuueerrzzoo qq ssee rreeqquuiieerree aa llooss eennccuueessttaaddooss,,
ccoonnvviieennee eennuummeerraarr uunnaa lliissttaa aanntteess qquuee ééll
rreeccuueerrddee ppoorr ssíí ssoolloo..

18. DDiisseeññoo ddee
ccuueessttiioonnaarriiooss
 AAuummeennttoo ddee llaa ddiissppoossiicciióónn ddee llooss
eennccuueessttaaddooss::
11.. uubbiiqquuee llooss tteemmaass ddeelliiccaaddooss aall ffiinnaall ddeell
ccuueessttiioonnaarriioo..
22.. iinniicciiee llaa pprreegguunnttaa ccoonn uunnaa aaffiirrmmaacciióónn ddee
qquuee llaa ccoonndduuccttaa ddee iinntteerrééss eess ccoommúúnn..
EEjj ““eessttuuddiiooss rreecciieenntteess mmuueessttrraann qq llaa
mmaayyoorrííaa ttiieenneenn ddeeuuddaass........””

19. DDiisseeññoo ddee
ccuueessttiioonnaarriiooss
55.. EElleecccciióónn ddee llaa eessttrruuccttuurraa ddee llaa pprreegguunnttaa
11.. 11..PPrreegguunnttaass ssiinn eessttrruuccttuurraa:: aabbiieerrttaass oo ddee
rreessppuueessttaa lliibbrree..
LLaass pprreegguunnttaass aabbiieerrttaass ssoonn bbuueennaass ccoommoo
pprriimmeerraass pprreegguunnttaass ssoobbrree uunn tteemmaa.. TTiieenneenn
mmeennooss sseessggoo.. SSoonn bbuueennaass pp llaa iinnvv
eexxpplloorraattoorriiaa.. EEll sseessggoo eess ddeell eennttrreevviissttaaddoorr yy
eess mmeejjoorr uussaarr ggrraabbaaddoorraass.. LLaa ccooddiiffiiccaacciióónn eess
ccoossttoossaa yy lllleevvaa ttiieemmppoo.. NNoo ssoonn bbuueennaass ppaarraa
ccuuaannddoo ttiieenneenn qq eessccrriibbiirr ppqq llaa ggeennttee hhaabbllaa
mmááss ddee lloo qq eessccrriibbee.. CCoonn uunnaa ccooddiiffiiccaacciióónn
pprreevviiaa ccoonn ooppcciioonneess mmúúllttiipplleess ssee ppuueeddee
ssaallvvaarr llaa ddeessvveennttaajjaa..

