• Share
  • Email
  • Embed
  • Like
  • Save
  • Private Content
Tapaturman ja sairastumisen vaara kaivostyössä
 

Tapaturman ja sairastumisen vaara kaivostyössä

on

  • 428 views

Jari Latvala,apulaisylilääkäri, Työterveyslaitos @perjantaimeeting 29.11.2013

Jari Latvala,apulaisylilääkäri, Työterveyslaitos @perjantaimeeting 29.11.2013

Statistics

Views

Total Views
428
Views on SlideShare
428
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
4
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

    Tapaturman ja sairastumisen vaara kaivostyössä Tapaturman ja sairastumisen vaara kaivostyössä Document Transcript

    • 5.12.2013 Hyvinvointia työstä 5.12.2013 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Tapaturman ja sairastumisen vaara kaivostyössä Jari Latvala, apulaisylilääkäri 5.12.2013 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1
    • 5.12.2013 Kuolemaan johtaneet tapaturmat kaivosalalla 2000-luvulla • Rusnattava kivi putosi louhintatyöntekijän päälle • Panostajan apulainen putosi louhokseen kompressorin työntämänä • Panostaja jäi peruuttavan kuorma-auton alle • Porari puristui ohjauspaneelin ja kallioseinämän väliin • Porauksen yhteydessä räjähti, porari kuoli • Kivimurskainyksikköä huoltamassa ollut mies jäi kuljettimen ja suppilon reunan väliin • Porari putosi hissikuiluun • Kivityöntekijä jäi kalliosta irronneen lohkareen alle • Kallioporari menehtyi räjähdyksen seurauksena 5.12.2013 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Kaivosturvallisuuden neuvottelukunta. Toukokuu 2013. Yhteenveto P Kortejärvi. 5.12.2013 Esittäjän nimi / 8.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi 2
    • 5.12.2013 Mikä uhkaa terveyttä kaivostyössä? Työterveyslaitoksen tekemien työhygieenisten selvitysten valossa: • pölyt, kvartsi ja asbesti: eniten mittauksia, joka kaivoksella asbestia ei esiinny, mutta jokaisessa kaivoksessa se olisi syytä selvittää • kemikaalit: esim. kaasumaisista rikkidioksidi, rikkivety, syaanivety, häkä + muut pakokaasut ja räjäytyskaasut • metallipölyt: esim. nikkeli, arseeni, kromi kaivoskohtaisesti. • melu ja tärinä: tärinämittauksia tehdään liian vähän? • lämpöolosuhteet ja huono ergonomia: tulisi huomioida nykyistä paremmin? 5.12.2013 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Mikä uhkaa terveyttä kaivostyössä? Työterveyslaitoksella tehtyjen biomonitorointimääritysten valossa: Arseeni: Suomessa on paljon arseenipitoisia malmeja! Uraani: Suomen maaperässä yleisesti, vaikka sitä ei hyödynnetä (esim. Laivakangas, jossa se oli 'yllätys') ! Koboltti: Puhdistus- ja eristysprosessit! Kromi ja nikkeli kaivoskohtaisesti. Mangaani, platinametallit, hopea, kulta ja syanidit Samoin kaivoskohtaisesti (osaa näistä on parempi mitata ilmasta esimerkiksi jatkuvaseurantamittareilla) 5.12.2013 Esittäjän nimi / 8.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi 3
    • 5.12.2013 Riskien hallinta kaivostyössä Työterveyshuollon rooli? Jari Latvala, apulaisylilääkäri Työlääketieteen palvelukeskus, Työterveyslaitos 5.12.2013 Jari Latvala © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Riskienhallinta työpaikalla perustuu työturvallisuuslakiin Työturvallisuuslain • tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden, jäljempänä terveys, haittoja. (1 §) • mukaan työnantaja on vastuussa vaara- ja haittatekijöiden ennaltaehkäisystä ja poistamisesta. Yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet toteutetaan ennen yksilöllisiä. (8 §) • mukaan työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvien haitta- ja vaaratekijöiden selvittäminen ja tunnistaminen on työnantajan vastuulla oleva järjestelmällinen ja jatkuva prosessi ja se toteutetaan lähtökohtaisesti työpaikan oman henkilöstön toimesta. Ellei työpaikalla ole tähän tarvittavaa riittävää asiantuntemusta, on työnantajan käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita, joilla on pätevyys ja muut edellytykset tehtävän asianmukaiseen suorittamiseen. Mikäli haitta- ja vaaratekijöitä ei voida poistaa, on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Terveydellisen merkityksen arvioinnissa on käytettävä työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja asiantuntijoita. Näiden käytöstä sekä työpaikkaselvityksestä säädetään tarkemmin työterveyshuoltolaissa (1383/2001). (10§) • 11 §:ssä on vaaran käsite tarkennettu koskemaan erityistä tapaturman ja sairastumisen vaaraa. Mikäli työympäristöön tai työolosuhteisiin liittyy erityinen tapaturman vaara mitä ei voida poistaa, tai työterveyshuolto on työpaikkaselvityksessään arvioinut työn erityistä sairastumisen tai lisääntymisterveyden vaaraa aiheuttavaksi, tällaista työtä saa tehdä vain tehtävään erikseen sopivaksi katsottu henkilö. Erityisen sairastumisen tai lisääntymisterveyden vaaran kyseessä ollen sopivuuden arvioinnin tekee työterveyslääkäri työterveyshuollossa toteutetun lakisääteiden terveystarkastuksen perusteella. Erityisen sairastumisen vaaran arvioinnista ja sen perusteella tehtävistä terveystarkastuksista säädetään tarkemmin työterveyshuoltolaissa ja valtioneuvoston asetuksessa (1485/2001). Jari Latvala / 5.12.2013 Esittäjän nimi / 8.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi 4
    • 5.12.2013 Hyvä ja laadukas riskienhallinta on • työnantajan organisoimaa • työpaikan turvallisuuteen ja terveysvaarojen torjuntaan tähtäävää • järjestelmällistä • erottelevaa ja priorisoivaa • kattavaa (myös erikoistilanteet) • yhdenmukaista • yhteistyössä työpaikan henkilöstön ja työterveyshuollon kesken tapahtuvaa • käytössä olevia asiantuntijoita hyödyntävää • totuudenmukaista Jari Latvala / 5.12.2013 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Riskienhallinnan vaiheet 1. Haitta- ja vaaratekijöiden tunnistaminen ja poistaminen 2. Haitallisen altistumisen ja kuormittumisen määrän ja laadun arviointi 3. Haitta ja vaaratekijöiden terveydellisen merkityksen arviointi ellei niitä voida poistaa 4. Riskien hallinta Jari Latvala / 5.12.2013 Esittäjän nimi / 8.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi 5
    • 5.12.2013 Työterveyshuollon rooli haitta- ja vaaratekijöiden tunnistamisessa Haitta- ja vaaratekijöiden tunnistamisen työpaikoilla on oltava • systemaattista ja jatkuvaa • se tapahtuu lähtökohtaisesti työpaikan oman henkilöstön voimin • • • huomioi erityisesti koetun haitan sekä koetun riskin! • koettu riski = koettu haitta ja huolestuneisuus sekä työpaikalla käytössä oleva "tieto" terveydellisesti merkittäväksi arvioitu riski TÄHTÄÄ HAITTA JA VAARATEKIJÖIDEN POISTAMISEEN! työnantajan on tarvittaessa käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita, joilla on pätevyys ja muut edellytykset tehtävän asianmukaiseen suorittamiseen (vastuu säilyy työpaikalla!) • milloin tarvitaan? Jari Latvala / 5.12.2013 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Työterveyshuollon rooli haitta- ja vaaratekijöiden tunnistamisessa Työterveyshuollon tehtävänä on työpaikkaselvityksen yhteydessä täydentää työpaikan tekemää tunnistustyötä tuottamalla tietoa erityisesti mahdollisista terveysriskeistä 1. Altistutaanko työssä tunnetuille erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttaville altisteille ja onko näille tunnistettavissa erityiseen riskiryhmään kuuluvia? 