El universo conceptos modernos 2014

EELL OORRIIGGEENN DDEELL UUNNIIVVEERRSSOO
• EEll UUnniivveerrssoo ssee oorriiggiinnóó hhaaccee 1144 mmiill mmiilllloonneess ddee aaññooss eenn uunnaa
ggrraann eexxpplloossiióónn ddeell eessppaacciioo..
• TTooddaa llaa eenneerrggííaa eexxiisstteennttee eenn eell UUnniivveerrssoo eessttaabbaa ccoonncceennttrraaddaa eenn
uunn ppuunnttoo mmááss ppeeqquueeññoo qquuee uunn ááttoommoo.. LLaa tteemmppeerraattuurraa eerraa mmuuyy
aallttaa yy ppoorr eessttaa rraazzóónn nnoo eexxiissttííaa llaa mmaatteerriiaa ccoommoo llaa ccoonnoocceemmooss
hhooyy..
• DDeessppuuééss ddee llaa eexxpplloossiióónn,, eell eessppaacciioo ssee eexxppaannddee yy ssee eennffrrííaa
ppeerrmmiittiieennddoo llaa ffoorrmmaacciióónn ddee ááttoommooss,, eessttrreellllaass,, ggaallaaxxiiaass,, yy
ppllaanneettaass aa ppaarrttiirr ddee ppaarrttííccuullaass eelleemmeennttaalleess..

EL ORIGEN DEL UNIVERSO
• ¿QQuuéé eess llaa TTeeoorrííaa ddeell BBiigg BBaanngg??
• LLaa tteeoorrííaa ddeell BBiigg BBaanngg eexxpplliiccaa llaa eexxppaannssiióónn ddeell UUnniivveerrssoo,, llaa
eexxiisstteenncciiaa ddee uunn ppaassaaddoo ddeennssoo yy ccaalliieennttee,, eell oorriiggeenn ddee llooss
eelleemmeennttooss qquuíímmiiccooss pprriimmoorrddiiaalleess yy llaa ffoorrmmaacciióónn ddee llooss oobbjjeettooss
aassttrroonnóómmiiccooss qquuee ssee oobbsseerrvvaann eenn llaa eessffeerraa cceelleessttee ((eessttrreellllaass,,
ggaallaaxxiiaass,, ccúúmmuullooss ddee ggaallaaxxiiaass,, eettcc))..
• EEssttaa tteeoorrííaa ssee bbaassaa eenn llaa RReellaattiivviiddaadd GGeenneerraall ddee EEiinnsstteeiinn yy eenn
ccoommbbiinnaacciióónn ccoonn llaass pprreeddiicccciioonneess ddee llaa ffííssiiccaa nnuucclleeaarr yy llaa ffííssiiccaa
ddee ppaarrttííccuullaass ee iinntteerraacccciioonneess ccoonnssttiittuuyyee eell
mmooddeelloo eessttáánnddaarr ddee llaa ddee llaa ccoossmmoollooggííaa mmooddeerrnnaa..
• LLaa TTeeoorrííaa ddeell BBiigg BBaanngg eess ccoonnssiisstteennttee ccoonn llaass oobbsseerrvvaacciioonneess qquuee
ssee hhaann rreeaalliizzaaddoo

• EEll BBiigg BBaanngg eexxpplliiccaa llaa eevvoolluucciióónn ddeell uunniivveerrssoo aa
ppaarrttiirr ddeell pprriimmeerr sseegguunnddoo,, ppeerroo nnoo eexxpplliiccaa ccóómmoo
ssee ggeenneerróó eell uunniivveerrssoo nnii qquuéé ooccuurrrriióó aanntteess ddeell
pprriimmeerr sseegguunnddoo.. EExxiisstteenn vvaarriiaass hhiippóótteessiiss ssoobbrree
eessttee eevveennttoo,, eennttrree llaass ccuuaalleess eell
mmooddeelloo ddee iinnffllaacciióónn eess ddee iinntteerrééss yyaa qquuee rreessuueellvvee
aallgguunnaass
ddiiffiiccuullttaaddeess tteeóórriiccaass iinnhheerreenntteess eenn llaa tteeoorrííaa ddeell
BBiigg BBaanngg.. MMiieennttrraass qquuee eell BBiigg BBaanngg ggoozzaa ddee uunn
ssóólliiddoo ssooppoorrttee eenn oobbsseerrvvaacciioonneess,, eell mmooddeelloo ddee
iinnffllaacciióónn rreeqquuiieerree mmaayyoorr eevviiddeenncciiaa oobbsseerrvvaacciioonnaall
ppaarraa sseerr aacceeppttaaddoo ddeeffiinniittiivvaammeennttee..

¿QQuuéé hhaabbííaa aanntteess ddeell BBiigg BBaanngg??
• EEll UUnniivveerrssoo nnoo ssee eexxppaannddee eenn uunn eessppaacciioo pprree eexxiisstteennttee
• EEss eell eessppaacciioo mmiissmmoo eenn eell qquuee eessttáá eenn eexxppaannssiióónn..

¿DE QUÉ ESTÁ HECHO EL UNIVERSO?

• ¿Qué tan grande eess eell uunniivveerrssoo?? yy ¿DDee qquuéé eessttaa
ccoommppuueessttoo??
BBaassaaddooss eenn oobbsseerrvvaacciioonneess mmuuyy ccuuiiddaaddoossaass,, llooss
aassttrróónnoommooss hhaann ppooddiiddoo ddeetteerrmmiinnaarr qquuee eell uunniivveerrssoo eessttáá
ccoommppuueessttoo ddee aapprrooxxiimmaaddaammeennttee 110000 mmiill mmiilllloonneess ddee
ggaallaaxxiiaass.. LLaass ggaallaaxxiiaass nnoorrmmaallmmeennttee ssee eennccuueennttrraann
aaggrruuppaaddaass eenn ccúúmmuullooss,, ppeerroo ttoommaaddoo eenn ccoonnjjuunnttoo eell
uunniivveerrssoo ppaarreeccee sseerr uunniiffoorrmmee.. LLaass ddiissttaanncciiaass eennttrree
ggaallaaxxiiaass ssoonn ccoolloossaalleess ((vvaarriiooss mmiilllloonneess ddee aaññooss lluuzz)).. EEll
ttaammaaññoo ddeell uunniivveerrssoo eess iinniimmaaggiinnaabbllee: aa llaa vveelloocciiddaadd ddee
llaa lluuzz ttaarrddaarrííaammooss 3300..000000 mmiilllloonneess ddee aaññooss ppaarraa iirr ddee uunn
eexxttrreemmoo aa oottrroo ddeell uunniivveerrssoo..
• AArrttííccuulloo ddee pprrooffuunnddiizzaacciióónn eenn eell tteemmaa:
EEll ccoossmmooss hhooyy: uunnaa rreefflleexxiióónn ssoobbrree llooss aavvaanncceess eenn eell ccoonnoocciimmiieennttoo

GGAALLAAXXIIAASS
• UUnnaa ggaallaaxxiiaa eess uunn ccoonngglloommeerraaddoo ddee mmiilleess ddee
mmiilllloonneess ddee eessttrreellllaass ccoommoo eell SSooll.. PPoorr eejjeemmpplloo llaa
ggaallaaxxiiaa ddoonnddee ssee eennccuueennttrraa nnuueessttrroo ssiisstteemmaa ssoollaarr,,
ssee llllaammaa LLaa VVííaa LLáácctteeaa,, yy aallbbeerrggaa 110000 mmiill
mmiilllloonneess ddee eessttrreellllaass.. AAllgguunnaass ggaallaaxxiiaass ttiieenneenn
ffoorrmmaa ddee eessppiirraall ccoonn ssuuss eessttrreellllaass rroottaannddoo aa ggrraann
vveelloocciiddaadd eenn ttoorrnnoo aa ssuu cceennttrroo ddoonnddee ppuueeddee
rreessiiddiirr uunn aagguujjeerroo nneeggrroo..
• LLaass ddiissttaanncciiaass eennttrree llaass ggaallaaxxiiaass ssoonn eennoorrmmeess.. LLaa
ggaallaaxxiiaa AAnnddrróómmeeddaa eess uunnaa ddee nnuueessttrraass vveecciinnaass yy
ssee eennccuueennttrraa aa 22,,22 mmiilllloonneess ddee aaññooss--lluuzz..

EEll AAññoo--lluuzz yy eell PPaarrsseecc
LLaa vveelloocciiddaadd ddee llaa lluuzz eess ddee 330000..000000 KKiillóómmeettrrooss//sseegguunnddoo.. AA eessttaa
vveelloocciiddaadd:
-- ssee llee ddaa llaa vvuueellttaa eenntteerraa aa llaa TTiieerrrraa eenn 2200 mmiilliisseegguunnddooss
-- ssee vviiaajjaa aa llaa LLuunnaa eenn 11,,33 sseegguunnddooss
-- ssee lllleeggaa aall SSooll eenn 88 mmiinnuuttooss 1199 sseegguunnddooss
-- ssee lllleeggaa aa llaa eessttrreellllaa mmááss cceerrccaannaa eenn eenn 44,,22 aaññooss
• EEnn uunn aaññoo llaa lluuzz rreeccoorrrree 99,,4466 mmiilllloonneess ddee mmiilllloonneess ddee kkiillóómmeettrrooss
((oo 99..446600..000000..000000..000000 KKmm == 99,,4466 xx 11001122 KKmm)).. AA eessttaa ddiissttaanncciiaa ssee
llee llllaammaa eell aaññoo--lluuzz yy eess mmuuyy úúttiill ppaarraa eexxpprreessaarr llaass ddiissttaanncciiaass eennttrree
ccuueerrppooss eesstteellaarreess.. PPaarraa vviiaajjaarr aa llaa eessttrreellllaa mmááss cceerrccaannaa ((AAllffaa
CCeennttaauurroo)),, llaa lluuzz ssee ddeemmoorraa 44,,22 aaññooss,, ssee ddiiccee eennttoonncceess qquuee AAllffaa
CCeennttaauurroo ssee eennccuueennttrraa aa uunnaa ddiissttaanncciiaa ddee 44,,22 aaññooss--lluuzz..
• OOttrraa uunniiddaadd ddee ddiissttaanncciiaass uussaaddaa eenn aassttrroonnoommííaa eess eell PPAARRSSEECC:11
PPaarrsseecc == 33,,2266 aaññooss--lluuzz
11 MMeeggaa--PPaarrsseecc == 33''226600..000000 aaññooss--lluuzz

Ejemplos de ddiissttaanncciiaass aassttrroonnóómmiiccaass::
DDiissttaanncciiaa aaAAññooss--LLuuzzAAllffaa CCeennttaauurroo44,,22CCeennttrroo ddee llaa VVííaa LLáácctteeaa
2277..770000GGaallaaxxiiaa AAnnddrróómmeeddaa22..225500..000000QQuuaassaarreess
lleejjaannooss22..000000..000000..000000
Objeto Tamaño (año-luz)
Nuestra galaxia 100.000
Distancia a Andrómeda 2 millones
•Nuestro sistema solar se encuentra en el brazo de una galaxia espiral
llamada LA VÍA LÁCTEA a una distancia de 30.000 años-luz de su
centro.

NNUUEESSTTRRAA GGAALLAAXXIIAA
• LLaa VVííaa LLáácctteeaa eessttáá ffoorrmmaaddaa pprriinncciippaallmmeennttee ppoorr 110000..000000 mmiilllloonneess
ddee eessttrreellllaass,, aaggrruuppaaddaass eenn uunn ddiissccoo qquuee ddaa vvuueellttaass aa uunnaa vveelloocciiddaadd
ddee 11 rreevvoolluucciióónn ccaaddaa 330000 mmiilllloonneess ddee aaññooss.. LLaass ddiissttaanncciiaass eennttrree
llaass eessttrreellllaass ssoonn eennoorrmmeess.. PPoorr eejjeemmpplloo llaa ddiissttaanncciiaa aa llaa eessttrreellllaa
mmááss cceerrccaannaa aall SSooll ((PPrróóxxiimmaa CCeennttaauurrii)) eess ddee 44,,33 aaññooss--lluuzz.. EEll
eessppaacciioo eennttrree llaass eessttrreellllaass nnoo eess ttoottaallmmeennttee vvaaccííoo,, eexxiissttee uunnaa ggrraann
ccaannttiiddaadd ddee ppoollvvoo iinntteerreesstteellaarr yy ggaass ddee hhiiddrróóggeennoo eenn nnuubbeess yy
nneebbuulloossaass.. AAddeemmááss eexxiissttee eevviiddeenncciiaa ssoobbrree llaa eexxiisstteenncciiaa ddee
mmaatteerriiaa oossccuurraa..
• EEnn ttoorrnnoo aall cceennttrroo ddee llaa VVííaa LLáácctteeaa ssee eennccuueennttrraann ddeell oorrddeenn ddee
330000 aaggrruuppaacciioonneess ddee eessttrreellllaass ccaaddaa uunnaa ddee eellllaass ccoommppuueessttaa ppoorr
110000 mmiill aa 11 mmiillllóónn ddee eessttrreellllaass.. EEssttaass aaggrruuppaacciioonneess ssee llllaammaann
ccúúmmuullooss gglloobbuullaarreess..
• AArrttííccuulloo ddee pprrooffuunnddiizzaacciióónn eenn eell tteemmaa:
LLaa VVííaa LLáácctteeaa yy eell pprrooyyeeccttoo GGEEMM

LLAASS EESSTTRREELLLLAASS
• UUnnaa eessttrreellllaa eess uunnaa iinnmmeennssaa eessffeerraa ddee ggaass qquuee
eemmiittee lluuzz pprrooppiiaa ddeebbiiddoo aa rreeaacccciioonneess
tteerrmmoonnuucclleeaarreess eenn ssuu cceennttrroo.. LLaa
ffuueerrzzaa ggrraavviittaacciioonnaall ttiieennddee aa ccoommppaaccttaarr eell ggaass
hhaacciiaa eell cceennttrroo,, ppeerroo eell ttrraabbaajjoo rreeaalliizzaaddoo ppoorr llaa
ggrraavveeddaadd eenn eessttee pprroocceessoo ssuubbee llaa tteemmppeerraattuurraa yy
aauummeennttaa llaa pprreessiióónn ddeell ggaass hhaacciiaa aaffuueerraa.. LLaa
ggrraavveeddaadd yy llaa pprreessiióónn ttiirraann eenn sseennttiiddoo ccoonnttrraarriioo yy
aassíí mmaannttiieenneenn uunn eeqquuiilliibbrriioo..

LLaass eessttrreellllaass
La fuente de energía en una estrella es la fusión nuclear de
hidrógeno para producir helio. En algunos casos también se forman
elementos más pesados que el helio. Cuando se acaba el material
necesario para mantener estas reacciones nucleares la estrella
puede convertirse en una enana blanca, o gigante roja, o
supernova, o estrella de neutrones, o agujero negro.

VIDA YY MMUUEERRTTEE DDEE LLAASS EESSTTRREELLLLAASS

VVIIDDAA YY MMUUEERRTTEE DDEE LLAASS EESSTTRREELLLLAASS
¿QQuuéé llee ssuucceeddeerráá aall SSooll ccuuaannddoo ssee aaccaabbee ssuu ffuueennttee ddee
eenneerrggííaa??
• ¿CCuuáánnttoo ttiieemmppoo ddee vviiddaa llee qquueeddaa aall SSooll??
• ¿EExxiissttee uunn aagguujjeerroo nneeggrroo eenn eell cceennttrroo ddee
nnuueessttrraa GGaallaaxxiiaa??
• ¿CCóómmoo ssee ffoorrmmaa uunn aagguujjeerroo nneeggrroo??
• LLaass eessttrreellllaass nnoo ssoonn iinnmmuuttaabblleess,, ppaassaann ppoorr ddiiffeerreenntteess
eettaappaass ddeeppeennddiieennddoo ddee ssuu mmaassaa.. AAll ffiinnaall ddee ssuu vviiddaa,,
ccuuaannddoo ttooddaa llaa mmaassaa ffuussiioonnaabbllee ssee hhaa ccoonnssuummiiddoo,, uunnaa
eessttrreellllaa nnoorrmmaall ssee ppuueeddee ccoonnvveerrttiirr eenn uunn oobbjjeettoo ccóóssmmiiccoo
eexxóóttiiccoo: uunn aagguujjeerroo nneeggrroo,, uunnaa eessttrreellllaa ddee nneeuuttrroonneess,,
uunnaa ssuuppeerrnnoovvaa,, uunnaa ggiiggaannttee rroojjaa,, uunnaa eennaannaa bbllaannccaa,, eettcc..