20. DDiisseeññoo ddee
ccuueessttiioonnaarriiooss
55.. 22.. PPrreegguunnttaass eessttrruuccttuurraaddaass:: eessppeecciiffiiccaann eell ccoonnjj ddee
aalltteerrnnaattiivvaass ddee rreessppuueessttaass yy ffoorrmmaattoo ddee rreessppuueessttaass..
11.. OOppcciióónn MMúúllttiippllee:: ssee llee ppiiddee aa llooss eennccuueessttaaddooss qq sseelleecccciioonnee
uunnaa oo mmááss ddee llaass aalltteerrnnaattiivvaass ddaaddaass.. NNº ddee aalltteerrnnaattiivvaass==
ttooddaass llaass aalltteerrnnaattiivvaass yy ““oottrroo ((eessppeecciiffiiqquuee))”” yy ddeebbeenn sseerr
mmuuttuuaammeennttee eexxcclluuyyeennttee.. SSii ssoonn nnuummeerroossaass uuttiilliizzaarr ddooss
pprreegguunnttaass.. OOrrddeenn oo ppoossiicciióónn ddee sseessggoo tteennddeenncciiaa ddee llooss
eennccuueessttaaddooss aa mmaarrccaarr uunnaa aalltteerrnnaattiivvaa ssóólloo ppqq ooccuuppaa cciieerrttaa
ppoossiicciióónn oo eessttáá eennuummeerraaddaa eenn cciieerrttoo oorrddeenn.. EEnn ppaarrttiiccuullaarr llaa
pprriimmeerraa oo llaa úúllttiimmaa.. CCuuaannddoo ssoonn ccaannttiiddaaddeess ssee vvaa aall vvaalloorr
cceennttrraall eejj pprreecciiooss yy ccaannttiiddaaddeess.. PPaarraa ccoonnttrroollaarr llaa ddeessvviiaacciióónn
ddee oorrddeenn ssee ddeebbeenn pprreeppaarraarr vvaarriiaass ffoorrmmaass ddeell ccuueessttiioonnaarriioo
ccaammbbiiaannddoo eell oorrddeenn,, uunnaa vveezz eenn ccaaddaa lluuggaarr .. LLaa vveennttaajjaa ddee
eessttee ttiippoo ddee pprreegg ddee OOMM ssoobbrree llaass aabbiieerrttaass eess qq ssee rreedduuccee eell
sseessggoo ddeell iinnvveessttiiggaaddoorr yy ssee aapplliiccaann rrááppiiddaammeennttee.. FFáácciill ddee
ccooddiiffiiccaarr yy eell pprroocceessaammiieennttoo eess mmeennooss ccoossttoossoo yy ((--)) ttiieemmppoo..
LLaa ddeessvveennttaajjaa eess qq ssee rreeqquuiieerree ttiieemmppoo ppaarr ddiisseeññaarr llaass pprreegg

21. DDiisseeññoo ddee
ccuueessttiioonnaarriiooss
55.. 22.. PPrreegguunnttaass eessttrruuccttuurraaddaass:: ddiiccoottóómmiiccaass::
ttiieennee ddooss aalltteerrnnaattiivvaass ddee rreessppuueessttaa:: ssii oo nnoo ,,
aacc oo ddeessaacc yy ssee ppuueeddee aaggrreeggaarr uunnaa nneeuuttrraall..
NNoo ttiieennee eenn ccuueennttaa llaa iinncceerrttiidduummbbrree.. LLaa
nneeuuttrraall ssiirrvvee ccuuaannddoo ssee eessppeerraa qq llaa
pprrooppoorrcciióónn sseeaa aallttaa,, ssii ssee eessppeerraa bbaajjaa eess
mmeejjoorr nnoo iinncclluuiirrllaa..
EEssccaallaass eejj ddeeffiinniittiivvaammeennttee((55)) PPrroobbaabblleemmeennttee((44))
ppooddrrííaa oo nnoo hhaacceerrlloo ((33)) PPrroobbaabblleemmeennttee nnoo ((22))
DDeeffiinniittiivvaammeennttee nnoo ((11))

22. DDiisseeññoo ddee
ccuueessttiioonnaarriiooss
66.. EElleecccciióónn ddee ppaallaabbrraass yy ssiinnttaaxxiiss::
11.. DDeeffiinniicciióónn ddeell tteemmaa:: qquuiieenn,, qquuee,, ccuuáánnddoo,, ddóónnddee,,
ppqq yy ccóómmoo
22.. UUttiilliizzaarr ppaallaabbrraass ccoommuunneess
33.. EEvviittaarr ppaallaabbrraass aammbbiigguuaass
44.. NNoo hhaacceerr pprreegg tteennddeenncciioossaass
55.. IImmppeeddiirr aalltteerrnnaattiivvaass iimmppllíícciittaass
66.. EEvviittaarr ssuuppoossiicciioonneess iimmppllíícciittaass
77.. NNoo hhaacceerr ggeenneerraalliizzaacciioonneess nnii eessttiimmaaddooss
88.. UUttiilliizzaarr eennuunncciiaaddooss ppoossiittiivvooss yy nneeggaattiivvooss

