Erik Haggrénin Malminkartanon kirjastossa pidetyn esitelmän (http://www.helmet.fi/fi-FI/content/94057/11337) Powerpoint-diat. Esitelmässä käytiin läpi tällä hetkellä yleiskaavan uhkaaman Kartanonmetsän esihistoriaa nykyisen Helsingin alueen ehkä ensimmäisenä asuttuna alueena. Lopussa kuvia Salla Sierasen koululuokille ja päiväkotiryhmille pitämistä työpajoista ja satutunneista, joissa leikin keinoin kerrottiin Malminkartanon kivikautisesta historiasta. Kuvat Mikko Helminen, Erik Haggrén tai Tuomas Arajärvi. Muu käytetty materiaali sisältää viittaukset lähteisiin. Alla esitykseen liittyviä linkkejä: Tanotorvi 2005, Oula Seitsonen: ”Kivikauden Helsinki sijaitsi Mätäjoen varsilla” http://www.mv.helsinki.fi/home/oseitson/O_Seitsonen_Kivikauden%20Matajoki.pdf Kalevi Hokkanen: Vantaan rannansiirtymiskartat (GTK/Tietopalvelut 2005, 117: Q. - Geologian tutkimuskeskus) tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p22_4_111.pdf Aukia, Liisa-Maija: Rannansiirtyminen ja ihmisen toimintaympäristön muutos Mätäjokilaakson alueella esihistoriallisella ajalla, 2010 https://helda.helsinki.fi/handle/10138/25869 https://en.wikipedia.org/wiki/Pilgrims%27_Way Ida Johansson: Fornborgar. En studie med fokus på Hallands fornborgar, 2011 http://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:438059/FULLTEXT01.pdf

1. Malminkartanon muinaisuus
ja kivikautinen kylätie
Erik HaggrénMalminkartanon kirjasto 18.5.2016 18-20

2. Kartanonmetsän kivikautinen muinaistie
Kuvat:
Mikko T. Helminen

3. Kartanon-
metsän
lampi
Kuva:
Mikko T. Helminen

4. Lampi
kuivana
Kuva:
Mikko T. Helminen

5. Hiidenkirnu
?

6. Mahdollinen
röykkiö-
hauta
Kuvat:
Mikko T. Helminen

7. Ikiaikainen nuotiopaikka muinaistien
varrella
Kuva: Mikko T. Helminen

8. Kulttipaikka
Kuva:
Mikko T. Helminen

9. Mätäjoen alueen
vesistöolot läpi
kivikauden
vuosituhansien.
Vasemmalla:
n. 9000-6500 vuotta
sitten
Keskellä: n. 6500-5000
vuotta sitten
Oikealla: n. 5000-3500
vuotta sitten
Kartanonmetsä merkitty
nyt punaisella rastilla X.
Lähde (muokattu):
Tanotorvi 2005, Oula
Seitsonen: ”Kivikauden Helsinki
sijaitsi Mätäjoen varsilla”
http://www.mv.helsinki.fi/hom
e/oseitson/O_Seitsonen_Kivika
uden%20Matajoki.pdf
X X X

10. Mätäjoen alueen vesistöolot pronssi- ja
rautakaudella.
Sininen alue: 1800-1500 eKr.
Violetti alue: 100 jKr.
Lähde:
Helsingin kaupungin historia. I osa : [Vuoteen 1721]
(Helsinki : Helsingin kaupunki, 1950), s. 49

11. Helsingin seutu 7100 eKr.
Merenpinta 36 metriä nykyistä
korkeammalla.
Helsingin seutu 5000 eKr.
Merenpinta 32 metriä nykyistä
korkeammalla.
Helsingin seutu 3200 eKr.
Merenpinta 19 metriä nykyistä
korkeammalla.
Lähde:
Kalevi Hokkanen: Vantaan rannansiirtymiskartat (GTK/Tietopalvelut 2005, 117: Q. - Geologian tutkimuskeskus)
tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p22_4_111.pdf
Kartanonmetsä nuolen osoittamassa kohdassa.

