Conceptos generales del clima y tiempo atmosférico

1. UUnniiddaadd 44.. EELL CCLLIIMMAA..
BBllooqquuee IIII.. NNaattuurraalleezzaa yy mmeeddiioo
aammbbiieennttee eenn EEssppaaññaa

2. EEll cclliimmaa ccoommoo eell eessttaaddoo mmeeddiioo ddee llaa aattmmóóssffeerraa..
EEll ttiieemmppoo ccoommoo eell eessttaaddoo ppuunnttuuaall ddee llaa aattmmóóssffeerraa..
FFaaccttoorreess yy eelleemmeennttooss ddeell cclliimmaa

3. 11.. FFAACCTTOORREESS GGEEOOGGRRÁÁFFIICCOOSS DDEELL CCLLIIMMAA
LLaattiittuudd..
EEnn llaa zzoonnaa tteemmppllaaddaa ddeell
hheemmiissffeerriioo nnoorrttee,,
22 eessttaacciioonneess
ddiiffeerreenncciiaaddaass((vveerraannoo ee
iinnvviieerrnnoo)) sseeppaarraaddaass ppoorr ddooss
ddee ttrraannssiicciióónn ((pprriimmaavveerraa yy
oottooññoo)).. EEnn CCaannaarriiaass,, mmeennoorr
ccoonnttrraassttee eennttrree eessttaacciioonneess..

4. 11.. FFAACCTTOORREESS GGEEOOGGRRÁÁFFIICCOOSS DDEELL CCLLIIMMAA
Situación…
… de la Península y Baleares
EEnnttrree ddooss mmaarreess ddee
ccaarraacctteerrííssttiiccaass ttéérrmmiiccaass
ddiissttiinnttaass
EEnnttrree ddooss ccoonnttiinneenntteess
……CCaannaarriiaass ……
CCeerrccaannaass aa llaass ccoossttaass aaffrriiccaannaass..
OOccééaannoo
AAttlláánnttiiccoo
EEUURROOPPAA
Mar Mediterráneo
ÁÁFFRRIICCAA

5. 11.. FFAACCTTOORREESS GGEEOOGGRRÁÁFFIICCOOSS DDEELL CCLLIIMMAA
IInnfflluueenncciiaa ddeell mmaarr
EEssccaassaa eenn llaa PPeenníínnssuullaa,, ppoorr ssuu
ggrraann aanncchhuurraa,, aa ssuuss ccoossttaass ppooccoo
rreeccoorrttaaddaass yy aa llaa eexxiisstteenncciiaa ddee
rreelliieevveess mmoonnttaaññoossooss ppaarraalleellooss aa llaa
ccoossttaa,, lloo qquuee ddaa uunn ccaarráácctteerr
ccoonnttiinneennttaall aall iinntteerriioorr..
EEnn llooss aarrcchhiippiiééllaaggooss eell iinnfflluujjoo
mmaarriinnoo eess ddeecciissiivvoo..

6. LLooss ccaammbbiiooss ddee
tteemmppeerraattuurraa
eennttrree
llaa ccoossttaa yy
eell iinntteerriioorr..
•Las zonas de la costa y del interior tienen temperaturas ddiiffeerreenntteess por su distinta
capacidad de retener el calor. La Tierra, al ser un cuerpo sólido, se calienta y se enfría
más rápidamente que el mar, que es un cuerpo líquido.
•Durante el vveerraannoo, en las zonas del iinntteerriioorr de los continentes, las temperaturas
aumentan rápidamente y hhaaccee mmááss ccaalloorr que en las zonas de la ccoossttaa que tienen su
misma latitud, ya que el mar tarda más en calentarse.
•En iinnvviieerrnnoo en el iinntteerriioorr hace mucho mmááss ffrrííoo en las ccoossttaass que poseen una misma
latitud, ya que el mar mantiene parte del calor acumulado durante el verano.