VIDA YY MMUUEERRTTEE DDEE LLAASS EESSTTRREELLLLAASS
• PPaarraa eenntteennddeerr llaass rreessppuueessttaass aa ééssttooss yy mmuucchhooss oottrrooss eenniiggmmaass
ssoobbrree llaa vviiddaa ddee llaass eessttrreellllaass,, eess iimmppoorrttaannttee eessttuuddiiaarr llooss ssiigguuiieenntteess
hheecchhooss:
• UUnnaa eessttrreellllaa ssee ffoorrmmaa ccuuaannddoo llaa ggrraavveeddaadd llooggrraa ccoonncceennttrraarr eenn uunnaa
rreeggiióónn ssuuffiicciieennttee mmaassaa ((aa llaa tteemmppeerraattuurraa aaddeeccuuaaddaa)) ppaarraa
ccoommeennzzaarr llaa ffuussiióónn nnuucclleeaarr..
• UUnnaa eessttrreellllaa ppaassaa llaa mmaayyoorr ppaarrttee ddee llaa vviiddaa ccoonnssuummiieennddoo
hhiiddrróóggeennoo ppaarraa pprroodduucciirr hheelliioo mmeeddiiaannttee llaa ffuussiióónn nnuucclleeaarr
• CCuuaannddoo eell mmaatteerriiaall ffuussiioonnaabbllee ssee aaggoottaa llaa eessttrreellllaa ppiieerrddee llaa
pprreessiióónn iinntteerrnnaa pprroodduucciiddaa ppoorr llaa ffuussiióónn nnuucclleeaarr yy ppuueeddee ccoollaappssaarr
iinnmmeeddiiaattaammeennttee tteerrmmiinnaannddoo eenn uunnaa eennaannaa bbllaannccaa..
•

EEvvoolluucciióónn EEsstteellaarr
• HHaayy eessttrreellllaass mmááss bbrriillllaanntteess qquuee eell SSooll,, yy oottrraass mmeennooss
bbrriillllaanntteess qquuee eell SSooll.. TTaammbbiiéénn hhaayy eessttrreellllaass mmááss ccaalliieenntteess
yy oottrraass mmeennooss ccaalliieenntteess qquuee eell SSooll.. LLaa tteemmppeerraattuurraa yy eell
bbrriilllloo ddee uunnaa eessttrreellllaa eessttáánn rreellaacciioonnaaddaass,, lloo ccuuaall ssee ppuueeddee
aapprreecciiaarr eenn uunnaa ggrrááffiiccaa ddeell bbrriilllloo ccoommoo ffuunncciióónn ddee llaa
tteemmppeerraattuurraa..

Diagrama Hertzprung-Russell
Observa como cambia el color de las estrellas según su
temperatura. ¿Por qué sucede esto? Ayuda. Investigar los
temas: espectro electromagnético y radiación de cuerpo negro
.

• EEnn 11991111 eell aassttrróónnoommoo EEjjnnaarr HHeerrttzzpprruunngg uussóó
eessttee ttiippoo ddee ddiiaaggrraammaa ppoorr pprriimmeerraa vveezz.. MMááss ttaarrddee
eenn 11991133 yy ddee ffoorrmmaa iinnddeeppeennddiieennttee HHeennrryy NNoorrrriiss
RRuusssseellll hhiizzoo lloo mmiissmmoo.. PPoorr llaa ccaalliiddaadd yy ccaannttiiddaadd
ddee iinnffoorrmmaacciióónn rreevveellaaddaa eenn eessttee sseenncciilllloo
ddiiaaggrraammaa,, qquuee ssee llllaammaa eell ddiiaaggrraammaa HHeerrttzzpprruunngg--
RRuusssseellll ((HH--RR)),, eessttee rreepprreesseennttaa uunn ggrraann llooggrroo ppaarraa
llaa aassttrrooffííssiiccaa yy eess uunnaa hheerrrraammiieennttaa vvaalliioossííssiimmaa
ppaarraa llooss aassttrróónnoommooss.. UUssaannddoo eessttee ddiiaaggrraammaa,, ppoorr
eejjeemmpplloo,, ssee ppuueeddee hhaallllaarr llaa
eeddaadd ddee llooss ccúúmmuullooss gglloobbuullaarreess..

• SSeeccuueenncciiaa PPrriinncciippaall
• PPaarraa uunnaa eessttrreellllaa ccoommppaarraabbllee aall SSooll,, llaa mmaayyoorr ppaarrttee ddee llaa
vviiddaa ddee llaa eessttrreellllaa ooccuurrrree dduurraannttee llaa ffaassee ddee ffuussiióónn ddee
hhiiddrróóggeennoo eenn hheelliioo.. AA mmeeddiiddaa qquuee llaa eessttrreellllaa ccoonnssuummee
hhiiddrróóggeennoo ssee vvaa ffoorrmmaannddoo uunn nnúúcclleeoo ddee hheelliioo ddoonnddee
ttaammbbiiéénn ssee ppuueeddeenn ffuussiioonnaarr eelleemmeennttooss mmááss ppeessaaddooss..
DDuurraannttee eessttaa eettaappaa llaa eessttrreellllaa ssee hhaaccee mmááss ccaalliieennttee yy mmááss
bbrriillllaannttee.. EEnn eell ddiiaaggrraammaa HH--RR llaass eessttrreellllaass qquuee ppaassaann ppoorr
eessttaa eettaappaa aappaarreecceenn eenn llaa rreeggiióónn llllaammaaddaa SSeeccuueenncciiaa
PPrriinncciippaall.. MMááss aaddeellaannttee ccuuaannddoo ssee aaggoottaa eell hhiiddrróóggeennoo
eessttaass eessttrreellllaass aabbaannddoonnaann llaa sseeccuueenncciiaa pprriinncciippaall yy ssee
ccoonnvviieerrtteenn eenn ggiiggaanntteess rroojjaass.. EEnnttrree mmaayyoorr sseeaa llaa mmaassaa
oorriiggiinnaall ddee llaa eessttrreellllaa mmááss rrááppiiddaammeennttee qquueemmaa ssuu
ccoommbbuussttiibbllee yy ppoorr lloo ttaannttoo mmááss ccoorrttoo eess ssuu ppaassoo ppoorr llaa
sseeccuueenncciiaa pprriinncciippaall eenn llaa eevvoolluucciióónn eesstteellaarr..

EEll FFiinnaall ddee uunnaa EEssttrreellllaa
•Dependiendo de la masa original de la estrella, estas son
las etapas finales a las que puede llegar una estrella al final
de su vida:
•Gigantes Rojas
El Sol es una estrella con una masa de 2 x 1030 Kilogramos.
Cuando todo el hidrógeno en su núcleo se ha fusionado en
helio el Sol se convertirá en una estrella gigante roja. Será
tan grande que llegará a incluir las órbitas de Mercurio y
Venus. Esto ocurrirá dentro de 5 mil millones de años y se
produce por el calentamiento de la estrella debido a la fusión
de los elementos más pesados que el helio. Durante esta
etapa, la estrella emite las capas más exteriores de su
atmósfera dando así origen a nubes brillantes de gas y polvo
llamadas nebulosas planetarias.

• EEnnaannaass BBllaannccaass
• CCuuaannddoo ttooddoo eell ccoommbbuussttiibbllee nnuucclleeaarr ((iinncclluuyyeennddoo eelleemmeennttooss mmááss
ppeessaaddooss qquuee eell hheelliioo)) ssee hhaa tteerrmmiinnaaddoo,, llaa eessttrreellllaa ssee eennffrrííaa yy ssee
ccoommppaaccttaa ffoorrmmaannddoo aassíí uunnaa eennaannaa bbllaannccaa..
• EEnnaannaass MMaarrrróónn
• EEss ppoossiibbllee qquuee dduurraannttee eell pprroocceessoo ddee ffoorrmmaacciióónn,, aallgguunnaass eessttrreellllaass
nnoo aallccaanncceenn llaa mmaassaa ssuuffiicciieennttee ppaarraa ccoommeennzzaarr llaass rreeaacccciioonneess
tteerrmmoonnuucclleeaarreess ddeell hhiiddrróóggeennoo eenn ssuu cceennttrroo.. CCoommoo nnoo bbrriillllaann
ééssttaass eessttrreellllaass ssoonn mmuuyy ddiiffíícciilleess ddee oobbsseerrvvaarr,, ssoonn ccoommoo uunn
ppllaanneettaa ggaasseeoossoo ggiiggaannttee.. EEssttrreellllaass ccoonn mmaassaa iinnffeerriioorr aa 8800 vveecceess llaa
mmaassaa ddeell JJúúppiitteerr eexxhhiibbeenn eessttee ccoommppoorrttaammiieennttoo..

Supernovas
En estrellas con masa un poco mayor que la del Sol (>
1,4 Msol) la fusión nuclear produce elementos cada vez
más pesados. Cuando se forma el hierro, el núcleo de la
estrella no puede auto-soportarse y colapsa
gravitacionalmente. Las capas exteriores son emitidas
como en una super explosión cósmica y el núcleo
remanente se compacta formando una
estrella de neutrones.
El telescopio Espacial Hubble pudo observar la explosión
de una supernova en 1987 en la galaxia vecina Gran
Nube de Magallanes:

Imagen de una Supernova - atención de C. Burrows (ESA/STcI) y NASA

• OOttrroo mmeeccaanniissmmoo qquuee ddaa oorriiggeenn aa uunnaa ssuuppeerrnnoovvaa
ccoonnssiissttee eenn lloo qquuee ooccuurrrree eenn uunn ssiisstteemmaa bbiinnaarriioo
ffoorrmmaaddoo ppoorr uunnaa eessttrreellllaa nnoorrmmaall yy uunnaa eennaannaa bbllaannccaa..
EEnn eessttee ssiisstteemmaa llaass ddooss eessttrreellllaass lliiggaaddaass ppoorr llaa ggrraavveeddaadd
ssee mmuueevveenn eenn óórrbbiittaa uunnaa eenn ttoorrnnoo aa llaa oottrraa.. PPuueessttoo qquuee
llaa eennaannaa bbllaannccaa eess ttaann ddeennssaa ssuu ggrraavveeddaadd eess ssuuffiicciieennttee
ppaarraa aattrraaeerr mmaatteerriiaa ddee llaa eessttrreellllaa vveecciinnaa.. SSee ccrreeaa uunn fflluujjoo
ppeerrmmaanneennttee ddee ggaass hhaacciiaa llaa eennaannaa bbllaannccaa hhaacciieennddoo qquuee
ssuu mmaassaa aauummeennttee yy ddiissppaarree eell pprroocceessoo ddee ffuussiióónn nnuucclleeaarr
uunnaa vveezz mmááss.. EEssttee eevveennttoo eess eexxpplloossiivvoo yy ssee oobbsseerrvvaa eenn
eell cciieelloo ccoommoo uunnaa eessttrreellllaa qquuee aauummeennttaa ssuu bbrriilllloo
rrááppiiddaammeennttee.. AA eessttee ttiippoo ddee eessttrreellllaa ssee llee ccoonnooccee ccoonn eell
nnoommbbrree ddee SSuuppeerrnnoovvaa IIaa yy eess úúttiill ppaarraa ddeetteerrmmiinnaarr llaass
ddiissttaanncciiaass aassttrroonnóómmiiccaass..

Estrella de neutrones
Una estrella de neutrones es una estrella formada por
neutrones empacados con la misma densidad que en un
núcleo atómico. Es decir una estrella de neutrones es como
un núcleo atómico gigantesco. Una cucharadita de materia
sacada de una estrella de neutrones tiene una masa de mil
millones de toneladas.
Las estrellas de neutrones se forman como producto de una
supernova. Durante la explosión de una supernova, la
densidad en el núcleo remanente es tan grande que allí se
forma una estrella de neutrones o un agujero negro.

EEXXPPAANNSSIIÓÓNN DDEELL UUNNIIVVEERRSSOO
¿Cómo sabemos que el universo se expande?
¿Cómo se miden las distancias a las galaxias lejanas?
¿Cómo se mide el movimiento de las galaxias?
Para entender mejor las respuestas a estas preguntas fundamentales
de la cosmología moderna, es necesario entender los siguientes
conceptos:
Naturalmente, entre más alejada se encuentra una estrella más débil
será su brillo. Es así como el brillo aparente de una estrella nos puede
ayudar a saber qué tan lejos se halla.
La luz que se observa de una estrella no solamente es afectada por la
distancia a la que se encuentra. Si la estrella se mueve, también vamos
a percibir cambios cualitativos en la luz que nos llega (Efecto Doppler).
Y si la estrella se encuentra en una galaxia muy lejana, la expansión del
universo afecta la luz emitida por la estrella produciendo cambios que
también pueden ser medidos.

EEXXPPAANNSSIIÓÓNN DDEELL UUNNIIVVEERRSSOO
•La distancia a una galaxia lejana se determina estudiando
la luz proveniente de estrellas del tipo Cefeida Variable

LA LUZ
• l El espectro de la luuzz eesstteellaarr rreevveellaa llaa vveelloocciiddaadd aa llaa qquuee
ssee mmuueevvee llaa ggaallaaxxiiaa ((eeffeeccttoo DDoopppplleerr)) yy llaa ccaannttiiddaadd ddee
eexxppaannssiióónn qquuee hhaa ssuuffrriiddoo eell uunniivveerrssoo ddeessddee qquuee llaa lluuzz
ssaalliióó ddee ssuu ffuueennttee..

• Púlsares
Así como se conserva la energía, existen otras propiedades físicas
que se conservan. Una de ellas es la cantidad de momento angular,
la cual es una medida de la cantidad de 'impulso' que tiene un objeto
en rotación.
En el proceso de colapso gravitacional cuando se forma una
estrella de neutrones hay una gran cantidad de momento angular
disponible a la estrella de neutrones recien formada. Como resultado
ésta queda girando a velocidades angulares muy altas.
Se han observado estrellas de neutrones rotando a una velocidad de
más de mil vueltas por segundo. Dentro de la estrella de neutrones
se forman campos electricos y magnéticos que emiten
ondas de radio enfocadas en un haz muy directo que da vueltas.
Cuando un radiotelescopio intercepta el haz de radioondas se
registra una señal que consiste en una secuencia de pulsos.
Justamente fue así como los astrónomos Antony Hewish y Jocelyn
Bell descubrieron los púlsares en 1967.

Estrella de neutrones
Una estrella de neutrones es una estrella formada por
neutrones empacados con la misma densidad que en un
núcleo atómico. Es decir una estrella de neutrones es
como un núcleo atómico gigantesco. Una cucharadita de
materia sacada de una estrella de neutrones tiene una
masa de mil millones de toneladas.
Las estrellas de neutrones se forman como producto de
una supernova. Durante la explosión de una supernova,
la densidad en el núcleo remanente es tan grande que
allí se forma una estrella de neutrones o un agujero
negro.

• AAgguujjeerrooss NNeeggrrooss
• SSii llaa mmaassaa iinniicciiaall ddee uunnaa eessttrreellllaa eess ssuuppeerriioorr aa 88 mmaassaass
ssoollaarreess,, aall ffiinnaall ddee ssuu vviiddaa ccuuaannddoo ttooddoo eell ccoommbbuussttiibbllee
ssee hhaa ggaassttaaddoo,, llaa eessttrreellllaa ssee ccoonnvviieerrttee eenn uunn aagguujjeerroo
nneeggrroo..
• ¿QQuuéé eess uunn aagguujjeerroo nneeggrroo??
• EEss uunnaa rreeggiióónn ddeell eessppaacciioo ccoonn ttaannttaa mmaassaa ccoonncceennttrraaddaa
eenn uunn ppuunnttoo qquuee nniinnggúúnn oobbjjeettoo,, nnii ssiiqquuiieerraa llaa lluuzz,, ppuueeddee
eessccaappaarr ddee ssuu aattrraacccciióónn ggrraavviittaacciioonnaall..
• PPooddeemmooss eenntteennddeerr eessttee ffeennóómmeennoo ssii iimmaaggiinnaammooss lloo qquuee
ooccuurrrree ccuuaannddoo llaa ddeennssiiddaadd ddee uunn ppllaanneettaa aauummeennttaa ddee
mmaanneerraa ccoolloossaall..