23. DDiisseeññoo ddeell
ccuueessttiioonnaarriioo
77.. EEssttaabblleecciimmiieennttoo ddeell oorrddeenn ddee llaass pprreegg
 PPrreegg aabbiieerrttaass :: aall ccoommiieennzzoo pp oobbtteenneerr
ccoonnffiiaannzzaa yy ccooooppeerraacciióónn.. DDeebbeenn sseerr
iinntteerreessaanntteess,, ssiimmpplleess yy nnoo ppeerrttuurrbbaaddoorraass.. AA
vveecceess ssee nneecceessiittaa ccaalliiffiiccaarr aall eennccuueessttaaddoo
ppaarraa vveerr ssii ssoonn eelleeggiibblleess ppaarraa llaa eennccuueessttaa yy
eessttaa pprreegg ddeebbeenn sseerr llaass iinniicciiaalleess..
 TTiippoo ddee iinnffoorrmmaacciióónn:: 11.. IInnffoorrmmaacciióónn
bbáássiiccaa(( pprroobb ddee iinnvv)) 22.. DDee ccllaassiiffiiccaacciióónn((ccaarraacctt
ssoocciiooeeccoonnóómmiiccaass yy ddeemmooggrrááffiiccaass)) 33.. DDee
iiddeennttiiffiiccaacciióónn((nnoommbbrree,, ddiirreecc yy TTEE))

24. Diseño ddeell ccuueessttiioonnaarriioo
 PPrreegg ddiiffíícciilleess:: aall ffiinnaall
 EEffeeccttoo ssoobbrree llaass pprreegg ssuubbsseeccuueenntteess:: llaass pprreegg
ggeenneerraalleess ddeebbeenn aanntteecceeddeerr aa llaass eessppeeccííffiiccaass..((mmééttooddoo
ddeell eemmbbuuddoo)) ssee uussaa aall rreevvééss ccuuaannddoo llooss eennccuueessttaaddooss
nnoo ttiieenneenn sseennttiimmiieennttooss ffiirrmmeess oo nnoo hhaann ddaaddoo ssuu ppttoo ddee
vviissttaa..
 OOrrddeenn llóóggiiccoo:: ccuuaannddoo ssee ccaammbbiiaa ddee tteemmaa ssee ddeebbeenn
hhaacceerr ppaallaabbrraass ddee ttrraannssiicciióónn ppaarraa qq eell eenncc ccaammbbiiee eell
ppeennssaammiieennttoo.. LLaass pprreegg rraammiiffiiccaaddaass ppaarraa vviissuuaalliizzaarr
bbiieenn eell ssaallttoo ssee ppuueeddee hhaacceerr uunn ddiiaaggrraammaa ddee fflluujjoo..11..
LLaa pprreegg qq ssee rraammiiffiiccaa ddeebbee uubbiiccaarrssee ttaann cceerrccaa ccoommoo
sseeaa ppoossiibbllee ddee llaa pprreegg qq ccaauussaa llaa rraammiiffiiccaacciióónn.. 22.. SSee
ddeebbeenn oorrddeennaarr ddee ttaall mmaanneerraa qq eell eennccuueessttaaddoo nnoo ssee
aannttiicciippee aa llaa iinnffoorrmmaacciióónn..

25. DDiisseeññoo ddeell
88.. ccFFoouurrmmeeaa sysy ddttiissiittrrooiibbuunncciióóaann rriioo
 EEll ffoorrmmaattoo,, eessppaacciioo yy ddiissppoossiicciióónn ddee llaass pprreegguunnttaass
ppuueeddeenn tteenneerr eeffeeccttoo ssiiggnniiffiiccaattiivvoo eenn llooss rreessuullttaaddooss..
EEss uunnaa bbuueennaa pprrááccttiiccaa ddiivviiddiirr uunn ccuueessttiioonnaarriioo eenn
vvaarriiaass ppaarrtteess,, llaass ccuuaalleess ssee ppuueeddeenn rreeqquueerriirr ppaarraa
pprreegg rreellaacciioonnaaddaass ccoonn llaa iinnffoorrmmaacciióónn bbáássiiccaa.. DDeebbeenn
sseerr nnuummeerraaddaass eessppeecciiaallmmeennttee llaass rraammiiffiiccaaddaass,,
ffaacciilliittaa llaa ccooddiiffiiccaacciióónn.. LLooss ccuueessttiioonnaarriiooss
pprreeffeerreenntteemmeennttee ddeebbeenn sseerr ccooddiiffiiccaaddooss.. LLaa
ccooddiiffiiccaacciióónn pprreevviiaa ttiieennee llooss ccóóddiiggooss iimmpprreessooss ppaarraa
iinnggrreessaarrllooss aa llaa ccoommppuuttaaddoorraa.. LLooss ccuueessttiioonnaarriiooss
ddeebbeenn lllleevvaarr uunn nnº ddee sseerriiee qq ffaacciilliittaa eell ccoonnttrrooll ddee
ccuueessttiioonnaarriiooss..