7. 11.. FFAACCTTOORREESS GGEEOOGGRRÁÁFFIICCOOSS DDEELL CCLLIIMMAA
EEll rreelliieevvee iinnfflluuyyee eenn eell cclliimmaa ppoorr ssuu ddiissppoossiicciióónn,, aallttuurraa yy oorriieennttaacciióónn..
DDiissppoossiicciióónn ddeell rreelliieevvee II
SSiisstteemmaass mmoonnttaaññoossooss ppaarraalleellooss aa llaa
ccoossttaa::
• FFrreennoo aa llaa iinnfflluueenncciiaa ddeell mmaarr,,
• SSoolloo ppeenneettrraa ccoonn ccllaarriiddaadd ppoorr eell
vvaallllee ddeell GGuuaaddaallqquuiivviirr..
Costero-Catalanas
Sistema Ibérico
Cordilleras Béticas
Cordillera Cantábrica
Pirineos
Macizo Galaico-Leonés

8. DDiissppoossiicciióónn ddeell rreelliieevvee IIII
PPoossiicciióónn ((ooeessttee-eessttee)) ddee llaa
mmaayyoorrííaa ddee llooss rreelliieevveess
mmoonnttaaññoossooss……
SSee ffaavvoorreeccee llaa eennttrraaddaa ddee mmaassaass
ddee aaiirree mmaarrííttiimmaass ddeell ooeessttee..
EEll ccaarráácctteerr mmaacciizzoo ddee llaa PPeenníínnssuullaa
hhaaccee qquuee ddiissmmiinnuuyyaa ssuu
aaccttiivviiddaadd aall ppeenneettrraarr eenn eell
iinntteerriioorr yy qquuee ssuuss tteemmppeerraattuurraass
ssee eexxttrreemmeenn..
OOeessttee EEssttee

9. AAllttiittuudd ddeell rreelliieevvee
AA mmaayyoorr aallttiittuudd,, mmeennoorr
tteemmppeerraattuurraa ((aapprrooxx.. 55 ºCC//110000 mm..))
yy ddeetteerrmmiinnaa pprreecciippiittaacciioonneess
oorrooggrrááffiiccaass eenn llaass llaaddeerraass ddee
bbaarrlloovveennttoo

10. OOrriieennttaacciióónn ddeell rreelliieevvee
CCrreeaa ccoonnttrraasstteess cclliimmááttiiccooss eennttrree
llaass ssoollaannaass yy llaass uummbbrrííaass..
EEnn eell HHeemmiissffeerriioo NNoorrttee,, llaa ssoollaannaa oo áárreeaa
ddee llaa mmoonnttaaññaa ssiittuuaaddaa eenn eell ssuurr rreecciibbee
mmaayyoorr ccaannttiiddaadd ddee iinnssoollaacciióónn ppoorr uunniiddaadd
ddee ssuuppeerrffiicciiee,, ccoommoo ccoonnsseeccuueenncciiaa ddee llaa
mmaayyoorr ppeerrppeennddiiccuullaarriiddaadd yy dduurraacciióónn ddiiaarriiaa
mmee llooss rraayyooss ddeell SSooll.. EEll ffeennóómmeennoo ssee
mmaanniiffiieessttaa ddee mmaanneerraa ccoonnttrraarriiaa eenn eell
hheemmiissffeerriioo SSuurr..
NNoorrttee SSuurr

11. FACTORES TTEERRMMOODDIINNÁÁMMIICCOOSS..
SSoonn llooss rreessppoonnssaabblleess ddee llaa cciirrccuullaacciióónn aattmmoossfféérriiccaa ,, qquuee eessttáá rreeggiiddaa……
• ……eenn aallttuurraa,, ppoorr llaa ccoorrrriieennttee eenn cchhoorrrroo,,
• ……eenn ssuuppeerrffiicciiee,, ppoorr llooss cceennttrrooss ddee aacccciióónn,, llaass mmaassaass ddee aaiirree yy llooss
ffrreenntteess..

12. Factores tteerrmmooddiinnáámmiiccooss
CCiirrccuullaacciióónn eenn aallttuurraa,, ccoorrrriieennttee eenn cchhoorrrroo oo jjeett ssttrreeaamm..
CCiirrccuullaa eenn ddiirreecccciióónn ooeessttee--eessttee eennttrree llooss 99 yy llooss 1111 kkmm ddee aallttiittuudd..
SSeeppaarraa llaass bbaajjaass pprreessiioonneess qquuee hhaayy ssoobbrree eell ppoolloo eenn aallttuurraa,, qquuee qquueeddaann aa llaa
iizzqquuiieerrddaa ddee ssuu ttrraayyeeccttoorriiaa,, ddee llaass aallttaass pprreessiioonneess ttrrooppiiccaalleess,, ssiittuuaaddaass aa ssuu
ddeerreecchhaa..
EEss llaa rreessppoonnssaabbllee ddeell ttiieemmppoo eenn ssuuppeerrffiicciiee.. DDeeppeennddee ddee ssuu vveelloocciiddaadd yy ddee ssuuss
ddeessppllaazzaammiieennttooss eessttaacciioonnaalleess