VVeelloocciiddaadd ddee eessccaappee..
• VVeelloocciiddaadd ddee eessccaappee.. SSii eenn llaa TTiieerrrraa llaannzzaammooss uunn oobbjjeettoo hhaacciiaa aarrrriibbaa,, llaa
ggrraavveeddaadd lloo jjaallaa hhaacciiaa eell cceennttrroo yy ééssttee eevveennttuuaallmmeennttee rreeggrreessaa yy ccaaee aa llaa
ssuuppeerrffiicciiee.. SSiinn eemmbbaarrggoo,, ccaaddaa vveezz qquuee aauummeennttaammooss llaa vveelloocciiddaadd ccoonn llaa
qquuee ssee llaannzzaa eell oobbjjeettoo,, ééssttee aallccaannzzaa uunnaa aallttuurraa mmááxxiimmaa ccaaddaa vveezz mmaayyoorr..
EEnn eell ccaassoo ddee llaa TTiieerrrraa,, ssii llaa vveelloocciiddaadd ccoonn llaa qquuee ssee llaannzzaa eell oobbjjeettoo eess
iigguuaall oo mmaayyoorr aa 1111,,22 kkiillóómmeettrrooss ppoorr sseegguunnddoo,, eell oobbjjeettoo eessccaappaarráá ddee llaa
TTiieerrrraa ppaarraa ssiieemmpprree.. AA eessttaa vveelloocciiddaadd ssee llee llllaammaa llaa vveelloocciiddaadd ddee eessccaappee..
• LLaa vveelloocciiddaadd ddee eessccaappee ddee uunn ppllaanneettaa oo eessttrreellllaa ddeeppeennddee ddee ssuu mmaassaa.. LLaa
lluunnaa,, ppoorr eejjeemmpplloo,, qquuee eess mmááss lliiggeerraa qquuee llaa TTiieerrrraa ttiieennee uunnaa vveelloocciiddaadd ddee
eessccaappee ddee ssoolloo 22,,44 kkiillóómmeettrrooss ppoorr sseegguunnddoo.. PPooddeemmooss iimmaaggiinnaarr qquuéé ppaassaa
ssii rreeppeettiimmooss eell eexxppeerriimmeennttoo eenn uunn ppuunnttoo ccoonn ttaannttaa mmaassaa ccoonncceennttrraaddaa eenn
uunnaa rreeggiióónn ttaann ppeeqquueeññaa,, qquuee llaa vveelloocciiddaadd ddee eessccaappee eess mmaayyoorr qquuee llaa
vveelloocciiddaadd ddee llaa lluuzz:: ccoommoo
nnaaddaa ppuueeddee vviiaajjaarr aa uunnaa vveelloocciiddaadd mmaayyoorr qquuee llaa vveelloocciiddaadd ddee llaa lluuzz,,
eennttoonncceess ttooddooss llooss oobbjjeettooss,, iinncclluuyyeennddoo llaa lluuzz,, eessttaarrííaann aattrraappaaddooss ppaarraa
ssiieemmpprree ppoorr llaa aattrraacccciióónn ggrraavviittaacciioonnaall ddee eessttee ppllaanneettaa..
•

AAgguujjeerrooss NNeeggrrooss
• ¿QQuuéé ttaann ggrraannddee eess uunn aagguujjeerroo nneeggrroo?? LLaa ccoonnddiicciióónn iimmppoorrttaannttee
ppaarraa llaa ffoorrmmaacciióónn ddee uunn aagguujjeerroo nneeggrroo eess qquuee aallccaannccee aa
ccoonncceennttrraarr uunnaa cciieerrttaa ccaannttiiddaadd ddee mmaassaa ddeennttrroo ddee uunn cciieerrttoo rraaddiioo..
PPoorr eejjeemmpplloo,, ssii llaa mmaassaa ddee llaa TTiieerrrraa ssee ccoonncceennttrraa ddeennttrroo ddee uunnaa
eessffeerraa ddee rraaddiioo 99 mmiillíímmeettrrooss ééssttaa ssee ccoonnvviieerrttee eenn uunn aagguujjeerroo
nneeggrroo..
• EEll SSooll ssee ccoonnvveerrttiirrííaa eenn uunn aagguujjeerroo nneeggrroo ssii ttooddaa ssuu mmaassaa ssee
ccoonncceennttrraa ddeennttrroo ddee uunnaa eessffeerraa ddee rraaddiioo 33 kkiillóómmeettrrooss.. EEssttee rraaddiioo
eenn ggeenneerraall ssee llllaammaa eell ''hhoorriizzoonnttee ddee eevveennttooss'' oo eell ''hhoorriizzoonnttee
ccaauussaall''.. SSee llllaammaa ''hhoorriizzoonnttee ddee eevveennttooss'' ppoorrqquuee ccuuaallqquuiieerr eevveennttoo
qquuee ooccuurrrraa ddeennttrroo ddee eessttaa rreeggiióónn nnuunnccaa ppooddrráá sseerr ccoommuunniiccaaddoo aall
mmuunnddoo eexxtteerriioorr yyaa qquuee nniinngguunnaa sseeññaall ppuueeddee ssaalliirr ddeell aagguujjeerroo
nneeggrroo..

• SSii eell SSooll ssee ccoonnvviieerrttee eenn uunn aagguujjeerroo nneeggrroo,, ffuueerraa ddee llaa ppéérrddiiddaa ddee
llaa eenneerrggííaa ssoollaarr qquuee llee ddaa ddííaa aa llooss ppllaanneettaass,, nnoo ppaassaarrííaa nnaaddaa ccoonn
ssuuss óórrbbiittaass.. EEll aagguujjeerroo nneeggrroo nnoo ssee ttrraaggaarrííaa llooss ppllaanneettaass.. PPaarraa qquuee
uunn oobbjjeettoo sseeaa aabbssoorrbbiiddoo ppoorr eell aagguujjeerroo nneeggrroo,, ééssttee ddeebbee aacceerrccaarrssee
aa uunnaa ddiissttaanncciiaa mmeennoorr qquuee eell rraaddiioo ddeell ''hhoorriizzoonnttee ddee eevveennttooss''..
• ¿CCóómmoo vveemmooss llooss aagguujjeerrooss nneeggrrooss?? SSii eexxiisstteenn aagguujjeerrooss nneeggrrooss eenn
aabbuunnddaanncciiaa,, ééssttooss ppooddrrííaann sseerr llaa mmaatteerriiaa oossccuurraa ddeell uunniivveerrssoo..
• SSii uunn aagguujjeerroo nneeggrroo nnoo ddeejjaa eessccaappaarr llaa lluuzz,, eennttoonncceess ¿ccóómmoo lloo
ppooddeemmooss vveerr??
RReessppuueessttaa:: uunn aagguujjeerroo nneeggrroo nnoo ssee vvee ddiirreeccttaammeennttee..
SSee hhaa ppooddiiddoo vveerriiffiiccaarr eexxppeerriimmeennttaallmmeennttee llaa eexxiisstteenncciiaa ddee
aagguujjeerrooss nneeggrrooss ((ppoorr eejjeemmpplloo eenn eell cceennttrroo ddee aallgguunnaass ggaallaaxxiiaass))
eexxaammiinnaannddoo eell mmoovviimmiieennttoo ddee eessttrreellllaass eenn ttoorrnnoo aa ssuu cceennttrroo yy llaa
rraaddiiaacciióónn eemmiittiiddaa ppoorr llaass ppaarrttííccuullaass ccaarrggaaddaass qquuee ccaaeenn aall aagguujjeerroo
nneeggrroo..

• QQuuaassaarreess
• LLooss oobbjjeettooss cceelleesstteess mmááss bbrriillllaanntteess qquuee ssee hhaann lllleeggaaddoo aa
oobbsseerrvvaarr ssoonn llooss QQuuaassaarreess ((ttaammbbiiéénn llllaammaaddooss NNuucclleeooss
GGaallááccttiiccooss AAccttiivvooss oo AAGGNN)).. EEssttooss oobbjjeettooss ssoonn ggaallaaxxiiaass
qquuee aallbbeerrggaann uunn aagguujjeerroo nneeggrroo ssuuppeerrmmaassiivvoo eenn ssuu
cceennttrroo.. LLaa aattrraacccciióónn ggrraavviittaacciioonnaall ggeenneerraaddaa ppoorr eessttee
aagguujjeerroo nneeggrroo eess ttaann iinntteennssaa qquuee ccuuaallqquuiieerr eessttrreellllaa oo
nnuubbee ddee ggaass qquuee ssee eennccuueennttrree cceerrccaa aall cceennttrroo ddee llaa
ggaallaaxxiiaa ssoonn cchhuuppaaddaass ppoorr eell aagguujjeerroo nneeggrroo yy
ddeessaappaarreecceenn ppaarraa ssiieemmpprree.. EEll bbrriilllloo ddee llooss qquuaassaarreess ssee
ddeebbee aa rraaddiiaacciióónn eemmiittiiddaa ppoorr llaa mmaatteerriiaa aacceelleerraaddaa qquuee
ccaaee aall aagguujjeerroo nneeggrroo..

MMoovviimmiieennttooss ddee llaass EEssttrreellllaass
• CCuuaannddoo uunn aassttrróónnoommoo oobbsseerrvvaa uunnaa eessttrreellllaa ddaannddoo
vvuueellttaass eenn ttoorrnnoo aa uunn ppuunnttoo,, eess ppoossiibbllee ccaallccuullaarr llaa mmaassaa
ccoonncceennttrraaddaa eenn eessee ppuunnttoo ssiimmpplleemmeennttee mmiiddiieennddoo llaa
vveelloocciiddaadd yy eell rraaddiioo ddee llaa óórrbbiittaa ddee llaa eessttrreellllaa.. DDee eessttaa
ffoorrmmaa ssee hhaann ddeetteeccttaaddoo ssiisstteemmaass ddee eessttrreellllaass ((oo ggaass)) eenn
rroottaacciióónn ttaann vveelloozz yy eenn uunn rraaddiioo ttaann ppeeqquueeññoo,, qquuee nnoo
qquueeddaa oottrraa eexxpplliiccaacciióónn ppoossiibbllee aa llaa ddee aaddmmiittiirr qquuee ddeebbee
eexxiissttiirr uunn aagguujjeerroo eenn eessee ppuunnttoo..

Evolución Estelar- MMoovviimmiieennttoo ddee llaass EEssttrreellllaass
Imagen atención de H. Ford (JHU, ST ScI), R. Harms, Z.
Tsvantanov y NASA -

• AAgguujjeerrooss nneeggrrooss eenn eell cceennttrroo ddee ggaallaaxxiiaass.. LLooss
aagguujjeerrooss nneeggrrooss nnoo ssee vveenn ddiirreeccttaammeennttee.. DDee eellllooss nnoo
ppuueeddeenn ssaalliirr llooss rraayyooss ddee lluuzz ddeebbiiddoo aa llaa
ccuurrvvaattuurraa ddeell eessppaacciioo eenn ssuu eennttoorrnnoo.. SSiinn eemmbbaarrggoo,, aaqquuíí
ssee ppuueeddeenn vveerr llooss eeffeeccttooss pprroodduucciiddooss ppoorr llaa pprreesseenncciiaa
ddee aagguujjeerrooss nneeggrrooss eenn eell cceennttrroo ddee vvaarriiaass ggaallaaxxiiaass:: eell ggaass
eenn eell cceennttrroo ddee llaa ggaallaaxxiiaa eess aacceelleerraaddoo ppoorr eell aagguujjeerroo
nneeggrroo,, cciirrccuullaa aa ggrraann vveelloocciiddaadd yy eemmiittee
rraaddiiaacciióónn eelleeccttrroommaaggnnééttiiccaa qquuee eess oobbsseerrvvaaddaa
ddiirreeccttaammeennttee..
•

• AAgguujjeerroo nneeggrroo eenn eell cceennttrroo ddee MM8877:: MMaatteerriiaa eenn ffoorrmmaa ddee ggaass ggiirraa
aa aallttaa vveelloocciiddaadd eenn ttoorrnnoo aall cceennttrroo ddee llaa ggaallaaxxiiaa MM8877.. EEssttaa
vveelloocciiddaadd ddee rroottaacciióónn ddee 550000 KKiilloommeettrrooss//sseegguunnddoo eess rreevveellaaddaa
ppoorr llooss ccaammbbiiooss eenn eell eessppeeccttrroo ddee llaa lluuzz eemmiittiiddaa.. DDeebbiiddoo aall
eeffeeccttoo DDoopppplleerr,, eell ppiiccoo ddeell eessppeeccttrroo ssee ccoorrrree hhaacciiaa eell aazzuull oo hhaacciiaa
eell rroojjoo ddeeppeennddiieennddoo ddee ssii llaa mmaatteerriiaa ssee mmuueevvee hhaacciiaa eell
oobbsseerrvvaaddoorr oo ssee aalleejjee.. PPaarraa aallccaannzzaarr llaass vveelloocciiddaaddeess oobbsseerrvvaaddaass,, eell
ggaass ddeebbee eessttaarr iimmppuullssaaddoo ppoorr llaa ggrraavveeddaadd ddee 33..000000 mmiilllloonneess ddee
ssoolleess ccoonncceennttrraaddaa eenn uunnaa rreeggiióónn mmuuyy ppeeqquueeññaa eenn eell cceennttrroo ddee llaa
ggaallaaxxiiaa,, lloo ccuuaall ssóólloo ppuueeddee eexxpplliiccaarrssee ccoonn llaa pprreesseenncciiaa ddee uunn
aagguujjeerroo nneeggrroo..
•

• f ¿Cómo se puede foorrmmaarr uunn aagguujjeerroo nneeggrroo??
• EEll mmeeccaanniissmmoo mmááss eeffeeccttiivvoo ppaarraa ffoorrmmaarr uunn aagguujjeerroo nneeggrroo eess
ccuuaannddoo llaass
ccaappaass ssuuppeerriioorreess eenn uunnaa eessttrreellllaa ddee ggrraann mmaassaa eexxpplloottaann mmiieennttrraass
qquuee eell nnúúcclleeoo ddee llaa eessttrreellllaa iimmpplloottaa ((eess ddeecciirr ssee ccoonnttrraaee
rrááppiiddaammeennttee)).. EEssttoo eess jjuussttaammeennttee lloo qquuee ooccuurrrree ccuuaannddoo eell
mmaatteerriiaall ffuussiioonnaabbllee ddee uunnaa eessttrreellllaa eess ccoonnssuummiiddoo ttoottaallmmeennttee.. AAll
aaccaabbaarrssee llaa ffuueennttee ddee pprreessiióónn eenn llaa eessttrreellllaa ((qquuee llaa mmaanntteennííaa eenn
eeqquuiilliibbrriioo ccoonnttrraa llaa ggrraavveeddaadd)) ttooddaa llaa mmaassaa ddeell nnúúcclleeoo ccoollaappssaa
ggrraavviittaacciioonnaallmmeennttee eenn ssuu cceennttrroo yy aassíí ssee ggeenneerraa uunn aagguujjeerroo nneeggrroo..

• NNúúcclleeoo ggaallááccttiiccoo aaccttiivvoo CCeennttaauurroo AA.. UUnn nnúúcclleeoo ggaallááccttiiccoo
aaccttiivvoo ((AAGGNN)),, ccoommoo eell qquuee ssee mmuueessttrraa eenn eessttaa iimmaaggeenn ddeell
TTeelleessccooppiioo EEssppaacciiaall HHuubbbbllee,, ssee ccaarraacctteerriizzaa ppoorr eell
nnaacciimmiieennttoo eesstteellaarr aacceelleerraaddoo.. LLooss ppuunnttooss ddee ccoolloorr aazzuull eenn eell
bboorrddee ddee eessttee ddiissccoo ggaallááccttiiccoo rreevveellaann llaa pprreesseenncciiaa ddee eessttrreellllaass
rreecciiéénn ffoorrmmaaddaass.. LLaa ffrraannjjaa oossccuurraa ssee ddeebbee aa ggrraannddeess nnuubbeess
ddee ppoollvvoo pprroobbaabblleemmeennttee oorriiggiinnaaddaass ppoorr llaa uunniióónn ccoonn uunnaa
ggaallaaxxiiaa eessppiirraall mmááss ppeeqquueeññaa.. EEll eennccuueennttrroo ddee llaass ddooss
ggaallaaxxiiaass pprroodduuccee uunnaa ccoommpprreessiióónn ddeell ggaass eenn eell cceennttrroo ddee
mmaassaa pprreecciippiittaannddoo aassíí eell nnaacciimmiieennttoo aacceelleerraaddoo ddee eessttrreellllaass..
LLooss nnúúcclleeooss ggaallááccttiiccooss aaccttiivvooss ppuueeddeenn tteenneerr ccoommoo ffuueennttee ddee
eenneerrggííaa uunn aagguujjeerroo nneeggrroo mmaassiivvoo..

