2. Sipoon kunta
• Kunnan koko
• Maapinta-ala 340 km²
Järviä 3 km²
Merialueita 356 km²
• Väestöntiheys 54 henkilöä/km²
• Asukkaita noin 18 600,
• Suomenkielisiä 63 % ja ruotsinkielisiä 37 %
• Teollisuutta, maanviljelystä, kalastusta ja muita
saaristoelinkeinoja
• Työssä käydään paljon myös Helsingissä. Noin puolet
työikäisestä väestöstä käy muualla kuin Sipoossa töissä.
3. Historiatietoja Sipoosta
• Jääkausi - Sipoon alue alkoi vapautua jäästä 12 000
vuotta sitten,
• Kivikauden ihmiset tuli Sipooseen 6 000 - 7 000 vuotta
sitten. Tuolloin ilmasto oli lämpimämpi ja metsät
lehtipuuvaltaisia.
• 1200- ja 1300-luvulla ruotsalaiset uudisasukkaat
perustivat asuinpaikkansa Sipoonjoen ja sen sivujokien
hedelmällisiin laaksoihin. Muuton syy oli tuottoisa
silakanpyynti. Ruotsalaisten asettuessa asumaan
Sipooseen täällä oli jo jonkin verran suomenkielistä
asutusta, joka oli peräisin todennäköisesti Hämeestä.
4.
5.
6.
7. Strateginen suunta ja tahtotila
• Sipoon vanhuspoliittinen ohjelma – humanistinen
ihmiskäsitys
• Toiminta-ajatuksena on tarjota ja tuottaa ikääntyneiden
kuntalaisten yksilöllisiin tarpeisiin monipuolisia ja
vaikuttavia palveluita hyvän ja ihmisarvoisen vanhuuden
tueksi.
• Asiakaslähtöisyys ja palveluhenkisyys arvoina – miten
varmistetaan että näkyy käytännössä
• Asenne – juurtuneet toimintatavat, miten päästään niistä
irti?
8. Ihmiskäsitys ja arvot ohjaavat meitä
• Ikääntyneiden palveluiden järjestämisessä tulee
korostua erityisesti ihmisarvo. Asiakasläheisyys ja
-empatia takaavat mahdollisuuden osallisuuteen ja
vaikuttamiseen.
• Ihmisarvosta johdettuja eettisiä periaatteita ovat
itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus, osallisuus,
yksilöllisyys ja turvallisuus
• Palvelujen järjestäminen tulee perustua humanistiseen
ihmiskäsitykseen:
Ihmisen näkeminen subjektina eikä objektina
03.12.12
9. Mitkä ovat haasteemme iäkkäiden ihmisten
hoitamisessa?
• Ihminen ei voi ymmärtää toista, joka on aivan toisessa
elämänvaiheessa kuin hän itse, joka on kokenut sellaista
mitä ei itse ole koskaan kokenut
• Kunnioitus on parempi sana: se tarkoittaa etymologisesti
uudelleen katsomista, siis sitä, että katsoo ja katsoo
sitten vielä kerran
10. Ikääntyneiden hoidon erityispiirteitä
• Jokaisella ihmisellä ainutkertainen, loukkaamaton
ihmisarvo
• Itsemääräämisoikeus ja autonomia (osallisuus)
• Yksityisyyden kunnioittaminen
• Oikeudenmukaisuus
• Liikkumisvapauden rajoittaminen
(Vapautta ei saa rajoittaa, ennen kuin muut menetelmät on arvioitu ja todettu
riittämättömiksi. Päätöksen tekee ja siitä vastaa potilasta hoitava lääkäri.
Perusteltu päätös kirjattava potilasasiakirjoihin ja rajoituksen jatkamista on
arvioitava riittävän usein)
Lähde: Vanhuus ja hoidon etiikka (Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan
(ETENE) raportti
13. Suomi vanhenee
Ikäluokkien lukumääräinen kasvu
Koko Suomi ( Lähde: Sotkanet, THL) 80 vuoden aikana
75 vuotta täyttäneet asuivat yhtä
usein/harvoin kotona vuonna 2010
kuin vuonna 2000
3.10.2012 harriet.finne-soveri@thl.fi 13
14. Oikeus omaan kotiin
• Viimeisten kahden elinvuoden aikana ihminen muuttaa
nykyään enemmän paikasta toiseen kuin koko elämänsä
aikana
• Asuntokanta paranee (vesi tulee, lämmitys toimii)
• Palveluvalikon ja kotihoidon palvelujen lisäksi tultava
muutakin palvelua, jotta kotona asuminen mahdollista
• Paras vaihtoehto useimmille
15. Kaikilla meillä on kaksi tehtävää:
oma työ ja oman työn kehittäminen
Esimiehinä meillä on lisäksi vastuu:
tekemisestä Tuloksesta
tunnelmasta
16. Iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen
saannin turvaaminen (ns. vanhuspalvelulaki)
• Suunnitteilla olevaan vanhuspalvelulakiin on kirjattu
pykälä, jonka mukaan iäkkäiden avo- tai avioparien
yhdessä asuminen on mahdollistettava.
