Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Ammattitaudit uudessa laissa ja asetuksessa

1,766 views

Published on

Perjantaimeeting 17.11.2017
Ari Kaukiainen, LähiTapiola

Published in: Healthcare
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Ammattitaudit uudessa laissa ja asetuksessa

  1. 1. Ammattitaudit uudessa laissa ja asetuksessa Ari Kaukiainen Dosentti, lääketieteellinen johtaja LähiTapiola 17.11.2017
  2. 2. Sidonnaisuudet / Ari Kaukiainen • LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, lääketieteellinen johtaja • TOIMIA Työikäisten toimintakyky –ryhmän puheenjohtaja • Dosentti, Turun yliopisto, työlääketiede ja vakuutuslääketiede • Dosentti, Helsingin yliopisto, työterveyshuolto • Tapaturma-asiain korvauslautakunnan (Tako) jäsen • STM ammattitautijaoston jäsen • Suomen Vakuutuslääkärien Yhdistys ry hallituksen jäsen • Vakuutuslääketieteen erityispätevyystoimikunta, puheenjohtaja LähiTapiola / Ari Kaukiainen
  3. 3. Suomi Euroopassa Lähde: Työterveyslaitos ja STM • Pitkät perinteet työtapaturmavakuutuksessa ja työterveydessä ja työturvallisuudessa • Hyvä työterveyshuollon kattavuus • Työterveyshuolto on osa avoterveydenhuoltojärjestelmää, ja osa työpaikan työturvallisuusjärjestelmää • Tavoite tunnistaa ja raportoida työtapaturmia ja ammattitauteja • Altistustasojen ja altistuvien työtekijöiden määrän lasku • Riskilähtöisestä ajattelusta kohti työkyvyn tukemista
  4. 4. • Vuoden 2016 alusta tuli voimaan uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015; lyhenne TyTAL) • Lakiin yhdistettiin kolmen lain säännökset: tapaturmavakuutuslain (608/1948), ammattitautilain (1343/1988) ja tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (625/1991) • Kokonaisuudistuksella työtapaturmia ja ammattitauteja koskeva lainsäädäntö saatettiin vastaamaan työelämän muuttuneita olosuhteita ja nykylainsäädännölle asetettuja vaatimuksia • Uudistus on osa sosiaalivakuutuslakien selkeyttämistä • Uusi laki on valmisteltiin keskeisten työmarkkinakeskusjärjestöjen ja vakuutusjärjestelmää edustavien keskeisten sidosryhmien kanssa tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön uudistamistyöryhmän linjausten (STM selvityksiä 2008:46) pohjalta Tapaturmalainsäädännön kokonaisuudistus LähiTapiola / Ari Kaukiainen
  5. 5. • Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus (TyTA-vakuutus) on osa suomalaista sosiaalivakuutusjärjestelmää ja osa työsuhteeseen liittyvää sosiaaliturvaa. • Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus on ensisijainen järjestelmä muuhun sosiaaliturvaan nähden. • Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusjärjestelmä perustuu työtapaturma- ja ammattitautilakiin (459/2015, lyhenne TyTAL), jossa on määritelty muun muassa korvattavat vahinkotapahtumat, vakuutuksesta maksettavat etuudet, järjestelmän toimeenpano sekä vakuutusten hinnoittelun periaatteet. Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusjärjestelmä
  6. 6. • Tapaturmavakuutuslakia, ammattitautilakia ja kuntoutuslakia sovelletaan edelleen kaikkiin niihin työtapaturmiin ja ammattitauteihin, joiden sattumis- tai ilmenemisaika on 31.12.2015 tai sitä aikaisemmin. Tämä tarkoittaa sitä, että näiden vahinkotapahtumien korvattavuus ja maksettavat korvaukset määräytyvät tapaturmavakuutuslain mukaisesti. • Uutta lakia sovelletaan kuitenkin näiden vahinkotapahtumien korvauskäsittelyyn ja muutoksenhakuun. Soveltaminen / sattumis- tai ilmenemisaika
  7. 7. • Vakuutuslaitoksen korvauskäsittelyä nopeutetaan lyhentämällä määräaikoja • Uutta on, että vakuutuslaitoksen on selvitettävä tarve ammatillisen kuntoutuksen aloittamiseen kolmen kuukauden välein, jos vahingoittuneen työntekijän työkyvyttömyys pitkittyy Onnistuessaan uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki tukee työkykyä - sisältää osin samoja elementtejä työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisyyn ja työhönpaluun helpottamiseksi kuin 2012 Sairausvakuutus- ja työterveyshuolto - lakien 30-60-90 uudistus ja uudistettu Hyvä työterveyshuoltokäytäntö asetus (708/2013) Lakiuudistus työkyvyn tukena LähiTapiola / Ari Kaukiainen