EELL SSIISSTTEEMMAA SSOOLLAARR
• EEnn uunnoo ddee llooss bbrraazzooss ddee llaa VVííaa LLáácctteeaa ssee eennccuueennttrraa uunn ssiisstteemmaa
ppllaanneettaarriioo ccoommppuueessttoo ddee uunnaa eessttrreellllaa cceennttrraall,, eell SSooll,, nnuueevvee
ppllaanneettaass iinncclluuyyeennddoo llaa TTiieerrrraa,, yy 6611 ssaattéélliitteess oo lluunnaass..
• NNuueessttrroo ssiisstteemmaa ssoollaarr ssee ffoorrmmóó hhaaccee 44..550000 mmiilllloonneess ddee aaññooss
• PPllaanneettaass IInntteerriioorreess:: LLooss ppllaanneettaass MMeerrccuurriioo,, VVeennuuss,, llaa TTiieerrrraa yy
MMaarrttee ssoonn ssóólliiddooss yy rrooccoossooss ccoommoo llaa TTiieerrrraa..
• PPllaanneettaass EExxtteerriioorreess:: JJúúppiitteerr,, SSaattuurrnnoo,, UUrraannoo yy NNeeppttuunnoo ssoonn ccaassii
ttoottaallmmeennttee ggaasseeoossooss,, mmiieennttrraass qquuee PPlluuttóónn eess rrooccoossoo..
• LLooss ppllaanneettaass ssee mmuueevveenn eenn ttoorrnnoo aall SSooll eenn óórrbbiittaass eellííppttiiccaass ssoobbrree
uunn ppllaannoo qquuee ccooiinncciiddee aapprrooxxiimmaaddaammeennttee ppaarraa ttooddooss llooss ppllaanneettaass
((aa eessttee ppllaannoo ssee llee llllaammaa llaa eeccllííppttiiccaa))..
• OObbjjeettoo TTaammaaññoo SSiisstteemmaa SSoollaarr 1111 hhoorraass--lluuzz DDiissttaanncciiaa TTiieerrrraa--SSooll88
mmiinnuuttooss--lluuzz
115500 mmiilllloonneess ddee kkmm

• LLooss ttaammaaññooss rreellaattiivvooss ddee llooss ppllaanneettaass
Los tamaños relativos de los planetas

LLooss ttaammaaññooss rreellaattiivvooss ddee llaass óórrbbiittaass yy ddiissttaanncciiaass aall SSooll
•

IImmáággeenneess ddeell SSooll yy oottrrooss DDaattooss
Objeto Tamaño
Radio del Sol 696.000 Km
Distancia del SOl al centro de la Galaxia 27.000 años-luz

EELL SSOOLL
• LLaa TTiieerrrraa,, ggiirraa eenn óórrbbiittaa eenn ttoorrnnoo aa uunnaa eessttrreellllaa aa uunnaa vveelloocciiddaadd ddee
3300 kkiillóómmeettrrooss ppoorr sseegguunnddoo ccoommpplleettaannddoo uunnaa vvuueellttaa ccaaddaa 336655 ddííaass..
EEssaa eessttrreellllaa eess eell SSOOLL,, uunnaa bboollaa ggiiggaanntteessccaa ddee hhiiddrróóggeennoo yy hheelliioo
qquuee ssee eennccuueennttrraa aa uunnaa ddiissttaanncciiaa ddee 2277..000000 aaññooss--lluuzzddeell cceennttrroo ddee
nnuueessttrraa GGaallaaxxiiaa..
• CCoonnttrraarriioo aa llaa ccrreeeenncciiaa mmeeddiieevvaall ddee uunn uunniivveerrssoo hheelliiooccéénnttrriiccoo,, eell
SSOOLL eess uunn ppuunnttoo ppeerrddiiddoo eenn uunnoo ddee llooss bbrraazzooss ddee llaa VVííaa LLáácctteeaa.. EEll
SSOOLL cciirrccuunnddaa eell cceennttrroo ddee llaa ggaallaaxxiiaa aa uunnaa vveelloocciiddaadd ddee 222200
kkiillóómmeettrrooss ppoorr sseegguunnddoo..
• EEll SSooll eess ttaann ggrraannddee qquuee eenn ssuu vvoolluummeenn ccaabbee llaa TTiieerrrraa 11..220000..000000
vveecceess.. EEnn eell cceennttrroo ddeell SSooll ssee ccoonnssuummeenn 770000 mmiilllloonneess ddee ttoonneellaaddaass
ddee hhiiddrróóggeennoo ccaaddaa sseegguunnddoo ppoorr llaa ffuussiióónn nnuucclleeaarr pprroodduucciieennddoo llaa
eenneerrggííaa nneecceessaarriiaa ppaarraa mmaanntteenneerr llaa vviiddaa ssoobbrree llaa TTiieerrrraa..
• LLaa ccaannttiiddaadd ddee eenneerrggííaa ssoollaarr rreecciibbiiddaa eenn uunn mmeettrroo ccuuaaddrraaddoo eenn llaa
TTiieerrrraa eess ssuuffiicciieennttee ppaarraa mmaanntteenneerr eell ccoonnssuummoo pprroommeeddiioo ddee
eelleeccttrriicciiddaadd eenn uunnaa ccaassaa..
• OObbjjeettoo TTaammaaññoo RRaaddiioo ddeell SSooll 669966..000000 KKmm DDiissttaanncciiaa ddeell SSOOll aall
cceennttrroo ddee llaa GGaallaaxxiiaa 2277..000000 aaññooss--lluuzz

EELL SS OO LL
• EEll ssooll eess eell mmiieemmbbrroo mmaass iimmppoorrttaannttee ddeennttrroo ddee nnuueessttrroo
ssiisstteemmaa ssoollaarr,, yy eess mmuucchhoo mmaass ggrraannddee qquuee ccuuaallqquuiieerraa
oottrroo ccuueerrppoo ddeennttrroo ddee eessttee ssiisstteemmaa.. EEll SSooll eess ttaammbbiiéénn
nnuueessttrraa pprriinncciippaall ffuueennttee ddee eenneerrggííaa,, qquuee ssee mmaanniiffeessttaa,,
ssoobbrree ttooddoo,, eenn ffoorrmmaa ddee lluuzz yy ccaalloorr.. CCoonnttiieennee mmááss ddeell
9999%% ddee ttooddaa llaa mmaatteerriiaa ddeell SSiisstteemmaa SSoollaarr.. EEjjeerrccee uunnaa
ffuueerrttee aattrraacccciióónn ggrraavviittaattoorriiaa ssoobbrree llooss ppllaanneettaass yy llooss
hhaaccee ggiirraarr aa ssuu aallrreeddeeddoorr.. TTiieennee aapprrooxxiimmaaddaammeennttee 11..44
mmiilllloonneess ddee kkiillóómmeettrrooss ddee ddiiáámmeettrroo ((110099 vveecceess eell
ddiiáámmeettrroo ddee llaa ttiieerrrraa)) yy eessttaa ccoommppuueessttoo ddee hhiiddrrooggeennoo
((7700 %%)) yy hheelliioo ((2277 %%)).. EEll 33 %% rreessttaannttee ssoonn eelleemmeennttooss
mmaass ppeessaaddooss qquuee eexxiisstteenn eenn ffoorrmmaa ddee ggaasseess cceerrccaa ddeell
cceennttrroo ddeell ssooll ddoonnddee llaass tteemmppeerraattuurraass ppuueeddeenn eexxcceeddeerr
2200 mmiilllloonneess ddee ggrraaddooss cceennttííggrraaddooss yy llaa ddeennssiiddaadd eess 115500
vveecceess llaa ddeell aagguuaa..

EELL SS OO LL
• LLaa eenneerrggííaa qquuee mmaannttiieennee aall ssooll ccoommoo uunnaa ggrraann eessffeerraa ddee ggaasseess
bbrriillllaannttee ssee ddeerriivvaa ddee llaa ccoonnttiinnuuaa rreeaacccciióónn tteerrmmoonnuucclleeaarr llllaammaaddaa
ffuussiióónn.. EEnn eell pprroocceessoo ddee ffuussiióónn,, ccuuaattrroo nnúúcclleeooss ddee hhiiddrróóggeennoo ssee
ccoommbbiinnaann ppaarraa ffoorrmmaarr uunn nnúúcclleeoo ddee hheelliioo,, yy llaa eenneerrggííaa ssuurrggee eenn
ffoorrmmaa ddee rraaddiiaacciioonneess ggaammmmaa.. CCaaddaa sseegguunnddoo eell ssooll ttrraannssmmiittee uunnaa
ccaannttiiddaadd ddee eenneerrggííaa eeqquuiivvaalleennttee aa llaa qquuee ssee pprroodduucciirrííaa aall qquueemmaarr
2255000000 mmiilllloonneess ddee lliibbrraass ddee ccaarrbbóónn..
• LLaa eenneerrggííaa pprroodduucciiddaa ddee eessttaa ffoorrmmaa eess ttrraannssppoorrttaaddaa aa llaa mmaayyoorr
ppaarrttee ddee llaa ssuuppeerrffiicciiee ssoollaarr ppoorr rraaddiiaacciióónn.. SSiinn eemmbbaarrggoo,, mmááss cceerrccaa
ddee llaa ssuuppeerrffiicciiee,, eenn llaa zzoonnaa ddee ccoonnvveecccciióónn qquuee ooccuuppaa eell úúllttiimmoo
tteerrcciioo ddeell rraaddiioo ssoollaarr,, llaa eenneerrggííaa eess ttrraannssppoorrttaaddaa ppoorr llaa mmeezzccllaa
ttuurrbbuulleennttaa ddee ggaasseess.. LLaa ffoottoossffeerraa eess llaa ssuuppeerrffiicciiee ssuuppeerriioorr ddee llaa
zzoonnaa ddee ccoonnvveecccciióónn.. SSee ppuueeddeenn vveerr pprruueebbaass ddee llaa ttuurrbbuulleenncciiaa eenn
llaa zzoonnaa ddee ccoonnvveecccciióónn oobbsseerrvvaannddoo llaa ffoottoossffeerraa yy llaa aattmmóóssffeerraa
ssiittuuaaddaa eenncciimmaa ddee eellllaa..

EELL SS OO LL
A pesar de que una
enorme cantidad de
energía solar es
interceptada por la
Tierra, nuestro
planeta es capaz
de mantener un
rango de
temperatura
aproximadamente
entre -50 y +60°C,
gracias a tres
factores
importantes.

EELL SS OO LL
• PPrriimmeerroo,, ggrraacciiaass aa llaa rroottaacciióónn,, llaa TTiieerrrraa rreecciibbee eenneerrggííaa
ddeell ssooll eenn uunn hheemmiissffeerriioo,, ppeerroo mmaannddaa ccaalloorr aall eessppaacciioo aa
ttrraavvééss ddee ttooddaa ssuu ssuuppeerrffiicciiee.. EEnn SSeegguunnddoo lluuggaarr,, uunnaa
ppaarrttee ddee llaa rraaddiiaacciióónn qquuee lllleeggaa eess rreefflleejjaaddaa ppoorr llaa
aattmmóóssffeerraa yy llaass nnuubbeess ddiirriiggiiéénnddoollaa ddee rreeggrreessoo aall eessppaacciioo
ssiinn hhaabbeerr ssiiqquuiieerraa lllleeggaaddoo aall nniivveell ddee llaa ttiieerrrraa..
FFiinnaallmmeennttee uunnaa ppaarrttee ddee llaa rraaddiiaacciióónn iinntteerrcceeppttaaddaa eess
aabbssoorrbbiiddaa ppoorr llaa aattmmóóssffeerraa yy rraaddiiaaddaa ddee rreeggrreessoo aall
eessppaacciioo ssiinn hhaabbeerr ccaalleennttaaddoo llaa ssuuppeerrffiicciiee tteerrrreessttrree..
• EEll ssooll ccoonnssiissttee ddee ccaappaass ccoonnccéénnttrriiccaass,, ccuuaattrroo rreeggiioonneess
iinntteerrnnaass yy ddooss ccaappaass ggaasseeoossaass eexxtteerrnnaass qquuee nnoo ppooddeemmooss
vveerr.. EEll nnúúcclleeoo ddeell ssooll eess ddoonnddee ssee lllleevvaann aa ccaabboo llaass
rreeaacccciioonneess nnuucclleeaarreess,, aallrreeddeeddoorr ddee eessttee ssee eennccuueennttrraa llaa
zzoonnaa ddee rraaddiiaacciioonn..

EELL SS OO LL
• LLaa eenneerrggííaa lliibbeerraaddaa eenn eell nnúúcclleeoo ssee mmuueevvee aa ttrraavvééss ddee eessttaa ccaappaa
ppoorr rraaddiiaacciióónn yy eess llaa qquuee hhaaccee qquuee llaa ssaalliiddaa ddee eenneerrggííaa ddeell ssooll sseeaa
uunn pprroocceessoo ttaann lleennttoo.. AArrrriibbaa ddee llaa ccaappaa ddee rraaddiiaacciioonn eessttaa llaa ccaappaa
ccoonnvveeccttiivvaa aa ttrraavvééss ddee llaa ccuuaall llaa eenneerrggííaa ssee mmuueevvee ppoorr
ccoonnvveecccciióónn.. LLaa ccaappaa ssiigguuiieennttee eess llaa ccaappaa ssuuppeerrffiicciiee,, qquuee eess llaa
ppoorrcciióónn ddeell ssooll qquuee ppooddeemmooss vveerr.. CCoonnoocciiddaa ccoommoo ffoottoossffeerraa,, eessttaa
eess uunnaa zzoonnaa ttuurrbbuulleennttaa qquuee eemmiittee llaa lluuzz qquuee lllleeggaa aa llaa TTiieerrrraa..
• EEssttaa ccaappaa ttiieennee aapprrooxxiimmaaddaammeennttee 445500 KKmm.. ddee aanncchhoo yy
tteemmppeerraattuurraa pprroommeeddiioo ddee 99998800°°FF..
• DDee llaa ffoottoossffeerraa ppaassaammooss aa llaa ccrroommoossffeerraa ,, uunnaa ccaappaa ddee ttaann bbaajjaa
ddeennssiiddaadd qquuee llaa hhaaccee ttrraannssppaarreennttee aa llaa lluuzz qquuee ppaassaa aa ttrraavvééss ddee
eellllaa yy ppoorr lloo ttaannttoo eess mmuuyy ddiiffíícciill ddee vveerr..

EELL SS OO LL
• LLaa ccaappaa mmaass eexxtteerrnnaa ddeell ssooll eess llaa CCoorroonnaa,, ssee eexxttiieennddee ddeessddee jjuussttoo
eenncciimmaa ddee llaa ccrroommoossffeerraa hhaassttaa eell llíímmiittee ccoonn eell eessppaacciioo
iinntteerrppllaanneettaarriioo,, ttiieennee uunnaa tteemmppeerraattuurraa ddee 11..000000..000000 KK yy eess uunnaa
zzoonnaa ccoonn uunnaa ddeennssiiddaadd aauunn mmeennoorr qquuee llaa ccrroommoossffeerraa.. EEssttaass ddooss
uullttiimmaass ccaappaass ssoolloo ppuueeddeenn sseerr oobbsseerrvvaaddaass yy mmeeddiiddaass dduurraannttee uunn
eecclliippssee ssoollaarr..
• LLaass mmaanncchhaass ssoollaarreess ssoonn uunn ffeennóómmeennoo ssoollaarr mmuuyy iimmppoorrttaannttee,,
ssoonn áárreeaass mmááss ffrrííaass ddee llaa ffoottoossffeerraa qquuee pprreesseennttaann ccaammppooss
mmaaggnnééttiiccooss ffuueerrtteess.. LLaass mmaanncchhaass ssoollaarreess ssee ssuueelleenn ddaarr eenn ppaarreejjaass,,
ccoonn llaass ddooss mmaanncchhaass ccoonn ccaammppooss mmaaggnnééttiiccooss qquuee sseeññaallaann
sseennttiiddooss ooppuueessttooss.. NNoo ssee ssaabbee eexxaaccttaammeennttee ccoommoo nnii ppoorrqquuee ssee
ffoorrmmaann llaass mmaanncchhaass ssoollaarreess,, ppeerroo eell hheecchhoo ddee qquuee ppaarreeccee qquuee
ooccuurrrreenn eenn cciiccllooss ddee aapprrooxxiimmaaddaammeennttee 1111 aaññooss ,, ssuuggiieerree qquuee
ppuueeddeenn sseerr ppaarrttee ddee llaa aaccttiivviiddaadd nnoorrmmaall ddeell ssooll .. CCoommoo eell ccaammppoo
mmaaggnnééttiiccoo ddeell ssooll iinnfflluuyyee eenn llaa aattmmóóssffeerraa eexxtteerrnnaa ddee llaa ttiieerrrraa llooss
eexxppeerrttooss ccrreeeenn qquuee llaass mmaanncchhaass ssoollaarreess iinnfflluuyyeenn eenn eell cclliimmaa eenn llaa
TTiieerrrraa..

PPllaanneettaass
• LLooss ppllaanneettaass ggiirraann aallrreeddeeddoorr ddeell SSooll.. NNoo ttiieenneenn lluuzz
pprrooppiiaa,, ssiinnoo qquuee rreefflleejjaann llaa lluuzz ssoollaarr..
• LLooss ppllaanneettaass ttiieenneenn ddiivveerrssooss mmoovviimmiieennttooss.. LLooss mmááss
iimmppoorrttaanntteess ssoonn ddooss:: eell ddee rroottaacciióónn yy eell ddee ttrraannssllaacciióónn..
PPoorr eell ddee rroottaacciióónn,, ggiirraann ssoobbrree ssíí mmiissmmooss aallrreeddeeddoorr ddeell
eejjee.. ÉÉssttoo ddeetteerrmmiinnaa llaa dduurraacciióónn ddeell ddííaa ddeell ppllaanneettaa..
PPoorr eell ddee ttrraannssllaacciióónn,, llooss ppllaanneettaass ddeessccrriibbeenn óórrbbiittaass
aallrreeddeeddoorr ddeell SSooll.. CCaaddaa óórrbbiittaa eess eell aaññoo ddeell ppllaanneettaa..
CCaaddaa ppllaanneettaa ttaarrddaa uunn ttiieemmppoo ddiiffeerreennttee ppaarraa
ccoommpplleettaarrllaa.. CCuuaannttoo mmááss lleejjooss,, mmááss ttiieemmppoo..
GGiirraann ccaassii eenn eell mmiissmmoo ppllaannoo,, eexxcceeppttoo PPlluuttóónn,, qquuee ttiieennee
llaa óórrbbiittaa mmááss iinncclliinnaaddaa,, eexxccéénnttrriiccaa yy aallaarrggaaddaa..

