Jari Latvala,apulaisylilääkäri, Työterveyslaitos @perjantaimeeting 29.11.2013

1. 5.12.2013
Hyvinvointia työstä
5.12.2013
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Tapaturman ja sairastumisen vaara
kaivostyössä
Jari Latvala, apulaisylilääkäri
5.12.2013
Esittäjän nimi / 8.2.2011
1

2. 5.12.2013
Kuolemaan johtaneet tapaturmat
kaivosalalla 2000-luvulla
• Rusnattava kivi putosi louhintatyöntekijän päälle
• Panostajan apulainen putosi louhokseen kompressorin
työntämänä
• Panostaja jäi peruuttavan kuorma-auton alle
• Porari puristui ohjauspaneelin ja kallioseinämän väliin
• Porauksen yhteydessä räjähti, porari kuoli
• Kivimurskainyksikköä huoltamassa ollut mies jäi
kuljettimen ja suppilon reunan väliin
• Porari putosi hissikuiluun
• Kivityöntekijä jäi kalliosta irronneen lohkareen alle
• Kallioporari menehtyi räjähdyksen seurauksena
5.12.2013
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Kaivosturvallisuuden neuvottelukunta. Toukokuu 2013. Yhteenveto P Kortejärvi.
5.12.2013
Esittäjän nimi / 8.2.2011
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
2

3. 5.12.2013
Mikä uhkaa terveyttä kaivostyössä?
Työterveyslaitoksen tekemien
työhygieenisten selvitysten valossa:
• pölyt, kvartsi ja asbesti: eniten mittauksia, joka
kaivoksella asbestia ei esiinny, mutta jokaisessa
kaivoksessa se olisi syytä selvittää
• kemikaalit: esim. kaasumaisista rikkidioksidi, rikkivety,
syaanivety, häkä + muut pakokaasut ja räjäytyskaasut
• metallipölyt: esim. nikkeli, arseeni, kromi
kaivoskohtaisesti.
• melu ja tärinä: tärinämittauksia tehdään liian vähän?
• lämpöolosuhteet ja huono ergonomia: tulisi huomioida
nykyistä paremmin?
5.12.2013
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Mikä uhkaa terveyttä kaivostyössä?
Työterveyslaitoksella tehtyjen
biomonitorointimääritysten valossa:
Arseeni: Suomessa on paljon arseenipitoisia malmeja!
Uraani: Suomen maaperässä yleisesti, vaikka sitä ei
hyödynnetä (esim. Laivakangas, jossa se oli 'yllätys') !
Koboltti: Puhdistus- ja eristysprosessit!
Kromi ja nikkeli kaivoskohtaisesti.
Mangaani, platinametallit, hopea, kulta ja syanidit
Samoin kaivoskohtaisesti (osaa näistä on parempi mitata
ilmasta esimerkiksi jatkuvaseurantamittareilla)
5.12.2013
Esittäjän nimi / 8.2.2011
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
3

