Successfully reported this slideshow.
Your SlideShare is downloading. ×

Ympäristöarvioinnin tuloksen Anja Yli-Viikari

Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad

Check these out next

1 of 14 Ad

Ympäristöarvioinnin tuloksen Anja Yli-Viikari

Download to read offline

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 etenemisestä tehtyjen arviointien esittelytilaisuus. Maaseutuohjelmaa arvoidaan useista näkökohdista. Ohjelmakauden puoliväli on otollinen aika arviointien tekemiselle. Mitä tehdyt arvioinnit kertovat? Miten arviointien suositusten perusteella ohjelmatyötä voidaan kehittää siten, että tavoitteet saavutetaan?

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 etenemisestä tehtyjen arviointien esittelytilaisuus. Maaseutuohjelmaa arvoidaan useista näkökohdista. Ohjelmakauden puoliväli on otollinen aika arviointien tekemiselle. Mitä tehdyt arvioinnit kertovat? Miten arviointien suositusten perusteella ohjelmatyötä voidaan kehittää siten, että tavoitteet saavutetaan?

Advertisement
Advertisement

More Related Content

Slideshows for you (20)

Similar to Ympäristöarvioinnin tuloksen Anja Yli-Viikari (20)

Advertisement

More from Maa- ja metsätalousministeriö (20)

Recently uploaded (20)