PPllaanneettaass
• FFoorrmmaa yy ttaammaaññoo ddee llooss ppllaanneettaass
• LLooss ppllaanneettaass ttiieenneenn ffoorrmmaa ccaassii eessfféérriiccaa,, ccoommoo uunnaa
ppeelloottaa uunn ppooccoo aappllaannaaddaa ppoorr llooss ppoollooss..
• LLooss mmaatteerriiaalleess ccoommppaaccttooss eessttáánn eenn eell nnúúcclleeoo.. LLooss ggaasseess,,
ssii hhaayy,, ffoorrmmaann uunnaa aattmmoossffeerraa ssoobbrree llaa ssuuppeerrffiicciiee..
MMeerrccuurriioo,, VVeennuuss,, llaa TTiieerrrraa,, MMaarrttee yy PPlluuttóónn ssoonn ppllaanneettaass
ppeeqquueeññooss yy rrooccoossooss,, ccoonn ddeennssiiddaadd aallttaa..
TTiieenneenn uunn mmoovviimmiieennttoo ddee rroottaacciióónn lleennttoo,, ppooccaass lluunnaass
((oo nniinngguunnaa)) yy ffoorrmmaa bbaassttaannttee rreeddoonnddaa..
JJúúppiitteerr,, SSaattuurrnnoo,, UUrraannoo yy NNeeppttuunnoo,, llooss ggiiggaanntteess ggaasseeoossooss,,
ssoonn eennoorrmmeess yy lliiggeerrooss,, hheecchhooss ddee ggaass yy hhiieelloo..
EEssttooss ppllaanneettaass ggiirraann ddeepprriissaa yy ttiieenneenn mmuucchhooss ssaattéélliitteess,,
mmááss aabbuullttaammiieennttoo eeccuuaattoorriiaall yy aanniillllooss..

LLooss PPllaanneettaass ddeell SSiisstteemmaa SSoollaarr

PPllaanneettaass
• FFoorrmmaacciióónn ddee llooss ppllaanneettaass
• LLooss ppllaanneettaass ssee ffoorrmmaarroonn hhaaccee uunnooss 44..550000 mmiilllloonneess
ddee aaññooss,, aall mmiissmmoo ttiieemmppoo qquuee eell SSooll..
• EEnn ggeenneerraall,, llooss mmaatteerriiaalleess lliiggeerrooss qquuee nnoo ssee qquueeddaarroonn eenn
eell SSooll ssee aalleejjaarroonn mmááss qquuee llooss ppeessaaddooss..
EEnn llaa nnuubbee ddee ggaass yy ppoollvvoo oorriiggiinnaall,, qquuee ggiirraabbaa eenn
eessppiirraalleess,, hhaabbííaa zzoonnaass mmááss ddeennssaass,, pprrooyyeeccttooss ddee ppllaanneettaass..
LLaa ggrraavveeddaadd yy llaass ccoolliissiioonneess lllleevvaarroonn mmááss mmaatteerriiaa aa eessttaass
zzoonnaass yy eell mmoovviimmiieennttoo rroottaattoorriioo llaass rreeddoonnddeeóó
DDeessppuuééss,, llooss mmaatteerriiaalleess yy llaass ffuueerrzzaass ddee ccaaddaa ppllaanneettaa ssee
ffuueerroonn rreeaajjuussttaannddoo,, yy ttooddaavvííaa lloo hhaacceenn..
LLooss ppllaanneettaass yy ttooddoo eell SSiisstteemmaa SSoollaarr ccoonnttiinnúúaann
ccaammbbiiaannddoo ddee aassppeeccttoo.. SSiinn pprriissaa,, ppeerroo ssiinn ppaauussaa..

PPllaanneettaass
PPllaanneettaass RRaaddiioo DDiissttaanncciiaa aall SSooll ((kkmm..)) LLuunnaass
MMeerrccuurriioo 22..444400 kkmm .. 5577..991100..000000 00
VVeennuuss 66..005522 kkmm.. 110088..220000..000000 00
LLaa TTiieerrrraa 66..337788 kkmm.. 114499..660000..000000 11
MMaarrttee 33..339977 kkmm.. 222277..994400..000000 22
JJúúppiitteerr 7711..449922 kkmm.. 777788..333300..000000 1166
SSaattuurrnnoo 6600..226688 kkmm.. 11..442299..440000..000000 1188 **
UUrraannoo 2255..555599 kkmm.. 22..887700..999900..000000 1155
NNeeppttuunnoo 2244..774466 kkmm.. 44..550044..330000..000000 88
PPlluuttóónn 11..116600 kkmm.. 55..991133..552200..000000 11

LLooss PPllaanneettaass ddeell SSiisstteemmaa SSoollaarr
¿El décimo planeta del Sistema Solar?
Sedna gira alrededor del Sol a una distancia mucho mayor
que otros astros del sistema.
Aunque su tamaño aún es incierto, Sedna es el mayor de
los planetas localizados alrededor del Sol desde el
descubrimiento de Plutón en 1930. Está a más de 10,000
millones de kilómetros de la Tierra en una región llamada
Cinturón de Kuiper, que tiene cientos de objetos
conocidos, pequeños mundos de roca y hielo, aunque
algunos pueden ser tan o más grandes que Plutón. Sedna
es más rojo que cualquier otro cuerpo del Sistema Solar,
excepto Marte, y sigue una órbita muy elíptica, que en su
punto más alejado le sitúa a 135,000 millones de
kilómetros del Sol. Por ello, Sedna necesita 11,500 años
terrestres para completar una órbita.

IIMMÁÁGGEENNEESS DDEELL PPLLAANNEETTAA SSEEDDNNAA

PPllaanneettaass
• LLooss PPllaanneettaass TTeerrrreessttrreess ssoonn llooss ppllaanneettaass mmááss cceerrccaannooss aall SSooll
((MMeerrccuurriioo,, VVeennuuss,, llaa TTiieerrrraa yy MMaarrttee)),, ssoonn bbáássiiccaammeennttee ssiimmiillaarreess
eenn qquuee ttooddooss eellllooss ttiieenneenn ssuuppeerrffiicciieess ssóólliiddaass.. TTooddooss eellllooss ttiieenneenn
nnúúcclleeooss mmeettáálliiccooss yy mmaannttooss ddee ssiilliiccaattooss,, ccoonn uunnaa ccoorrtteezzaa
ssuuppeerrffiicciiaall.. TTooddooss mmuueessttrraann ssiiggnnooss ddee hhaabbeerr ssiiddoo bboommbbaarrddeeaaddooss
ppoorr ggrraannddeess ccuueerrppooss dduurraannttee ssuu eexxiisstteenncciiaa pprriimmiittiivvaa,, aauunnqquuee
aaqquueellllooss ppllaanneettaass ccoonn aattmmóóssffeerraass mmuueessttrraann eerroossiióónn ddee eessaass
ccaarraacctteerrííssttiiccaass pprriimmiittiivvaass.. LLaa TTiieerrrraa mmuueessttrraa llaa mmaayyoorr eerroossiióónn,,
ccoonn mmuuyy ppooccoo rreemmaanneennttee ddee ccrraatteerriizzaacciióónn pprriimmiittiivvaa.. LLooss mmááss
ggrraannddeess,, yy mmááss mmaassiivvooss,, ddeell ggrruuppoo,, ttiieenneenn aattmmóóssffeerraass,, ppeerroo eessttaass
ssoonn mmuuyy ddiiffeerreenntteess ddee llaa aattmmóóssffeerraa ddee llaa TTiieerrrraa.. SSee hhaann ''vviissttoo''
ccoonn eeccooss ddee rraaddaarr,, vvoollccaanneess aaccttiivvooss eenn VVeennuuss,, yy ggiiggaanntteessccooss
vvoollccaanneess eexxttiinnttooss ffuueerroonn ddeessccuubbiieerrttooss eenn MMaarrttee ppoorr llaa ssoonnddaa
MMaarriinneerr 99,, eenn 11997711.. NNuueessttrrooss ccoonnoocciimmiieennttooss ssoobbrree llaass ssuuppeerrffiicciieess
ddee ttooddooss llooss ppllaanneettaass,, ddeessccaannssaann ccaassii ppoorr ccoommpplleettoo eenn llooss
rreessuullttaaddooss ddee llaass ssoonnddaass eessppaacciiaalleess.. ..

PPllaanneettaass
• LLooss PPllaanneettaass GGaasseeoossooss:: ((JJúúppiitteerr,, SSaattuurrnnoo,, UUrraannoo yy
NNeeppttuunnoo)),, ssoonn mmuucchhoo mmááss ggrraannddeess qquuee llooss ppllaanneettaass
tteerrrreessttrreess.. TTaammbbiiéénn ssoonn mmuuyy ddiiffeerreenntteess,, ppuueessttoo qquuee ssoonn
eennoorrmmeess bboollaass ddee ggaass.. SSuuss iinntteerriioorreess,, ssee ppiieennssaa qquuee
eessttáánn ccoommppuueessttooss ddee ffoorrmmaass llííqquuiiddaass ddee llooss ggaasseess,, ccoonn
uunnaa ffoorrmmaa ppeeccuulliiaarr ddee hhiiddrróóggeennoo llííqquuiiddoo,, qquuee ssee
ccoommppoorrttaa ccoommoo uunn mmeettaall,, eenn ssuuss cceennttrrooss.. LLaass ppaarrtteess
eexxtteerrnnaass ddee eessttooss ppllaanneettaass eessttáánn ccoommppuueessttaass ddee
hhiiddrróóggeennoo,, hheelliioo,, mmeettaannoo yy aammoonnííaaccoo,, ccoonn nnuubbeess ddee
ddiiffeerreenntteess mmoollééccuullaass,, qquuee ssee vveenn ccoommoo bbaannddaass aa ttrraavvééss
ddeell ddiissccoo vviissiibbllee.. TTooddooss eessttooss ppllaanneettaass ttiieenneenn mmuucchhooss
ssaattéélliitteess yy ttooddooss ttiieenneenn ssiisstteemmaass ddee aanniillllooss,, aauunnqquuee llooss
mmááss eexxtteennssooss yy bbeellllooss ssoonn llooss ddee SSaattuurrnnoo..

LLOOSS PPLLAANNEETTAASS MMEENNOORREESS
MERCURIO.
Es el planeta más cercano al Sol y el segundo más
pequeño del Sistema Solar. Mercurio es menor que
la Tierra, pero más grande que la Luna.
Si nos situásemos sobre Mercurio, el Sol nos parecería
dos veces y media más grande. El cielo, sin embargo, lo
veríamos siempre negro, porque no tiene atmósfera que
pueda dispersar la luz.
Los romanos le pusieron el nombre del mensajero de
los dioses porque se movía más rápido que los demás
planetas. Da la vuelta al Sol en menos de tres meses.
En cambio, Mercurio gira lentamente sobre su eje, una
vez cada 58 días y medio. Antes lo hacía más rápido,
pero la influencia del Sol le ha ido frenando.

MMeerrccuurriioo
• MMeerrccuurriioo eess eell ppllaanneettaa mmááss cceerrccaannoo aall ssooll ((5588 mmiilllloonneess ddee KKmm)) yy
eell ooccttaavvoo mmaayyoorr eenn nnuueessttrroo ssiisstteemmaa ssoollaarr.. MMeerrccuurriioo rreecciibbee ssuu
nnoommbbrree ddeell ddiiooss mmeennssaajjeerroo ddee llooss rroommaannooss ppoorrqquuee ppaarreeccííaa
mmoovveerrssee mmuuyy rrááppiiddoo eenn eell ffiirrmmaammeennttoo.. DDuurraannttee llaass ddiiffeerreenntteess
eessttaacciioonneess ddeell aaññoo,, eessttee ppllaanneettaa ppuueeddee sseerr vviissttoo eenn ddiiffeerreenntteess
mmoommeennttooss,, ppoorr eessttoo llooss ggrriieeggooss llee ddiieerroonn oottrrooss ddooss nnoommbbrreess..
AAppoolloo,, ccuuaannddoo eess mmááss vviissiibbllee ppoorr llaass mmaaññaannaass yy HHeerrmmeess ccuuaannddoo
eess vviissttoo ddee nnoocchhee.. MMeerrccuurriioo eess vviissiibbllee aa mmeennuuddoo ccoonn bbiinnooccuullaarreess
oo aa ssiimmppllee vviissttaa,, ppeerroo ppoorr eessttaarr ssiieemmpprree cceerrccaa ddeell ssooll eess ddiiffíícciill
vveerrlloo eenn eell cciieelloo sseemmiioossccuurroo..
• HHaassttaa 11996622 ssee ppeennssóó qquuee eell ""ddííaa"" ddee mmeerrccuurriioo dduurraabbaa lloo mmiissmmoo
qquuee ssuu ""aaññoo"" ddee mmaanneerraa qquuee ooffrreeccííaa llaa mmiissmmaa ccaarraa aall SSooll ttaall yy
ccoommoo hhaaccee llaa LLuunnaa aa llaa TTiieerrrraa.. PPeerroo eenn 11996655 llaass oobbsseerrvvaacciioonneess
ppoorr rraaddaarr DDoopppplleerr mmoossttrraarroonn qquuee nnoo eerraa aassíí.. AAhhoorraa ssee ssaabbee qquuee
MMeerrccuurriioo ggiirraa ttrreess vveecceess eenn ddooss ddee ssuuss aaññooss..

MMeerrccuurriioo
• MMeerrccuurriioo ggiirraa aallrreeddeeddoorr ddee ssuu eejjee,, ccoonn uunnaa iinncclliinnaacciióónn ddee aappeennaass
22º,, ssuu óórrbbiittaa ssiinn eemmbbaarrggoo ppoosseeee uunnaa iinncclliinnaacciióónn ddee 77º ccoonn rreessppeeccttoo
aa llaa eeccllííppttiiccaa,, yy eess llaa óórrbbiittaa mmááss eexxccéénnttrriiccaa ddeessppuuééss ddee llaa ddee PPlluuttóónn;;
eenn eell ppeerriihheelliioo eessttáá ssóólloo aa 4466 mmiilllloonneess ddee kkmm ddeell SSooll ppeerroo eenn eell
aaffeelliioo eessttáá aa 7700 mmiilllloonneess LLooss aassttrróónnoommooss ddeell ssiigglloo XXIIXX rreeaalliizzaarroonn
mmeeddiicciioonneess mmuuyy pprreecciissaass ddee llooss ppaarráámmeettrrooss ddee llaa óórrbbiittaa ddee
MMeerrccuurriioo,, ppeerroo nnoo ppuuddiieerroonn eexxpplliiccaarrllooss ssaattiissffaaccttoorriiaammeennttee
mmeeddiiaannttee llaa mmeeccáánniiccaa NNeewwttoonniiaannaa.. AAllgguunnooss aassttrróónnoommooss
aattrriibbuuyyeerroonn eessttee eexxttrraaññoo ccoommppoorrttaammiieennttoo aa llaa iinnfflluueenncciiaa
ggrraavviittaacciioonnaall ddee oottrroo ppllaanneettaa aaúúnn mmaass iinntteerriioorr qquuee mmeerrccuurriioo,,
ttooddaavvííaa ssiinn ddeessccuubbrriirr.. PPeerroo aa pprriinncciippiiooss ddeell ssiigglloo 2200,, llaa tteeoorrííaa ddee llaa
rreellaattiivviiddaadd ggeenneerraall ddee EEiinnsstteeiinn,, ccoonnssiigguuiióó eexxpplliiccaarr eell ffeennóómmeennoo.. SSuu
cceerrtteerraa pprreeddiicccciióónn ddee llooss mmoovviimmiieennttooss ddee MMeerrccuurriioo ffuuee uunn
iimmppoorrttaannttee ffaaccttoorr eenn llaa aacceeppttaacciióónn iinniicciiaall ddee llaa tteeoorrííaa..

