HUOM. Esityksen diaa numero 17 on muokattu 27.10: korjattu ilmaisu "yli" muotoon "korkeintaan". Juomatapatutkimuksen tuloksia 1968-2016, Pia Mäkelä ja Janne Härkönen, 25.10.2017.
Mielenterveyspalvelujen vaikutusten kansainvälistä vertailua – REFINEMENT ja CEPHOS-LINK
hankkeiden tuloksia - Kristian Wahlbeck, tutkimusprofessori, THL; kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura (Slideshare)
Mielenterveyspalvelujen vaikutusten kansainvälistä vertailua – REFINEMENT ja CEPHOS-LINK
hankkeiden tuloksia - Kristian Wahlbeck, tutkimusprofessori, THL; kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura (Slideshare)
Miksi pullotetusta vedestä maksetaan virvoitusjuomaveroa?Panimoliitto
Kivennäisvesien kulutus on Suomessa EU-maiden matalin. Suomessa kulutetaan keskimäärin 18 litraa pullotettua vettä henkilöä kohden vuodessa.
Vuonna 2016 makuvesien suosio ja erilaiset innovaatiot nostivat kivennäisvesien myynnin plussan puolelle.
Missään muussa EU-maassa ei ole valmisteveroa pullotetulle vedelle. Tiettävästi vastaavaa veroa ei ole missään muuallakaan maailmassa.
Virvoitusjuomaveron lisäksi pullotetusta vedestä maksetaan myös juomapakkausveroa 51 cent/litra. Juomapakkausverosta vapautuu liittymällä palautusjärjestelmään.
Kivennäisvesien verotuotto yhteiskunnalle on noin 10 milj €.
Veron sanotaan olevan fiskaalinen vero kaikille alkoholittomille juomille. Kuitenkin maito jätetään veron ulkopuolelle ravitsemuksellisista syistä. Lain perusteluissa ei kerrota, mitkä ravitsemukselliset syyt johtavat pullotetun veden verottamiseen.
Virvoitusjuomia kulutetaan Suomessa 53 litraa asukasta kohden. Se on alle puolet Saksan kulutuksesta ja merkittävästi vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Kivennäisvesien kulutus on Suomessa EU-maiden matalin.
Oluen jälkeen virvoitusjuomat ovat tärkein tuoteryhmä kotimaiselle panimoteollisuudelle. Vuonna 2016 virvoitusjuomienmyynti väheni 0,6 %. Virvoitusjuomaveroa kannetaan seitsemässä EU-maassa. Suomen verotaso on moninkertainen muihin nähden.
Virvoitusjuomien rajakauppaa ei mitata. Ei edes puhelinhaastattelulla, kuten alkoholijuomia. Alan yleinen käsitys kuitenkin on, että myös virvoitusjuomissa rajakauppa on kasvanut viime vuosina. Tämä käy ilmi myös vuosittaisesta kuluttajatutkimuksesta (Taloustutkimus), jonka mukaan virvoitusjuomia matkustajatuontina tuovien määrä on kasvanut. Tutkimuksen mukaan peräti kolmannes kaikista matkustajista hankkii rajakaupasta virvoitusjuomia.
Kivennäisvesien osalta Suomi on ainoa maa – ilmeisesti koko maailmassa – joka verottaa pullotettua vettä. Virvoitusjuomaveron lisäksi on vielä juomapakkausvero 51 cent/litra. Juomapakkausverosta vapautuu liittymällä palautusjärjestelmään.
Kivennäisvesien verotuotto yhteiskunnalle on noin 11 milj €. Virvoitusjuomat tuovat noin 90 milj € ja loput noin 46 milj € koostuu mehuista, valmiskahveista, smoothieista jne.
Elintarviketeollisuusliitto on arvioinut elinkeinolle valmisteverosta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Arvion mukaan kotimaisen valmistuksen hallinnollinen työmäärä voi olla jopa kymmenkertainen maahantuontiin verrattuna.
Suomalaisten mielipiteet alkoholipolitiikasta 2016. TNS Gallupin THL:n ja Alkon toimeksiannosta toteuttama mielipidekysely tammikuussa 2016. Diaa 19 on korjattu tammikuussa 2017 vuoden 2016 tietojen osalta.