4. 5.12.2013
Riskien hallinta kaivostyössä
Työterveyshuollon rooli?
Jari Latvala, apulaisylilääkäri
Työlääketieteen palvelukeskus, Työterveyslaitos
5.12.2013
Jari Latvala
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Riskienhallinta työpaikalla
perustuu työturvallisuuslakiin
Työturvallisuuslain
•
tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn
turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja
muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden,
jäljempänä terveys, haittoja. (1 §)
•
mukaan työnantaja on vastuussa vaara- ja haittatekijöiden ennaltaehkäisystä ja poistamisesta.
Yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet toteutetaan ennen yksilöllisiä. (8 §)
•
mukaan työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvien haitta- ja vaaratekijöiden
selvittäminen ja tunnistaminen on työnantajan vastuulla oleva järjestelmällinen ja jatkuva
prosessi ja se toteutetaan lähtökohtaisesti työpaikan oman henkilöstön toimesta. Ellei
työpaikalla ole tähän tarvittavaa riittävää asiantuntemusta, on työnantajan käytettävä ulkopuolisia
asiantuntijoita, joilla on pätevyys ja muut edellytykset tehtävän asianmukaiseen suorittamiseen.
Mikäli haitta- ja vaaratekijöitä ei voida poistaa, on arvioitava niiden merkitys
työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Terveydellisen merkityksen arvioinnissa on
käytettävä työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja asiantuntijoita. Näiden käytöstä sekä
työpaikkaselvityksestä säädetään tarkemmin työterveyshuoltolaissa (1383/2001). (10§)
•
11 §:ssä on vaaran käsite tarkennettu koskemaan erityistä tapaturman ja sairastumisen vaaraa.
Mikäli työympäristöön tai työolosuhteisiin liittyy erityinen tapaturman vaara mitä ei voida poistaa,
tai työterveyshuolto on työpaikkaselvityksessään arvioinut työn erityistä sairastumisen tai
lisääntymisterveyden vaaraa aiheuttavaksi, tällaista työtä saa tehdä vain tehtävään erikseen
sopivaksi katsottu henkilö. Erityisen sairastumisen tai lisääntymisterveyden vaaran kyseessä ollen
sopivuuden arvioinnin tekee työterveyslääkäri työterveyshuollossa toteutetun lakisääteiden
terveystarkastuksen perusteella. Erityisen sairastumisen vaaran arvioinnista ja sen perusteella
tehtävistä terveystarkastuksista säädetään tarkemmin työterveyshuoltolaissa ja valtioneuvoston
asetuksessa (1485/2001).
Jari Latvala / 5.12.2013
Esittäjän nimi / 8.2.2011
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
4

5. 5.12.2013
Hyvä ja laadukas
riskienhallinta on
• työnantajan organisoimaa
• työpaikan turvallisuuteen ja terveysvaarojen
torjuntaan tähtäävää
• järjestelmällistä
• erottelevaa ja priorisoivaa
• kattavaa (myös erikoistilanteet)
• yhdenmukaista
• yhteistyössä työpaikan henkilöstön ja
työterveyshuollon kesken tapahtuvaa
• käytössä olevia asiantuntijoita hyödyntävää
• totuudenmukaista
Jari Latvala / 5.12.2013
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Riskienhallinnan vaiheet
1. Haitta- ja vaaratekijöiden tunnistaminen ja
poistaminen
2. Haitallisen altistumisen ja kuormittumisen
määrän ja laadun arviointi
3. Haitta ja vaaratekijöiden terveydellisen
merkityksen arviointi ellei niitä voida poistaa
4. Riskien hallinta
Jari Latvala / 5.12.2013
Esittäjän nimi / 8.2.2011
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
5

6. 5.12.2013
Työterveyshuollon rooli haitta- ja
vaaratekijöiden tunnistamisessa
Haitta- ja vaaratekijöiden tunnistamisen työpaikoilla on oltava
•
systemaattista ja jatkuvaa
•
se tapahtuu lähtökohtaisesti työpaikan oman henkilöstön
voimin
•
•
•
huomioi erityisesti koetun haitan sekä koetun riskin!
• koettu riski = koettu haitta ja huolestuneisuus sekä
työpaikalla käytössä oleva "tieto"
terveydellisesti
merkittäväksi arvioitu riski
TÄHTÄÄ HAITTA JA VAARATEKIJÖIDEN POISTAMISEEN!
työnantajan on tarvittaessa käytettävä ulkopuolisia
asiantuntijoita, joilla on pätevyys ja muut edellytykset
tehtävän asianmukaiseen suorittamiseen (vastuu säilyy
työpaikalla!)
•
milloin tarvitaan?
Jari Latvala / 5.12.2013
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Työterveyshuollon rooli haitta- ja
vaaratekijöiden tunnistamisessa
Työterveyshuollon tehtävänä on työpaikkaselvityksen yhteydessä
täydentää työpaikan tekemää tunnistustyötä tuottamalla tietoa
erityisesti mahdollisista terveysriskeistä
1. Altistutaanko työssä tunnetuille erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttaville
altisteille ja onko näille tunnistettavissa erityiseen riskiryhmään kuuluvia?
2. Onko ko. ammatissa tai toimialalla tunnistettavissa työperäistä
sairastavuutta, ammattitauteja ja niiden aiheuttajia?
3. Esiintyykö kyseisessä työssä, työpaikalla tai työyhteisössä poikkeavaa ja
erityisesti työhön liittyvää sairastelua, oireilua tms. ?
•
•
•
työpaikkaselvitys, terveystarkastukset, havainnot sairausvastaanotolta,
oirekyselyt yms. selvitykset ja mittaukset
Työterveyshuollon muu täydentävä rooli riippuu työpaikan koosta
• isot työpaikat: työsuojelun ja tthuollon roolitus ja yhteistyö!
• pientyöpaikat: työslua ei ole järjestetty samalla tavalla kuin isoilla ja
työterveyshuollolla voi olla tässä suurempikin rooli, mutta pelkkä 1-3
vuoden välein päivitettävä tps ei riitä eteenkään, jos kyseessä vaaraa
aiheuttava työ: Pira (Kela-korvaus)
Jari Latvala / 5.12.2013
Esittäjän nimi / 8.2.2011
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
6

