Pirkanmaan metsien hiilensidonta ja hiilivarastot

1. Pirkanmaan metsien
hiilensidonta ja hiilivarastot
Alueellinen arviointi
LukeCircles
10.9.2019
Soili Ingelin
Valeria Kerkkä
Pirkanmaan ELY-keskus

2. Taustaa:MihintarpeeseenPirkanmaan
hiilinieluselvitys?

3. Matkakohtimaakunta-Hinkuahyvässävauhdissa
–tarpeentietääPirkanmaannielutilanne
Alussa oli Pirkanmaa 2017 2019

4. Tulevaisuus: Pirkanmaan MAHKU eli päästöt HINKU-uralle*
4
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040
KokonaispäästötktCO2-ekv
Maatalouden
kokonaispäästö-
osuus 2016
9 %
Maatalouden
päästöjen muutos
2007–2016
‒7 %
Hiilineutraalisuustavoitetaso
Kokon
2007–2030
‒27 %
13 %
8 %
20 %
11 %
4 %
8 %
33 %
3 % Kaukolämpö
Erillislämmitys
Sähkö
Teollisuus
Työkoneet
Maatalous
Liikenne
Jätteet ja jätevedet
4 %
7 %
11 %
7 %
6 %
22 %
42 %
1 %
Kokonaispäästöt
päästölähteittäin vuonna 2016
Kokonaispäästöt
päästölähteittäin vuonna 2030
Kokonais-
päästöjen
muutos
2007‒2030
-80 %
Plus
tavoitteeseen
tarvittavat
hiilinielut!
2007
Lähde: Tietotakomo/Pirkanmaan KHK-päästöjen havainnollistaminen ja analysointi (*versio 12.12.2018)

5. Pirkanmaan
suojelualueet ja
maisema-alueet
Oma merkityksensä
kuntien ja maakunnan
nielukysymyksessä
kuten myös luonnon
monimuotoisuudella
kokonaisuutena – mitä
tarkoittaa suhteessa
hiilivarastoihin ja -
nieluihin?

6. © Luonnonvarakeskus
Pirkanmaan metsien
kuntakohtaiset hiiliarviot
Hannu Hirvelä, Matti Katila, Kai Mäkisara &
Janne Rämö

7. © Luonnonvarakeskus
Hakkuumahdollisuusarviot
• Laaditaan Pirkanmaan maakunnan jokaisen kunnan (22 kpl) alueelle kaksi hakkuumahdollisuusarviota
• A) Suurin kestävä aines- ja energiapuun hakkuukertymä (SK)
o tavoitteena suurin kestävä aines- ja energiapuun hakkuukertymä, 4 % tuottovaatimus
o kestävyyskriteerit: hakkuu-, tukki- ja energiapuukertymä, nettotulot, tuottoarvo
• B) Kuten A) kohta ja lisärajoitteena kunnittaiset hiilensidontatavoitteet
o HINKU-projektin mukainen tavoite: vuonna 2030 metsien vuotuinen hiilensidonta vastaa 20%
vuoden 2007 päästöistä (CO2-ekv), Tilaaja toimittaa tiedot
• Arviot laaditaan Luken MELA-ohjelmistolla
• Käsittelyvaihtoehtojen simulointi ja käsittelyohjelman valinta lineaarisella optimoinnilla
• Arviot perustuvat nettotuottojen nykyarvon maksimointiin valitulla korkokannalla
• Kestävyys määritetty metsävarojen ja hakkuutoiminnan näkökulmasta
7

8. LULUCF-sektorin maankäyttöluokkajako kansallisesti eli
mitä Pirkanmaan metsien hiilivarastotarkastelu sisältää
8
Lähde: Kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat LULUCF-sektorilla vuosina 1990–2017 (Tilastokeskus)
Ja tästäkin luokasta vain osa!
Pirkanmaan metsien hiilivaraston kehitys (27.8.2019)

9. Päästöt ja poistumat metsämaalla kansallisesti eli mitä
Pirkanmaan metsien hiilivarastotarkastelu sisältää
9
Lähde: Kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat LULUCF-sektorilla vuosina 1990–2017 (Tilastokeskus)
Pirkanmaan metsien hiilivaraston kehitys (27.8.2019)