13. Circulación en altura, ccoorrrriieennttee eenn
cchhoorrrroo oo jjeett ssttrreeaamm..
LLaa vveelloocciiddaadd ddee llaa ccoorrrriieennttee eess vvaarriiaabbllee..
SSii cciirrccuullaa rrááppiiddoo ((++ 115500 kkmm//hh)),, ttiieennee uunn
ttrraazzaaddoo ccaassii zzoonnaall ((OO--EE))..
SSii ssuu vveelloocciiddaadd ddiissmmiinnuuyyee,, ddeessccrriibbee
oonndduullaacciioonneess::
– CCrreessttaass oo ddoorrssaalleess ((yy oorriiggiinnaann aallttaass
pprreessiioonneess))
– VVaalllleess oo vvaagguuaaddaass ((yy oorriiggiinnaann bbaajjaass
pprreessiioonneess)).. PPrroovvooccaann aannttiicciicclloonneess yy
bboorrrraassccaass ddiinnáámmiiccaass..
LLaass oonndduullaacciioonneess,, qquuee ssee ddeesspprreennddeenn
ddeell cchhoorrrroo,, ppeerrmmiitteenn aall aaiirree ppoollaarr
ddeessppllaazzaarrssee mmuuyy aall ssuurr,, yy aall aaiirree ttrrooppiiccaall
ddeessppllaazzaarrssee hhaacciiaa eell nnoorrttee,, lloo qquuee ddaa
ggrraann vvaarriiaabbiilliiddaadd aall ttiieemmppoo ddee llaa zzoonnaa
tteemmppllaaddaa..

14. CCiirrccuullaacciióónn eenn aallttuurraa,, ccoorrrriieennttee eenn cchhoorrrroo oo jjeett ssttrreeaamm..
LLooss ddeessppllaazzaammiieennttooss eessttaacciioonnaalleess eenn llaattiittuudd hhaaccee qquuee afecte aa EEssppaaññaa
pprriinncciippaallmmeennttee eenn iinnvviieerrnnoo.. EEnn vveerraannoo ssee ttrraassllaaddaa hhaacciiaa llaattiittuuddeess mmááss
sseepptteennttrriioonnaalleess ee iinncciiddee ssoolloo eenn llaa ffrraannjjaa ccaannttáábbrriiccaa ppeenniinnssuullaarr..

15. Factores tteerrmmooddiinnáámmiiccooss
CCiirrccuullaacciióónn eenn ssuuppeerrffiicciiee:: cceennttrrooss ddee aacccciióónn,, mmaassaass ddee aaiirree yy ffrreenntteess..
LLooss cceennttrrooss ddee aacccciióónn ssoonn áárreeaass ddee aallttaass
yy bbaajjaass pprreessiioonneess..
LLaa pprreessiióónn aattmmoossfféérriiccaa es eell ppeessoo ddeell
aaiirree ssoobbrree uunnaa uunniiddaadd ddee ssuuppeerrffiicciiee..
– SSee mmiiddee eenn mmiilliibbaarreess ((mmbb)) ccoonn eell
bbaarróómmeettrroo
– SSee rreepprreesseennttaa eenn llooss mmaappaass ddeell
ttiieemmppoo mmeeddiiaannttee llaass iissoobbaarraass.. EEnn
eessttooss mmaappaass,, llaass iissoobbaarraass vvaann ddee 4
eenn 4 mmbb.. LLaa pprreessiióónn nnoorrmmaall eess ddee 11
001133,,55 mmbb,,