Mitä rahapelaamisesta ja rahapelihaitoista tiedetään?THL
Erikoistutkija Anne Salonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,
Suomi pelissä – Rahapelihaitat haltuun -seminaari 16.3.2016, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki
Virvoitusjuomia kulutetaan Suomessa 53 litraa asukasta kohden. Se on alle puolet Saksan kulutuksesta ja merkittävästi vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Kivennäisvesien kulutus on Suomessa EU-maiden matalin.
Oluen jälkeen virvoitusjuomat ovat tärkein tuoteryhmä kotimaiselle panimoteollisuudelle. Vuonna 2015 kaikkien alan tuoteryhmien (olut, siideri, lonkero, virvoitusjuomat, kivennäisvedet) kotimaanmyynti oli negatiivinen.
Virvoitusjuomaveroa kannetaan seitsemässä EU-maassa. Suomen verotaso on moninkertainen muihin nähden.
Virvoitusjuomien rajakauppaa ei mitata. Ei edes puhelinhaastattelulla, kuten alkoholijuomia. Alan yleinen käsitys kuitenkin on, että myös virvoitusjuomissa rajakauppa on kasvanut viime vuosina. Tämä käy ilmi myös vuosittaisesta kuluttajatutkimuksesta (Taloustutkimus), jonka mukaan virvoitusjuomia matkustajatuontina tuovien määrä on kasvanut kevään 2014 13%:sta alkuvuonna 2016 mitattuun 32%:iin.
Kivennäisvesien osalta Suomi on ainoa maa – ilmeisesti koko maailmassa – joka verottaa pullotettua vettä. Virvoitusjuomaveron lisäksi on vielä juomapakkausvero 51 cent/litra.
Kivennäisvesien verotuotto yhteiskunnalle on noin 10 milj €. Virvoitusjuomat tuovat noin 85 milj € ja loput noin 50 milj € tulevat mehuista, valmiskahveista, marjapohjaisista smoothieista jne.
Elintarviketeollisuusliitto on arvioinut elinkeinolle valmisteverosta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Arvion mukaan kotimaisen valmistuksen hallinnollinen työmäärä voi olla jopa kymmenkertainen maahantuontiin verrattuna.
Tee nuorille suunnattu alkoholia koskeva testi tai hyödynnä sitä työssäsi tai vapaa-ajalla. Testillä rikotaan tutkitun tiedon avulla yleisiä uskomuksia alkoholista tutkitun tiedon avulla.
Diapaketti tutkimuksesta Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995–2015. Tutkimuksen mukaan eläkeläisten toimeentulo on kehittynyt myönteisesti 20 viime vuoden aikana.
Alkoholijuomien matkustajatuonti ennätyskorkealla - syy veropolitiikassaPanimoliitto
Kotimaanmyyntiä on vahvistettava rajakaupan kustannuksella. Hallituksen linjaukset uudeksi alkoholilaiksi kasvattavat kilpailua kotimarkkinoilla ja vähentävät näin rajakauppaa. Alkoholilain kokonaisuudistus pitää tuoda mahdollisimman pian eduskunnan käsittelyyn – vitkuttelu lain valmistelun osalta saa jo riittää. Viime toukokuussa lain kerrottiin tulevan voimaan vuoden 2017 alusta, mutta edelleenkään sitä ei ole saatu edes eduskunnan käsittelyyn.
Ehdoton ei alkoholiveron korotuksille. Alkoholilain uudistusta ei saa vesittää veronkorotuksilla.
Sanna Rönkä: Huumekuolemien kehitys Suomessa. Nuorten huumekuolemat − Osa I. Miksi nuorten huumekuolemat ovat lisääntyneet ja miten niitä voidaan ehkäistä? -miniwebinaari 4.5.2021
Miksi pullotetusta vedestä maksetaan virvoitusjuomaveroa?Panimoliitto
Kivennäisvesien kulutus on Suomessa EU-maiden matalin. Suomessa kulutetaan keskimäärin 18 litraa pullotettua vettä henkilöä kohden vuodessa.