2. Onko ko. ammatissa tai toimialalla tunnistettavissa työperäistä sairastavuutta, ammattitauteja ja niiden aiheuttajia? 3. Esiintyykö kyseisessä työssä, työpaikalla tai työyhteisössä poikkeavaa ja erityisesti työhön liittyvää sairastelua, oireilua tms. ? • • • työpaikkaselvitys, terveystarkastukset, havainnot sairausvastaanotolta, oirekyselyt yms. selvitykset ja mittaukset Työterveyshuollon muu täydentävä rooli riippuu työpaikan koosta • isot työpaikat: työsuojelun ja tthuollon roolitus ja yhteistyö! • pientyöpaikat: työslua ei ole järjestetty samalla tavalla kuin isoilla ja työterveyshuollolla voi olla tässä suurempikin rooli, mutta pelkkä 1-3 vuoden välein päivitettävä tps ei riitä eteenkään, jos kyseessä vaaraa aiheuttava työ: Pira (Kela-korvaus) Jari Latvala / 5.12.2013 Esittäjän nimi / 8.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi 6
    • 5.12.2013 Työterveyshuollon rooli haitallisen altistumisen ja kuormittumisen määrän ja laadun arvioinnissa • • • ellei haitta tai vaaratekijää voida poistaa, on mahdollinen haitallinen altistuminen tai kuormittuminen arvioitava tarkemmin ellei työpaikalla ole tähän tarvittavaa riittävää asiantuntemusta, on työnantajan käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita, joilla on pätevyys ja muut edellytykset tehtävän asianmukaiseen suorittamiseen (vastuu säilyy työpaikalla!) • Mitkä ovat pitoisuudet: tarvitaanko työhygieenisiä mittauksia, biomonitorointia, kuormitusmittauksia ja jos niin mitä ? • Miten, kuinka paljon ja kuinka kauan työntekijät altistuvat / kuormittuvat ? • Mikä on työntekijäkohtainen kumulatiivinen altistuminen myös aikaisempi työhistoria huomioiden ? työterveyshuollon tulee ohjata, ohjeistaa, osallistua, … • työpaikkaselvitys, terveystarkastukset, havainnot sairausvastaanotolta, oirekyselyt yms. selvitykset ja mittaukset Jari Latvala / 5.12.2013 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Työterveyshuollon rooli riskien terveydellisen merkityksen arvioinnissa Mikäli haitta- ja vaaratekijöitä ei voida poistaa, on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Terveydellisen merkityksen arvioinnissa on käytettävä työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja asiantuntijoita. Näiden käytöstä sekä työpaikkaselvityksestä säädetään tarkemmin työterveyshuoltolaissa (1383/2001). (10§) • työterveyshuollon erityinen tehtävä on arvioida epäillyn vaaraa aiheuttavan altistumisen ja kuormituksen aiheuttama "sairastumisen vaara" • edellyttää työlääketieteellistä osaamista ja tutkimustiedon tuntemusta • vaaran lääketieteellinen arviointi on työterveyshuollon erikoislääkäreiden tehtävä ! (koko tthuollon tiimi tuottaa tietoa, tarv. erityisasiantuntija konsultaatiot) • työterveyshuollon tehtävä on olemassa olevan tiedon (näytön) perusteella on pyrittävä vastaamaan kysymyksiin • Miten vaara riippuu altistumisen suuruudesta? (annos-vaste-suhde) • Millä todennäköisyydellä altistuneet saavat sairauden? • Miten luotettava tutkimusnäyttö on ja perustuuko arviointi ihmisillä vai koe-eläimillä tehtyihin tutkimuksiin ? • Mikä on mahdollisen sairauden vakavuus? • Onko tunnistettavissa erityisiä riskiryhmiä (DM, MCC, HA, AVsairaudet, raskaus) Jari Latvala / 5.12.2013 Esittäjän nimi / 8.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi 7