16. CCiirrccuullaacciióónn eenn ssuuppeerrffiicciiee:: cceennttrrooss
ddee aacccciióónn
UUnnaa aallttaa pprreessiióónn oo aannttiicciiccllóónn eess
uunnaa zzoonnaa ddee aallttaass pprreessiioonneess
rrooddeeaaddaa ppoorr oottrraass ddee pprreessiióónn
mmááss bbaajjaa.. LLooss vviieennttooss cciirrccuullaann aa
ssuu aallrreeddeeddoorr eenn eell sseennttiiddoo ddee
llaass aagguujjaass ddeell rreelloojj.. PPrroodduuccee
ttiieemmppoo eessttaabbllee..
UUnnaa bbaajjaa pprreessiióónn,, ddeepprreessiióónn,,
bboorrrraassccaa oo cciiccllóónn eess uunnaa zzoonnaa
ddee bbaajjaass pprreessiioonneess rrooddeeaaddaa ddee
oottrraass ddee pprreessiióónn mmááss aallttaa.. LLooss
vviieennttooss cciirrccuullaann aa ssuu aallrreeddeeddoorr
eenn sseennttiiddoo ccoonnttrraarriioo aa llaass aagguujjaass
ddeell rreelloojj.. PPrroodduuccee ttiieemmppoo
iinneessttaabbllee,, ffrreeccuueenntteemmeennttee
lllluuvviioossoo..

17. LLlleeggaaddaa ddee uunnaa mmaassaa ddee aaiirree ffrrííoo..
Circulación en superficie:
centros de acción
AAnnttiicciiccllóónn ttéérrmmiiccoo.. FFoorrmmaacciióónn
EEll aaiirree ffrrííoo ppeessaa mmááss qquuee eell ccáálliiddoo..
PPoorr lloo ttaannttoo ddeesscciieennddee,, aauummeennttaannddoo
llaa pprreessiióónn ssoobbrree llaa ssuuppeerrffiicciiee..
IInnvviieerrnnoo.. EEll ssuueelloo eessttáá mmuuyy ffrrííoo.. EEll aaiirree nnoo
aasscciieennddee..
AA
LLooss aannttiicciicclloonneess ttéérrmmiiccooss ssee
pprroodduucceenn ccuuaannddoo llaass tteemmppeerraattuurraass
ssoonn mmuuyy bbaajjaass,, ssoobbrree ttooddoo eenn
iinnvviieerrnnoo.. PPrroodduuccee ttiieemmppoo sseeccoo yy ffrrííoo

18. Circulación en superficie:
centros de acción
BBoorrrraassccaa ttéérrmmiiccaa.. ´FFoorrmmaacciióónn
CCuuaannddoo llaass tteemmppeerraattuurraass ssoonn aallttaass,, eell
ssuueelloo ccaalliieennttaa eell ssuueelloo,, yy eell aaiirree qquuee eessttáá eenncciimmaa..
BB
CCuuaannddoo ssee ccaalliieennttaa,,
eell aaiirree aasscciieennddee..
CCoonnffoorrmmee
aasscciieennddee,,
ssee vvaa
eennffrriiaannddoo,,
yy ccoonnddeennssaannddoo..
LLaass bbaajjaass ttéérrmmiiccaass,, ssee
pprroodduucceenn eenn ddííaass ddee iinntteennssaa
iinnssoollaacciióónn,, ccoonn aallttaass
tteemmppeerraattuurraass.. PPrroodduuccee
ttiieemmppoo iinneessttaabbllee..

19. AAnnttiicciicclloonneess yy bboorrrraassccaass
ddiinnáámmiiccooss.. FFoorrmmaacciióónn..
SSee ffoorrmmaann eenn zzoonnaass eenn llaass
qquuee llaa ccoorrrriieennttee eenn cchhoorrrroo eenn
aallttuurraa ddeessccrriibbee::
– CCrreessttaass ((áárreeaass
aannttiicciiccllóónniiccaass)) oo
– VVaagguuaaddaass ((áárreeaass
ddeepprreessiioonnaarriiaass)),, qquuee ssee
rreefflleejjaann eenn ssuuppeerrffiicciiee..
Circulación en superficie:
centros de acción

20. CCeennttrrooss ddee aacccciióónn aannttiicciiccllóónniiccooss::
– AAnnttiicciiccllóónn ddee llaass AAzzoorreess..
– AAnnttiicciicclloonneess ppoollaarreess aattlláánnttiiccooss..
– AAnnttiicciiccllóónn eessccaannddiinnaavvoo
– AAnnttiicciicclloonneess ttéérrmmiiccooss ddeell ccoonnttiinneennttee
eeuurrooppeeoo yy ddeell iinntteerriioorr ddee llaa PPeenníínnssuullaa..
CCeennttrrooss ddee aacccciióónn ddeepprreessiioonnaarriiooss::
– DDeepprreessiióónn ddee IIssllaannddiiaa
– DDeepprreessiióónn ddeell ggoollffoo ddee GGéénnoovvaa..
– DDeepprreessiioonneess ttéérrmmiiccaass ddeell nnoorrttee ddee ÁÁffrriiccaa yy
ddeell iinntteerriioorr ppeenniinnssuullaarr ffoorrmmaaddaass ppoorr eell
ccaalleennttaammiieennttoo ddeell ssuueelloo eenn vveerraannoo..