Vuonna 2016 makuvesien suosio ja erilaiset innovaatiot nostivat kivennäisvesien myynnin plussan puolelle.
Missään muussa EU-maassa ei ole valmisteveroa pullotetulle vedelle. Tiettävästi vastaavaa veroa ei ole missään muuallakaan maailmassa.
Virvoitusjuomaveron lisäksi pullotetusta vedestä maksetaan myös juomapakkausveroa 51 cent/litra. Juomapakkausverosta vapautuu liittymällä palautusjärjestelmään.
Kivennäisvesien verotuotto yhteiskunnalle on noin 10 milj €.
Veron sanotaan olevan fiskaalinen vero kaikille alkoholittomille juomille. Kuitenkin maito jätetään veron ulkopuolelle ravitsemuksellisista syistä. Lain perusteluissa ei kerrota, mitkä ravitsemukselliset syyt johtavat pullotetun veden verottamiseen.
Virvoitusjuomia kulutetaan Suomessa 53 litraa asukasta kohden. Se on alle puolet Saksan kulutuksesta ja merkittävästi vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Kivennäisvesien kulutus on Suomessa EU-maiden matalin.
Oluen jälkeen virvoitusjuomat ovat tärkein tuoteryhmä kotimaiselle panimoteollisuudelle. Vuonna 2016 virvoitusjuomienmyynti väheni 0,6 %. Virvoitusjuomaveroa kannetaan seitsemässä EU-maassa. Suomen verotaso on moninkertainen muihin nähden.
Virvoitusjuomien rajakauppaa ei mitata. Ei edes puhelinhaastattelulla, kuten alkoholijuomia. Alan yleinen käsitys kuitenkin on, että myös virvoitusjuomissa rajakauppa on kasvanut viime vuosina. Tämä käy ilmi myös vuosittaisesta kuluttajatutkimuksesta (Taloustutkimus), jonka mukaan virvoitusjuomia matkustajatuontina tuovien määrä on kasvanut. Tutkimuksen mukaan peräti kolmannes kaikista matkustajista hankkii rajakaupasta virvoitusjuomia.
Kivennäisvesien osalta Suomi on ainoa maa – ilmeisesti koko maailmassa – joka verottaa pullotettua vettä. Virvoitusjuomaveron lisäksi on vielä juomapakkausvero 51 cent/litra. Juomapakkausverosta vapautuu liittymällä palautusjärjestelmään.
Kivennäisvesien verotuotto yhteiskunnalle on noin 11 milj €. Virvoitusjuomat tuovat noin 90 milj € ja loput noin 46 milj € koostuu mehuista, valmiskahveista, smoothieista jne.
Elintarviketeollisuusliitto on arvioinut elinkeinolle valmisteverosta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Arvion mukaan kotimaisen valmistuksen hallinnollinen työmäärä voi olla jopa kymmenkertainen maahantuontiin verrattuna.
Suomalaisten mielipiteet alkoholipolitiikasta 2016. TNS Gallupin THL:n ja Alkon toimeksiannosta toteuttama mielipidekysely tammikuussa 2016. Diaa 19 on korjattu tammikuussa 2017 vuoden 2016 tietojen osalta.
Mitä rahapelaamisesta ja rahapelihaitoista tiedetään?THL
Erikoistutkija Anne Salonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,
Suomi pelissä – Rahapelihaitat haltuun -seminaari 16.3.2016, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki
Virvoitusjuomia kulutetaan Suomessa 53 litraa asukasta kohden. Se on alle puolet Saksan kulutuksesta ja merkittävästi vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Kivennäisvesien kulutus on Suomessa EU-maiden matalin.
Oluen jälkeen virvoitusjuomat ovat tärkein tuoteryhmä kotimaiselle panimoteollisuudelle. Vuonna 2015 kaikkien alan tuoteryhmien (olut, siideri, lonkero, virvoitusjuomat, kivennäisvedet) kotimaanmyynti oli negatiivinen.
Virvoitusjuomaveroa kannetaan seitsemässä EU-maassa. Suomen verotaso on moninkertainen muihin nähden.