    • 5.12.2013 Työterveyshuollon rooli riskien terveydellisen merkityksen arvioinnissa Mikäli haitta- ja vaaratekijöitä ei voida poistaa, on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Terveydellisen merkityksen arvioinnissa on käytettävä työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja asiantuntijoita. Näiden käytöstä sekä työpaikkaselvityksestä säädetään tarkemmin työterveyshuoltolaissa (1383/2001). (10§) • • vaaratekijöiden terveydellinen merkitys arvioidaan työpaikkaselvityksessä työpaikkaselvityksessä oltava selvästi eriteltynä • työpaikalla erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavat tunnistetut vaaratekijät • todettuun altistumiseen perustuva sairastumisen vaaran arviointi sekä • todettuun sairastumisen vaaraan perustuvat toimenpidesuositukset altistumisen ja vaaran vähentämiseksi • huomioitava myös erityistilanteet (esim. tapaturmat) ja raskaus sekä muut "erityiseen riskiryhmään" kuuluvat työntekijät Jari Latvala / 5.12.2013 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Työterveyshuollon rooli riskien terveydellisen merkityksen arvioinnissa Mikä on koetun haitan terveydellinen merkitys ("terveyshaitta") ? • • myös työpaikalla esille tulleiden koettujen haittojen terveydelliseen merkitykseen on otettava kantaa ellei niitä ole voitu poistaa vaikka ne eivät aiheuttasikaan sairastumisen vaaraa (tilojen meluisuus, vetoisuus, valaistus, sisäilman laatu, …): • ARVIO EI OLE VAARALÄHTÖINEN VAAN ARVIOIDAAN VAIKUTUSTA TYÖKYKYYN JA TYÖYHTEISÖN TOIMINTAAN • EI TERVEYSPERUSTEISIA RAJA-ARVOJA, KYSYMYS ENNEMMINKIN LAADUSTA JA KÄYTETTÄVYYDESTÄ (ERGONOMIA) • OLEELLINEN KYSYMYS ON • PALJONKO ON PALJON? MIKÄ ON TAPANOMAISTA, MIKÄ EI? • JOHTUUKO RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ, TOIMINNASTA, IHMISISTÄ ITSESTÄÄN? esimerkiksi sisäilmastokyselyssä todettu tavanomaisesta poikkeava (!) sisäympäristöongelma (työtilojen meluisuuteen, lämpöolojen hallintaan, sisäilman laatuun liittyvää haittaa ja oireita) ilman todettua kosteus- ja mikrobivauriota: suositukset eivät ole vaaralähtöisiä! Jari Latvala / 5.12.2013 Esittäjän nimi / 8.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi 8
    • 5.12.2013 Työterveyshuollon rooli riskien hallinnassa • työterveyshuollon tehtävänä on antaa työpaikalla todettuun erityiseen sairastumisen vaaraan perustuvia vaaran ja haitallisen altistumisen vähentämiseen tähtääviä toimenpidesuosituksia • • • • työpaikka vastaa päätöksistä toimenpiteiksi riskin/vaaran pienentämiseksi ja toimenpiteiden täytäntöönpanosta työterveyshuolto osallistuu sovitulla tavalla toimenpiteiden valvontaan ja vaikutusten seurantaan • • työterveyshuolto ottaa näiltä osin selvästi kantaa riskin hyväksyttävyyteen, toimenpidevaihtoehtojen priorisointiin ja vertaamiseen työterveyshuolto voi asiallisella terveysvaara-arviolla ja siihen liittyvällä informaatiolla ja ohjauksella myös vähentää aiheetonta huolestuneisuutta ja pelkoja työterveyshuolto: tt-huollon toimintasuunnitelma, TANO ja terveystarkastukset Työterveyshuoltotoiminnan (INFORMAATIO-OHJAUKSEN) vaikuttavuuden ratkaisee VIESTINNÄN VUOROVAIKUTUS (kaksisuuntaisuus) sekä tiedon ja informaation jalostuminen yhteiseksi YMMÄRRYKSEKSI • vaikuttavuuden kannalta riskiviestinnän merkitys on erittäin suuri Jari Latvala / 5.12.2013 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Työterveyshuollon rooli riskien hallinnassa • Mikäli työympäristöön tai