21. Circulación en superficie: masas de aire
Son porciones de aire con características concretas ddee tteemmppeerraattuurraa,, hhuummeeddaadd yy pprreessiióónn..
EEssttaass ccaarraacctteerrííssttiiccaass llaass aaddqquuiieerreenn ddee ssuuss rreeggiioonneess ddee oorriiggeenn..
AAffeeccttaann aa EEssppaaññaa:: llaa zzoonnaa áárrttiiccaa ((AA)),, llaa zzoonnaa ppoollaarr ((PP)) yy llaa zzoonnaa ttrrooppiiccaall ((TT)).. LLaass ddooss
pprriimmeerraass ddaann lluuggaarr aa mmaassaass ffrrííaass yy llaa tteerrcceerraa ccáálliiddaass.. EEnn llooss ttrreess ccaassooss ppuueeddeenn sseerr
ccoonnttiinneennttaalleess oo sseeccaass ((cc)) yy hhúúmmeeddaass oo mmaarrííttiimmaass ((mm))..

22. CCiirrccuullaacciióónn eenn ssuuppeerrffiicciiee:: llooss ffrreenntteess
SSoonn ssuuppeerrffiicciieess qquuee sseeppaarraann
ddooss mmaassaass ddee aaiirree ddee
ccaarraacctteerrííssttiiccaass ddiissttiinnttaass..
– AA aammbbooss llaaddooss ddee uunn ffrreennttee
ssee pprroodduuccee uunn ccaammbbiioo
bbrruussccoo ddee llaass pprrooppiieeddaaddeess
ddeell aaiirree..
– EEll ffrreennttee mmááss iimmppoorrttaannttee
ppaarraa EEssppaaññaa eess eell ffrreennttee
ppoollaarr,, qquuee sseeppaarraa llaass mmaassaass
ddee aaiirree ttrrooppiiccaall yy ppoollaarr..
– SSuuss oonndduullaacciioonneess
ccoonnssttiittuuyyeenn llaass bboorrrraassccaass ddee
ddooss ffrreenntteess,, qquuee oorriiggiinnaann
pprreecciippiittaacciioonneess..

23. EElleemmeennttooss ddeell cclliimmaa..
 PPaarraa ddeetteerrmmiinnaarr eell cclliimmaa ddee uunn lluuggaarr,, ssee rreeaalliizzaann oobbsseerrvvaacciioonneess ppeerriióóddiiccaass
ddeell eessttaaddoo ddee llaa aattmmóóssffeerraa..
 LLooss eelleemmeennttooss ddeell cclliimmaa ssoonn llooss aassppeeccttooss oobbsseerrvvaabblleess yy ccuuaannttiiffiiccaabblleess ddee llaa
aattmmóóssffeerraa..
 SSoonn llaa iinnssoollaacciióónn,, llaa nnuubboossiiddaadd,, llaa tteemmppeerraattuurraa,, llaa hhuummeeddaadd,, llaa pprreessiióónn,, eell
vviieennttoo,, llaass pprreecciippiittaacciioonneess,, llaa eevvaappoorraacciióónn,, llaa eevvaappoottrraannssppiirraacciióónn yy llaa aarriiddeezz..

24. Elementos ddeell cclliimmaa:: iinnssoollaacciióónn yy llaa nnuubboossiiddaadd..
LLaa iinnssoollaacciióónn eess llaa ccaannttiiddaadd ddee
rraaddiiaacciióónn ssoollaarr rreecciibbiiddaa ppoorr llaa
ssuuppeerrffiicciiee tteerrrreessttrree..
– EEnn EEssppaaññaa,, ppoorr ssuu llaattiittuudd,, ssee
ssuuppeerraann llaass 2 000000 hhoorraass ddee ssooll aall
aaññoo..
– EExxiisstteenn mmaarrccaaddooss ccoonnttrraasstteess
eennttrree llaa ccoorrnniissaa ccaannttáábbrriiccaa yy eell
ssuurreessttee ppeenniinnssuullaarr yy CCaannaarriiaass..
LLaa nnuubboossiiddaadd eess eell eessttaaddoo ddee llaa
aattmmóóssffeerraa eenn eell qquuee eell cciieelloo aappaarreeccee
ccuubbiieerrttoo ppoorr nnuubbeess,, eenn mmaayyoorr oo
mmeennoorr ggrraaddoo..
– EEnn EEssppaaññaa,, eell áárreeaa ccoonn mmááss
nnuubboossiiddaadd eess llaa ccoorrnniissaa
ccaannttáábbrriiccaa
– EEll mmaayyoorr nnúúmmeerroo ddee ddííaass
ddeessppeejjaaddooss ssee ddaa eenn eell vvaallllee ddeell
GGuuaaddaallqquuiivviirr,, llaa ccoossttaa
ssuurraattlláánnttiiccaa yy eenn CCaannaarriiaass..