26. DDiisseeññoo ddeell
ccuueessttiioonnaarriioo
99.. RReepprroodduucccciióónn ddeell ccuueessttiioonnaarriioo
 EEll ccuueessttiioonnaarriioo ssee ddeebbee rreepprroodduucciirr eenn bbuueenn ppaappeell yy
ddee pprreesseennttaacciióónn pprrooffeessiioonnaall.. CCuuaannddoo ttiieennee vvaarriiaass ppaagg
ddeebbee tteenneerr ffoorrmmaa ddee ffoolllleettoo.. CCaaddaa pprreegg ssee ddeebbee
rreepprroodduucciirr eenn uunnaa ssoollaa ppaagg.. LLaass ccoolluummnnaa vveerrttiiccaalleess
ddee rreessppuueessttaa ddeebbeenn uuttiilliizzaarrssee ppaarraa pprreegg
iinnddiivviidduuaalleess..ssee ddeebbee eevviittaarr eell ffoorrmmaattoo llaatteerraall yy
ddiivviiddiiddoo ppaarraa aahhoorrrraarr eessppaacciioo.. SSee eevviittaarráá jjuunnttaarr
ddeemmaassiiaaddoo llaass pprreegg ppaarraa qq ppaarreezzccaa mmááss ccoorrttoo..
PPuueeddee ccoonnffuunnddiirr.. LLaass iinnssttrruucccciioonneess ppaarraa pprreegg iinnddiivv
ssee ddeebbeenn uubbiiccaarr ttaann cceerrccaa ddee ééssttaass ccoommoo sseeaa
ppoossiibbllee.. EEll ccoodd ddee ccoolloorr aayyuuddaa aa llaass pprreegg
rraammiiffiiccaaddaass.. LLaass eennccuueessttaass ddee ggrruuppooss ddiiffeerreenntteess ssee
ppuueeddeenn iimmpprriimmiirr eenn ccoolloorreess ddiiffeerreenntteess.. EEll
ccuueessttiioonnaarriioo ddeebbee sseerr ffáácciill ddee lleeeerr yy rreessppoonnddeerr..