• Tavoitteena on, että vanhuksia avustetaan kotiin
mahdollisimman pitkään, jolloin yhdessä asuminen on
mahdollista. Myös senioriasunnoissa asuville
pariskunnille järjestetään apua siten, että pariskuntia ei
tarvitse erottaa
• Tavoitteena on, että hallituksen esitys voidaan antaa
eduskunnalle vuoden 2012 aikana. Lain on tarkoitus tulla
voimaan heinäkuussa 2013.
17. laki jatkoa….
• Hoidon ja palvelun tarpeen arviointi : kuka kohtaa
ensimmäisenä – tähän kaikki kulminoituu
Ensikohtaamisessa korostuu moniammatillinen arviointi,
nähdäänkö kuntoutumismahdollisuudet!!!!!
• Iäkkäällä henkilöllä on oikeus ikääntymisestä aiheutuvan
toimintakyvyn heikkenemisen, sairauden tai sosiaalisten
taikka muiden vastaavien syiden perusteella:
• hänen yksilöllisten tarpeidensa kannalta riittäviin
sosiaalipalveluihin hoivassa ja kuntoutuksessa sen
mukaisesti kuin sosiaalipalvelujen tarpeen selvittänyt
ammattihenkilö on arvioinut palvelusuunnitelmassa.
19. Yksin kotona - yksinäisyys
Jos tavoitteemme on, että vain erittäin painavat
lääketieteelliset tai hoidolliset syyt oikeuttavat
ympärivuorokautiseen hoitopaikkaan, niin lähtökohta on
kammottavan kaavamainen.
Vanhuksen omaa tahtoa enemmän painaa
viranomaisarviointi?
Eikä siinä silloin mitata yksinäisyyttä tai jatkuvien
vaivojen tuomaa tuskaa ja turvattomuutta."
20. Yksinäisyys sattuu
• Sipoossa kaikista kotihoidon asiakkaista 29 % tunsi
itsensä yksinäiseksi (k.a maassa 21 %, Lähde: RAI-vertailutietokanta)
• Vanhus tekee Suomessa itsemurhan joka toinen päivä.
Määrä ei vähene, vaikka muuten itsemurhaluvut laskevat
selvästi. Kasvava riskiryhmä on naiset, jotka yrittävät
hoitaa masennustaan punaviinillä.
21. Käytännön esimerkkejä – vanhukset
EIVÄT ole bulkkikamaa
• Ihminen on suuri salaisuus ja kiinnostuksen kohteet
yksilöllisiä
• Yöuni yksilöllinen – unilääke ei ole ainoa vaihtoehto
• Ulkoilemaan täytyy päästä, jos haluaa
• Wc-käynnit/vaipat, EI vaippakiertoja eikä vatsan toimitus-
listoja – Saksan esimerkki
• Yksilölliset peseytymiset – ei pesupäiviä
• EI ulkoiluttamista, vaan ulkoilua
• Tiivis yhteistyö omaisten kanssa
• Yhteiskunnallinen vaikuttaminen – lehdistö, mielikuvat
22. Mitä on hyvä laatu ikääntyneiden
hoidossa – mitä mittaamme?
• Mitä mitataan, sitä arvostetaan
• Olisiko arjessa pärjäämisestä, iloisuus mittariksi?
• Voiko laatua mitata vain asiakkaan näkökulmasta?
• Entä henkilökunta, kulunut raha, läheiset?
23. ”En tiedä mitä ne ajattelee mun
kohtalokseni” (Sanna Järnström, sosiaalityön väitöskirja 2011)
• Vanhuksen ajatuksia tai toiveita ei kysytä
• Avuntarpeeseen ei vastata tai avun saaminen kestää
pitkään
• Jatkohoitosuunnitelmat tuleva muiden päättämänä
• Vanhus ei ole osallisena asioissaan
• Hän ei pääse määrittelemään tarpeitaan tai tavoitteitaan
• Liikkumisen vapautta rajoitetaan
24. ”Vanhustenhoito kohenisi, jos
hoitohenkilökunta ja johto
katsoisivat peiliin. Jos vanhukset
sanovat hoitajien olevan ilkeitä,
siinä ei ole kyse resurssipulasta”
25.