  8. 8. • Uuden lain voimaantulosta johtuen asetukset ammattitautiluettelosta ja haittaluokituksesta on annettu uudestaan • Haittaluokitukseen ei tullut sisällöllisiä muutoksia, haittaluokitus on uudistettu vuoden 2010 alusta • Ammattitautiluettelon tuli useita muutoksia • Luetteloa valmisteltiin Sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa • Valtioneuvoston asetukset ammattitautiluettelosta (769/2015) ja työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta (768/2015) tulivat voimaan samanaikaisesti uuden työtapaturma- ja ammattitautilain kanssa 1/2016 Ammattitautiluettelo on uudistettu LähiTapiola / Ari Kaukiainen
  9. 9. • Nykyistä ammattitautiluetteloa verrattiin EU-komission suositukseen eurooppalaisesta ammattitautiluettelosta (2003/670/EY) • EU-komission suositusta ei ole harmonisoitu sellaisenaan, koska suomalainen ammattitautiluettelo on rakenteeltaan joustava • Erona moneen Euroopan maahan Suomessa sairaus voidaan korvata ammattitautina, vaikka sitä ei ole mainittu luettelossa, jos sairauden syy-yhteys työn sisältämään fysikaaliseen, kemialliseen tai biologiseen tekijään on osoitettavissa riittävällä todennäköisyydellä Ammattitautiluettelon uudistustyöstä Ari Kaukiainen / Lähitapiola
  10. 10. • Ammattitaudin käsite on ennallaan ja ammattitaudin aiheuttavan altisteen on oltava fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen • Edelleenkään ei korvata esimerkiksi psyykkisen tai sosiaalisen tekijän aiheuttamaa ammattitautia • Ammattitaudin altistumisolosuhteet on kirjattu nykyistä tarkemmin lakiin: altistuksen on tapahduttava työssä, työntekopaikan alueella tai koulutuksessa • Sairauden toteaminen ammattitaudiksi edellyttää sellaista lääketieteellistä tutkimusta, jossa on käytettävissä riittävä tieto työntekijän työolosuhteista sekä työssä olevasta altistuksesta Ammattitauteja koskevat säännökset uudessa laissa LähiTapiola / Ari Kaukiainen
  11. 11. Vahinkotapahtuman korvaamisen edellytyksenä on todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti lääketieteelliset löydökset ja havainnot, vahingon sattumistapa sekä aikaisemmat vammat ja sairaudet. 16 § Lääketieteellisen syy-yhteyden arviointi LähiTapiola / Ari Kaukiainen
  12. 12. Ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut työntekijälle altistumisesta fysikaaliselle, kemialliselle tai biologiselle tekijälle 21 §:ssä tarkoitetussa työssä, 22 §:ssä tarkoitetulla työntekopaikan alueella tai 24 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa koulutuksessa. Jos kysymyksessä on 25 §:ssä tarkoitettu työntekijä, joka tekee työtään asunnossaan tai muualla kuin työantajan järjestämissä työtiloissa, edellytyksenä on, että altistus johtuu hänen työtehtävistään. Sairauden toteaminen ammattitaudiksi edellyttää sellaista lääketieteellistä tutkimusta, jossa on käytettävissä riittävä tieto työntekijän työolosuhteista sekä työssä olevasta altistuksesta. (aiemmin: edellytettiin asianomaiseen alaan perehtynyttä lääkäriä) 26 § Ammattitauti LähiTapiola / Ari Kaukiainen
  13. 13. Sen estämättä, mitä 26 §:n 1 momentissa säädetään, sormien, ranteen ja kyynärvarren jännetulehdus ja olkaluun sivunastan tulehdus korvataan fysikaalisen tekijän aiheuttamana ammattitautina, jos työntekijä on työssään tehnyt ennen oireiden ilmaantumista yläraajaa kuormittavia, tavan takaa toistuvia työliikkeitä, jotka ovat yksipuolisia tai työntekijälle outoja. Korvausta ei kuitenkaan makseta, jos tulehduksen syynä ovat työstä riippumattomat tekijät. 28 § Ammattitautina korvattava yläraajan jännetulehdus ja olkaluun sivunastan tulehdus LähiTapiola / Ari Kaukiainen
  14. 14. Sen estämättä, mitä 26 §:n 1 momentissa säädetään, rannekanavaoireyhtymä korvataan fysikaalisen tekijän aiheuttamana ammattitautina, jos työntekijä on työssään tehnyt ennen oireiden ilmaantumista pitkäaikaisesti toistuvia, merkittävää puristusvoimaa vaativia, rannekanavaa ahtauttavia työliikkeitä. Rannekanavaa ahtauttavilla työliikkeillä tarkoitetaan ranteen taipuneita asentoja yhdistyneenä puristusliikkeeseen. Korvausta ei kuitenkaan makseta, jos rannekanavaoireyhtymän syynä ovat työstä riippumattomat tekijät. 29 § Ammattitautina korvattava rannekanavaoireyhtymä LähiTapiola / Ari Kaukiainen