12. Muinaisten asumiskeskittymien sijaintivaatimuksista
Lähtökohtana:
1.hyvä hiekkaranta asutuksen rakennuspaikaksi
2.hyvät kalastus- ja saalistusmahdollisuudet, kuten jokien kosket ja suut, merenranta
3.myöhemmin rantaniityt alkeellisen maatalouden tarpeisiin alkaen noin 4500 BP, eli
lähes samaan aikaan kuin Englannin Stonehenge ja Egyptin ensimmäiset pyramidit
4.LISÄKSI ENSISARVOISEN TÄRKEÄÄ: hyvät puolustus- ja vartiointimahdollisuudet

13. Helsingin seudun muinaiset asutuskeskittymät:
1.Malminkartano-Myyrmäki
Suurin ja monipuolisin asutuskeskittymä pääkaupunkiseudulla vuosina 9000-3500-noin
2000 BP eli kunnes Vantaanjoki murtautui nykyiseen uomaansa Kartanonmetsän iso
”kalliovuori” tarjosi hyvät puolustusmahdollisuudet ja pakopaikan vihollisen uhatessa,
lisäksi sen laella on makean veden lampi
2.Vantaan Jokiniemi
3.Espoon Pitkäjärvi, entinen vuono

14. Kartanonmetsän
ilmakuvakartta
ja korkeuskäyrät
20-25-30-35-40-
45m
Kulttipaikka
33-34m
Lähde:
www.paikkatietoikkuna.fi
45m
40m
35m
30m
25m
20m

15. Litorinameren
rannansiirtymä-
käyrä eteläisessä
Suomessa vastaten
nykyistä 30 metrin
tasoa kahdella eri
radiohiili-
ajoituksella.
Lähde:
Boreas: an international
journal of quaternary
geology 29, s. 227 (Oslo,
Universitetsforlaget 2000)

16. Mätäjoen
alueen
maaperä-
tyypit ja
muinais-
löydökset.
Lähde:
Aukia, Liisa-Maija:
Rannansiirtyminen
ja ihmisen
toimintaympäristön
muutos
Mätäjokilaakson
alueella
esihistoriallisella
ajalla, 2010
https://helda.helsin
ki.fi/handle/10138/
25869

17. Mätäjoen alueen muinaislöydökset numeroituna.
Tärkeimpiä Kartanonmetsään liittyviä muinaislöydöksiä:
1. Malminkartano 2: 28-30m, nuorakeramiikka ja varhaismetalli ”tunnelin pohjoispää”
4. Malminkartano Folkskola: 23,5-25m, tyypillinen kampakeramiikka, asuinpaikka
6. Kartanonkylä 1: 25m, asuinpaikka, kivikautinen (määrittelemätön), ”intiaanikylä”
9. Kartanonkylä 2: 22m, asuinpaikka, nuorakeramiikka, ”intiaanikylä”
10. Malminkartano 1: 20m, asuinpaikka, tyypillinen kampakeramiikka, myöhempi
kampakeramiikka, nuorakeramiikka, ”intiaanikylä”
14. Malminkartano, Rukkila: 28m, asuinpaikka, nuorakeramiikka ja varhaismetalli
51. Malminkartano 8: 23m, ”kirjasto”
57. Malminkartano Kårbölen säteri: 24-25m, asuinpaikka, ”hevostalli”
Muualla Mätäjoen alueella:
12. Turkismiehentien leikkikenttä: 22-25m, hylkeenpyytäjien tukikohta nykyisellä
Pitäjänmäellä
30. Silvola: 30-35m, asuinpaikka, Suomen ensimmäinen kokonainen ruukkulöytö v. 1939
Kartanonmetsän alue ympyröity punaisella.
Lähde:
Aukia, Liisa-Maija: Rannansiirtyminen ja ihmisen toimintaympäristön muutos
Mätäjokilaakson alueella esihistoriallisella ajalla, 2010, s. 32
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/25869
(Alkuperäiset muinaisjäännöstiedot: Museovirasto 2010 ja Lavento ym. 2007: Mätäjoen
alueen inventointi 06.11.2006 & 16.04.–20.04.2007. Julkaisematon raportti)