26. Sipoon sotejohtoryhmän ajatuksia
”Ei ne seinät vaan kulttuuri seinien sisällä”
•On koti, mahdollisuus mennä jääkaapille kun haluaa
•Aito vuorovaikutus (ei hoitajaa kynineen ja prinikoineen,
vaan tasavertainen ihminen)
•Mieluiten tuppi ei tuppisuita
•Sairaala-ajattelu Ei l ei lääkärinkiertoa vaan lääkärin
kotikäynti, omainen tarvittaessa mukaan – lääkitys!
•Ei laitosmallia, vaan ihmisellä lupa yrittää ensin itse
•Kaunis, esteettinen ympäristö
•Hoitajat eivät yhtä aikaa kahville
•Tapahtumat ja toiminta kiihtyvät iltaa kohden
•Ulos tulee päästä, keinu ja päivänvarjo eivät riitä
•Koira, kissa mielellään mukaan, jos haluaa
27. Oman työn arvostus - kaiken a&o
- Hoitotyö ei sovi tämän päivän tehokkuus-, nopeus ja
tulosajatteluun
- Vaatimukset nopeammasta tahdista
- ”Minun työni vie sen ajan minkä se vie. Työni on
nimenomaan sen laatuista, että se vie sen ajan minkä se
vaatii, ja ennen kaikkea se vaatii täydellistä läsnäoloa”
(Mazzarella 2006)
- Vertaa muusikot
Helena Räsänen,
vanhustyön päällikkö
28. Arvot ja asenteet
• Humanistinen ihmiskäsitys
• Asenteet
• Vuoropuhelu
• Teet palveluksen itsellesi eikä muille, kun kohtelet toisia
ihmisiä kunnioittavasti
03.12.12
29. Vanhakin on
• Elävä
• Eheä
• Toivova
• Kokeva
• Luova
”Meillä on paljon elossa olevia kuolleita – kukaan ei näe eikä kuule”
03.12.12
30. Johtaja johtaa asiakaslähtöisyyttä
• Oma esimerkki
• Asiakaspalveluun panostaminen (käytös, asut,
palautteet, ristiriidat, kännykät muun muassa)
• Asiakasnäkökulma esille käytännön tilanteissa
• Kuntalaiskyselyt, asiakasiltapäivät
• Säännöllinen asiakastyytyväisyyden mittaaminen –
kehittämiskohteiden valinta
• Kuntalaiset, järjestöt, omaiset mukaan kehittämään
palvelua
31. Mielikuvamme vanhuudesta – siitä lähtee
kaikki
http://www.youtube.com/watch?
v=ARItXAnw21Q&feature=youtu.be
32. Ikääntyneiden palvelut Sipoon kunnassa
• Ikääntyneiden ennaltaehkäisevät palvelut
• koordinoitu vapaaehtoistoiminta, yhteistyö muiden
kunnan osastojen kanssa, esimerkiksi kaavoitus,
yhteistyö koulujen ja muiden kolmannen sektorin
toimijoiden kanssa
• muistipoliklinikka, omaishoidon koordinointi,
päiväkeskus, avoin päivätoiminta, ruokasali
• kotihoidon toimintapäivät, Intoa elämään -ryhmätoiminta,
ystäväpiiri, Viru-hanke, Etsivä vanhustyö 2013
33. Kotihoito ja kotiin saatava tukipalvelut
• Kotihoito toimii kaikkina päivinä vuorokauden ympäri
• Sairaanhoitajia, lähihoitajia, toimintaterapeutti ja oma
lääkäri
• Maksullista (tulojen ja käyntien määrä mukaan maksu)
• Tukipalvelut: ateria-, sauna- pyykki-, turvapuhelin- ja
kauppakassi-palvelut
• Omaishoidon tuki (tavoite 5-6 % yli 75 –v) Sipoo 7 % ja
kuljetustuki
• Tavoitteena on, että 91-92 % yli 75-vuotiaista asuu
kotona omaisten ja/tai yllä olevien palvelujen turvin
34. Pitkäaikaishoito ja asumispalvelut
• Tavoitteena on että 5–6 % (Sipoo 5 %) yli 75-vuotta
täyttäneistä on tehostetun palveluasumisen piirissä ja 3
% vanhainkodissa tai terveyskeskuksessa (4 %)
• Tehostettu palveluasuminen ><vanhainkoti (käytännössä
samantasoisia hoitopaikkoja, vanhainkotiyksikkö
Sipoossa jäämässä pois.