  15. 15. Ammattitautina korvataan myös muun kuin tässä laissa tarkoitetun vamman tai sairauden olennainen paheneminen, joka on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut työntekijän altistumisesta fysikaaliselle, kemialliselle tai biologiselle tekijälle siten kuin 26— 29 §:ssä säädetään. Edellytyksenä on, että altistustekijä on sama, josta edellä tarkoitettu muu vamma tai sairaus johtuu. Korvausta maksetaan olennaisen pahenemisen ajalta. 30 § Työstä aiheutunut muun vamman tai sairauden olennainen paheneminen LähiTapiola / Ari Kaukiainen
  16. 16. Jollei vahingoittunut ole ammattitaudin ilmenemisaikana enää työssä, josta ammattitauti on voinut aiheutua, korvausvelvollisuus määräytyy sen työn perusteella, jossa altistuminen on pääasiallisesti tapahtunut. Jollei pääasiallista altistusta voida selvittää, korvausvelvollisuus määräytyy sen työn perusteella, jossa tapahtunut altistus on voinut viimeksi aiheuttaa ammattitaudin. 32 § Ammattitaudin korvausvelvollisuuden määräytyminen LähiTapiola / Ari Kaukiainen
  17. 17. Ammattitautiasetuksen liitteessä (= ammattitautiluettelo) yksilöidään työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 27 §:ssä tarkoitetut fysikaaliset, kemialliset ja biologiset tekijät sekä luetellaan sairaudet, joilla katsotaan olevan todennäköinen syy-yhteys mainittuihin tekijöihin. Nämä sairaudet korvataan ammattitautina, kun työntekijän osoitetaan altistuneen asetuksessa mainitulle tekijälle 26 §:ssä tarkoitetuissa olosuhteissa siinä määrin, että se on voinut pääasiallisesti aiheuttaa sairauden eikä syynä sairauteen ole selvästi muu syy. 27 § Ammattitautiluettelo LähiTapiola / Ari Kaukiainen
  18. 18. • Ammattitautiluettelon perusrakenne säilyi • Luetteloon tuli lisäyksiä altisteiden aiheuttamiin tyypillisiin sairauden muotoihin ja täsmennyksiä myös joidenkin altisteiden osalta • Ajanmukaisuuden tarkistaminen säännöllisin väliajoin on tarpeen Ammattitautiasetuksen luettelo ei ole tyhjentävä eikä rajoittava, vaan sairaus voidaan aiempaan tapaan korvata ammattitautina, vaikka sairautta ei ole mainittu asetuksessa, jos sairauden syy-yhteys työn sisältämään fysikaaliseen, kemialliseen tai biologiseen altistavaan tekijään on osoitettavissa riittävällä todennäköisyydellä Muutoksia ja lisäyksiä ammattitautiluettelossa LähiTapiola / Ari Kaukiainen
  19. 19. • Polven limapussin tulehduksia ovat prepatellaaribursiitti ja subpatellaaribursiitti • Polven limapussintulehduksia on korvattu lähinnä mattoasentajilla, putkimiehillä ja kalastajilla • Kysymyksessä ovat ammattiryhmät, joissa konttaamisen ja kyykistelyn aiheuttaman puristuksen lisäksi polven limapussintulehdukselle on altistanut polvien käyttäminen junttana, jolloin limapussien alueelle kohdistuu toistuvia iskuja • Yksittäinen vahinkotapahtuma ei ole yksilöitävissä, minkä vuoksi sairaus sopii luontevammin ammattitautina kuin tapaturman käsitteen laajennuksena korvattavaksi (kuten aiemmin) • Muutoksen tarkoituksena ei ole muuttaa korvauskäytäntöä Siirto laista asetukseen: Puristuksen aiheuttama polvilumpion limapussin tulehdus
  20. 20. • Poikkeavan lämpökuormituksen aiheuttamia vakavimpia sairauksia ovat lämpöuupuminen ja lämpöhalvaus (Lindholm 2013) • Voivat olla seurausta myös toistuvista lämpökuormituksista liian lyhyin palautumisajoin • Ammattitautiluetteloon on lisätty toistuva poikkeava lämpökuormitus, sairauden muotoihin hermoston lämmönsäätelyjärjestelmän pysyvä häiriintyminen • Eniten vakavia lämpösairauksia on raportoitu sotilastyöstä, maataloustöistä, talon- ja tienrakennustöistä, käsiteltäessä vaarallisia aineita suojavaatteissa sekä palo- ja pelastusalalta Lindholm H. Äkilliset lämpösairaudet. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 19.6.2013. Lisäys: Lämpösairaudet LähiTapiola / Ari Kaukiainen
  21. 21. • Hengitysteitä ärsyttävät tekijät voivat aiheuttaa astman voimakkaan kerta-altistumisen (Reactive Airways Dysfunction Syndrome eli RADS) tai toistuvan altistumisen seurauksena • Ärsytyksen aiheuttama astma -käsite pitää sisällään sekä kerta- altistumisen, RADS:n, että toistuvan altistumisen • Usein suuri kerta-altistuminen esim. prosessihäiriön tai kemikaalionnettomuuden yhteydessä • Aiheuttajia ovat mm. epäorgaaniset kloori-ja rikkiyhdisteet, useat hapot, emäkset ja hapettavat aineet, sekä kemikaaliseokset esimerkiksi palokaasuissa Lisäys: Ärsytyksen aiheuttama astma LähiTapiola / Ari Kaukiainen