Virvoitusjuomien rajakauppaa ei mitata. Ei edes puhelinhaastattelulla, kuten alkoholijuomia. Alan yleinen käsitys kuitenkin on, että myös virvoitusjuomissa rajakauppa on kasvanut viime vuosina. Tämä käy ilmi myös vuosittaisesta kuluttajatutkimuksesta (Taloustutkimus), jonka mukaan virvoitusjuomia matkustajatuontina tuovien määrä on kasvanut kevään 2014 13%:sta alkuvuonna 2016 mitattuun 32%:iin.
Kivennäisvesien osalta Suomi on ainoa maa – ilmeisesti koko maailmassa – joka verottaa pullotettua vettä. Virvoitusjuomaveron lisäksi on vielä juomapakkausvero 51 cent/litra.
Kivennäisvesien verotuotto yhteiskunnalle on noin 10 milj €. Virvoitusjuomat tuovat noin 85 milj € ja loput noin 50 milj € tulevat mehuista, valmiskahveista, marjapohjaisista smoothieista jne.
Elintarviketeollisuusliitto on arvioinut elinkeinolle valmisteverosta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Arvion mukaan kotimaisen valmistuksen hallinnollinen työmäärä voi olla jopa kymmenkertainen maahantuontiin verrattuna.
Tee nuorille suunnattu alkoholia koskeva testi tai hyödynnä sitä työssäsi tai vapaa-ajalla. Testillä rikotaan tutkitun tiedon avulla yleisiä uskomuksia alkoholista tutkitun tiedon avulla.
Diapaketti tutkimuksesta Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995–2015. Tutkimuksen mukaan eläkeläisten toimeentulo on kehittynyt myönteisesti 20 viime vuoden aikana.
Alkoholijuomien matkustajatuonti ennätyskorkealla - syy veropolitiikassaPanimoliitto
Kotimaanmyyntiä on vahvistettava rajakaupan kustannuksella. Hallituksen linjaukset uudeksi alkoholilaiksi kasvattavat kilpailua kotimarkkinoilla ja vähentävät näin rajakauppaa. Alkoholilain kokonaisuudistus pitää tuoda mahdollisimman pian eduskunnan käsittelyyn – vitkuttelu lain valmistelun osalta saa jo riittää. Viime toukokuussa lain kerrottiin tulevan voimaan vuoden 2017 alusta, mutta edelleenkään sitä ei ole saatu edes eduskunnan käsittelyyn.
Ehdoton ei alkoholiveron korotuksille. Alkoholilain uudistusta ei saa vesittää veronkorotuksilla.
Sanna Rönkä: Huumekuolemien kehitys Suomessa. Nuorten huumekuolemat − Osa I. Miksi nuorten huumekuolemat ovat lisääntyneet ja miten niitä voidaan ehkäistä? -miniwebinaari 4.5.2021
Katariina Warpenius: Alkoholi tupakka huumausaine_rahapelitilanne_suomessa_09...THL
Katariina Warpenius: Alkoholi-, tupakka-, huumausaine-ja rahapelitilanne Suomessa. Päihde- ja riippuvuusstrategian taustaselvitys. Esitetty 09.04.2021 Päihde- ja riippuvuusstrategian julkistamisseminaari.
6. Alkoholinkäyttö ja alkoholihaitat suomalaisten elämässäEHYT
Seminaari on suunnattu kaikille niille, joita kiinnostaa uusin tutkimustieto suomalaisten alkoholin käytöstä sekä niistä aiheutuvista haitoista ja vähentämisen keinoista. Seminaarissa saat perustiedot alkoholin käytöstä ja haitoista suomalaisten elämässä sekä siitä, miten juominen on ”normalisoitunut” osaksi elämäntapaa. Lisäksi tarjotaan tietoa siitä, miten alkoholin käyttö haittoineen liittyy eriarvoisuuteen sekä mitä ovat kansainväliseen tutkimusnäyttöön perustuvat toimet alkoholihaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi ja miten ne soveltuvat Suomen oloihin.
klo 15.00 Avaussanat
klo 15.05 Miten alkoholin riskikäyttö, humalajuominen ja kokonaiskulutus ovat muuttuneet Suomessa 2000-luvulla?