MMeerrccuurriioo
• DDuurraannttee 11997744 yy 11997755,, llaa nnaavvee MMaarriinneerr 1100 hhiizzoo ttrreess ssoobbrreevvuueellooss
ssuucceessiivvooss eenn MMeerrccuurriioo,, pprrooppoorrcciioonnaannddoo llaass pprriimmeerraass yy hhaassttaa llaa
ffeecchhaa úúnniiccaass oobbsseerrvvaacciioonneess ddee cceerrccaa ddee eessttee ppllaanneettaa.. SSoolloo hhaa ssiiddoo
ccaarrttooggrraaffiiaaddaa 4455%% ddee ssuu ssuuppeerrffiicciiee yyaa qquuee eess mmuuyy ddiiffíícciill
oobbsseerrvvaarrlloo ppoorr eessttaarr ttaann cceerrccaa ddeell SSooll ((nnuunnccaa ssee aalleejjaa mmaass ddee 2200°°
ddee eessttee..)) MMeerrccuurriioo eess eenn mmuucchhooss aassppeeccttooss mmuuyy ssiimmiillaarr aa llaa LLuunnaa,,
ssuu ssuuppeerrffiicciiee eessttaa ppllaaggaaddaa ddee ccrráátteerreess,, pprroodduucciiddooss ppoorr eell iimmppaaccttoo
ddee mmeetteeoorriittooss yy aasstteerrooiiddeess,, eess mmuuyy vviieejjaa yy nnoo ttiieennee tteeccttóónniiccaa ddee
ppllaaccaass.. PPoorr oottrroo llaaddoo MMeerrccuurriioo eess mmuucchhoo mmááss ddeennssoo qquuee llaa LLuunnaa
((55..4433 ggmm//ccmm33 vvss 33..3344)) eess eenn rreeaalliiddaadd eell sseegguunnddoo ccuueerrppoo mmááss
ddeennssoo ddeell ssiisstteemmaa ssoollaarr ddeessppuuééss ddee llaa TTiieerrrraa.. LLaass vvaarriiaacciioonneess eenn llaa
tteemmppeerraattuurraa ddee MMeerrccuurriioo ssoonn llaass mmaass eexxttrreemmaass ddee ttooddoo eell ssiisstteemmaa
ssoollaarr,, ééssttaa ppuueeddee oosscciillaarr eennttrree llooss 443300 ºCC ddee ddííaa yy --117700 ºCC eenn llaass
nnoocchheess.. LLaa tteemmppeerraattuurraa ddee VVeennuuss eess uunn ppooccoo mmááss eelleevvaaddaa ppeerroo
mmááss eessttaabbllee..

MMeerrccuurriioo
• MMeerrccuurriioo eess uunn ppllaanneettaa rrooccoossoo ppllaaggaaddoo ddee ccrráátteerreess,, uunnoo ddee ssuuss
mmaayyoorreess rraassggooss eess CCaalloorriiss,, qquuee ffuuee pprroodduucciiddoo ppoorr eell iimmppaaccttoo ddee
uunn ccuueerrppoo ddee 110000 KKmm ddee ddiiáámmeettrroo qquuee ccoolliissiioonnóó ccoonn MMeerrccuurriioo,,
ffoorrmmaannddoo uunn iinnmmeennssoo ccrráátteerr ddee 11 330000 KKmm ddee ddiiáámmeettrroo,, yy vvaarriiooss
aanniillllooss ccoonnccéénnttrriiccooss.. LLaa ssuuppeerrffiicciiee ddee MMeerrccuurriioo eessttaa lllleennaa ddee
eessccaarrppaass eennoorrmmeess,, aallgguunnaass ddee eellllaass ddee cciieennttooss ddee kkiillóómmeettrrooss ddee
llaarrggoo yy hhaassttaa ttrreess kkiillóómmeettrrooss ddee aallttoo.. AAllgguunnaass aattrraavviieessaann llooss
aanniillllooss ddee llooss ccrráátteerreess yy oottrrooss rraassggooss ddeell tteerrrreennoo ddee ffoorrmmaa ttaall qquuee
ssuuggiieerreenn qquuee ssee ffoorrmmaarroonn ppoorr ccoommpprreessiióónn.. AAddeemmááss ddeell tteerrrreennoo
ccaarraacctteerriizzaaddoo,, MMeerrccuurriioo ttaammbbiiéénn ppoosseeee rreeggiioonneess ddee ppllaanniicciieess
bbaassttaannttee lliissaass.. AAllgguunnaass ppuueeddeenn sseerr eell rreessuullttaaddoo ddee aaccttiivviiddaadd
vvoollccáánniiccaa aannttiigguuaa,, ppeerroo oottrraass ppuueeddeenn ddeebbeerrssee aa llaa ddeeppoossiicciióónn ddee
mmaatteerriiaall eeyyeeccttaaddoo ddee ccrráátteerreess ddee iimmppaaccttoo.. MMeerrccuurriioo nnoo pprreesseennttaa
aaccttiivviiddaadd vvoollccáánniiccaa,, aauunnqquuee aallgguunnooss eessttuuddiiooss rreecciieenntteess iinnddiiccaann
qquuee ssii hhaabbrrííaa tteenniiddoo vvoollccaanneess aaccttiivvooss eenn eell ppaassaaddoo..

MMEERRCCUURRIIOO
• DDeebbiiddoo aa ssuu lleennttaa rroottaacciióónn,, mmeerrccuurriioo nnoo ddeebbeerrííaa ppoosseeeerr
uunn ccaammppoo mmaaggnnééttiiccoo,, ssiinn eemmbbaarrggoo llaa nnaavvee MMaarriinneerr 1100
rreevveellóó qquuee ssii ttiieennee uunn ppeeqquueeññoo ccaammppoo mmaaggnnééttiiccoo ccuuyyaa
ffuueerrzzaa eess,, aapprrooxxiimmaaddaammeennttee,, uunn 11%% ddeell tteerrrreessttrree..
AAccttuuaallmmeennttee ssee aacceeppttaa qquuee eell ccaammppoo mmaaggnnééttiiccoo ssee ddeebbee
aa qquuee mmeerrccuurriioo ppoosseeee uunn iinnmmeennssoo nnúúcclleeoo ddee hhiieerrrroo yy
nnííqquueell (( ccuuyyoo rraaddiioo eess ddee 11880000 aa 11990000 KKmm)),, qquuee
ccoommppeennssaa llaa lleennttaa rroottaacciióónn..
• PPoorr ssuu eessccaassaa ggrraavveeddaadd MMeerrccuurriioo nnoo ttiieennee ssaattéélliitteess
ccoonnoocciiddooss yy ssoolloo ttiieennee uunnaa tteennuuee aattmmóóssffeerraa ddee ááttoommooss
aarrrraannccaaddooss ddee llaa ssuuppeerrffiicciiee ppoorr eell vviieennttoo ssoollaarr.. DDeebbiiddoo aa
qquuee MMeerrccuurriioo eessttáá ttaann ccaalliieennttee eessttooss ááttoommooss eessccaappaann
rrááppiiddaammeennttee aall eessppaacciioo.. AAssíí qquuee,, eenn ccoonnttrraassttee ccoonn llaa
TTiieerrrraa yy VVeennuuss ccuuyyaass aattmmóóssffeerraass ssoonn eessttaabblleess,, llaa ddee
mmeerrccuurriioo eessttáá ssiieennddoo rreennoovvaaddaa ccoonnttiinnuuaammeennttee..

MMEERRCCUURRIIOO..
• CCuuaannddoo uunn llaaddoo ddee MMeerrccuurriioo eessttáá ddee ccaarraa aall SSooll,,
lllleeggaa aa tteemmppeerraattuurraass ssuuppeerriioorreess aa llooss 442255 ºCC.. LLaass
zzoonnaass eenn ssoommbbrraa bbaajjaann hhaassttaa llooss 117700 bbaajjoo cceerroo.. LLooss
ppoollooss ssee mmaannttiieenneenn ssiieemmpprree mmuuyy ffrrííooss.. EEssttoo lllleevvaa aa
ppeennssaarr qquuee ppuueeddee hhaabbeerr aagguuaa ((ccoonnggeellaaddaa,, ccllaarroo))..
• LLaa ssuuppeerrffiicciiee ddee MMeerrccuurriioo eess sseemmeejjaannttee aa llaa ddee llaa
LLuunnaa.. EEll ppaaiissaajjee eessttáá lllleennoo ddee ccrráátteerreess yy ggrriieettaass,, eenn
mmeeddiioo ddee mmaarrccaass ooccaassiioonnaaddaass ppoorr llooss iimmppaaccttooss ddee
llooss mmeetteeoorriittooss..
• LLaa pprreesseenncciiaa ddee ccaammppoo mmaaggnnééttiiccoo iinnddiiccaa qquuee
MMeerrccuurriioo ttiieennee uunn nnúúcclleeoo mmeettáálliiccoo,, ppaarrcciiaallmmeennttee
llííqquuiiddoo.. SSuu aallttaa ddeennssiiddaadd,, llaa mmiissmmaa qquuee llaa ddee llaa
TTiieerrrraa,, iinnddiiccaa qquuee eessttee nnúúcclleeoo ooccuuppaa ccaassii llaa mmiittaadd
ddeell vvoolluummeenn ddeell ppllaanneettaa

MMEERRCCUURRIIOO
Mosaico de fotos de Mercurio hechas por la nave Mariner
10 en 1974.

• DDaattooss
MMeerrccuurriioo LLaa TTiieerrrraa
• TTaammaaññoo rraaddiioo eeccuuaattoorriill 22..444400 kkmm.. 66..337788 kkmm..
• DDiissttaanncciiaa mmeeddiiaa aall SSooll 5577..991100..000000 kkmm..114499..660000..000000 kkmm..
• DDiiaa:: ppeerriiooddoo ddee rroottaacciióónn
ssoobbrree eell eejjee 11..440044 hhoorraass 2233,,9933 hhoorraass..
• AAññoo:: óórrbbiittaa aallrreeddeeddoorr
ddeell SSooll 8877,,9977 ddiiaass 336655,,225566 ddiiaass..
• TTeemmppeerraattuurraa mmeeddiiaa
ssuuppeerrffiicciiaall 117799 º CC 1155 º CC..
• GGrraavveeddaadd ssuuppeerrffiicciiaall
eenn eell eeccuuaaddoorr 22,,7788 mm//ss22 99,,7788 mm//ss22

VVEENNUUSS
• VVeennuuss eess eell sseegguunnddoo ppllaanneettaa ddeessddee eell ssooll yy eell sseexxttoo eenn ttaammaaññoo.. SSuu
óórrbbiittaa eess llaa mmááss cciirrccuullaarr ddee ttooddaass llaass ddeell ssiisstteemmaa ssoollaarr,, ccoonn uunnaa
eexxcceennttrriicciiddaadd mmeennoorr ddee 11%%..
• VVeennuuss eess llaa ddiioossaa ddeell aammoorr yy llaa bbeelllleezzaa.. EEssttee ppllaanneettaa ppuuddoo hhaabbeerr
rreecciibbiiddoo eessttee nnoommbbrree ppoorr sseerr eell mmááss bbrriillllaannttee ddee ttooddooss llooss
ppllaanneettaass ccoonnoocciiddooss eenn llaa aannttiiggüüeeddaadd.. VVeennuuss eess eell oobbjjeettoo mmááss
bbrriillllaannttee ddeell cciieelloo ddeessppuuééss ddeell SSooll yy LLaa LLuunnaa.. CCoommoo eenn eell ccaassoo ddee
MMeerrccuurriioo,, ssee ccrreeííaa ccoommúúnnmmeennttee aauunnqquuee nnoo ppoorr llooss aassttrróónnoommooss
ggrriieeggooss qquuee ssee ttrraattaabbaa ddee ddooss ccuueerrppooss cceelleesstteess EEoosspphhoorruuss ccoommoo
eessttrreellllaa mmaattuuttiinnaa yy HHeessppeerruuss ccoommoo eessttrreellllaa vveessppeerrttiinnaa..
• VVeennuuss ssiieemmpprree hhaa ssiiddoo uunn ppllaanneettaa ddee eexxttrreemmoo iinntteerrééss ppoorr llaa
ssiimmiilliittuudd ddee ttaammaaññoo,, ddeennssiiddaadd yy ppoossiicciióónn ddeell ssiisstteemmaa ssoollaarr ccoonn llaa
TTiieerrrraa.. AAmmbbooss ttiieenneenn ppooccooss ccrráátteerreess,, lloo qquuee iinnddiiccaa qquuee ssuuss
ssuuppeerrffiicciieess ssoonn rreellaattiivvaammeennttee jjóóvveenneess.. LLaass eessppeessaass nnuubbeess qquuee llaa
ccuubbrreenn yy qquuee rreefflleejjaann eell ssooll ooccuullttaann llaa ssuuppeerrffiicciiee ddeell ppllaanneettaa ddee llaass
ccáámmaarraass eenn TTiieerrrraa

VVEENNUUSS
• yy eenn óórrbbiittaa eess ppoorr eessttoo qquuee ppoorr mmuucchhoo ttiieemmppoo ssee lllleeggoo aa ccrreeeerr
qquuee ddeebbaajjoo ddee ssuu ddeennssaa ccaappaa nnuubboossaa tteennddrrííaa uunn aassppeeccttoo ssiimmiillaarr aall
ddee llaa ttiieerrrraa,, ccoonn aagguuaa llííqquuiiddaa,, ooccééaannooss yy uunn cclliimmaa hhúúmmeeddoo..
• SSiinn eemmbbaarrggoo llooss eessttuuddiiooss rreeaalliizzaaddooss eenn llooss úúllttiimmooss 5500 aaññooss,,
ddeemmuueessttrraann qquuee eenn rreeaalliiddaadd eennttrree VVeennuuss yy llaa TTiieerrrraa hhaayy
ddiiffeerreenncciiaass ffuunnddaammeennttaalleess..
• VVeennuuss ssee eennccuueennttrraa aa 110088 mmiilllloonneess KKmm ddeell ssooll,, yy ttaarrddaa 222244 ddííaass
tteerrrreessttrreess ppaarraa ccoommpplleettaarr uunnaa óórrbbiittaa.. SSuu rroottaacciióónn eess mmuuyy lleennttaa yyaa
qquuee ggiirraa aallrreeddeeddoorr ddee ssuu eejjee eenn 224433 ddííaass tteerrrreessttrreess yy eess rreettrrooggrraaddaa
((vvaa eenn sseennttiiddoo ccoonnttrraarriioo aa ttooddooss llooss ddeemmááss ppllaanneettaass)).. EEll rreessuullttaaddoo
ddee eelllloo eess qquuee uunn ddííaa eenn VVeennuuss dduurraa mmaass qquuee uunn aaññoo AAddeemmááss,, llooss
ppeerriiooddooss ddee rroottaacciióónn ddee VVeennuuss yy ddee ssuu óórrbbiittaa eessttáánn ssiinnccrroonniizzaaddooss
ddee mmaanneerraa qquuee ssiieemmpprree pprreesseennttaa llaa mmiissmmaa ccaarraa hhaacciiaa llaa TTiieerrrraa
ccuuaannddoo llooss ddooss ppllaanneettaass eessttáánn aa ssuu mmíínniimmaa ddiissttaanncciiaa..

VVEENNUUSS
• LLaa aattmmóóssffeerraa ddee VVeennuuss eess 9900 vveecceess mmááss ppeessaaddaa qquuee llaa nnuueessttrraa yy
eessttáá ccoommppuueessttaa ppoorr uunn 9966 %% ddee ddiióóxxiiddoo ddee ccaarrbboonnoo,, 33..55 %% ddee
nniittrróóggeennoo yy mmeennooss ddee uunn 11%% ddee ttrraazzaass ddee ddiióóxxiiddoo ddee aazzuuffrree,,
vvaappoorr ddee aagguuaa,, mmoonnóóxxiiddoo ddee ccaarrbboonnoo,, HHeelliioo,, aarrggóónn yy oottrrooss ggaasseess..
LLaa tteemmppeerraattuurraa eenn llaa ssuuppeerrffiicciiee ppuueeddee lllleeggaarr aa llooss 448822 ºCC,,
((ssuuffiicciieennttee ppaarraa ffuunnddiirr pplloommoo)) yy llaa pprreessiióónn aa 9922 BBaarreess.. HHaayy vvaarriiaass
ccaappaass ddee nnuubbeess ddee áácciiddoo ssuullffúúrriiccoo ccoonn ggrroossoorreess ddee vvaarriiooss
kkiillóómmeettrrooss qquuee iimmppiiddeenn llaa vviissttaa ddee llaa ssuuppeerrffiicciiee..
• LLaa ddeennssaa aattmmóóssffeerraa ddee VVeennuuss pprroodduuccee uunn iinntteennssoo eeffeeccttoo
iinnvveerrnnaaddeerroo,, ddeejjaa ppaassaarr uunnaa ppeeqquueeññaa ppoorrcciióónn ddee llaa lluuzz ssoollaarr hhaacciiaa
llaa ssuuppeerrffiicciiee,, uunnaa vveezz aallllíí,, ggrraann ppaarrttee ddee llaa rraaddiiaacciióónn ssee ttrraannssffoorrmmaa
eenn rraayyooss iinnffrraarrrroojjooss.. EEssttooss,, qquuee ddeebbeerrííaann sseerr lliibbeerraaddooss hhaacciiaa eell
eessppaacciioo,, ssoonn rreeaabbssoorrbbiiddooss ppoorr eell aabbuunnddaannttee CCOO22 eelleevvaannddoo llaa
tteemmppeerraattuurraa ddee llaa aattmmóóssffeerraa.. LLaa ssuuppeerrffiicciiee ddee VVeennuuss eessttáá,, eenn
rreeaalliiddaadd,, mmááss ccaalliieennttee qquuee llaa ddee MMeerrccuurriioo aa ppeessaarr ddee eessttaarr aall ddoobbllee
ddee ddiissttaanncciiaa ddeell SSooll..

