Seminaari on suunnattu kaikille niille, joita kiinnostaa uusin tutkimustieto suomalaisten alkoholin käytöstä sekä niistä aiheutuvista haitoista ja vähentämisen keinoista. Seminaarissa saat perustiedot alkoholin käytöstä ja haitoista suomalaisten elämässä sekä siitä, miten juominen on ”normalisoitunut” osaksi elämäntapaa. Lisäksi tarjotaan tietoa siitä, miten alkoholin käyttö haittoineen liittyy eriarvoisuuteen sekä mitä ovat kansainväliseen tutkimusnäyttöön perustuvat toimet alkoholihaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi ja miten ne soveltuvat Suomen oloihin. klo 15.00 Avaussanat klo 15.05 Miten alkoholin riskikäyttö, humalajuominen ja kokonaiskulutus ovat muuttuneet Suomessa 2000-luvulla? erikoistutkija Janne Härkönen, THL klo 15.30 Miten, missä ja kenen kanssa me suomalaiset juomme? Juomatapatutkimuksen tuloksia. tutkimusjohtaja Tomi Lintonen, Alkoholitutkimussäätiö klo 15.55 Alkoholi ja eriarvoisuus: Miten alkoholinkäytön haitat jakautuvat iän, sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan? tutkimusprofessori Pia Mäkelä, THL klo 16.20 Mitkä keinot tehoavat alkoholihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä? Kansainvälisen vaikuttavuustutkimuksen tuloksia ja toimien soveltuvuus Suomeen. erikoistutkija Katariina Warpenius, THL klo 16.50 Keskustelua ja päätössanat

2. Miten, missä ja kenen kanssa me
suomalaiset juomme?
Juomatapatutkimuksen tuloksia.
12.6.2023 Tomi Lintonen 2

3. 12.6.2023 Tomi Lintonen, Alkoholitutkimussäätiö 3
Alkoholin kulutukseen liittyvät riskit
Humalatilaan liittyvien välittömien haittojen riski kasvaa terveillä työikäisillä, kun kerralla juotu määrä
ylittää 60g absoluuttialkoholia eli 5-6 annosta käyttökerralla.

4. 12.6.2023 Tomi Lintonen, Alkoholitutkimussäätiö 4
Alkoholinkäytön riskiryhmät

5. 12.6.2023 5
Viinin tai oluen juominen ruokailun yhteydessä on vähentynyt
Vähintään viikoittain viiniä tai olutta ruualla juoneiden osuuden muutos 1992-2016
• Muita yleisempää yli 30-vuotiailla, Etelä-Suomessa asuvilla, korkeasti koulutetuilla
Tomi Lintonen, Alkoholitutkimussäätiö

6. 12.6.2023 6
Alkoholijuomia juodaan erityisesti perjantai- ja lauantai-
iltaisin; eniten juojia on iltakahdeksan ja –yhdeksän aikaan

7. 12.6.2023 Tomi Lintonen, Alkoholitutkimussäätiö 7

8. 12.6.2023 Tomi Lintonen, Alkoholitutkimussäätiö 8

9. 12.6.2023 Tomi Lintonen. Alkoholitutkimussäätiö 9
Tutkimusjulkaisuja juomistilanteista
• Lintonen T, Niemelä S, Mäkelä P: Alkoholinkäytön hälytysrajan ylittäviä käyttäjiä on Suomessa
vähintään viisi prosenttia väestöstä. Vuoden 2016 Juomatapatutkimuksen tuloksia. Duodecim
2019;135(16):1459-66
• Lintonen T, Kumpulainen P, Härkönen J, Mäkelä P: Millaisissa tilanteissa suomalaiset käyttävät alkoholia
– ja miten tilanteet eroavat väestöryhmittäin? Yhteiskuntapolitiikka 87(2): 141-153
• Mäkelä P, Kumpulainen P, Härkönen J, Lintonen T: How are all drinking occasions, intoxication
occasions, and all alcohol consumed distributed across different types of drinking occasion? A
typology of drinking occasions in Finland. Journal of Studies on Alcohol and Drugs 82(6) 767-775.
https://doi.org/10.15288/jsad.2021.82.767
• Mäkelä P, Kumpulainen P, Härkönen J, Lintonen T: Domestication of drinking: A survey study of
changes in types of drinking occasion during periods of increasing and decreasing alcohol
consumption in 2000s in Finland. Addiction https://doi.org/10.1111/add.15969
• Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T: Drinking in the home: What does it entail for younger and older
Finns? Drug and Alcohol Review https://doi.org/10.1111/dar.13612

10. 12.6.2023 Tomi Lintonen, Alkoholitutkimussäätiö 10
Näin Suomi juo –kirja on vapaasti ladattavissa osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1

12. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Alkoholi ja eriarvoisuus
Miten alkoholinkäytön haitat jakautuvat iän, sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan?
Pia Mäkelä
12/06/2023

