4. Tässä esityksessä on hyödynnetty Tarmo Toikkasen aineistoja: Tarmon osuudet (joita
voi olla päivitetty) tunnistat KOTEK-hankkeen ja Tarmon linkeistä alkuperäisiin
esityksiin. Vihreät pallukat sivunumeroineen niin ikään viittavat Opettajan
tekijänoikeudet oppaaseen.
Lisätietoja
• CC-lisenssit: creativecommons.fi
• CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0
Kansainvälinen -lisenssi: creativecommons.org/licenses/by-sa/
4.0/deed.fi
– Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen hyödyntäminen on
sallittu.
– Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lähteeseen. Muokattu teos
tulee jakaa tällä samalla lisenssillä.
Tämä diasarja on lisensoitu Creative
Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0
5. Tekijänoikeus
– Tekijänoikeus Suomessa syntyy tekijälle, joka luo kirjallisen tai
taiteellisen teoksen. Tekijänoikeus voi syntyä vain luonnolliselle
henkilölle. Se ei voi syntyä oikeushenkilölle, kuten yritykselle tai
yhteisölle. Tekijänoikeus voidaan kuitenkin luovuttaa
sopimuksilla eteenpäin esimerkiksi yritykselle. Tekijänoikeuslain
määrittelemät lähioikeudet syntyvät usein suoraan yrityksille. Jos
tekijät ovat tehneet teoksen yhdessä, eivätkä osuudet muodosta
itsenäisiä teoksia, syntyy tekijänoikeus tekijöille yhteisesti.[1]
Kirjallisena teoksena pidetään myös muun muassa karttaa,
selittävää piirustusta, graafista teosta sekä tietokoneohjelmaa.
– Lähde: Wikipedia
5
7. – Isyysoikeus
Isyysoikeus määrää, että myös alkuperäinen tekijä on mainittava kappaleiden valmistamisen
yhteydessä siten kuin hyvä tapa vaatii.[6] Tätä pidetään merkittävänä kohtana esimerkiksi
taiteilijan "nimen" syntymisessä, siis maineen kannalta. Nimeä ei myöskään saa teoksesta
poistaa; mutta jos tekijä haluaa pysytellä tuntemattomana, on hänen tahtoaan kunnioitettava.[7]
Respektioikeus
Respektioikeus on merkittävä, koska sen avulla tekijä voi vastustaa teoksen loukkaavaa käyttöä.
[8] Laki suojaa tekijänkunniaa eli tekijän nauttimaa kirjallista tai taiteellista arvonantoa sekä
teoksen muuttamiselta että muutetun teoksen julkistamiselta. Esimerkiksi kirjallisesta
teoksesta saatetaan laatia lyhennelty versio tai ala-arvoinen käännös, mikä loukkaa tekijän
kirjallista arvoa ja omalaatuisuutta. Teoksen julkistaminen voi olla loukkaavaa esimerkiksi
silloin kun tietyn ideologian mukainen teos esitetään vastakkaista ideologiaa edustavassa
yhteydessä.[9]
Muutosten ja julkistamisen loukkaavuutta arvioidaan lähtökohtaisesti objektiivisten mittapuiden
mukaan, mutta myös tekijän subjektiiviselle käsitykselle voidaan panna painoa.[10]
– Lähde: Wikipedia
7
8. – Luoksepääsyoikeus
Kuvataiteen teoksen tekijällä on oikeus saada luovuttamansa teos nähtävilleen (droit d'accès), jollei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa
teoksen omistajalle tai haltijalle ja se on tarpeen tekijän taiteellisen työn kannalta tai taloudellisten oikeuksiensa toteuttamiseksi.[11]
Säädös otettiin tekijänoikeuslakiin vuonna 1995, mutta jo aikaisemmassa oikeuskäytännössä (KKO 1976-II-51) luoksepääsyoikeus
ymmärrettiin tekijänoikeuden käyttämisen ja toteuttamisen ainesosaksi.[12]
Katumisoikeus
Katumisoikeus (droit de repentir) koskee tekijän tiettyjä mahdollisuuksia vaikuttaa teokseen sopimussuhteessa muuttuneiden
olosuhteiden takia – esimerkiksi muuttuneen vakaumuksen tai uuden tiedon johdosta (droit de retrait). Tämä oikeus on voimassa jo
yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden nojalla.[13] Tekijä voi vaatia, että kun teoksesta julkaistaan uutta painosta, hänen on