Advertisement

Ympäristöarvioinnin tuloksen Anja Yli-Viikari

  1. 1. Maatalouden ja maaseudun ympäristötavoitteiden edistäminen ohjelman keinoin Luonnonvarakeskus Anja Yli-Viikari
  2. 2. Tuloksellisuusarviointi 2014-2016 • Perustana komission asettamat arviointikysymykset ja indikaattorit sekä kansalliset ohjelmatavoitteet • Olemassa olevat tietoaineistot: toimenpidetieto toteutuksesta (Mavi), vaikuttavuusindikaattorit, tutkimusjulkaisut • Vaikuttavuus: erilliset tutkimushankkeet, vaikuttavuusarviointi Yli-Viikari & Aakkula 2017. Maaseutuohjelman ympäristöarviointi. http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/540249/luke-luobio_54_2017.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  3. 3. Maaseutuohjelman tuella on … 1. toteutettu runsaasti maatalouden vesiensuojelua tehostavia toimia 2. ylläpidetty maaseutuluonnon monimuotoisuutta 3. vahvistettu uusiutuvan energian käyttöä 4. aloitettu työskentely ilmastoteeman parissa
  4. 4. Ravinnekuormitus ja eroosio Riitta Lemola, Harri Lilja, Eila Turtola Uudenmaan RAHA-hanke. ©maaseutuverkosto Ohjelma on tarjonnut maatiloille monipuolisen valikoiman vesiensuojelun toimenpiteitä:  ravinteiden käytön säätely, lietelannan sijoittaminen, ravinteiden ja orgaanisen aineiden kierrättäminen, valumavesien hallinta, kasvipeitteisyys ja ympäristöhoitonurmien perustaminen Toimenpiteet toteutuneet laaja-alaisesti: pinta- alatavoitteet saavutettu tai ylitetty monin osin - suojavyöhykkeiden sijoittumisessa tarkentamisen varaa Vesiensuojelun kohdentamisalueille asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin Tilakohtainen neuvonta Paikalliset kehittämishankkeet: toimijoiden sitoutuminen ja oppiminen
  5. 5. Laajoilla alueilla Suomessa yli 50% talviaikainen kasvipeitteisyys. Russle-arvion mukaan 16-24 % vähennys eroosion määrässä Suositus: selvitetään talviaikaisen kasvipeitteisyyden vaikutukset liukoisen fosforin kuormitukseen Etelä-Suomen viljavaltaisilla savialueilla viherlannoitusnurmet toisivat monipuolisuutta viljelykiertoihin. Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys –toimenpiteen alat vuonna 2016 verrattuna tukikelpoiseen sitoumusalaan. Tiedot: MAVI.
  6. 6. Haasteita edelleen kotieläintilojen lannan- käsittelyssä => runsaasti kehittämis- hankkeita
  7. 7. Luonnon monimuotoisuus Terho Hyvönen, Mervi Honkatukia, Elina Kiviharju Pelkosennniemen yhdistys. ©maaseutuverkosto Yleinen peltomaisema •Ympäristönhoitonurmien ja peltoluonnon monimuotoisuus –toimien laaja kattavuus (13 % maatalousmaasta) sekä luomutuotannon kasvu ovat eduksi peltolajiston monimuotoisuudelle. Arvokkaat luontoalueet •Kosteikon hoitosopimukset 842 hehtaaria (70 % tavoitteesta) •Perinnebiotoopit n. 30 000 ha (70 % tavoitteesta) •Kurki-, hanhi- ja joutsenpellot 2071 ha (tavoite 2000 ha) Geenivarat •Alkuperäisrotujen kasvatetaan 920 tilalla kattaen yhdeksän maatiaisten eläinrotua. Suositus: aktiiviviljelijöiden ohella myös muille säilyttäjille tukikelpoisuus •Alkuperäiskasvien ylläpitosopimuksia vähäisesti. Suositus: tuotteiden käytön kehittäminen
  8. 8. Indeksin laskeva kehitys kertoo kotieläintilojen, luonnonlaitumien ja pysyvien laitumien vähenemisestä ©maaseutuverkosto , Martina Motzbäuchel
  9. 9. Uusiutuvan energian käyttö Taija Sinkko, Kirsi Usva Maaseudun rakennemuutos fossiilisista polttoaineista kohden uusiutuvia. Puu- ja peltoenergiaa 45 % maa- ja puutarhatalouden energiasta (polttoöljy 34 %, sähkö 15 %, turve 6 %; v. 2013) Hankkeita runsaasti (116 maatalousinvestointia, 52 yrityshanketta, 65 muuta koulutus- tai kehittämishanketta). Erityisesti puunkäytön lisääminen. 4 biokaasun tuotantohanketta, useita selvityshankkeita biomassan saatavuudesta, toimijoiden yhteistyöstä ja lopputuotteiden käytöstä . Lisää hankkeita. Energiakylä hanke Pohjanmaalla. ©maaseutuverkosto, Jyrki Vesa
  10. 10. Ilmasto Kristiina Regina, Sanna Pitkänen, Taija Sinkko Hiilen sitominen maaperään •Viljelysmaan päästöt laskevia 2010 alkaen (turvemaiden raivaus, nurmialan kasvu) •Ohjelmatoimilla (kerääjäkasvien viljely, turvemaiden monivuotiset nurmet) selkeä positiivinen vaikutus •Jatkossa: kerääjäkasvien käytön, säätösalaojituksen sekä orgaanisen aineksen kierrätyksen edelleen lisääminen. ’Monivuotinen ympäristönurmi turvemailla' – toimenpiteen kehittäminen ja parempi käyttöönotto. Energian säästö ja energiatehokkuus •12 maatalousinvestointia, 23 elintarvikejalostuksen ja 3 yleistä kehittämishanketta + 50 vähähiilisyyden hanketta. Lisää hankkeita Muita päästöjä vähentäviä toimia •Lannoitteiden käytön tarkentaminen •Valunnan väheneminen •Lantaloiden kattaminen •Biokaasuntuotanto
  11. 11. Terveiset ja opit
  12. 12. Kehittämishankkeet vs. tilakohtaiset toimet Aika Uuden kehittäminen, kokeilut (Niche) Vakiintuneet toimintamallit (Regime) • Käsitteiden avaaminen ja kyseenalaistaminen • Yksilöiden rohkeus toisinajatteluun ja kokeilevaan tekemiseen • Paikallisten verkostojen syntyminen (luottamus) • Vallitsevien käytäntöjen haastaminen, tukirakenteiden puuttuminen • Esim. maaseudun ilmastotoimet, maatilan Green Care –toiminta, luomutuotanto 1970-80 luvuillla • Arviointi: oppiminen/arvottava keskustelu, paikallisuus, epäonnistuminen! • Budjettivaraus + kilpailutus + ohjausryhmä Yli-Viikari 2017/Geels 2002/Wahl 2017 • Toiminta osana vallitsevia rakenteita (tutkimus, neuvonta, hallinto) • Kasvun hakeminen, laatu- ja tehokkuusajattelu • Esim. maatalouden vesiensuojelu, luomutuotanto • Arviointi: indikaattorit ym.
  13. 13. • Ohjelmatyöhön liittyvä tuloksellisuusajattelu ja seurantatiedon tarve • Hallinnollinen raskaus: syö tuloksellisuutta ja aiheuttaa toimijoiden turhautumista • Seurannan haasteena oleellisten tietoaineistojen tunnistaminen: • Tieto toimenpiteiden toteutuksen laajuudesta pääosin riittävää (vakiintuneet toimintamallit) • Ympäristövaikutusten selvittäminen ongelmalähtöisesti => Kokemuksellinen tieto: ELY- alueiden ryhmäkeskustelut avaintoimijoille? Ohjelmatyön keventäminen Maaseudun Tulevaisuus
  14. 14. Pirstaleisen hanketyön kokoaminen toimialan osaamiseksi • Tulosten saattaminen muiden toimijoiden käyttöön => Maaseutu.fi –sivuston ja maaseutuverkoston keskeinen rooli => Tutkimuksen ja neuvonnan yhteenkokoava rooli hanketyön rinnalla

×