10. 9.9.2019 dia 10

11. 9.9.2019 dia 11

12. Maakunnassakolmentyypinnielukuntia
• Hinku-tavoitteeseen pääseminen edellyttää sitä, että:
1. Kokonaispoistuma putoaa merkittävästi (>15 %)
2. Kokonaispoistuma muuttuu vain vähän (5-15 %)
3. Kokonaispoistuma ei muutu juuri lainkaan (<5 %)
Edellyttää analysointia suhteessa päästömääriin
Edellyttää maakunnallista tarkastelua ja keinojen mietintää
9.9.2019 dia 12

13. Pirkanmaan metsätyyppijakauman ja
metsänomistuksen nykytila
13
Lähde: Hirvelä ym. (2019). Pirkanmaan metsien hiilivaraston kehitys. Loppuraportti. (Draft) (Luke)
Pirkanmaan metsien hiilivaraston kehitys (27.8.2019)
Metsämaa
97,0 %
Kitumaa
1,4 %
Joutomaa
1,6 %
Metsä-, kitu- ja joutomaa Pirkanmaalla
vuonna 2015
Yksityiset
metsän-
omistajat
72%
Muut
metsän-
omistajat
28%
Metsänomistus Pirkanmaalla
vuonna 2015

14. • Otettava huomioon se, ettei laskelmissa ole huomioitu
poistumia, esim. maankäytön muutokset
• Näiden tarkasteluun ja poistumisen merkitykseen tarvittaisiin
myös laskenta-/tulkinta-apua
 Seuraava yhteisprojekti? Olisi valtakunnallistakin
merkitystä!
9.9.2019 dia 14
Poistumat

15. Tarve nähdä asiat uudenlaisessa
maakunnallisessa yhteiskontekstissa
9.9.2019 dia 15

16. Yhteistyötutkimuslaitoksenja
ELY-keskuksenvälillä
Kun tutkimustieto kohtaa virastopöllöt
16

17. ”Tietääkötästäkukaanmitään”
• Tekijöiden löytäminen
• Iso poliittinen keskustelu – kuka on puolueeton ja missä
mielessä?
• Toisaalta myös ihan perustietokin puuttuu

18. Yhteisenkielenlöytäminenhaasteena
• ”Me otetaan malliksi MELA ja sovitetaan siihen MVMI:tä ja sitten sieltä
skenaariosta tulee… niin mitä?”
• Terminologia
• Omat, yksinkertaiset kysymykset – osaako kysyä oikeilla sanoilla,
vastaako vastaaja siihen, mitä luulimme kysyneemme?
• Tieteen tarkkuus ja spesifiys vs. meidän tarpeemme linjauksille ja
kokonaisuuden hahmottamiselle
9.9.2019 dia 18

19. Mitentästäeteenpäin?
• Skarppausta tarvitaan yleisesti: vuoropuhelu selkeämmäksi
hankintavaiheessa
• PIRELYn puolelta terminologian ja tarkkuuden ymmärryksen lisääminen
• Oikeiden tekijöiden tunnistaminen
• Lopputulema positiivinen
• Sidosryhmien merkitystä ei voi vähätellä, varsinkin yhteistyö
Metsäkeskuksen kanssa ollut ehdottoman tärkeää kokonaisuuden kannalta
• ELY-keskuksen näkökulmana yhteensovittaminen eri kysymysten välillä
• Kuntakohtainen perustietopaketti tarjolla – nielut +päästöt
• Edelleen tutkimuskysymyksiä auki – näitäkö selvitetään jatkossa?
• Isot hankkeet, joissa metsä muuttuu/poistuu
• Pienipiirteinen vihreä rakennetussa ympäristössä
• Maaperän hiili ja hiilensidonta metsissä ja maanviljelyksessä
9.9.2019 dia 19

20. YmpäristöviisasPirkanmaa
• Hiilineutraalipirkanmaa.fi
• Ymparistoviisas.fi
• @mahkupirkanmaa