  22. 22. • Ärsytyksen aiheuttama astma on harvinainen sairaus • Ammattitaudiksi osoittaminen edellyttää tapahtumatietoihin tai pitoisuusmittauksiin perustuvaa näyttöä yksittäisestä tai useammasta työperäisestä altistumisesta suurelle pitoisuudelle voimakkaasti hengitysteitä ärsyttävää ainetta • Työterveyslaitoksella on todettu keskimäärin neljä tapausta vuodessa • Astmaa hoidetaan noudattaen Käypä hoito –suositusta erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon yhteistyönä. (Lindström ym. Ärsytyksen aiheuttama astma. Duodecim 2014;130(20):2061-9) Ärsytyksen aiheuttama astma (Dg J68.3)
  23. 23. • Suomessa ei ole ollut vakiintunutta käytäntöä, mutta yksittäisiä keuhkoahtaumatautitapauksia on hyväksytty ammattitaudiksi • Tieteellistä näyttöä on työperäisen pölyille, käryille, kaasuille ja huuruille altistumisen yhteydestä keuhkoahtaumataudin kehittymiseen • Tupakoinnin ja työperäisen altistumisen vaikutukset ovat additiivisia (mm. Pallasaho 2014) • Kemiallisten tekijöiden osalta kohtiin 32 (orgaaniset pölyt ja altisteet) ja 33 (epäorgaaniset pölyt) on tyypillisiin sairauden muotoihin lisätty pölyaltisteen tupakoimattomille aiheuttama keuhkoahtaumatauti (COPD) (Pallasaho ym. Combined effect of smoking and occupational exposure to dusts, gases or fumes on the incidence of COPD. COPD 2014 Feb;11(1):88-95) Lisäys: Keuhkoahtaumatauti (COPD) LähiTapiola / Ari Kaukiainen
  24. 24. • Vähäinen tupakointi ei ole ammattitautidiagnoosin ehdoton este • Tupakoineen henkilön ammattitautidg arvioidaan ammattitautien korvattavuutta koskevan yleissäännöksen perusteella • Edellyttää, että keuhkoahtaumasairauden voidaan arvioida aiheutuneen todennäköisesti pääasiallisesti pitkäkestoisesta ja merkittävästä altistuksesta pölyille, käryille, kaasuille tai huuruille huolimatta tupakoinnista • Kaikkiaan on tutkimusnäyttöä siitä, että yleensä alle 10 vuoden työperäiseen altistukseen ei liity merkittävää keuhkoahtaumataudin riskiä • Keuhkoahtaumataudin diagnoosin on perustuttava kansallisiin ohjeisiin, kuten Käypä hoito-suositukseen Ammattitautina korvattavan keuhkoahtaumataudin dg kriteereistä
  25. 25. • Isosyanaatit ovat mukana EU komission suosituksessa (2003/670/EY) • Isosyanaattien on todettu aiheuttavan hengitysteiden ärsytystä sekä ylä- että alahengitysteissä, herkistymistä sekä myös toksisia vaikutuksia näissä elinjärjestelmissä • Isosyanaatit ovat tunnettuja ja merkittäviä ammattiastman aiheuttajia • Isosyanaattien aiheuttamaa nuhaa on todettu Työterveyslaitoksen altistuskoetilastojen ja Työperäisten sairauksien rekisterin julkaisujen mukaan yksittäisiä tapauksia, joinakin vuosina ei lainkaan Lisäys: Isosyanaattien aiheuttama nuha
  26. 26. • Puupöly on todettu ihmiselle hengitettynä karsinogeeniseksi eli syöpää aiheuttavaksi (IARC luokka 1) • Sivuonteloiden (erityisesti seulalokeroiden ns. intestinal-type) adenokarsinooma-syövän esiintyminen liittyy selvästi kovapuupölyaltistukseen, ja nenän sivuontelosyöpä on lisätty EU- komission suositukseen • Nenän sivuontelosyövät ovat erittäin harvinaisia tauteja, ja kovapuupölyaltistuksen aiheuttamia seulalokeroiden syöpiä on todettu Suomessa ammattitaudeiksi kaikkiaan vain joitakin tapauksia • Työsuojelusäädöksissä kovapuupöly on syöpäsairauden vaaraa aiheuttava tekijä Lisäys: Kovapuupölyaltistuksen aiheuttama nenän sivuontelosyöpä
  27. 27. • Retroperitoneaalinen fibroosi on harvinainen sairaus, jossa vatsa- aortan päälle kehittyy laattamainen sidekudosmassa • Lähes joka toisen tautitapauksen taustalla voi olla asbestialtistus (Uibu ym. 2004) • Tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön uudistamistyöryhmän muistioon (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:46) sisältyi ehdotus retroperitoneaalisen fibroosin korvausperusteiksi Uibu ym. Asbestos exposure as a risk factor for retroperitoneal fibrosis. Lancet 2004;363(9419):1422-6. Lisäys: Retroperitoneaalinen fibroosi