VVEENNUUSS
• PPrroobbaabblleemmeennttee VVeennuuss ttuuvvoo aallgguunnaa vveezz ggrraannddeess ccaannttiiddaaddeess ddee
aagguuaa ccoommoo llaa TTiieerrrraa,, ppeerroo ttooddaa eellllaa hhaa hheerrvviiddoo yy ddeessaappaarreecciiddoo..
AAccttuuaallmmeennttee VVeennuuss eess mmuuyy sseeccoo.. LLaa TTiieerrrraa hhaabbrrííaa sseegguuiiddoo eell
mmiissmmoo ccuurrssoo ddee hhaabbeerr eessttaaddoo mmááss cceerrccaa ddeell SSooll.. VVeennuuss ppoosseeee uunnaa
ttooppooggrraaffííaa lllleennaa ddee vvoollccaanneess,, mmoonnttaaññaass,, yy llllaannuurraass ccuubbiieerrttaass ppoorr
rrííooss ddee llaavvaa.. LLaa ssuuppeerrffiicciiee vveennuussiiaannaa eess rreellaattiivvaammeennttee jjoovveenn,, ccoonn
mmeennooss ddee 550000 mmiilllloonneess ddee aaññooss ddee aannttiiggüüeeddaadd.. TTaammbbiiéénn ttiieennee
aallgguunnaass aammpplliiaass ddeepprreessiioonneess:: AAttllaannttaa PPllaanniittiiaa,, GGuuiinneevveerree PPllaanniittiiaa,,
LLaavviinniiaa PPllaanniittiiaa.. HHaayy ddooss ggrraannddeess áárreeaass ssoobbrreeeelleevvaaddaass:: IIsshhttaarr
TTeerrrraa eenn eell hheemmiissffeerriioo nnoorrttee ((ddeell ttaammaaññoo ddee AAuussttrraallííaa)) yy
AApphhrrooddiittee TTeerrrraa aa lloo llaarrggoo ddeell eeccuuaaddoorr ((ddeell ttaammaaññoo ddee
SSuuddaamméérriiccaa)).. EEll iinntteerriioorr ddee IIsshhttaarr ccoonnssiissttee ffuunnddaammeennttaallmmeennttee eenn
uunnaa aallttiippllaanniicciiee,, LLaakksshhmmii PPllaannuumm,, rrooddeeaaddaa ppoorr llaass mmoonnttaaññaass mmááss
aallttaass ddee VVeennuuss,, eennttrree eellllaass llooss eennoorrmmeess MMoonntteess MMaaxxwweellll..

VVEENNUUSS
• NNoo eexxiisstteenn ccrráátteerreess,, ccoonn ddiiáámmeettrroo iinnffeerriioorr aa 22 oo 33 KKmm,, yyaa qquuee llaa
ddeennssaa aattmmóóssffeerraa ddeessiinntteeggrraa rrááppiiddaammeennttee aa llooss ccuueerrppooss mmuuyy
ppeeqquueeññooss aanntteess ddee qquuee ppuueeddaann aallccaannzzaarr llaa ssuuppeerrffiicciiee yy ffoorrmmaarr
ccrráátteerreess.. EEll mmaayyoorr ccrráátteerr ddee VVeennuuss,, eess eell MMeeaadd,, ccoonn 227755 KKmm.. ddee
ddiiáámmeettrroo,, qquuee ssee eennccuueennttrraa eenn OOvvddaa RReeggiioo..
• LLooss ffeennóómmeennooss vvoollccáánniiccooss,, ssoonn mmuuyy ffrreeccuueenntteess eenn VVeennuuss;; eenn
rreeaalliiddaadd,, aapprrooxxiimmaaddaammeennttee uunn 8800 %% ddee llaass rrooccaass eenn VVeennuuss ssoonn
ííggnneeaass.. EExxiisstteenn ssiinnuuoossooss yy llaarrggooss ccaannaalleess ccoonn vvaarriiooss cciieennttooss ddee
KKmm.. ffoorrmmaaddooss ppoorr rrííooss ddee llaavvaa.. AAllgguunnooss ddee ééssttooss rrííooss hhaann
ccuubbiieerrttoo llaass ttiieerrrraass bbaajjaass ddee VVeennuuss ccrreeaannddoo vvaassttaass llllaannuurraass ddee
ppiieeddrraa vvoollccáánniiccaa.. VVeennuuss ttaammbbiiéénn ppoosseeee ggrraannddeess ccaallddeerraass
vvoollccáánniiccaass,, aallgguunnaass ddee hhaassttaa 110000 KKmm.. ddee ddiiáámmeettrroo ((llaass ccaallddeerraass
tteerrrreessttrreess ssuueelleenn tteenneerr uunnooss ppooccooss KKmm..)).. EExxiisstteenn mmiilleess ddee
ppeeqquueeññooss vvoollccaanneess eenn VVeennuuss,, ppeerroo llooss mmaayyoorreess ssoonn RRhheeaa yy TThheeiiaa
MMoonnss,, qquuee ppooddrrííaann hhaabbeerrssee aaccttiivvaaddoo eenn aaññooss rreecciieenntteess.. ddee 5500 aa
113300 KKmm.. ddee ddiiáámmeettrroo..

VVEENNUUSS
• EExxiisstteenn ttaammbbiiéénn eenn VVeennuuss,, ccoonnssttrruucccciioonneess vvoollccáánniiccaass
ddeessccoonnoocciiddaass eenn llaa ttiieerrrraa,, ccoommoo ppuueeddeenn sseerr llooss
""aarraaccnnooiiddeess"".. SSee ttrraattaa ddee ddeepprreessiioonneess cciirrccuullaarreess
rrooddeeaaddaass ppoorr aanniillllooss ccoonnccéénnttrriiccooss,, ddee ccuuyyoo cceennttrroo
ppaarrtteenn llaarrggaass ggrriieettaass rraaddiiaalleess.. EEll ttaammaaññoo ddee ééssttaass
eessttrruuccttuurraass vvaarrííaa SSee ccrreeee qquuee eell iinntteerriioorr ddee VVeennuuss ppooddrrííaa
sseerr mmuuyy ssiimmiillaarr aall ddee llaa TTiieerrrraa,, ccoommppuueessttaa ddee uunn nnúúcclleeoo
ddee hhiieerrrroo yy nnííqquueell sseemmii--ssóólliiddoo ccoonn cceerrccaa ddee 66000000 KKmm ddee
ddiiáámmeettrroo.. PPoorr eenncciimmaa ddeell nnúúcclleeoo ssee eennccuueennttrraa uunn mmaannttoo
ccoonn 33000000 KKmm ddee eessppeessuurraa yy uunnaa ccoorrtteezzaa ddee 5500 KKmm
ccoommppuueessttaa ddee ssiilliiccaattooss.. VVeennuuss nnoo ttiieennee ccaammppoo
mmaaggnnééttiiccoo,, qquuiizzááss aa ccaauussaa ddee llaa lleennttiittuudd ddee ssuu rroottaacciióónn yy
ttaammppooccoo ttiieennee nniinnggúúnn ssaattéélliittee..

• LLaa LLuunnaa
• EEss eell úúnniiccoo ssaattéélliittee nnaattuurraall ddee llaa TTiieerrrraa yy eell úúnniiccoo ccuueerrppoo
ddeell SSiisstteemmaa SSoollaarr qquuee ppooddeemmooss vveerr eenn ddeettaallllee aa ssiimmppllee vviissttaa
oo ccoonn iinnssttrruummeennttooss sseenncciillllooss..
• LLaa LLuunnaa rreefflleejjaa llaa lluuzz ssoollaarr ddee mmaanneerraa ddiiffeerreennttee sseeggúúnn ddoonnddee ssee
eennccuueennttrree.. GGiirraa aallrreeddeeddoorr ddee llaa TTiieerrrraa yy ssoobbrree ssuu eejjee eenn eell mmiissmmoo
ttiieemmppoo:: 2277 ddiiaass,, 77 hhoorraass yy 4433 mmiinnuuttooss.. EEssttoo hhaaccee qquuee nnooss
mmuueessttrree ssiieemmpprree llaa mmiissmmaa ccaarraa..
• NNoo ttiieennee aattmmoossffeerraa nnii aagguuaa,, ppoorr eessoo ssuu ssuuppeerrffiicciiee nnoo ssee ddeetteerriioorraa
ccoonn eell ttiieemmppoo,, ssii nnoo eess ppoorr eell iimmppaaccttoo ooccaassiioonnaall ddee aallggúúnn
mmeetteeoorriittoo.. LLaa LLuunnaa ssee ccoonnssiiddeerraa ffoossiilliizzaaddaa..
• EEll 2200 ddee jjuulliioo ddee 11996699,, NNeeiill AArrmmssttrroonngg ssee ccoonnvviirrttiióó eenn eell pprriimmeerr
hhoommbbrree qquuee ppiissaabbaa llaa LLuunnaa,, ffoorrmmaannddoo ppaarrttee ddee llaa mmiissiióónn AAppoolllloo
XXII.. LLooss pprrooyyeeccttooss lluunnaarreess hhaann rreeccooggiiddoo cceerrccaa ddee 440000 kkgg.. ddee
mmuueessttrraass qquuee llooss cciieennttííffiiccooss aannaalliizzaann..

FFOOTTOOSS DDEE LLAA LLUUNNAA-- AAppoolloo IIII

PPAARRÁÁMMEETTRROOSS DDEE LLAA LLUUNNAA
• DDaattooss ssoobbrree LLaa LLuunnaa LLaa TTiieerrrraa
• TTaammaaññoo:: rraaddiioo eeccuuaattoorriiaall 11..773377 kkmm.. 66..337788 kkmm..
• DDiissttaanncciiaa mmeeddiiaa aa LLaa TTiieerrrraa 338844..440033 kkmm..------
• DDííaa:: ppeerriiooddoo ddee rroottaacciióónn ssoobbrree eell eejjee:: 2277,,3322 ddííaass 2233,,9933 hhoorraass..
• ÓÓrrbbiittaa aallrreeddeeddoorr ddee LLaa TTiieerrrraa 2277,,3322 ddííaass------
• TTeemmppeerraattuurraa mmeeddiiaa ssuuppeerrffiicciiaall ((ddiiaa)) 110077 º CC 1155 º CC..
• TTeemmppeerraattuurraa mmeeddiiaa ssuuppeerrffiicciiaall ((nnoocchhee))--115533 º CC--
• GGrraavveeddaadd ssuuppeerrffiicciiaall eenn eell eeccuuaaddoorr 11,,6622 mm//ss 2299,,7788 mm//ss22

LLAA LLUUNNAA
• LLaass FFaasseess ddee llaa LLuunnaa..
• DDaaddoo qquuee llaa LLuunnaa ggiirraa aallrreeddeeddoorr ddee llaa TTiieerrrraa,, llaa
lluuzz ddeell SSooll llee lllleeggaa ddeessddee ppoossiicciioonneess ddiiffeerreenntteess,,
qquuee ssee rreeppiitteenn eenn ccaaddaa vvuueellttaa.. CCuuaannddoo iilluummiinnaa
ttooddaa llaa ccaarraa qquuee vveemmooss ssee llllaammaa lluunnaa lllleennaa..
CCuuaannddoo nnoo llaa vveemmooss eess llaa lluunnaa nnuueevvaa.. EEnnttrree
eessttaass ddooss ffaasseess ssóólloo ssee vvee uunn ttrroozzoo ddee llaa lluunnaa,, uunn
ccuuaarrttoo,, ccrreecciieennttee oo mmeenngguuaannttee..
• LLaass pprriimmeerraass cciivviilliizzaacciioonneess yyaa mmeeddííaann eell ttiieemmppoo
ccoonnttaannddoo llaass ffaasseess ddee llaa LLuunnaa.. UUnnaa sseemmaannaa eess lloo
qquuee dduurraa ccaaddaa ffaassee,, yy uunn mmeess,, aapprrooxxiimmaaddaammeennttee,,
ttooddoo eell cciicclloo..

LLOOSS EECCLLIIPPSSEESS DDEE SSOOLL YY LLUUNNAA
Eclipse de Luna, eclipse de Sol
A veces, el Sol, la Luna y la Tierra se sitúan formando una línea recta.
Entonces se producen sombras, de forma que la de la Tierra cae
sobre la Luna o al revés. Son los eclipses. Cuando la Luna pasa por
detrás y se sitúa a la sombra de la Tierra, se produce un Eclipse
Lunar (dibujo, izquierda). Cuando la Luna pasa entre la Tierra y el Sol,
lo tapa y se produce un Eclipse Solar (derecha).
Si un astro llega a ocultar totalmente al otro, el eclipse es total, si no,
es parcial. Algunes veces la Luna se pone delante del Sol, pero
únicamente oculta el centro. Entonces el eclipse tiene forma anular,
de anillo.

LLAA TTIIEERRRRAA
• LLaa TTiieerrrraa eess uunn ppllaanneettaa iinnssiiggnniiffiiccaannttee ddeell ssiitteemmaa ssoollaarr,, ddoonnddee ssuurrggiióó llaa vviiddaa
hhaaccee 33..550000 mmiilllloonneess ddee aaññooss.. EEssttee ppuunnttoo ppáálliiddoo yy aazzuull ooccuuppaa uunn lluuggaarr ppooccoo
iimmppoorrttaannttee eenn eell UUnniivveerrssoo..
• EEll ppllaanneettaa TTiieerrrraa ssee ffoorrmmóó hhaaccee 44..660000 mmiilllloonneess ddee aaññooss aa ppaarrttiirr ddee ppeeqquueeññooss
ttrroozzooss ddee rrooccaa yy ddeell mmiissmmoo mmaatteerriiaall pprriimmoorrddiiaall ddee ddoonnddee ssee ffoorrmmóó eell SSooll..
• VViissttoo ddeessddee eell eessppaacciioo nnuueessttrroo ppllaanneettaa eess uunn ppuunnttoo aazzuull,, eell ccoolloorr ccaarraacctteerrííssttiiccoo
ddeell cciieelloo,, qquuee eess pprroodduucciiddoo ppoorr llaa mmaanneerraa ccoommoo llaa aattmmóóssffeerraa ((7788%% nniittrróóggeennoo,,
2200%% ooxxííggeennoo)) ddiissppeerrssaa llaa lluuzz ssoollaarr.. AAddeemmááss,, eell 7700%% ddee ssuu ssuuppeerrffiicciiee eessttáá
ccuubbiieerrttaa ppoorr aagguuaa..
• LLaa TTiieerrrraa ssee mmuueevvee eenn ttoorrnnoo aall SSooll aa uunnaa vveelloocciiddaadd ddee 3300 kkiillóómmeettrrooss ppoorr
sseegguunnddoo.. EEss ccoommoo ssii eessttuuvviiéérraammooss mmoonnttaaddooss eenn uunnaa nnaavvee eessppaacciiaall ccoonn 55..990000
mmiilllloonneess ddee ppaassaajjeerrooss.. EEll úúnniiccoo pprroobblleemmaa eess qquuee
eessttaammooss ddeeggrraaddaannddoo llaass ccoonnddiicciioonneess qquuee mmaannttiieenneenn llaa vviiddaa yy ssii eessttee pprroocceessoo
ccoonnttiinnúúaa eess mmuuyy pprroobbaabbllee qquuee ooccuurrrraa llaa eexxttiinncciióónn gglloobbaall ddee llaa vviiddaa eenn llaa
TTiieerrrraa..
•

LLAA TTIIEERRRRAA
• LLaass iinnvveessttiiggaacciioonneess rreeaalliizzaaddaass ssoobbrree llaa vveelloocciiddaadd yy eell
ttrraassllaaddoo ddee llaass oonnddaass ssííssmmiiccaass aa ttrraavvééss ddeell ppllaanneettaa hhaann
ddeemmoossttrraaddoo qquuee ééssttee ssee hhaallllaa eessttrruuccttuurraaddoo eenn ccaappaass..
EEnn ffoorrmmaa ggeenneerraall,, llaass iinntteerrnnaass eessttáánn ccoonnffoorrmmaaddaass ppoorr eell
nnúúcclleeoo yy eell mmaannttoo,, yy llaa mmááss ssuuppeerrffiicciiaall ccoorrrreessppoonnddee aa llaa
ccoorrtteezzaa tteerrrreessttrree..
EEll gglloobboo tteerrrreessttrree,, aa ssuu vveezz,, ssee eennccuueennttrraa eennvvuueellttoo ppoorr uunnaa
ccaappaa ggaasseeoossaa ddeennoommiinnaaddaa aattmmóóssffeerraa..
LLaa eexxiisstteenncciiaa ddee ddiiffeerreenntteess ccaappaass ccoonn ddiissttiinnttaa ddeennssiiddaadd eenn
eell iinntteerriioorr ddee llaa TTiieerrrraa ssee ppuueeddee eexxpplliiccaarr ppoorr llaa ffuussiióónn qquuee
pprroodduuccee eell ccaalloorr ggeenneerraaddoo ppoorr llaa rraaddiiaaccttiivviiddaadd nnaattuurraall
ddeesspprreennddiiddaa ddee llaass rrooccaass yy ppoorr llooss iimmppaaccttooss ddee mmeetteeoorriittooss
eenn llaass pprriimmeerraass eettaappaass ddee llaa eevvoolluucciióónn ddeell ppllaanneettaa..
LLaa eessttrruuccttuurraa iinntteerrnnaa ddee llaa TTiieerrrraa eessttáá ccoommppuueessttaa ppoorr
mmaatteerriiaalleess mmuuyy ddeennssooss yy ppeessaaddooss eenn eell cceennttrroo,, qquuee ssee vvaann
hhaacciieennddoo mmááss lliivviiaannooss aa mmeeddiiddaa qquuee ssee ssuubbee aa llaa ssuuppeerrffiicciiee..