25. EElleemmeennttooss ddeell cclliimmaa:: tteemmppeerraattuurraa ddeell aaiirree..
EEss eell ggrraaddoo ddee ccaalloorr ddee aaiirree..
– SSee mmiiddee eenn ggrraaddooss cceennttííggrraaddooss..
– SSee rreepprreesseennttaass ccoonn iissootteerrmmaass..
– LLaa aammpplliittuudd ttéérrmmiiccaa aannuuaall eess llaa ddiiffeerreenncciiaa eennttrree llaa tteemmppeerraattuurraa mmeeddiiaa ddeell mmeess mmááss
ccáálliiddoo yy llaa ddeell mmeess mmááss ffrrííoo..
– EEnn EEssppaaññaa,, llaass aammpplliittuuddeess mmááss bbaajjaass ssee ddaann eenn CCaannaarriiaass yy eenn llaass ccoossttaass,,
eessppeecciiaallmmeennttee eenn llaass ddeell nnoorrttee ppeenniinnssuullaarr..
LLaass hheellaaddaass ssee pprroodduucceenn ccuuaannddoo llaa tteemmppeerraattuurraa ddeell aaiirree bbaajjaa ddee 00º..
PPoorr iirrrraaddiiaacciióónn ((eennffrriiaammiieennttoo ddeell ssuueelloo qquuee ssee ttrraannssmmiittee aall aaiirree qquuee eessttáá eenn ccoonnttaaccttoo ccoonn ééll))
oo ppoorr aaddvveecccciióónn ((lllleeggaaddaa ddee uunnaa mmaassaa ddee aaiirree mmuuyy ffrrííaa))..
EEnn EEssppaaññaa,, eell mmeennoorr nnúúmmeerroo ddee hheellaaddaass ssee ddaa eenn llaass ccoossttaass,, yy eell mmaayyoorr,, eenn llaa ssuubbmmeesseettaa
nnoorrttee yy vvaallllee ddeell EEbbrroo,, ddoonnddee eenn iinnvviieerrnnoo ssoonn ffrreeccuueenntteess llaass iinnvveerrssiioonneess ttéérrmmiiccaass..

26. HHeellaaddaass ppoorr iirrrraaddiiaacciióónn HHeellaaddaass ppoorr aaddvveecccciióónn
EEll aaiirree qquuee eessttáá eenncciimmaa
SSee eennffrrííaa ppoorr ccoonnttaaccttoo
TTiieerrrraa mmuuyy ffrrííaa
LLlleeggaaddaa ddee uunnaa mmaassaa ddee
AAiirree mmuuyy ffrrííoo..
EEll aaiirree ffrrííoo ddeesscciieennddee hhaassttaa eell
SSuueelloo ppoorrqquuee ppeessaa mmááss..
AAiirree mmuuyy ffrrííoo