  28. 28. • Altisteet ja sairaudet on mainittu EU-komission suosituksessa • Useita tuhansia työntekijöitä altistuu alumiinille • Altistuminen alumiinipölylle, jota tavallisimmin esiintyy alumiinia hitsattaessa, johtaa metallin kertymiseen keuhkoihin ja systeemiseen imeytymiseen (Riihimäki ja Autio 2015) • Työpaikkamittauksissa altistusmistasot ovat alle sen tason, jota fibrotisoivan keuhkoparenkyymisairauden (aluminosis) kehittyminen edellyttää • Alumiinin sulattamiseen liittyvän astman (Potroom asthma) aiheuttajaa ja mekanismeja ei tunneta tarkasti • Alumiinin hermostovaikutukset voivat olla mahdollisia Riihimäki ja Aitio. Alumiini työterveysriskinä. Suomen Lääkärilehti 2015;70(46):3103-3108 Lisäys: Alumiinin tai alumiiniyhdisteiden pölyn tai höyryn aiheuttamat hengityselinten sairaudet
  29. 29. • Myyräkuume on Puumala-viruksen aiheuttama akuutti infektiotauti, munuaisoireinen verenvuotokuume • Virus tarttuu metsämyyrän eritteistä ilmeisesti hengitysteiden kautta. • Taudinkuva vaihtelee oireettomasta vakavaan • Eläintutkijat, metsurit ja maanviljelijät ovat riskiryhmiä • Suomessa todetaan noin 1 000 – 3 000 serologisesti varmistettua infektiota vuosittain • Ammattitautidiagnostiikka on vakiintunutta, useita kymmeniä tapauksia vuosittain Lisäys: Myyräkuume
  30. 30. • Jänisruton (tularemia) aiheuttaa Francisella Tularensis –bakteeri • Vuosittainen tautitapausten määrä vaihtelee sadoista tuhanteen • Tautityyppejä on useita. Kaikissa esiintyy yleisoireita • Metsämyyrä on tärkein bakteerin kantaja. Ihminen saa tartunnan eläimistä joko kosketuksen tai verta imevien hyönteisten välityksellä • Kosketustartunta tapahtuu tavallisesti ihossa olevien haavojen kautta, esimerkiksi eläinten puremista, turkiksia nyljettäessä ja muokattaessa tai riistaa ravinnoksi valmistettaessa • Tartuntoja ovat aiheuttaneet myös punkkien ulosteet lampaiden keritsemisen yhteydessä ja loiseläinten tappaminen • Maanviljelijät voivat saada tularemian heinän pölystä, jos heinissä on pesinyt tautia sairastavia hiiriä. Laboratorio-oloissa on tapahtunut tartuntoja • Ammattitautidiagnostiikka on vakiintunutta, useita tapauksia vuosittain Lisäys: Jänisrutto
  31. 31. • Ihotautien lisäyksiä on usean altisteen kohdalla vastaamaan vakiintunutta diagnostiikkaa ja korvauskäytäntöä • EU harmonisoinnin seurauksena antimoni johdannaisineen, sekä tina-, barium- ja grafiittipölyt on lisätty pneumonikoosin aiheuttajana (Koboltille altistuu noin 1000 – 1500 työntekijää, yleisimmin kovametallipölylle. Tinalle altistutaan elektroniikka-alan töissä. Hiilikuitukomposiitteja käyttävässä teollisuudessa voi olla useita satoja grafiittipölylle altistuneita. Altistumistasot voivat olla liian alhaisia aiheuttamaan graffiittipölykeuhkoa) Muita lisäyksiä ammattitautiluetteloon LähiTapiola / Ari Kaukiainen
  32. 32. • Mekaanisen tärinän aiheuttamat käsien ja ranteiden luusto- ja nivelsairaudet on mainittu EU-komission suosituksessa • Tapaturmavakuutuslainsäädännön uudistamistyöryhmän lääkärialatyöryhmä arvioi, että ei ole riittävää ja yksiselitteistä näyttöä sisällyttää ammattitautiluetteloon tärinän aiheuttaman valkosormisuusoireyhtymän yhteyteen luusto- ja nivelmuutoksia • Ultraviolettisäteilyn aiheuttamaa ihosyöpää ei lisätty luetteloon, koska riittävää johdonmukaista pohjoisille leveysasteille soveltuvaa näyttöä ei ole Ammattitautiluetteloon ei lisätty LähiTapiola / Ari Kaukiainen
  33. 33. Ammattitautiluettelon yksilöimät fysikaaliset, kemialliset ja biologiset tekijät sekä luettelo sairauksista, joilla katsotaan olevan todennäköinen syy-yhteys mainittuihin tekijöihin
  34. 34. 1. Puristus Jatkuvan ja tavan takaa toistuvan tai poikkeuksellisen puristuksen aiheuttama polvilumpion limapussin tulehdus. 2. Tärinä Valkosormisuusoireyhtymä; yläraajan monihermovaurio. 3. Melu Sisäkorvatyyppinen kuulonalenema. 4. Ylipaine Paineen vaihtelun suoranaiset vaikutukset kuten nenän sivuonteloiden verenvuodot ja tärykalvon repeämät; paineen epäsuorat vaikutukset kuten typpihumala ja sukeltajantauti; pitkäaikaisvaikutuksena suurten nivelten aseptiset luunekroosit. 5. Ionisoiva säteily Luuydinvaurio; linssisamentumat; ihomuutokset (ihottuma, haavaumat, arvet, ihosyöpä). 6. Infrapunasäteily Linssisamentumat, esimerkiksi lasinpuhaltajan kaihi; ihomuutokset (sidekudosmuutokset, teleangiektasiat). 7. Ultraviolettisäteily Silmän side- ja sarveiskalvon tulehdus; ihomuutokset (valoihottuma, valokosketusihottuma). 8. Toistuva poikkeava lämpökuormitus Hermoston lämmönsäätelyjärjestelmän pysyvä häiriintyminen. Ammattitautiluettelo / Fysikaaliset tekijät