työolosuhteisiin liittyy erityinen tapaturman vaara mitä ei voida poistaa, tai työterveyshuolto on työpaikkaselvityksessään arvioinut työn erityistä sairastumisen tai lisääntymisterveyden vaaraa aiheuttavaksi, tällaista työtä saa tehdä vain tehtävään erikseen sopivaksi katsottu henkilö. (11§) Erityisen sairastumisen tai lisääntymisterveyden vaaran kyseessä ollen sopivuuden arvioinnin tekee työterveyslääkäri työterveyshuollossa toteutetun lakisääteiden terveystarkastuksen perusteella. Erityisen sairastumisen vaaran arvioinnista ja sen perusteella tehtävistä terveystarkastuksista säädetään tarkemmin työterveyshuoltolaissa ja valtioneuvoston asetuksessa (1485/2001). • riskiryhmään kuuluvien tunnistaminen ja sopivuuden arvioiminen tapahtuvat terveystarkastuksissa, jotka ovat erottamaton osa työpaikkaselvitystä silloin, kun työtehtävä määritellään erityistä sairastumisen tai tapaturman vaaraa aiheuttavaksi! Jari Latvala / 5.12.2013 Esittäjän nimi / 8.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi 9
    • 5.12.2013 Työterveyshuollon työpaikkaselvitys kytkeytyy työpaikan riskinarviointiprosessiin 5.12.2013 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Altistekohtainen sairastumisen vaaran arviointi kaivostyössä ! TUNNE TIETOLÄHTEESI: Kirjat Terveystarkastukset työterveyshuollossa, Työhygienia, Työperäiset sairaudet • Pölyt, kvartsi ja asbesti: • Kromi: • Nikkeli: • Arseeni: • Uraani: • Koboltti: • Mangaani, platinametallit, hopea, kulta ja syanidit • Kemikaalit: rikkidioksidi, rikkivety, syaanivety, häkä, pakokaasut, räjäytyskaasut • Melu ja tärinä: • Lämpöolosuhteet ja työn fyysinen kuormittavuus: 5.12.2013 Esittäjän nimi / 8.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi 10
    • 5.12.2013 Lisääntymisterveys ja kaivostyö Valtioneuvoston asetus sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta 1 §: työolosuhteisiin vaikuttavan seikan voidaan arvioida vaarantavan vakuutetun tai sikiön terveyden • kemikaali: hiilimonoksidi, liuotin, lisääntymisterveydelle vaaralliseksi tai syöpää aiheuttavaksi tai perimää vaurioittavaksi luokiteltu aine, … • Muun vastaavan …, jos kyse on maanalaisesta kaivostyöstä, paineistetuissa tiloissa työskentelystä tai vedenalaisesta sukeltamisesta. 5.12.2013 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Panostajien terveystarkastukset • Panostajien työstä ja siinä vaadittavista pätevyyskirjoista on säädetty lailla (122/2002). • Katso kirja Terveystarkastukset työterveyshuollossa luku 22 5.12.2013 Esittäjän nimi / 8.2.2011 11
    • 5.12.2013 Liikkuvan kaluston kuljettajien terveystarkastukset kaivostyössä • Kumipyöräliikenne: • • Ajokorttidirektiivi ja ajolupien valvonta ei yllä suljetulla alueella liikkuvan kaluston kuljettajiin! Tapaturman vaara arvioitava työturvallisuuslain mukaisesti ja mikäli se vastaa ammattikuljettajien riskitasoa, on kyseessä erityinen tapaturman vaara ja terveydentilavaatimukset voidaan asettaa vähintään R2 luokan ajoterveysvaatimusten mukaisesti. Työterveyshuollon on arvioitava terveydentilavaatimusten täyttyminen ja sopivuus ko tehtävään työn alkaessa sekä määrävuosin työterveyshuoltolain mukaisesti. Suunnitelma on kirjattava työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan • Rataliikenne • Noudatetaan Trafin ohjeistusta http://www.trafi.fi/rautatiet/kelpoisuus/terveydentila © Työterveyslaitos – 5.12.2013 www.ttl.fi Kysymyksiä, kommentteja ? 5.12.2013 Esittäjän nimi / 8.2.2011 Jari Latvala © Työterveyslaitos – www.ttl.fi 12