18. Mätäjoen alueen muinaislöytöjä Kansalaisen
karttapaikan mukaan nykyhetkellä.
Lähde:
Kansalaisen karttapaikka
kansalaisen.karttapaikka.fi

19. Kulttipaikka
(merkitty
punaisella
ympyrällä) ja
Mätäjoen
viistoilma-kartta
Kehä 2:n linjaus
kuvassa oranssilla
viivalla.
Lähde:
http://kartta.vantaa.fi/
viistoilmakuvat/2014/i
k6859.jpg

20. Kulttipaikka
on verkko-
aidan
ympäröimä
suojeltava
alue keskellä
asutusta,
lähellä
osoitetta
Rukkilan-rinne
4.
Kuva:
Mikko T. Helminen

21. Kulttipaikka
ja muinais-
hauta
Roomalais-
kautiset haudat
Helsingissä:
Malminkartano,
Meilahti,
Herttoniemi
Kuva:

22. Pronssikautinen n. 3000 vuotta vanha hauta.
Meilahti, Seurasaarentien risteys.
Kuvat: Erik Haggrén

23. Kivikautisen
asuinpaikan
kaivaukset,
”intiaanikylä”
muinaistien
länsipäässä
vuonna 1976 .
Lähde:
Seija Sarkki
kaivausselostus 1976
(Museovirasto)
Kartanonmetsä
Tutkimuslaitos
Kulttipaikka

24. Kivikautinen
tie
Kartanon-
metsässä
Kuva:
Mikko T. Helminen

25. Kirjoituksen lähde:
Jukka Kylli (teksti), Leila
Nieminen (grafiikka):
Jo kivikauden espoolaiset
suosivat rantoja
(muokattuna)
Helsingin Sanomat
12.1.2002 s. C16
Kirjoituksen lähde:
Jukka Kylli (teksti), Leila
Nieminen (grafiikka):
Jo kivikauden espoolaiset
suosivat rantoja
(muokattuna)
Helsingin Sanomat
12.1.2002 s. C16

26. ”Pilgrims’ Way”
Lontoo-Canterbury
Käytössä heti
jääkauden jälkeen.
Lähde:
https://en.wikipedia.org/wiki/
Pilgrims%27_Way

27. Hallands
fornborgar
(Hallandin muinaislinnat
Ruotsissa)
”fornborgarna är
placerade, närhet till
vattendrag, fornvägar och
andra fornlämningar” Ida
Johansson: Fornborgar,
2011, s. 8
“It is not possible to say
whether the hill forts in
Halland have been places
of “safe haven” and/or
permanent residents.” s. 2
“Most of the hill forts in
Halland have great view
over seas or the ocean, as
well as over the inland.
They tend to be located
close to old roads and
would have had a great
overview of them.” s. 2
Lähde (teksti ja kuva): Ida Johansson: Fornborgar. En studie med fokus på Hallands fornborgar 2011
http://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:438059/FULLTEXT01.pdf

28. Tutkimusote ja näkökulma vaihtelevat eri tieteenaloilla
Makro-mikronäkökulma vrt. taloustieteessä ”Kansantalous-aluetalous-sektoritalous-
yritystalous”.
Arkeologit tarkastelevat muinaisuutta usein lähes ”mikroskooppisesta näkökulmasta” eli
yksittäisen kaivauksen tms. puitteissa. Tällöin esim. maata poistetaan vähän kerrassaan
kohteen kartoittamiseksi ja esineiden kuten iskosten ja nuolenkärkien löytämiseksi.
Laajempi aluenäkökulma on tutkimusotteena paljon harvinaisempi, esim. Hämeenlinnan
vartioniemi etsittäessä muinaista Hämeen pääpaikkaa tms. Varikkoniemestä.
Malminkartanossa ja Myyrmäessä keskitytty kaivauksiin, sitä vastoin laajempi
kokonaisvaltainen muinaisen asumismiljöön tarkastelu jäänyt vähälle huomiolle.
Raportointi kaivauskohtaista ja muinaisalueen kokonaisvaltainen tarkastelu on jäänyt
tekemättä.