  35. 35. 1. Arseeni ja sen yhdisteet Äkillinen arseenimyrkytys (ruoansulatus-, hengityselimistö- ja hermosto-oireet); pitkäaikaisvaikutuksina hengitysteiden limakalvo-oireet, silmien sidekalvojen ärsytysoireet, ihomuutokset kuten krooninen ihottuma, ihon pigmentaatio, hyperkeratoosi, ihosyöpä; keuhkosyöpä; ääreishermostovauriot. 2. Beryllium ja sen yhdisteet Limakalvojen ärsytysoireet; suurina pitoisuuksina kemiallinen keuhkokuume; krooninen beryllioosi (= berylliumkeuhko); ihomuutokset (kosketusihottuma, vierasesinereaktio eli granulooma); keuhkosyöpä. 3. Elohopea ja sen yhdisteet Äkilliseen myrkytykseen kuuluvat limakalvojen ja ruoansulatuselinten ärsytysoireet, joskus kemiallinen keuhkokuume. Subkroonisen tai kroonisen myrkytyksen taudinkuva vaihtelee yksilöllisistä tekijöistä ja altistuksen muodosta riippuen: suuoireita (ientulehdus), keskus- ja ääreishermoston vauriot (mm. vapina ja psyykkiset muutokset), munuaisvauriot (valkuaisen erittyminen virtsaan) sekä oireisiin liittyen kohonneet veren ja virtsan elohopeapitoisuudet; ihomuutokset (kosketusihottuma, eksanteema tai muu laaja-alainen ihottuma). 4. Fosfori ja sen yhdisteet Luukudoksen ja maksan vauriot; hengityselinten ärsytysoireet; fosfiinin aiheuttama ärsytysastma; keskushermosto-oireet; ihon syöpymävammat; orgaanisten fosforiyhdisteiden aiheuttamissa myrkytystiloissa taudinkuvaan liittyvä kudosten kolinesteraasiaktiviteetin alentuminen. Ammattitautiluettelo / Kemialliset tekijät (I)
  36. 36. 5. Kadmium ja sen yhdisteet Äkillinen myrkytys voimakkaine hengityselinoireineen (kemiallinen keuhkokuume); krooninen myrkytys (munuaisvauriot, keuhkojen laajentuma); ihomuutokset (kosketusihottuma); keuhkosyöpä. 6. Koboltti ja sen yhdisteet Ihomuutokset (kosketusihottuma); nuha ja astma, jotka johtuvat herkistymisestä koboltille; kovametallipölykeuhko. 7. Kromi ja sen yhdisteet Paikallinen kromin aiheuttama ihon tai limakalvojen ärsytys ja syövytys (kromihaavat); ihomuutokset (kosketusihottuma); nuha ja astma, jotka johtuvat herkistymisestä kromiyhdisteille; keuhkosyöpä; nenän sivuonteloiden syöpä. 8. Lyijy ja sen yhdisteet Epäorgaanisten lyijy-yhdisteiden aiheuttaman subkroonisen tai kroonisen myrkytyksen ensimmäisiä merkkejä on häiriintynyt veren hemoglobiinin synteesi, myöhäisempiä anemia, retikulosytoosi, ääreishermostovauriot, maha- ja suolisto-oireet, munuais- ja maksavauriot sekä keskushermosto-oireet. Orgaanisen lyijyn aiheuttamalle myrkytykselle ovat ominaisia keskushermosto-oireet. Epäorgaanisten yhdisteiden aiheuttamassa myrkytyksessä oireisiin liittyvät kohonnut veren lyijypitoisuus ja kohonneet punasolujen protoporfyriiniarvot sekä orgaanisen lyijyn aiheuttamassa myrkytyksessä veren ja virtsan kohonnut lyijypitoisuus. Ammattitautiluettelo / Kemialliset tekijät (II)
  37. 37. 9. Mangaani ja sen yhdisteet Äkillisenä kemiallinen keuhkokuume; krooninen mangaanimyrkytys (= manganismi), jota hallitsevat hermostolliset oireet. 10. Nikkeli ja sen yhdisteet Ihomuutokset (kosketusihottuma); nuha ja astma, jotka aiheutuvat herkistymisestä nikkelille; nikkelikarbonyylin aiheuttama kemiallinen keuhkokuume; nenän sivuonteloiden ja keuhkojen syöpä. 11. Sinkki ja sen yhdisteet Sinkkikuume; sinkkikloridin aiheuttamat ihomuutokset (kosketusihottuma, syöpymä). 12. Vanadiini ja sen yhdisteet Hengityselinten ärsytysoireet (kemiallinen keuhkokuume, keuhkoputkien supistustilat). 13. Halogeenit ja niiden epäorgaaniset yhdisteet (kloori, bromi, fluori ja jodi) Limakalvojen ja sidekalvojen ärsytysoireet ja syöpymät; kemiallinen keuhkokuume; kloorikaasun, klooridioksidin, fluorivetyhapon ja suolahapon aiheuttama ärsytysastma; fluoriyhdisteiden aiheuttamat luumuutokset (fluoroosi); fluoripolymeerien hajoamistuotteiden aiheuttama kuume (polymeerikuume); ihomuutokset (kosketusihottuma, fluoridien aiheuttama syöpymä). 14. Syaaniyhdisteet Äkillinen syanidimyrkytys; krooninen myrkytys (hengitystieoireet, hermosto-oireet); isosyanaattien aiheuttamat hengityselinsairaudet (nuha, astma ja ärsytysastma) ja kosketusihottuma. Ammattitautiluettelo / Kemialliset tekijät (III)