EEssttrruuccttuurraa iinntteerrnnaa ddeell ppllaanneettaa

Impactos de
meteoritos en
Quebec
(Canadá). Se
calcula que se
produjeron
hace 210
millones de
años. Fotografía
tomada desde
el Challenger en
1985

• CCOORRTTEEZZAA::
LLaa ccaappaa eexxtteerriioorr eessttáá ccoommppuueessttaa ddee ssiilliiccaattooss yy óóxxiiddooss ddee aalluummiinniioo ((ssiiaall))
qquuee ggeenneerraann rrooccaass lliivviiaannaass,, bbllooqquueess qquuee fflloottaann ssoobbrree llaa mmaassaa sseemmii --
llííqquuiiddaa yy vviissccoossaa ddee llaa AAsstteennoossffeerraa ((ssiimmaa)) yy ssee ddeessppllaazzaann.. PPoosseeee uunnaa
pprrooffuunnddiiddaadd mmeeddiiaa ddee 3333 KKmm.. bbaajjoo llooss ccoonnttiinneenntteess yy 1100 KKmm.. ssoobbrree llooss
ooccééaannooss.. LLaa ccaappaa rrooccoossaa eexxtteerriioorr jjuunnttoo ccoonn llaa zzoonnaa eexxtteerrnnaa ddeell mmaannttoo
ffoorrmmaann llaa LLiittoossffeerraa..
MMAANNTTOO::
SSee eexxttiieennddee hhaassttaa uunnaa pprrooffuunnddiiddaadd ddee 22..990000 KKmm.. yy eessttáá ccoommppuueessttoo ppoorr
uunnaa ccaappaa ddee mmiinneerraalleess mmeennooss ppeessaaddooss:: óóxxiiddooss yy ssuullffuurrooss mmeettáálliiccooss
((oossooll)).. AA eessttaa ccaappaa llee ssuucceeddee oottrraa ffoorrmmaaddaa ppoorr ssiilliiccaattooss yy óóxxiiddooss ddee
mmaaggnneessiioo ((ssiimmaa)) qquuee ttaammbbiiéénn ssee eennccuueennttrraa eenn eessttaaddoo ííggnneeoo,, ppeerroo aa
tteemmppeerraattuurraass mmááss bbaajjaass,, ppoorrqquuee ééssttaa vvaa ddiissmmiinnuuyyeennddoo ddeessddee eell nnúúcclleeoo
hhaacciiaa eell eexxtteerriioorr
NNUUCCLLEEOO::
SSee ccoonnssiiddeerraa qquuee eell nnúúcclleeoo iinntteerrnnoo eessttáá ffoorrmmaaddoo ppoorr hhiieerrrroo ((ffee)),,
mmiieennttrraass qquuee eell nnúúcclleeoo eexxtteerrnnoo eessttáá ccoommppuueessttoo ppoorr uunnaa mmeezzccllaa ddee
nnííqquueell,, eenn cciieerrttaa pprrooppoorrcciióónn,, ccoonn hhiieerrrroo ((nniiffee)) qquuee ssee eennccuueennttrraa eenn
eessttaaddoo iinnccaannddeesscceennttee.. LLaa ppaarrttee eexxtteerriioorr ddee ddiicchhoo nnúúcclleeoo,, ppoorr eenncciimmaa ddee
llooss 55..110000 KKmm.. ddee pprrooffuunnddiiddaadd,, qquuee ppaarreeccee sseerr llííqquuiiddoo,, eess llaa ffuueennttee ddeell
ccaammppoo mmaaggnnééttiiccoo ddeell ppllaanneettaa..

IIMMÁÁGGEENNEESS DDEE LLAA TTIIEERRRRAA

PLANETAS INTERIORES : LLAA TTIIEERRRRAA PPaarráámmeettrrooss GGeenneerraalleess
• MMaassaa ((11002244 kkgg)) 55..99773366
• VVoolluummeenn ((11001100 kkmm33)) 110088..332211
• RRaaddiioo EEccuuaattoorriiaall ((kkmm)) 66337788
• RRaaddiioo PPoollaarr ((kkmm)) 66335566
• RRaaddiioo MMeeddiioo VVoolluummééttrriiccoo ((kkmm)) 66337711
• RRaaddiioo ddeell NNúúcclleeoo ((kkmm)) 33448855
• EElliippttiicciiddaadd 00..00003344
• DDeennssiiddaadd pprroommeeddiioo ((kkgg//mm33)) 55552200
• GGrraavveeddaadd eenn llaa ssuuppeerrffiicciiee ((mm//ss22))
• 99..7788 VVeelloocciiddaadd ddee eessccaappee ((kkmm//ss)) 1111..118866GGMM ((xx 110066 kkmm33//ss22)) 00..33998866
• AAllbbeeddoo 00..338855
• MMaaggnniittuudd vviissuuaall VV((11,,00)) --33..8866
• RRaaddiiaacciióónn ssoollaarr ((WW//mm22)) 11338800 TT
• TTeemmppeerraattuurraa ddee ccuueerrppoo nneeggrroo ((KKeellvviinn)) 224477..33
• RRaannggoo ttooppooggrrááffiiccoo ((kkmm)) 2200
• MMoommeennttoo ddee iinneerrcciiaa ((II//MMRR22)) 00..33330088JJ22 ((xx 1100--66)) 11008822..6633

LA TIERRA PPaarráámmeettrrooss GGeenneerraalleess
• AAttmmóóssffeerraa TTeerrrreessttrree
• PPrreessiióónn ssuuppeerrffiicciiaall:: 11001144 mmbb..
• DDeennssiiddaadd eenn llaa ssuuppeerrffiicciiee:: 11..221177 kkgg//mm33
• RRaannggoo ddee aallttuurraass:: 88..55 kkmm..
• TTeemmppeerraattuurraa pprroommeeddiioo:: 228888 KKeellvviinn..
• RRaannggoo ddee tteemmppeerraattuurraass ddiiuurrnnaass:: 228833 KKeellvviinn aa 229933
KKeellvviinnVVeelloocciiddaadd ddee vviieennttoo:: 00 ttoo 110000 mm//ss..
• PPeessoo mmoolleeccuullaarr pprroommeeddiioo:: 2288..9977 gg//mmoollee
• CCoommppoossiicciióónn aattmmoossfféérriiccaa ((ppoorr vvoolluummeenn,, aaiirree sseeccoo)):: DDoommiinnaanntteess::
7788..008844%% NNiittrrooggeennoo ((NN22)),, 2200..994466%% OOxxííggeennoo ((OO22)),, MMeennoorreess
((ppppmm)):: AArrggóónn ((AArr)) -- 99334400;; DDiiooxxiiddoo ddee ccaarrbboonnoo ((CCOO22)) -- 335500
NNeeóónn ((NNee)) -- 1188..1188;; HHeelliioo ((HHee)) -- 55..2244;; CCHH44 -- 11..77 CCrriippttóónn ((KKrr)) --
11..1144;; HHiiddrróóggeenn ((HH22)) -- 00..5555 LLaa ccaannttiiddaadd ddee aagguuaa eess vvaarriiaabbllee,,
ttííppiiccaammeennttee eess eell 11%%

PLANETAS INTERIORES :: PPaarráámmeettrrooss GGeenneerraalleess
VVeennuuss TTiieerrrraa CCoocciieennttee
((VVeennuuss//TTiieerrrraa))
MMaassaa ((11002244kkgg)) 44..886699 55..99773366 00..881155
VVoolluummeenn ((11001100kkmm33)) 9922..884433 110088..332211 00..885577
RRaaddiioo eeccuuaattoorriiaall ((kkmm)) 66005522 66337788 00..994499
RRaaddiioo ppoollaarr ((kkmm)) 66005522 66335566 00..995522
RRaaddiioo vvoolluummééttrriiccoo pprroommeeddiioo ((kkmm)) 66005522 66337711 00..995500
EElliippttiicciiddaadd 00..000000 00..00003344 00..00
DDeennssiiddaadd pprroommeeddiioo ((kkgg//mm33)) 55220044 55552200 00..994433
GGrraavveeddaadd ((mm//ss22)) 88..8877 99..7788 00..990077
VVeelloocciiddaadd ddee eessccaappee ((kkmm//ss)) 1100..3366 1111..1199 00..992266
GGMM ((xx 110066kkmm33//ss22)) 00..33224499 00..33998866 00..881155
Boonndd aallbbeeddoo 00..7722 00..338855 11..8877
aallbbeeddoo vviissuuaall ggeeoommééttrriiccoo 00..6655 00..336677 11..7777
MMaaggnniittuudd vviissuuaall VV((11,,00)) --44..4400 --33..8866 --
RRaaddiiaacciióónn ssoollaarr ((WW//mm22)) 22666600 11338800 11..992288
TTeemmppeerraattuurraa ((KK)) 223388..99 224477..33 00..996666
VVaarriiaacciióónn TTooppooggrrááffiiccaa ((kkmm)) 1155 2200 00..775500
MMoommeennttoo ddee IInneerrcciiaa ((II//MMRR22)) 00..3333 00..33330088 00..999988
JJ22((xx 1100--66)) 44..445588 11008822..6633 00..00

PLANETAS INTERIORES : PPaarráámmeettrrooss GGeenneerraalleess
MMaarrttee EEaarrtthh CCoocciieennttee ((MMaarrttee//TTiieerrrraa))
MMaassaa ((11002244kkgg)) 00..66441199 55..99773366 00..110077
VVoolluummeenn ((11001100kkmm33)) 1166..331188 110088..332211 00..115511
RRaaddiioo eeccuuaattoorriiaall ((kkmm)) 33339977 66337788 00..553333
RRaaddiioo ppoollaarr ((kkmm)) 33337755 66335566 00..553311
RRaaddiioo vvoolluummééttrriiccoo pprroommeeddiioo ((kkmm)) 33339900 66337711 00..553322
RRaaddiioo ddeellnnúúcclleeoo ((kkmm)) 11770000 33448855 00..448888
DDeennssiiddaadd pprroommeeddiioo ((kkgg//mm33)) 33993333 55552200 00..771133
GGrraavveeddaadd ((mm//ss22)) 33..6699 99..7788 00..337777
GGMM ((xx 110066kkmm33//ss22)) 00..0044228833 00..33998866 00..110077
RRaaddiiaacciióónn ssoollaarr ((WW//mm22)) 559955 11338800 00..443311
VVaarriiaacciióónn TTooppooggrrááffiiccaa ((kkmm)) 3366 2200 11..880000
MMoommeennttoo ddee iinneerrcciiaa ((II//MMRR22)) 00..336666 00..33330088 11..110066
JJ22((xx 1100--66)) 11996600..4455 11008822..6633 11..881111

PLANETAS INTERIORES : PPaarráámmeettrrooss GGeenneerraalleess
• JJúúppiitteerr TTiieerrrraa RRaattiioo
((JJúúppiitteerr//TTiieerrrraa))
MMaassaa ((11002244kkgg)) 11,,889988..66 55..99773366 331177..8833
VVoolluummeenn ((11001100kkmm33)) 114433,,112288 110088..332211 11332211..3333
RRaaddiioo eeccuuaattoorriiaall -- aa 11 bbaarr ((kkmm)) 7711,,449922 66,,337788 1111..2211
RRaaddiioo ppoollaarr -- aa 11 bbaarr ((kkmm)) 6666,,885544 66,,335566 1100..5522
RRaaddiioo vvoolluummééttrriiccoo pprroommeeddiioo ((kkmm)) 6699,,991111 66,,337711 1100..9977
DDeennssiiddaadd pprroommeeddiioo ((kkgg//mm33)) 11,,332266 55,,552200 00..224400
GGrraavveeddaadd ((eeqq..,, 11 bbaarr)) ((mm//ss22)) 2233..1122 99..7788 22..336644
GGMM ((xx 110066kkmm33//ss22)) 112266..668866 00..33998866 331177..88
RRaaddiiaacciióónn ssoollaarr ((WW//mm22)) 5511.. 11338800.. 00..003377
MMoommeennttoo ddee iinneerrcciiaa ((II//MMRR22)) 00..225544 00..33330088 00..776688
JJ22((xx 1100--66)) 1144,,773366 11008822..6633 1133..661111

MMAARRTTEE
• EEss eell ccuuaarrttoo ppllaanneettaa ddeell SSiisstteemmaa SSoollaarr.. CCoonnoocciiddoo ccoommoo eell
ppllaanneettaa rroojjoo ppoorr ssuuss ttoonnooss rroossaaddooss,, llooss rroommaannooss lloo
iiddeennttiiffiiccaabbaann ccoonn llaa ssaannggrree yy llee ppuussiieerroonn eell nnoommbbrree ddee ssuu
ddiiooss ddee llaa gguueerrrraa..
• EEll ppllaanneettaa MMaarrttee ttiieennee uunnaa aattmmóóssffeerraa mmuuyy ffiinnaa,, ffoorrmmaaddaa
pprriinncciippaallmmeennttee ppoorr ddiióóxxiiddoo ddee ccaarrbboonnoo,, qquuee ssee ccoonnggeellaa
aalltteerrnnaattiivvaammeennttee eenn ccaaddaa uunnoo ddee llooss ppoollooss.. CCoonnttiieennee ssóólloo uunn
00,,0033%% ddee aagguuaa,, mmiill vveecceess mmeennooss qquuee llaa TTiieerrrraa..
• LLooss eessttuuddiiooss ddeemmuueessttrraann qquuee MMaarrttee ttuuvvoo uunnaa aattmmóóssffeerraa mmááss
ccoommppaaccttaa,, ccoonn nnuubbeess yy pprreecciippiittaacciioonneess qquuee ffoorrmmaabbaann rriiooss.. SSoobbrree
llaa ssuuppeerrffiicciiee ssee aaddiivviinnaann ssuurrccooss,, iissllaass yy ccoossttaass..
• LLaass ggrraannddeess ddiiffeerreenncciiaass ddee tteemmppeerraattuurraa pprroovvooccaann vviieennttooss ffuueerrtteess..
LLaa eerroossiióónn ddeell ssuueelloo aayyuuddaa aa ffoorrmmaarr tteemmppeessttaaddeess ddee ppoollvvoo yy
aarreennaa qquuee ddeeggrraaddaann ttooddaavvííaa mmááss llaa ssuuppeerrffiicciiee..

MMAARRTTEE
• AAnntteess ddee llaa eexxpplloorraacciióónn eessppaacciiaall,, ssee ppeennssaabbaa qquuee ppooddííaa
hhaabbeerr vviiddaa eenn MMaarrttee.. LLaass oobbsseerrvvaacciioonneess ddeemmuueessttrraann qquuee nnoo
ttiieennee,, aauunnqquuee ppooddrrííaa hhaabbeerrllaa tteenniiddoo eenn eell ppaassaaddoo..
• EEnn llaass ccoonnddiicciioonneess aaccttuuaalleess,, MMaarrttee eess eessttéérriill,, nnoo ppuueeddee tteenneerr vviiddaa..
SSuu ssuueelloo eess sseeccoo yy ooxxiiddaannttee,, yy rreecciibbee ddeell SSooll ddeemmaassiiaaddooss rraayyooss
uullttrraavviioolleettaass..
• MMaarrttee ttiieennee ddooss ssaattéélliitteess,, Foobbooss yy DDeeiimmooss.. SSoonn ppeeqquueeññooss yy
ggiirraann rrááppiiddoo cceerrccaa ddeell ppllaanneettaa.. EEssttoo ddiiffiiccuullttóó ssuu ddeessccuubbrriimmiieennttoo aa
ttrraavvééss ddeell tteelleessccooppiioo..
• FFoobbooss ttiieennee ppooccoo mmááss ddee 1133 KKmm.. ppoorr eell llaaddoo mmááss llaarrggoo.. GGiirraa aa
99..338800 KKmm.. ddeell cceennttrroo,, eess ddeecciirr,, aa mmeennooss ddee 66..000000 KKmm.. ddee llaa
ssuuppeerrffiicciiee ddee MMaarrttee,, ccaaddaa 77 hhoorraass yy mmeeddiiaa.. DDeeiimmooss eess llaa mmiittaadd ddee
FFoobbooss yy ggiirraa aa 2233..446600 KKmm.. ddeell cceennttrroo eenn ppooccoo mmááss ddee 3300 hhoorraass..

IIMMÁÁGGEENNEESS DDEE MMAARRTTEE

MMAARRTTEE
Imágenes de Fobos y Deimos, los pequeños satélites de Marte

El universo conceptos modernos 2014

El universo conceptos modernos 2014

Recommended

Recommended

More Related Content

What's hot

What's hot (18)

Similar to El universo conceptos modernos 2014

Similar to El universo conceptos modernos 2014 (20)

More from Joe Arroyo Suárez

More from Joe Arroyo Suárez (20)

El universo conceptos modernos 2014