erikoistutkija Janne Härkönen, THL
klo 15.30 Miten, missä ja kenen kanssa me suomalaiset juomme? Juomatapatutkimuksen tuloksia.
tutkimusjohtaja Tomi Lintonen, Alkoholitutkimussäätiö
klo 15.55 Alkoholi ja eriarvoisuus: Miten alkoholinkäytön haitat jakautuvat iän, sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan?
tutkimusprofessori Pia Mäkelä, THL
klo 16.20 Mitkä keinot tehoavat alkoholihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä? Kansainvälisen vaikuttavuustutkimuksen tuloksia ja toimien soveltuvuus Suomeen.
erikoistutkija Katariina Warpenius, THL
klo 16.50 Keskustelua ja päätössanat
Työllisyyttä ja kilpailukykyä suosiva elinkeinopolitiikka on sekä yhteiskunnan että elinkeinon etu. Kun jalostusarvon huippu kasvaa, hyvinvointi näkyy koko arvoketjussa. Kukoistava panimoala kasvattaa koko ketjua. Suomen nykyinen ilmapiiri alkoholilainsäädäntöineen ja -verotuksineen eivät tue elinkeinon myönteistä kehitystä. Verotulot pitäisi pystyä ohjaamaan Suomeen, mutta korkea verotus kannustaa hakemaan juomat Virosta ja laivoilta. Suomessa oluen verotus on EU:n kireintä. Vero on nelinkertainen Viroon nähden.
Kirsimarja Raitasalo, THL: Miksi päihdehaittoja on tärkeää ehkäistä kouluissa ja oppilaitoksissa - Nuorten päihteidenkäytön yleiskuva. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Marke Hietanen-Peltola & Johanna Jahnukainen, THL: Miten opiskeluhuoltopalvelut tukevat hyvinvointia ja ehkäisevät päihdehaittoja. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022.
Riina Länsikallio, OPH: Päihdekasvatus ja ehkäisevä päihdetyö kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Jaana Markkula, THL, Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
What is the current Synthetic opioid situation in Europe? How can countries be better prepared and equipped for a continued rise in synthetic opioid prevalence, use, and incidents?
Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt – keiden ja millainen kulutus? Juomatapatutkimuksen tuloksia 1968-2016
1. 27.10.2017 1
Suomalaisten alkoholinkulutus on
vähentynyt – keiden ja millainen
kulutus?
Juomatapatutkimuksen tuloksia 1968-2016
Pia Mäkelä & Janne Härkönen
Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt / Mäkelä & Härkönen
2. Juomatapatutkimuksen toteutus
• 8 vuoden välein (vuosina 1968, 1976, 1984, 1992, 2000,
2008, 2016)
• Käyntihaastatteluina, syksyisin
• Tilastokeskuksen haastattelijat
• 1968-2008: satunnaisotos 15–69-v. Suomen väestöstä (pois
lukien Ahvenanmaa ja asunnottomat)
• 2016: 15–79-v.; 15–29-vuotiailla 2-kertainen paino muihin
verrattuna
• Aikavertailun vuoksi tässä kalvo-
paketissa vain 15–69-vuotiaat
27.10.2017 Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt / Mäkelä & Härkönen 2
3. Osallistumisaktiivisuus ja kulutuksen vertailu tilastoihin
27.10.2017 Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt / Mäkelä & Härkönen 3
1968 1976 1984 1992 2000 2008 2016
Vastanneita yhteensä 1 823 2 835 3 624 3 446 1 932 2 725 2 285
Vastausprosentti 97 96 94 87 78 74 60
Kokonaiskulutus tilastoissa (litraa