  38. 38. 15. Rikkihiili Äkilliset myrkytystilat pääasiassa keskushermosto-oireineen; rikkihiilen aiheuttama krooninen myrkytys keskus- ja ääreishermosto-oireineen, joihin voi liittyä myös sepelvaltimotauti. 16. Rikkivety Äkilliset myrkytystilat pääasiassa hengityselin- ja keskushermosto- oireineen sekä keuhkopöhö. Ärsytysastma. 17. Rikkidioksidi ja rikkihappo Limakalvojen ja hengityselinten ärsytys- ja tulehdusoireet; ärsytysastma; hampaiden ja silmien syöpymä; ihomuutokset (kosketusihottuma, syöpymät). 18. Typpioksidit, typpihappo ja ammoniakki Äkilliset hengityselinten ärsytysoireet, keuhkopöhö, paikallinen limakalvojen ärtyminen tai syöpyminen; ihomuutokset (kosketusihottuma, syöpymä). Typpihapon ja ammoniakin aiheuttama ärsytysastma. 19. Hiilimonoksidi Hiilimonoksidin aiheuttama äkillinen myrkytys pääasiassa keskushermosto-oireineen. Taudinkuvaan liittyy veren hiilimonoksidihemoglobiinipitoisuuden kohoaminen. 20. Fosgeeni Äkilliset hengityselinten ja sidekalvojen ärsytysoireet; keuhkopöhö. Ammattitautiluettelo / Kemialliset tekijät (IV)
  39. 39. 21. Epäorgaaniset emäkset ja niiden anhydridit Ihomuutokset (kosketusihottuma, syöpymä); äkilliset tai krooniset sidekalvojen, limakalvojen, hengityselinten tai ruoansulatuselinten syöpymis ja ärsytysoireet. Natriumhydroksidin aiheuttama ärsytysastma. 22. Alifaattiset, aromaattiset ja alisykliset hiilivedyt Äkilliset ja krooniset pääosin keskus- ja ääreishermostoon kohdistuvat myrkytykset; ihomuutokset (kosketusihottuma; hiilivetyjen, kuten tervan, pien, bitumin, mineraaliöljyn tai antraseenin aiheuttamat ihosyövät); bentseenin aiheuttamat leukemiat. 23. Hiilivetyjen halogeenijohdannaiset Äkilliset ja krooniset pääosin hermostoon kohdistuvat myrkytykset; ihomuutokset (kosketusihottuma); freonien aiheuttamat sydämen rytmihäiriöt ja hengityselinärsytysoireet; freoneja korvaavien hiilivetyjen halogeenijohdannaisten, HCFC-aineiden eli hydrokloorifluorihiilivetyjen aiheuttamat maksavauriot ja vinyylikloridin aiheuttama maksan hemangiosarkoma. 24. Hiilivetyjen nitro- ja aminojohdannaiset, amiinit Äkilliset myrkytykset, joihin liittyy methemoglobiinin muodostusta; trinitrotolueenin aiheuttama hemolyyttinen anemia, maksavauriot ja silmävauriot; ihomuutokset (kosketusihottuma); amiinien aiheuttama astma, aromaattisten amiinien aiheuttama virtsarakon syöpä. Ammattitautiluettelo / Kemialliset tekijät (V)
  40. 40. 25. Typpihapon esterit kuten nitroglyseroli ja nitroglykoli Keskushermoston ja verenkiertoelinten oireet (esimerkiksi verenpaineen lasku, verisuonten laajeneminen) joko äkillisen tai kroonisen myrkytyksen aiheuttamana; ihomuutokset (kosketusihottuma). 26. Aldehydit, ketonit, alkoholit, eetterit ja esterit Ihomuutokset (kosketusihottuma); formaldehydin aiheuttama nuha, astma ja ärsytysastma; alkoholin, ketonien, eetterien ja estereiden aiheuttamat äkilliset tai krooniset pääasiassa hermostoon kohdistuvat myrkytykset, etyleenioksidin aiheuttamat leukemiat. 27. Orgaaniset hapot ja happoanhydridit Ihon ja limakalvojen ärsytys ja syövytys; happoanhydridien (esimerkiksi ftaalihappo-, maleiinihappo- ja trimellitiinihappoanhydridi) aiheuttama astma ja nuha ja kosketusurtikaria. Jääetikan aiheuttama ärsytysastma. 28. Fenoli ja sen homologit sekä niiden halogeeni- ja nitrojohdannaiset Äkilliset myrkytykset, joihin kuuluvat hengityselinten, maksan, munuaisten ja keskushermoston oireet; krooninen myrkytys, johon kuuluu keskushermoston ja ruoansulatuselimistön oireita; ihomuutokset (kosketusihottuma, ihon värimuutokset); hemolyyttinen anemia; methemoglobinemia; polykloorattujen bifenyylien aiheuttamat maksasyöpä ja klooriakne. Ammattitautiluettelo / Kemialliset tekijät (VI)
  41. 41. 29. Antibiootit Ihomuutokset (kosketusihottuma) ja herkistymisestä johtuvat hengityselinoireet. 30. Syöpälääkkeet Alkyloivat aineet (syklofosfamidi, klorambusiili, melfalaani, semustiini, karmustiini, lomustiini) ja antimetaboliitit (atsatiopriini) Leukemiat, lymfohematopoeettiset syövät ja virtsarakon syöpä. 31. Muovit ja tekohartsit sekä niiden valmistuksessa käytetyt aineet ja syntyvät välituotteet Hengitysteiden sairaudet (astma, nuha); ihomuutokset (kosketusihottuma). 32. Orgaaniset pölyt ja altisteet Esimerkiksi jauhot, vilja, koristekasvit, puupölyt ja - materiaalit, eläinten epiteeli, eritteet ja muut eläinperäiset altisteet, luonnonkuitupölyt ja entsyymit, luonnonhartsit, luonnonkumi ja muut kasviperäiset altisteet Ihomuutokset (kosketusihottuma, kosketusurtikaria, proteiinikosketusihottuma); orgaanisen pölyn aiheuttama allerginen nuha, konjunktiviitti tai keuhkoastma, raakapuuvillapölyn aiheuttama ns. maanantaikuume (byssinoosi). Orgaanisen pölyn tupakoimattomille aiheuttama keuhkoahtaumatauti. Kovapuupölyaltistuksen aiheuttama nenän sivuontelosyöpä. Ammattitautiluettelo / Kemialliset tekijät (VII)