27. Diseño ddeell ccuueessttiioonnaarriioo
1100.. PPrruueebbaa PPiilloottoo
 UUnn ccuueessttiioonnaarriioo nnoo ssee ppuueeddee uussaarr ssii nnoo hhaa ssiiddoo pprroobbaaddoo..
CCoonntteenniiddoo ddee llaa pprreegg,, rreeddaacccciióónn,, sseeccuueenncciiaa,, ffoorrmmaa yy
ddiissttrriibbuucciióónn,, ddiiffiiccuullttaadd ddee llaa pprreegg ee iinnssttrruucccciioonneess.. LLooss
eennccuueessttaaddooss ddee llaa pprruueebbaa ddeebbeenn sseerr ttoommaaddooss ddee llaa mmiissmmaa
ppoobbllaacciióónn.. SSoonn mmeejjoorreess hhaacceerrllaass eenn ffoorrmmaa ppeerrssoonnaall,, aa ppeessaarr
ddee qq ssee hhaaggaann ppoorr ccoorrrreeoo,, ttee oo mmeeddiiooss eelleeccttrróónniiccooss..llaa
mmuueessttrraa vvaarrííaa eennttrree 1155 yy 3300 eennccuueessttaaddooss eenn llaa pprruueebbaa iinniicciiaall
ddeeppeennddiieennddoo ddee llaa hheetteerrooggeenneeiiddaadd.. EEll aannáálliissiiss ddee pprroottooccoolloo
yy sseessiióónn ddee pprreegguunnttaass yy rreessppuueessttaass ssoonn ddooss
pprroocceeddiimmiieennttooss ccoommúúnnmmeennttee uuttiilliizzaaddooss eenn llaass pprruueebbaass ppiilloottoo..
EEnn eell aannáálliissiiss ddeell pprroottooccoolloo ssee ppiiddee aall eennccuueessttaaddoo qq ““ppiieennssee
eenn vvoozz aallttaa mmiieennttrraass ccoonntteessttaa eell ccuueessttiioonnaarriioo.. SSee ggrraabbaann yy ssee
aannaalliizzaann.. LLaa sseessiióónn ddee pprreegguunnttaass yy rreessppuueessttaass ooccuurrrree
ddeessppuuééss qq ssee hhaa lllleennaaddoo eell ccuueessttiioonnaarriioo.. SSee lleess eexxpplliiccaa qq eess
uunnaa pprruueebbaa yy yy ssee lleess ppiiddee eell ssiiggnniiffiiccaaddoo ddee ccaaddaa pprreegg,,
eexxpplliiccaarr ssuuss rreessppuueessttaass yy ddeeccllaarraarr ccuuaallqquuiieerr pprroobblleemmaa yy ssee
eeddiittaa nnuueevvaammeennttee..

28. DDiisseeññoo ddeell
ccuueessttiioonnaarriioo
 FFoorrmmaass ddee oobbsseerrvvaacciióónn::
 EEll iinnvveessttiiggaaddoorr nneecceessiittaa ddeessaarrrroollllaarr uunnaa ffoorrmmaa
qq iiddeennttiiffiiqquuee ccllaarraammeennttee llaa iinnffoorrmmaacciióónn
rreeqquueerriiddaa,, qq ffaacciilliittee aall ttrraabbaajjaaddoorr ddee ccaammppoo eell
rreeggiissttrroo eexxaaccttoo ddee llaa iinnff yy ssiimmpplliiffiiqquuee llaa
ccooddiiffiiccaacciióónn,, iinnggrreessoo yy aannáálliissiiss ddee ddaattooss..
DDeebbeenn eessppeecciiffiiccaarr qquuiieenn,, qquuee,, ccuuáánnddoo,, ddóónnddee ,,
ppqq yy ccóómmoo eess llaa ccoonndduuccttaa aa oobbsseerrvvaarr.. LLaa ffoorrmmaa
yy ddiissttrriibbuucciióónn,, ccoommoo llaa rreepprroodduucccciióónn ddeebbeenn
sseegguuiirr llooss mmiissmmooss lliinneeaammiieennttoo ddeell ccuueessttiioonnaarriioo
yy ttoooo ssee ddeebbeenn pprroobbaarr llaass oobbss yy rreeggiissttrrooss..

29. DDiisseeññoo ddeell
ccuueessttiioonnaarriioo
 LLaa ÉÉttiiccaa eenn llaa iinnvveessttiigg ddee mmeerrccaaddoo
 SSee rreeffiieerree aall eennccuueessttaaddoo yy cclliieenntteess.. NNoo hhaacceerr
ccuueessttiioonnaarriiooss llaarrggooss ppaarraa mmááss ddee uunn cclliieennttee..
 LLooss cclliieenntteess ddeebbeenn eessttaarr ddee aaccuueerrddoo.. NNoo
iinnvvaaddiirr llaa pprriivvaacciiddaadd..
 NNoo hhaacceerr pprreegg tteennddeenncciioossaass qq lllleevveenn llooss
rreessuullttaaddooss hhaacciiaa uunnaa ddiirreecccciióónn pprreeddeetteerrmmiinnaaddaa
ppoorr eell iinnvveessttiiggaaddoorr..