vuodessa 15 vuotta täyttänyttä kohti) 4.6 9 9.5 10.3 10.7 12.5 10.8
Muutos edellisestä vuodesta, % - 95 6 8 4 17 -14
Kulutuksen keskiarvo haastatteluissa
(litraa vuodessa, viikkoarvioon perustuva,
15–69-v.) 2 3.7 3 4.7 4 4.5 3.2
Muutos edellisestä vuodesta, % - 79 -17 53 -14 12 -28
Juomatapatutkimuksen tulokset yliarvioivat kulutuksen vähenemistä 2008-2016 verrattuna tilastoihin
4. Koko väestön kulutuksen muuttuessa kaikki
kulutusryhmät muuttavat kulutustaan
”kollektiivisesti” samaan suuntaan
27.10.2017 Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt / Mäkelä & Härkönen 4
5. Suurten annosmäärien osuus kaikesta
alkoholinkäytöstä on vähentynyt
27.10.2017 Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt / Mäkelä & Härkönen 5
Tolpissa on kuvattu kerralla juotujen annosmäärien jakautumista: 1-2, …, 18+ annosta kerralla
6. Vuoden
alkoholinkäyttökertojen
jakautuminen sen mukaan,
kuinka monta
alkoholiannosta on käytetty
kerralla, vuosikulutuksen
mukaisissa väestön
viidenneksissä, 2008 ja 2016
27.10.2017 Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt / Mäkelä & Härkönen 6
Suurten
annosmäärien
osuus on
kuitenkin
ennallaan
kaikilla vuosi-
kulutuksen
tasoilla
”Etelä-eurooppalaistumista”,
eli saman kulutusmäärän
syntymistä aiempaa
useammista mutta
pienemmän kulutuksen
kerroista, ei siis ole
tapahtunut
Kerralla
juotu
annos-
määrä
Kerralla
juotu
annos-
määrä
7. Miehet juovat erittäin suuria ”maksimiannosmääriä”
27.10.2017 Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt / Mäkelä & Härkönen 7
0
5
10
15
20
25
M2000
M2008
M2016
N2000
N2008
N2016
Suurimman vuoden
aikana yhdessä päivässä
juodun alkoholimäärän
jakautuminen (%) miehillä
ja naisilla, 2016 (paksuin
viiva), 2008 ja 2000
(0=raittiit).
Annosmäärä
%
8. Vuoden 2016 Juomatapatutkimuksen tuloksia
suomalaisten juomatavoista keväällä 2017 julkaistun
taulukkoraportin pohjalta
27.10.2017 Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt / Mäkelä & Härkönen 8
9. 1990-luvulle asti alkoholia käytettiin aina aiempaa useammin,
2000-luvulla tilanne tasoittui.
Vuosien 2008 ja 2016 välillä alkoholinkäyttö on harventunut
27.10.2017 Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt / Mäkelä & Härkönen 9
Kuinka usein kaiken kaikkiaan käytetään alkoholia? JT1968-JT2016
0 %
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
1968 1976 1984 1992 2000 2008 2016 1968 1976 1984 1992 2000 2008 2016
Raitis Harvemmin Kerran pari kuukaudessa
Kerran viikossa Pari kertaa viikossa Vähintään 4 kertaa viikossa
Miehet Naiset
10. Myös subjektiivisen humalan raportointi on
harventunut 2000-luvulla
27.10.2017 Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt / Mäkelä & Härkönen 10
0 %
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
1968 1984 1992 2000 2008 2016 1968 1984 1992 2000 2008 2016
Raitis Ei koskaan Harvemmin kuin 1–2 krt/vuosi
Ainakin kerran vuodessa Ainakin kerran kuukaudessa Ainakin kerran viikossa
Miehet Naiset
Kuinka usein käytetään alkoholia niin että se ”tuntuu oikein toden teolla”? JT1968-JT2016