voitava tehdä siihen lisäyksiä ja muutoksia (droit de modifier). Tekijänoikeuslaissa on tästä nimenomainen säännös
kustannussopimusten osalta.[14]
Klassikkosuoja
Klassikkosuoja on tarkoitettu suojaamaan teoksia väärältä tai loukkaavalta käytöltä silloin kun tekijän perikunta ei loukkaavaa käyttöä
valvo tai teoksen tekijänoikeus on jo rauennut. Laki tarkoittaa myös, että tekijänoikeuden omistaja on mainittava ja tämän moraalisia
oikeuksia ei saa loukata. Tekijänoikeuslaissa mainitaan ainoastaan sivistykselliset edut,[15] ja edellytykset säännöksen soveltamiselle
ovat tuntuvasti ankarammat kuin muissa moraalisissa oikeuksissa.[16] Opetusministeriöllä on valta kieltää menettely, jolla julkisesti
loukataan sivistyksellisiä etuja.[17]
Klassikkosuojaa on Suomessa sovellettu ainoastaan kerran (ns. Liisa ihmemaassa -tapaus). Vuonna 1962 opetusministeriö katsoi, että
eräistä lastenkirjoista julkaistut suomennokset olivat laadultaan niin hutiloituja ja muuteltuja, että niiden maahantuonti oli kiellettävä.
8
9. Lähioikeudet: tuottajan ja kuvaajan lupa
– Tekijänoikeuksia lähellä olevat erityiset tekijänoikeuden lähioikeudet suojaavat
automaattisesti tekijänoikeuslaissa erikseen määriteltyjä teoksen luonnin osa-alueita,
kuten esittävän taiteilijan suoritusta, ääni- ja kuvatallenteita, valokuvaajan
kuvakopioita sekä radio- ja televisioyrityksen signaalia. Tekijänoikeuslain tätä
koskevaan 5. lukuun on koottu myös määräykset tietokannoista. Tekijänoikeuslain
määrittelemät lähioikeudet syntyvät usein suoraan yrityksille.
– Muita lähioikeuden piiriin kuuluvia ovat esimerkiksi videointi teatteriesityksestä,
ääninauhoitus konsertista, äänitallenteiden tuotanto ja julkaisu, kuvatallenteen tuotanto
ja julkaisu sekä radio- ja televisiotoiminta.
– Lähde: Wikipedia
9
http://www.tekijanoikeus.fi/lahioikeudet
10. Tekijänoikeusjärjestöt
– Suomessa on kuusi tekijänoikeusjärjestöä:
– Gramex (muusikot ja musiikin tuottajat)
– Kopiosto (tekijät, esittäjät, kustantajat)
– Kuvasto (visuaaliset alat)
– Sanasto (kirjalliset tuotokset)
– Teosto (musiikin tekijät)
– Tuotos (av-tallenteet)
10
13. Creative Commons -sivusto http://creativecommons.fi
Creative Commons -lisenssillä teoksen julkaiseminen ei tarkoita tekijänoikeuksista luopumista.
Se tarkoittaa osan oikeuksista tarjoamista kenelle tahansa teoksen käyttäjällle, mutta vain
tietyillä, sinun määrittelemilläsi ehdoilla.
Lisenssejä on suomennettu ja sovitettu Suomen lainsäädäntöön tällä hetkellä yksitoista
kappaletta.
Sinulle sopivan yhdistelmän erilaisia ehtoja löydät helpoiten käyttämällä lisenssivalitsinta.
Creative Commons -lisenssit ja lisenssivalitsin sijaitsevat kansainvälisen Creative Commonsin
palvelimilla.
Kuva:Jordon Kalilich
20. CREATIVE COMMONS ZERO CC0
Lisenssiperheeseen kuuluva käyttölupa, jossa myönnetään rajoittamaton oikeus käyttää luvan kohteena
olevia aineistoja kaikilla mahdollisilla tavoilla ilman mitään tekijänoikeuteen perustuvia ehtoja tai muita
vaatimuksia
21. YKSI LISENSSI
Lyhyesti: Vanhat tutut nimet (neljä ehtoa: BY, SA, ND, NC sekä niistä
johdetut lisenssit) ovat edelleen käytössä.Tärkein muutos on se, että enää
ei joka oikeusjärjestelmälle tehdä omaa lisenssiä, vaan sama lisenssiteksti
pätee kaikkialla. Lisenssit toki käännetään edelleen, mutta eri maiden
lisenssit eivät enää ole erillisiä.
http://creativecommons.fi/2013/11/uuden-sukupolven-cc-lisenssit-versio-4-0-valmis/
29. Tekijä saa lain nojalla yksinoikeuden määrätä teoksestaan myös käännöksenä tai
muunnelmana. Käännöksen tekeminen edellyttää siis aina lupaa tekijältä.