27. Elementos del clima: hhuummeeddaadd ddeell aaiirree,, llaa nniieebbllaa yy llaa ccaalliimmaa..
LLaa hhuummeeddaadd ddeell aaiirree eess llaa ccaannttiiddaadd ddee vvaappoorr ddee aagguuaa qquuee ccoonnttiieennee eessttee,,
pprroocceeddeennttee ddee llaa eevvaappoorraacciióónn.. DDeeppeennddee ddee llaa pprrooxxiimmiiddaadd aall mmaarr yy ddee llaa
tteemmppeerraattuurraa..
LLaa nniieebbllaa eess llaa ssuussppeennssiióónn ddee ddiimmiinnuuttaass ggoottaass ddee aagguuaa eenn llaa ccaappaa iinnffeerriioorr ddee
llaa aattmmóóssffeerraa,, qquuee lliimmiittaann llaa vviissiibbiilliiddaadd aa mmeennooss ddee uunn kkiillóómmeettrroo..
– SSee pprroodduuccee ccuuaannddoo llaa hhuummeeddaadd ddeell aaiirree ssee ccoonnddeennssaa eenn llaa ccaappaa iinnffeerriioorr
ddee llaa aattmmóóssffeerraa..
LLaa ccaalliimmaa eess uunnaa bbrruummaa sseeccaa qquuee rreedduuccee llaa vviissiibbiilliiddaadd.. EEssttáá ccaauussaaddaa ppoorr llaa
pprreesseenncciiaa ddee ggrraann ccaannttiiddaadd ddee ffiinnaass ppaarrttííccuullaass ddee ppoollvvoo eenn llaass ccaappaass bbaajjaass ddee
llaa aattmmóóssffeerraa..

28. CCaalliimmaa.. GGrraann CCaannaarriiaa..

29. Elementos del cclliimmaa:: pprreessiióónn yy vviieennttoo..
PPrreessiióónn aattmmoossfféérriiccaa
– DDeeppeennddee ddee llaass ccaarraacctteerrííssttiiccaass ddee llaass
mmaassaass ddee aaiirree qquuee ssee ssiittúúaann ssoobbrree
EEssppaaññaa aa lloo llaarrggoo ddeell aaññoo..
– EEnn iinnvviieerrnnoo ddoommiinnaann llaass aallttaass pprreessiioonneess
– EEnn oottooññoo yy pprriimmaavveerraa llaass bbaajjaass
– EEnn vveerraannoo llaass aallttaass;; aauunnqquuee eenn eell
iinntteerriioorr ssee pprroodduucceenn bbaajjaass ttéérrmmiiccaass ppoorr
eell ccaalleennttaammiieennttoo ddeell ssuueelloo..
VViieennttoo
– EEss eell mmoovviimmiieennttoo hhoorriizzoonnttaall ddeell aaiirree eenn
rreellaacciióónn ccoonn llaa ssuuppeerrffiicciiee tteerrrreessttrree..
– SSee pprroodduucceenn ccoommoo ppoorr llaass ddiiffeerreenncciiaass
ddee pprreessiióónn yy vvaann ddeessddee llaass aallttaass aa llaass
bbaajjaass pprreessiioonneess..
– PPoorr ssuu llaattiittuudd,, llaa PPeenníínnssuullaa ssee eennccuueennttrraa
eenn eell áárreeaa ddee llooss vviieennttooss ddee ppoonniieennttee,,
aauunnqquuee eexxiisstteenn nnuummeerroossooss vviieennttooss
llooccaalleess ((lleevvaannttee,, cciieerrzzoo,, ttrraammoonnttaannaa,,
eettcc..))

30. Elementos del clima: pprreecciippiittaacciioonneess
EEss llaa ccaaííddaa ddee aagguuaa pprroocceeddeennttee ddee llaass nnuubbeess,, ttaannttoo eenn ffoorrmmaa ssóólliiddaa ccoommoo
llííqquuiiddaa..
– SSee mmiiddee ccoonn eell pplluuvviióómmeettrroo eenn mmiillíímmeettrrooss ((mmmm)) oo lliittrrooss ppoorr mmeettrroo ccuuaaddrraaddoo..
– EEnn llooss mmaappaass ssee rreepprreesseennttaa mmeeddiiaannttee iissooyyeettaass oo llíínneeaass qquuee uunneenn ppuunnttooss ddee iigguuaall
pprreecciippiittaacciióónn..
– LLaass pprreecciippiittaacciioonneess ssee oorriiggiinnaann ppoorr eelleevvaacciióónn,, eennffrriiaammiieennttoo yy ccoonnddeennssaacciióónn ddeell
vvaappoorr ddee aagguuaa ccoonntteenniiddoo eenn eell aaiirree..

31. Elementos del clima: precipitaciones
Según la causa de la elevación ddeell aaiirree llaass pprreecciippiittaacciioonneess ppuueeddeenn sseerr::
•OOrrooggrrááffiiccaass ((ddeebbiiddaa aall rreelliieevvee))..
•CCoonnvveeccttiivvaass ((ppoorr eell ccaalleennttaammiieennttoo ddeell ssuueelloo))
•DDee ffrreennttee ((aall eennttrraarr eenn ccoonnttaaccttoo ccoonn ddooss mmaassaass ddee aaiirree ddee ccaarraacctteerrííssttiiccaass ddiissttiinnttaass,, llaa ffrrííaa ssee
iinnttrroodduuccee ppoorr ddeebbaajjoo ddee llaa ccáálliiddaa,, oobblliiggáánnddoollaa aa aasscceennddeerr..