11. Miehistä eniten alkoholia kuluttavat 30-49-vuotiaat.
Naisilla ikäryhmien erot ovat pienet, mutta 20-29-
vuotiaat kuluttavat hieman muita enemmän
27.10.2017 Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt / Mäkelä & Härkönen 11
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
15–19 20–29 30–49 50–69 15–19 20–29 30–49 50–69
Litraa100%alkoholia
Mediaani Keskiarvo p90%
Miehet Naiset
Alkoholinkäytön mediaani, keskiarvo ja eniten käyttävien (p901) juoma alkoholimäärä (JT2016)
1P90: niiden keskimäärin raportoima alkoholimäärä, jotka juovat enemmän kuin 90% ja vähemmän kuin 10% väestöstä
12. Suurimpia alkoholimääriä kerralla juovat 20-29-
vuotiaat miehet
27.10.2017 Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt / Mäkelä & Härkönen 12
0 %
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
15-19 20-29 30-49 50-69 15-19 20-29 30-49 50-69
Raitis 1-2 annosta 3-4 annosta 5-7 annosta
8-12 annosta 13-17 annosta 18+ annosta
Miehet Naiset
Suurin edeltävien 12 kuukauden aikana päivässä juotu alkoholimäärä iän mukaan (JT2016)
13. Useimmin juodaan pieniä annosmääriä, mutta
suomalaiset (miehet) raportoivat juovansa erittäin
suuriakin määriä kerralla
27.10.2017 Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt / Mäkelä & Härkönen 13
0 %
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
1-2 3-4 5-7 8-12 13-17 18+ 1-2 3-4 5-7 8-12 13-17 18+
Ei kertaakaan 12 kk aikana Harvemmin kuin 1–2 krt/kk Kerran pari kuukaudessa
Kerran viikossa Pari kertaa viikossa Vähintään 4 kertaa viikossa
Miehet Naiset
Annosmäärä
Useus:
Miten usein juodaan erilaisia määriä alkoholia kerralla? (JT2016)
14. Suuret kertamäärät kattavat merkittävän osan
kokonaiskulutuksesta
27.10.2017 Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt / Mäkelä & Härkönen 14
0 %
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
2000 2008 2016 2000 2008 2016
1-2 annosta 3-4 annosta 5-7 annosta 8-12 annosta 13-17 annosta 18+ annosta
Miehet Naiset
Eri annostasoilla juodun alkoholimäärän osuus kaikesta alkoholinkäytöstä
15. Korkea keskimääräinen kulutus altistaa kroonisille
riskeille, humalakulutus akuuteille riskeille:
molemmantyyppisiä riskijuojia on melko paljon
27.10.2017 Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt / Mäkelä & Härkönen 15
”Korkea riski”: yli 12
annosta viikossa
naisilla, yli 23 annosta
viikossa miehillä
”Kohtalainen riski”: yli 7
annosta viikossa
naisilla, yli 14 miehillä
16. Alkoholipoliittiset mielipiteet jakavat kansan
• Nykyisen ja nykyistä tiukemman alkoholipoliittisen linjan kannattajia
on Juomatapatutkimuksessa yhteensä 63 % (43 ja 20 %).
’Väljentäjiä’ 31 %
• Väljempää alkoholipolitiikkaa toivovat erityisesti paljon alkoholia
kuluttavat ja usein humaltuvat miehet.
• Naisista ja alkoholin kohtuukäyttäjistä (ei 5+ ollenkaan) vain reilu
20% oli ’väljentäjiä’.
• Juomatapatutkimuksen vastaajista 53 % pitäisi vahvan oluen
myynnin vain Alkoissa.
27.10.2017 Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt / Mäkelä & Härkönen 16
18. Päälöydökset taulukkoraportista
• Kun alkoholin kokonaiskulutus väheni vuosien 2008 ja
2016 välillä, raittiiden osuus kasvoi ja
alkoholinkäyttökertojen määrä, kerralla kulutetun alkoholin
määrä ja humalajuominen vähenivät
• Kuukausittain itsensä humalaan juovien osuus väheni
miehillä 27 prosentista 19 prosenttiin ja naisilla 9
prosentista 6 prosenttiin vuosien 2008 ja 2016 välillä
• Vaikka humalakulutus on vähentynyt, suomalaiset
raportoivat yhä juovansa kerralla myös erittäin suuria
alkoholimääriä
• Raittius on lisääntynyt alle 30-vuotiailla miehillä ja alle 50-
vuotiailla naisilla
• Vuonna 2016 miesten keskimääräinen kulutus oli suurinta
30–49-vuotiailla, naisilla 20–29-vuotiailla
• Vastaajakadon valikoiva kasvu voi antaa liioitellun kuvan
alkoholinkulutuksen ja humalajuomisen vähenemisestä
27.10.2017 Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt / Mäkelä & Härkönen 18
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-873-9