29. Rukkilanrinteen
kaivaus, mukaan
lukien
kulttipaikka ja
Mätäojan
länsirannan niitty
vuosina 1986-87,
ennen alueen
rakentamista.
Lähde:
T. Wallenius , B.
Sohlström työkartta
(Museovirasto)
Kulttipaikka

30. Jönsaksen punamultahaudat Myyrmäessä
Alueelta löydettiin parisenkymmentä hautaa 1970-luvun
suurten kaivausten yhteydessä. Yksi punamultahauta on
entisöity Myyrmäen kirjaston eteisen vitriiniin.
Keskellä oleva tyhjä alue on vanha hiekkakuoppa.
Lähde (kuva vasemmalla):
Sirpa Leskinen & Petro Pesonen: Vantaan esihistoria (Otava, 2008) s. 181

31. Jönsaksen punamultahauta
Lähde (kuva yläpuolella):
Museovirasto, Leena Ruonavaara 1987,
(S.Leskinen&P.Pesonen Vantaan esihistoria (Otava
2008), s. 183 mukaan)
Punamultapaakkuja ja -kokkareita
Lähde (kuva alapuolella):
Museovirasto, István Bolgár 2008,
(S.Leskinen&P.Pesonen Vantaan esihistoria
(Otava 2008), s. 178 mukaan)

32. Kartanonmetsän
punainen siirtolohkare
jonka vierestä
ensimmäinen
punamultahauta
löytyi Rodoja
istutettaessa viime
syksynä.
Kuva: Erik Haggrén

33. Ensimmäinen kokonainen Suomessa
löydetty ruukku, 1939, löytöpaikka
lähellä nykyistä Silvolaa.
Lähde:
Kansikuva, Vantaan kaupunki
Kuntasuunnitteluvirasto
Maankäytön suunnitteluosasto
Museovirasto
Esihistorian toimisto
C 14:1981

34. Lähde:
Hufvudstadsbladet 31.1.1939

35. Pitäjänmäen kaivauksia 2001
Lähde:
Viikkolehti
Perjantaina 13. heinäkuuta 2001, s. 16

36. Malminkartanon
kotikaupunkipolut:
Koski
29. Kulttipaikka / muinaishauta
31. Kartanonmetsän kallio
/ Ensimmäiset helsinkiläiset
Lampi
Muinaistie
Lähde/lisätietoa:
http://kaupunginosat.net
/malminkartano/
kotikaupunkipolku-mainmenu-278

37. Toteutunut ja suunniteltu kaavoitus Malminkartanossa: Kartanonmetsän alue

38. Lähde:
Kartanon Väki 2/2000
(Kestävän kehityksen
teemanumero)

39. Helsingin uusi yleiskaava uhkana (Kartanon Väki 2/2015)
Kaavan pikselien myötä Kartanonmetsä ja sen muinaisarvot ovat metsän
ainutlaatuisten luontoarvojen tavoin joutumassa tuhon omiksi kun metsän aarnipuut
kaadetaan ja kallio räjäytetään.
Muinaistiet suojeltu lailla, mutta määritelmä tulkinnanvarainen.
Litorinameren muinaisranta, paras paikka Kartanonkaaren ”jatkeella” 30-35 metrin
korkeuskäyrien välissä.
vrt. Aukia: ranta välillä 31,5-33,5 m 2000 vuoden ajan
Myyrmäessä muinaisuus säilöttiin kirjaston vitriiniin.

40. Salla Sieranen
Mätski mutisee -työpajat Kuvat: Mikko T. Helminen

44. Tiitiäisen satupuu: Salla Sieranen ja Raita Peltonen (vierailijana Lauri
Seutu)
Tiitiäisen satupuu: Salla Sieranen ja Raita Peltonen (vierailijana Lauri
Seutu)