7. 5.12.2013
Työterveyshuollon rooli haitallisen altistumisen
ja kuormittumisen määrän ja laadun
arvioinnissa
•
•
•
ellei haitta tai vaaratekijää voida poistaa, on mahdollinen haitallinen
altistuminen tai kuormittuminen arvioitava tarkemmin
ellei työpaikalla ole tähän tarvittavaa riittävää asiantuntemusta, on
työnantajan käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita, joilla on
pätevyys ja muut edellytykset tehtävän asianmukaiseen
suorittamiseen (vastuu säilyy työpaikalla!)
• Mitkä ovat pitoisuudet: tarvitaanko työhygieenisiä mittauksia,
biomonitorointia, kuormitusmittauksia ja jos niin mitä ?
• Miten, kuinka paljon ja kuinka kauan työntekijät altistuvat /
kuormittuvat ?
• Mikä on työntekijäkohtainen kumulatiivinen altistuminen myös
aikaisempi työhistoria huomioiden ?
työterveyshuollon tulee ohjata, ohjeistaa, osallistua, …
•
työpaikkaselvitys, terveystarkastukset, havainnot sairausvastaanotolta,
oirekyselyt yms. selvitykset ja mittaukset
Jari Latvala / 5.12.2013
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Työterveyshuollon rooli riskien terveydellisen
merkityksen arvioinnissa
Mikäli haitta- ja vaaratekijöitä ei voida poistaa, on arvioitava niiden merkitys
työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Terveydellisen merkityksen
arvioinnissa on käytettävä työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja
asiantuntijoita. Näiden käytöstä sekä työpaikkaselvityksestä säädetään
tarkemmin työterveyshuoltolaissa (1383/2001). (10§)
•
työterveyshuollon erityinen tehtävä on arvioida epäillyn vaaraa aiheuttavan
altistumisen ja kuormituksen aiheuttama "sairastumisen vaara"
• edellyttää työlääketieteellistä osaamista ja tutkimustiedon tuntemusta
• vaaran lääketieteellinen arviointi on työterveyshuollon
erikoislääkäreiden tehtävä ! (koko tthuollon tiimi tuottaa tietoa,
tarv. erityisasiantuntija konsultaatiot)
• työterveyshuollon tehtävä on olemassa olevan tiedon (näytön)
perusteella on pyrittävä vastaamaan kysymyksiin
• Miten vaara riippuu altistumisen suuruudesta? (annos-vaste-suhde)
• Millä todennäköisyydellä altistuneet saavat sairauden?
• Miten luotettava tutkimusnäyttö on ja perustuuko arviointi ihmisillä vai
koe-eläimillä tehtyihin tutkimuksiin ?
• Mikä on mahdollisen sairauden vakavuus?
• Onko tunnistettavissa erityisiä riskiryhmiä (DM, MCC, HA, AVsairaudet, raskaus)
Jari Latvala / 5.12.2013
Esittäjän nimi / 8.2.2011
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
7