  42. 42. 33. Epäorgaaniset pölyt Kvartsi- ja asbestipölyjen aiheuttamat keuhkosairaudet (pneumokonioosit); pölyjen ja ärsyttävien kaasujen ja huurujen tupakoimattomille aiheuttama keuhkoahtaumatauti; asbestin aiheuttama keuhkosyöpä ja mesoteliooma; kiteisen piidioksidin (kvartsi ja kristobaliitti) aiheuttama keuhkosyöpä; pölykeuhkosairauksien jälkiseuraukset hengitys- ja verenkiertoelimissä. Asbestin aiheuttama retroperitoneaalinen fibroosi. 34. Tiuraamit, karbamaatit, parafenyleenidiamiinien johdannaiset Ihomuutokset (kosketusihottuma). 35. Reaktio- ja dispersioväriaineet Ihomuutokset (kosketusihottuma), reaktioväriaineiden aiheuttama astma ja nuha. 36. Aflatoksiinit Maksasyöpä. 37. Vetyperoksidi ja otsoni t Ärsytysastma. 38. Antimoni ja sen johdannaiset Keuhkoparenkyymisairaus (pneumokonioosi). 39. Tina-, barium- ja grafiittipölyt Keuhkoparenkyymisairaus (pneumokonioosi). 40. Alumiini tai alumiiniyhdisteiden pöly tai höyry Keuhkoparenkyymisairaus (pneumokonioosi). Ammattitautiluettelo / Kemialliset tekijät (VIII)
  43. 43. 1. Bakteerit ja homeiden vapauttamat itiöt ja muut biologisesti aktiiviset aineet Homepölykeuhkosairaus, homeiden aiheuttama astma ja nuha, ilmankostuttajakuume ja orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä (ODTS). 2. Tuberkuloosibasilli Tuberkuloosin eri muodot. 3. Virukset, bakteerit, sienet, alkueläimet ja halkiomadot ja syyhypunkit Virushepatiitit, myyräkuume, jänisrutto, lypsäjän kyhmyt, sikaruusu, luomatauti, pernarutto, listerioosi, ihon sienitaudit, toksoplasmoosi, malaria, bilhartsia ja syyhy. Ammattitautiluettelo / Biologiset tekijät
  44. 44. • E-lääkärinlausunto (päivitetty 10/2017) • E-lääkärinlausuntolomake - täyttöohje • Ilmoitus ammattitaudista -lomake • Ohje ilmoitus ammattitaudista -lomakkeen täyttämiseen http://www.tvk.fi/tietopalvelu-ja-julkaisut/lomakkeet/ Tapaturmavakuutuskeskus (tvk) / lomakkeet
  45. 45. • Tapaturma-asiain korvauslautakunnan (Tako) lakisääteisiin tehtäviin kuuluu työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL) mukaisen korvaustoimen yhtenäisyyden edistäminen mm. antamalla yleisohjeita. • Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK:n) yleisenä tehtävänä on antaa suosituksia lain yhdenmukaisen toimeenpanon edistämiseksi asioissa, jotka eivät kuulu Takon tehtäviin. Toimeenpanoa koskevat suositukset liittyvät esim. vakuuttamisen yhdenmukaisiin käytäntöihin. • Ammattitautien käsittelyohje on annettu Takon yleisohjeena 20.6.2016. Tällä ohjeella Tako ohjeistaa vakuutuslaitoksia vuonna 2016 voimaan tulleiden säännösten soveltamisesta ammattitautitapausten käsittelyyn. Ohje koskee kaikkia ammattitautitapauksia, jotka ovat tulleet vireille 1.1.2016 tai myöhemmin. http://www.tvk.fi/tyotapaturma-ja-ammattitautivakuutus/korvaaminen/ohjeet/ Tapaturma-asiain korvauslautakunta (Tako) / Ammattitautien käsittelyohje
  46. 46. Kaukiainen A, Muinonen T. Ammattitaudit uudessa työtapaturma- ja ammattitautilaissa. Työterveyslääkäri 2015;4:10-18. Sosiaali- ja terveysministeriö. Tiedote 111/2015 11.6.2015. Asetukset ammattitautiluettelosta ja haittaluokituksesta annetaan uudelleen http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/asetukset-ammattitautiluettelosta-ja- haittaluokituksesta-annetaan-uudelleen TVL:n (TVK:n) tiedote 7.5.2015 http://www.tvk.fi/fi/Uutiset/tvln-sivuilta-tietoa-uudesta-tyotapaturma--ja- ammattitautilaista/ Työtapaturma- ja ammattitautilaki 459/2015 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150459 Valtioneuvoston asetus ammattitautiluettelosta 769/2015 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150769 Lisätietoa
  47. 47. Kiitokset mielenkiinnosta! e-mail: ari.kaukiainen@lahitapiola.fi

×