32. Elementos ddeell cclliimmaa::
pprreecciippiittaacciioonneess
EEnn EEssppaaññaa,, llaass pprreecciippiittaacciioonneess ssee
ccaarraacctteerriizzaann::
• PPoorr uunn vvoolluummeenn aannuuaall
mmooddeessttoo
• PPoorr uunnaa ggrraann vvaarriiaabbiilliiddaadd
iinntteerraannuuaall,, eessttaacciioonnaall,, yy
eessppaacciiaall,, eenn ffuunncciióónn ddee llaa
llaattiittuudd,, aappeerrttuurraa aall mmaarr yy
rreelliieevvee..

33. Elementos del clima: evaporación, eevvaappoottrraannssppiirraacciióónn yy aarriiddeezz
LLaa eevvaappoorraacciióónn ddeell aagguuaa eess eell pprroocceessoo ppoorr eell qquuee eessttaa ssee ttrraannssffoorrmmaa eenn
vvaappoorr aa tteemmppeerraattuurraa aammbbiieennttee.. LLaa eevvaappoorraacciióónn aauummeennttaa……
– CCoonn llaass aallttaass tteemmppeerraattuurraass yy
– EEnn llaass hhoorraass cceennttrraalleess ddeell ddííaa..
LLaa eevvaappoottrraannssppiirraacciióónn eess llaa ppéérrddiiddaa ddee hhuummeeddaadd ddee llaa ssuuppeerrffiicciiee tteerrrreessttrree
ddeebbiiddaa aa llaa ttrraannssppiirraacciióónn ddee llaass ppllaannttaass yy ddeell ssuueelloo..
LLaa aarriiddeezz eess llaa eessccaasseezz ddee hhuummeeddaadd oo llaa rreellaacciióónn eennttrree eell ccaalloorr yy llaa
hhuummeeddaadd ddee uunn eessppaacciioo ddaaddoo..
– AAuummeennttaa ccoonn llaa tteemmppeerraattuurraa yy ccoonn llaa eessccaasseezz ddee pprreecciippiittaacciioonneess..
– EExxiisstteenn ddiivveerrssooss íínnddiicceess ppaarraa ccaallccuullaarrllaa::
DDee GGaauusssseenn..
LLaauutteennssaacchh--MMeeyyeerr..

34. EEll íínnddiiccee ddee GGaauusssseenn mmiiddee
llaa aarriiddeezz mmeennssuuaall.. UUnn mmeess
eess áárriiddoo ccuuaannddoo
22TT ºCC ≥≥ PP mmmm;;
EEss ddeecciirr,, ccuuaannddoo eell ddoobbllee ddee ssuu
tteemmppeerraattuurraa mmeeddiiaa eess
mmaayyoorr oo iigguuaall qquuee eell ttoottaall ddee
ssuuss pprreecciippiittaacciioonneess eenn mmmm..
RReepprreesseennttaacciióónn ggrrááffiiccaa
DDeell íínnddiiccee ddee GGaauusssseenn

35. EEll íínnddiiccee ddee LLaauutteennssaacchh--MMeeyyeerr ddeetteerrmmiinnaa llaa aarriiddeezz ggeenneerraall ddee uunnaa zzoonnaa,, aa
ppaarrttiirr ddeell nnúúmmeerroo ddee mmeesseess ccoonn ddééffiicciitt ddee aagguuaa ((<< 3300 mmmm ddee pprreecciippiittaacciioonneess))..
– ZZoonnaa hhúúmmeeddaa:: 00 mmeesseess
– SSeemmiihhúúmmeeddaa:: 11--33 mmeesseess
– SSeemmiiáárriiddaa:: 44--66 mmeesseess
– SSeemmiiáárriiddaa eexxttrreemmaaddaa:: 77--1111 mmeesseess..
EEnn EEssppaaññaa nnoo hhaayy rreeggiioonneess ttoottaallmmeennttee áárriiddaass ((1122 mmeesseess ccoonn mmeennooss ddee 3300 mmmm))..