8. 5.12.2013
Työterveyshuollon rooli riskien terveydellisen
merkityksen arvioinnissa
Mikäli haitta- ja vaaratekijöitä ei voida poistaa, on arvioitava niiden
merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Terveydellisen
merkityksen arvioinnissa on käytettävä työterveyshuollon ammattihenkilöitä
ja asiantuntijoita. Näiden käytöstä sekä työpaikkaselvityksestä säädetään
tarkemmin työterveyshuoltolaissa (1383/2001). (10§)
•
•
vaaratekijöiden terveydellinen merkitys arvioidaan
työpaikkaselvityksessä
työpaikkaselvityksessä oltava selvästi eriteltynä
• työpaikalla erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavat tunnistetut
vaaratekijät
• todettuun altistumiseen perustuva sairastumisen vaaran arviointi sekä
• todettuun sairastumisen vaaraan perustuvat toimenpidesuositukset
altistumisen ja vaaran vähentämiseksi
• huomioitava myös erityistilanteet (esim. tapaturmat) ja raskaus sekä
muut "erityiseen riskiryhmään" kuuluvat työntekijät
Jari Latvala / 5.12.2013
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Työterveyshuollon rooli riskien terveydellisen
merkityksen arvioinnissa
Mikä on koetun haitan terveydellinen merkitys ("terveyshaitta") ?
•
•
myös työpaikalla esille tulleiden koettujen haittojen terveydelliseen
merkitykseen on otettava kantaa ellei niitä ole voitu poistaa vaikka ne eivät
aiheuttasikaan sairastumisen vaaraa (tilojen meluisuus, vetoisuus, valaistus,
sisäilman laatu, …):
•
ARVIO EI OLE VAARALÄHTÖINEN VAAN ARVIOIDAAN VAIKUTUSTA
TYÖKYKYYN JA TYÖYHTEISÖN TOIMINTAAN
•
EI TERVEYSPERUSTEISIA RAJA-ARVOJA, KYSYMYS ENNEMMINKIN
LAADUSTA JA KÄYTETTÄVYYDESTÄ (ERGONOMIA)
•
OLEELLINEN KYSYMYS ON
•
PALJONKO ON PALJON? MIKÄ ON TAPANOMAISTA, MIKÄ EI?
•
JOHTUUKO RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ, TOIMINNASTA,
IHMISISTÄ ITSESTÄÄN?
esimerkiksi sisäilmastokyselyssä todettu tavanomaisesta poikkeava (!)
sisäympäristöongelma (työtilojen meluisuuteen, lämpöolojen hallintaan,
sisäilman laatuun liittyvää haittaa ja oireita) ilman todettua kosteus- ja
mikrobivauriota: suositukset eivät ole vaaralähtöisiä!
Jari Latvala / 5.12.2013
Esittäjän nimi / 8.2.2011
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
8

9. 5.12.2013
Työterveyshuollon rooli riskien
hallinnassa
•
työterveyshuollon tehtävänä on antaa työpaikalla todettuun erityiseen
sairastumisen vaaraan perustuvia vaaran ja haitallisen altistumisen
vähentämiseen tähtääviä toimenpidesuosituksia
•
•
•
•
työpaikka vastaa päätöksistä toimenpiteiksi riskin/vaaran pienentämiseksi ja
toimenpiteiden täytäntöönpanosta
työterveyshuolto osallistuu sovitulla tavalla toimenpiteiden
valvontaan ja vaikutusten seurantaan
•
•
työterveyshuolto ottaa näiltä osin selvästi kantaa riskin hyväksyttävyyteen,
toimenpidevaihtoehtojen priorisointiin ja vertaamiseen
työterveyshuolto voi asiallisella terveysvaara-arviolla ja siihen liittyvällä
informaatiolla ja ohjauksella myös vähentää aiheetonta huolestuneisuutta ja pelkoja
työterveyshuolto: tt-huollon toimintasuunnitelma, TANO ja terveystarkastukset
Työterveyshuoltotoiminnan (INFORMAATIO-OHJAUKSEN) vaikuttavuuden
ratkaisee VIESTINNÄN VUOROVAIKUTUS (kaksisuuntaisuus) sekä tiedon ja
informaation jalostuminen yhteiseksi YMMÄRRYKSEKSI
•
vaikuttavuuden kannalta riskiviestinnän merkitys on erittäin suuri
Jari Latvala / 5.12.2013
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Työterveyshuollon rooli riskien
hallinnassa
•
Mikäli työympäristöön tai työolosuhteisiin liittyy erityinen tapaturman
vaara mitä ei voida poistaa, tai työterveyshuolto on
työpaikkaselvityksessään arvioinut työn erityistä sairastumisen tai
lisääntymisterveyden vaaraa aiheuttavaksi, tällaista työtä saa tehdä vain
tehtävään erikseen sopivaksi katsottu henkilö. (11§) Erityisen
sairastumisen tai lisääntymisterveyden vaaran kyseessä ollen sopivuuden
arvioinnin tekee työterveyslääkäri työterveyshuollossa toteutetun
lakisääteiden terveystarkastuksen perusteella. Erityisen sairastumisen
vaaran arvioinnista ja sen perusteella tehtävistä terveystarkastuksista
säädetään tarkemmin työterveyshuoltolaissa ja valtioneuvoston
asetuksessa (1485/2001).
•
riskiryhmään kuuluvien tunnistaminen ja sopivuuden arvioiminen
tapahtuvat terveystarkastuksissa, jotka ovat erottamaton osa
työpaikkaselvitystä silloin, kun työtehtävä määritellään erityistä
sairastumisen tai tapaturman vaaraa aiheuttavaksi!
Jari Latvala / 5.12.2013
Esittäjän nimi / 8.2.2011
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
9