13. Alkoholihaittojen eriarvoisuus I
Terveyden eriarvoisuus – terveyserot
(Health inequality - Health inequity)
• Systemaattisia eroja väestöryhmien välillä
… joita pidetään epätasa-arvoisina ja epäreiluina (eriarvoisuus, inequity)
12/06/2023
Pia Mäkelä 13

14. Alkoholihaittojen eriarvoisuus II
• Mitä väestöryhmillä tarkoitetaan?
• Sukupuoli, ikä
• Etnisyys
• Sosioekonomiset ryhmät (koulutuksen, ammattiryhmän,
työssäkäynnin, tulojen, varallisuuden tai sosiaaliluokan mukaan
mitattuna)
• Stigma, syrjäytyminen: läheisesti sosioekonomiseen
asemaan yhteydessä olevia mutta erillisiä käsitteitä
12/06/2023
Pia Mäkelä 14

15. Miksi on tarpeen katsoa myös ryhmiä eikä vain
yksilöitä?
YK:n sosiaalisen kehityksen tavoitteet:
kantava periaate: ketään ei jätetä kehityksessä jälkeen (”leave no-one behind”).
• Goal 10: Eriarvoisuuden vähentäminen. Sekä maiden sisällä että maiden välillä.
• Goal 3 (terveyttä ja hyvinvointia): “tarkoitus on turvata ihmisille tasavertaiset
mahdollisuudet voida hyvin,…”
WHO Euroopan työohjelma (2020–2025) – “United Action for Better Health in
Europe”:
• Sama kantava periaate
• Peräänkuulutetaan toimia, joilla puututaan sitkeisiin terveyseroihin eri maissa ja
maiden välillä
12/06/2023
Pia Mäkelä 15

16. Alkoholista johtuva haittakuorma ei jakaannu
tasaisesti
- Globaalisti alkoholi on johtava kuolleisuuden riskitekijä 15–49-
vuotiailla
- Haittakuorma on paljon suurempi miehillä kuin naisilla
- Haittakuorma (erityisesti juotua alkoholilitraa kohti) on
suurempi köyhillä kuin rikkailla mailla
- Haittakuorma on suurin köyhillä ja haavoittuvilla ihmisryhmillä
12/06/2023
Pia Mäkelä 16

17. Alkoholikuolleisuuden osuus kaikesta kuolleisuudesta
on suurin alle 50-vuotiailla ja Euroopassa (2016)
12/06/2023
Pia Mäkelä 17
Lähde: Global status report on alcohol and health 2018

18. 12/06/2023
Pia Mäkelä
Kuolleisuus
alkoholiperäisiin
tauteihin ja
alkoholimyrkytyksiin I
Sukupuolen
mukaan:
miehillä paljon
naisia yleisempää
18

19. Kuolleisuus
alkoholiperäisiin
tauteihin ja
alkoholimyrkytyksiin II
12/06/2023
Pia Mäkelä
Ikäryhmän mukaan:
45+ -vuotiaat
19

20. Kuolleisuus päihtyneenä
tapaturmiin ja väkivaltaan
12/06/2023
Pia Mäkelä
Ikäryhmän mukaan:
45+ -vuotiaat
20

21. Etniset ryhmät?
• Ulkomaalaistaustaiset käyttivät
alkoholia selvästi harvemmin ja
vähemmän kerralla verrattuna
koko väestöön.
• Lähimpänä koko väestön korkeaa
alkoholin riskikäytön tasoa oltiin
Viro-ryhmässä
12/06/2023
Pia Mäkelä 21

22. Kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja
alkoholimyrkytyksiin III
Alimmalla tuloryhmällä selvästi muita korkeampi kuolleisuus
12/06/2023
Pia Mäkelä 22

23. Alkoholikuolleisuuden sosioekonominen
eriarvoisuus
• SUURET EROT: jopa 5-kertainen ero alimman ja ylimmän
tuloviidenneksen välillä
• Myös kokonaiskuolleisuudessa on suuret erot, mutta
alkoholikuolleisuudessa erot ovat 1,5–2 kertaa suuremmat kuin
kokonaiskuolleisuudessa.
• Alkoholikuolleisuudella on useissa Euroopan maissa, myös Suomessa,
merkittävä rooli siinä, miksi odotettavissa olevassa elinajassa on suuret
erot tuloryhmien välillä
(Lähde: Probst et al. 2020, Mackenbach et al., 2015)
12/06/2023
Pia Mäkelä 23