• Sipoo vanhainkotiasuminen:
– 2 yksikköä, yhteensä 53 paikkaa
• Sipoo tehostettu palveluasuminen
– 2 yksikköä, yhteensä 31 paikkaa
35. Pitkäaikaishoito ja asumispalvelut
• 2/3 tuotamme itse ja 1/3 ostamme yksityisiltä
• Ostamme 40 paikkaa (5 eri palveluntuottajalta)
• Kilpailutus tehtävä
• Saman hintaista ja tasoista hoitoa sipoolaiselle
• Oikeudenmukaisuus paikan valinnassa
(moniammatillinen työryhmä), kriteerit
• Asukkaat voivat tulla kotoa suoraan tai sairaalasta
• Tavoitteenamme on, että nämä ovat ihmisen koteja eivät
sairaaloita, vaikkakin koulutettu henkilökunta
• 6-7 hoitajaa / asukas
Ikäihmisten palveluissa palvelurakenteessa on tapahtunut muutos ja se on edelleen tapahtumassa. Käytännössä muutos merkitsee (ja on merkinnyt) ainoastaan sitä, että kunnat muuntavat laitoshoitoa ”avohoidoksi” (= vanhainkodit ja terveyskeskusten pitkäaikaisosastot muuttuvat palvelutaloiksi). Tällöin maksuperusteet muuttuvat. Kustannuksista vastaa asiakas ja KELA (Palveluasuminen= asiakas maksaa vuokrat hoidot ruoat ja lääkkeet sekä vaattensa yms. Voi hakea KELAlta asumistukea ja hoitotukea sekä joihinkin lääkkeisiin korvaksia) sen sijasta että niistä vastaisi asiakas ja kunta (Laitoshoito=asiakas maksaa ad 85% tuloistaan kunnes todelliset kulut on katettu. Käytännössä harvan asiakkaan tulot kattavat kuluja joten lopusta vastaa kunta. Hoitopakettiin kuuluu asuminen ruoka hoiva ja lääkkeet. Muutoksen kaksi suurinta merkitystä ovat 1) iäkkäiden huonokuntoisten asumistavan kohentuminen 2) kulujen siityminen kunnilta asiakkaille ja valtiolle. Muita liitännäisilmiöitä ovat palvelujärjestelmän sirpaloituminen entisestään sillä iäkäs joutuu nyt itse kokoamaan palvelupakettinsa ja KELA/KUNTA tukiviidakkoa on vaikea seurata. Toisaalta sama asia on tuonut asikkaalle (ainakin paperilla) päätäntävaltaa ja tulevaisuudessa nimenomaan tämä muutostrendi voi olla itsemääräämisoikeuden ja valinnanvapauden lisääntymisen kannalta ratkaisevaa. Etenkin jos pääsemme “raha seuraa asiakasta” järjestelmään. Kotihoidon asiakkaiden lukumäärä oli noussut vuonna 2011 edelliseen vuoteen verrattuna HILMO- laskennan mukaan 8,3%. Säännöllisen kotihoidon asiakkaita oli nyt (2011) 71 603 ja 54 190 oli täyttänyt 75 vuotta.
Ikäluokkien kasvaessa kotona asumisen %-osuus ei kuitenkaan kasva. Tämä merkitsee vanhojen ikäluokkien kasvaessa sitä, että yhä suurempi joukko iäkkäitä henkilöitä tulee muuttamaan palvelutaloon tai laitoshoitoon. ELLEI toimintakykyyn voida vaikuttaa JA/TAI kotona asumista ja itse hoitoa opita tukemaan nykyistä paremmin. Mikäli muutosta ei tapahdu, vuoteen 2030 mennessä vanhuspalveluissa työskentelevien työvoimatarve (ja myös euromääräiset menot) ovat kaksinkertaiset vuoteen 2010 verrattuna). Luku lasketaan siten (maailmalla), että 75 vuotta täyttäneistä noin 25% on jonkinlaisen avun tarpeessa. Suomessa THL:n sotkanetin mukaan luku on ollut noin 23% - vuonna 2010 se oli 23.8% Näin erityisesti jos iäkkäiden toiminnanvajaus ei pakkaudu tiiviimmin elämän viimeisiin vuosiin seuraavan 20 vuoden kuluessa, ja aivan erityisesti, jos muistisairauksien hoitoon ei löydy nykyistä parempia lääkkeitä. Itse ajattelen, että vuoteen 2030 mennessä meillä pitää olla ratkottuna telemedisiinan –fysioterapian –toimintaterapian ja ICT-pohjaisten turvapalveluiden täysimääräinen käyttö, jolloinh ammattikoulutettu työvoima riittänee (???) myös syrjäseuduille. Lisäksi on oltava ratkottuna miten kouluttamatonta työvoimaa käytetään ja mihin tarkoituksiin sekä miten ammattikoulutettua työvoimaa allokoidaan nykyistä tarkoituksenmukaisemmin.