Jotta käännös (tai muunnelma) eli jälkiperäinen teos saisi tekijänoikeussuojaa, sen on
oltava itsenäinen ja omaperäinen teos. Vieraalle kielelle käännetty teos on useimmiten
sanasta sanaan käännetty, eikä täten saa suojaa itsenäisenä teoksena.
http://www.operight.fi/kysymys/k%C3%A4%C3%A4nn
%C3%B6ksen-tekij%C3%A4noikeus
KÄÄNNÖS
30. Kaikilla
Suomessa
on
seuraavat
oikeudet:
● Oikeus
o7aa
tarvi7avan
mi7aisia
sitaa7eja
oman
esityksen
havainnollistamiseen.
Oikeus
koskee
teks0n
lisäksi
myös
musiikkia,
äänitallenteita,
elokuvia,
tv-‐ohjelmia,
radio-‐ohjelmia
yms.
Kuvien
ja
veistosten
siteeraus
on
käytännössä
hankalaa,
sillä
sitaa0n
tulisi
olla
vain
pieni
osa
kokonaisteosta.
(22§)
● O7aa
kokonaisia
kuvia
ja
valokuvia
0eteelliseen
esitykseen
kuvasitaa7eina.
(25§)
● Kuvata
rakennuksia
sekä
pysyväs0
julkisessa
0lassa
olevia
teoksia.
(25a§)
● Tehdä
kopioita
omaan
yksityiskäy8öön.
(12§)
● Näy7ää
teoskappaleen
julkisessa
0laisuudessa.
(20§)
● Käy7ää
teoksia
parodiassa
ja
sa0irissa.
● Kopioida
seli7äviä
piirustuksia2
ja
levi7ää
niitä
haluamallaan
tavalla.
● Oikeus
kopioida,
levi7ää,
esi7ää,
väli7ää
(ja
usein
myös
muokata)
avoimes0
lisensoitua
si-‐sältöä3.
Kaikessa
maksu7omassa
opetuksessa
on
oikeus:
● Esi7ää
julkaistuja
teoksia.
(21§)
● Ope7aja
voi
laa0a
paine7uja
lukemistoja
vähintään
5
vuo7a
vanhoista
julkaisuista.
(18§)
Opetustoiminnassa
on
seuraavat
oikeudet:
● Ope7ajan
tai
oppilaan
esityksen
saa
tallentaa
väliaikaises0
reflektoin0a
varten.
Tallenne
on
tämän
jälkeen
tuho7ava.
(14§
2.mom)
(Oksanen
&
Toikkanen,
2012)
32. Kuntalupa
Kunnan
omistamilla
oppilaitoksilla
on
Teoston
kunnan
vuosiluvan
mukaiset
oikeudet:
● Musiikin
soi7aminen
oppilaitoksessa
ja
henkilöstölle
järjestetyissä
maksu7omissa
ta-‐pahtumissa
(myös
oppilaitoksen
ulkopuolella).
● Musiikin
soi7aminen
oppilaitoksen
järjestämissä
sekä
maksu7omissa
e7ä
maksullisissa
tapahtumissa.
● Taustamusiikin
tallentaminen
ja
esi7äminen
oppilaitoksen
tapahtumia
varten.
● Taustamusiikin
tallentaminen
ja
esi7äminen
epäkaupallisia
liikunta0laisuuksia
varten.
● Oppilaitoksen
juhlien
musiikkiesitysten
tallentaminen
epäkaupalliseen
käy7öön
(ei
kui-‐tenkaan
nePin).
Oppilaitoksen
kuntalupa
ei
kata
vanhempainyhdistyksen
toimintaa,
kunnallisia
musiikkioppilai-‐toksia,
kunnan
liikelaitoksia,
ulkopuolisten
oppilaitoksessa
järjestämiä
0laisuuksia,
eikä
todella
suuria
yleisö0laisuuksia.
(Oksanen
&
Toikkanen,
2012)