10. 5.12.2013
Työterveyshuollon työpaikkaselvitys
kytkeytyy työpaikan riskinarviointiprosessiin
5.12.2013
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Altistekohtainen sairastumisen
vaaran arviointi kaivostyössä !
TUNNE TIETOLÄHTEESI:
Kirjat Terveystarkastukset työterveyshuollossa,
Työhygienia, Työperäiset sairaudet
• Pölyt, kvartsi ja asbesti:
• Kromi:
• Nikkeli:
• Arseeni:
• Uraani:
• Koboltti:
• Mangaani, platinametallit, hopea, kulta ja syanidit
• Kemikaalit: rikkidioksidi, rikkivety, syaanivety,
häkä, pakokaasut, räjäytyskaasut
• Melu ja tärinä:
• Lämpöolosuhteet ja työn fyysinen kuormittavuus:
5.12.2013
Esittäjän nimi / 8.2.2011
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
10

11. 5.12.2013
Lisääntymisterveys ja
kaivostyö
Valtioneuvoston asetus sairausvakuutuslain
täytäntöönpanosta 1 §: työolosuhteisiin
vaikuttavan seikan voidaan arvioida
vaarantavan vakuutetun tai sikiön terveyden
• kemikaali: hiilimonoksidi, liuotin,
lisääntymisterveydelle vaaralliseksi tai
syöpää aiheuttavaksi tai perimää
vaurioittavaksi luokiteltu aine, …
• Muun vastaavan …, jos kyse on
maanalaisesta kaivostyöstä,
paineistetuissa tiloissa työskentelystä tai
vedenalaisesta sukeltamisesta.
5.12.2013
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Panostajien
terveystarkastukset
• Panostajien työstä ja siinä vaadittavista
pätevyyskirjoista on säädetty lailla
(122/2002).
• Katso kirja Terveystarkastukset
työterveyshuollossa luku 22
5.12.2013
Esittäjän nimi / 8.2.2011
11

12. 5.12.2013
Liikkuvan kaluston kuljettajien
terveystarkastukset kaivostyössä
• Kumipyöräliikenne:
•
•
Ajokorttidirektiivi ja ajolupien valvonta ei yllä suljetulla
alueella liikkuvan kaluston kuljettajiin!
Tapaturman vaara arvioitava työturvallisuuslain
mukaisesti ja mikäli se vastaa ammattikuljettajien
riskitasoa, on kyseessä erityinen tapaturman vaara ja
terveydentilavaatimukset voidaan asettaa vähintään R2
luokan ajoterveysvaatimusten mukaisesti.
Työterveyshuollon on arvioitava
terveydentilavaatimusten täyttyminen ja sopivuus ko
tehtävään työn alkaessa sekä määrävuosin
työterveyshuoltolain mukaisesti. Suunnitelma on
kirjattava työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan
• Rataliikenne
•
Noudatetaan Trafin ohjeistusta
http://www.trafi.fi/rautatiet/kelpoisuus/terveydentila
© Työterveyslaitos –
5.12.2013
www.ttl.fi
Kysymyksiä, kommentteja ?
5.12.2013
Esittäjän nimi / 8.2.2011
Jari Latvala
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
12