24. Alkoholihaittojen paradoksi (Alcohol harm paradox)
• Alkoholikuolleisuuden sosioekonomiset erot selittyvät vain osittain
alkoholin kulutuksen ja kulutustapojen eroilla
• Tutkimuksen mukaan 27% eroista selittyi alkoholin käytöllä – enimmäkseen
humalakulutuksella (Probst et al, Lancet Public Health 2020)
• Ylemmässä sosioekonomisessa asemassa on vähemmän raittiita ja
alkoholia käytetään useammin
• Naisilla myös riskikäyttö on usein yleisempää ylemmässä
sosioekonomisessa ryhmässä, miehillä suunta vaihtelee maasta toiseen.
12/06/2023
Pia Mäkelä 24

25. Mikä selittää paradoksin?
• Paljon hypoteeseja, mutta täyttä selvyyttä ei ole.
• Erilainen haavoittuvuus alkoholinkäytön vaikutuksille
• Yksilöllinen alttius: Elämäntyyli / terveyskäyttäytyminen; elämänkulku; geneettinen
perimä?
• Kontekstuaalinen / ympäristö (sosiaalinen tuki, juomisen tilanteet)
• Erilainen pääsy hoitoon?
• Käänteinen kausaalisuus (alkoholiongelmat -> syrjäytyminen, stigma)
• Metodologiset selitykset
• Kompleksiset syyt, joihin vaikuttavat monet toisiinsa kietoutuneet tekijät
12/06/2023
Pia Mäkelä 25
Source: Boyd et al. 2021, among others

26. Kuinka alkoholihaittojen eriarvoisuutta voisi pienentää?
(I)
• Ei täyttä varmuutta
• Pelkästään alkoholin käyttöön
keskittyminen ei riitä
• Kattava lähestymistapa on
olennainen erojen
pienentämiseksi
• Alkoholinkäyttö pitää nähdä
osana laajaa terveyseroihin
vaikuttavien tekijöiden verkkoa
12/06/2023
Pia Mäkelä 26
Terveyden määrittäjien sateenkaarimalli
(Dahlgren & Whitehead 1991, suomennos Sihto ym. 2013)

27. 12/06/2023
Pia Mäkelä 27
• Alkoholihaittojen määrittäjiä ja niihin liittyviä
eroja täytyy käsitellä eri vaiheissa ja eri
tahoilla ja eri tasoilla
• Ehkäisy, edistäminen ja seulonta –
varmistetaan ettei kukaan jää jälkeen (leave
no-one behind)
• Juurisyyt ja sosiaaliset määrittäjät:
“yläjuoksun määrittäjät” – esim. Köyhyys,
koulutus
• Oireet ja seuraukset (“alajuoksun” tekijät) –
esim. stigman purku; matalan kynnyksen
hoito ja tuki
• Ylisukupolvisen alkoholiongelmien
“periytymisen” ehkäisy
Kuinka alkoholihaittojen eriarvoisuutta voisi pienentää?
(II)

28. Ympäristöä pitää muokata terveiden
valintojen tukemiseksi
• Terveyden kaupalliset ja poliittiset määrittäjät
tärkeitä
• Alkoholipolitiikan osalta:
• Paras näyttö: alkoholin hinta / taloudellinen
saatavuus
• Alkoholin fyysinen saatavuus ja markkinointi:
ostamisen liiallinen helppous & kuinka usein
kohtaamme myynninedistämistä?
• Terveellisen vaihtoehdon tulee olla helpompi  on
hyvä jos haitallinen vaihtoehto (alkoholi) on vähän
vaikeammin saatavilla
• Terveyserojen kannalta vaikuttavimpia voivat olla
keinot, jotka eivät vaadi tietoista päätöstä
käyttäjältä.
12/06/2023
Pia Mäkelä 28
Muunnettu Pekka Puskan kuvasta

29. Kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja
alkoholimyrkytyksiin
12/06/2023
Pia Mäkelä 29

30. Tärkeimmät viestit
• Alkoholihaittojen sosiaalinen eriarvoisuus on suurta niin sukupuolten,
ikäryhmien, sosioekonomisten ryhmien kuin eri maiden välillä
• Alkoholihaittojen paradoksi: eriarvoisuutta ei aiheuta vain alkoholinkäyttö,
vaan asiaan vaikuttavat lukuisat monimutkaiset, toisiinsa kietoutuneet tekijät.
• Eriarvoisuuden vähentämiseksi on käytettävä kokonaisvaltaista lähestymistapaa,
jonka osana on tehokkaita politiikkoja ja toimia.
• Paras näyttö alkoholihaittojen eriarvon kannalta koskee alkoholin hintaan vaikuttamista. Halpa
alkoholi on tappavaa etenkin huonoimmassa asemassa oleville.
• Myös muut alkoholihaittojen vähentämisen tehokkaat keinot todennäköisesti vähentävät
haittojen eriarvoisuutta.
• Eriarvoisuuden vähentäminen tärkeä pitää mielessä kaikkia ehkäiseviä ja edistäviä
toimia suunniteltaessa.
12/06/2023
Pia Mäkelä 30