Oppimateriaaleihin, menetelmiin ja sovelluksiin tutustuminen 2.5.24
116514 A5 Peppi Taalas
1. 11/22/09
Osataanko
ja
voidaanko
tvt:tä
hyödyntää
vieraiden
kielten
opetuksessa?
Valtakunnalliset
virtuaaliopetuksen
päivät
2009
Peppi
Taalas
Jyväskylän
yliopisto
peppi.taalas@jyu.fi
hDp://users.jyu.fi/~peppi
hDp://kielikeskus.jyu.fi
Esityksen
taustalla
Kolme
vuoDa
monimediaisen
pedagogiikan
käyDöönoDoa
korkeakoulun
kielenopetuksessa
Lukuisat
tutkimus-‐
ja
EnglanninopeDajien
kehiDämishankkeet
ajaDelun
muutos
ja
teknologian
käyDö
Mm.
Tulevaisuuden
ammaIllisissa
teksItaidot
2006
oppilaitoksissa
(peruskoulun
9.
luokka)
1994
KOO-‐KIT
opeDajien
koulutus
2001-‐2006
1
2. 11/22/09
Esityksen
rakenne
Opetuksen
rakenteet
Opetuksen
pedagogiset
periaaDeet
Missä
mennään?
• Suomen
monet
mediaan
ja
teknologiaan
liiDyvät
hankkeet,
aloiDeet
ja
projekIt
ovat
saaneet
aikaan
vähän
todellista
muutosta
koulun
pedagogisiin
käytänteisiin
• Maailman
medioituminen
on
aiheuDanut
valtavan
muutoksen
olemassaoloomme
koulun
ulkopuolella
tai
työelämässä
• Vallallaolevat
arvionnin
käytänteet
eivät
huomioi
”uudenlaista”
oppimista
2
3. 11/22/09
Kuiluja
syntymässä/syntynyt
• Koulun
käytenteiden
ja
oppilaiden
vapaa-‐ajan
mediakäytänteiden
välillä
• ad
hoc
yhteisöt,
rinnakkaiset
maailmat,
sosiaaliset
verkostot
• OpeDajien
ja
oppilaiden
erilaiset
käsitykset
ja
kokemukset
medioiden
ja
teknologian
käytöstä
• TavoiDeellinen
medioiden
käyDö
vs.
“pelaaminen”
• Teknologiaosaajat
ja
ei-‐osaajat
Teknologian
“virallinen”
rooli
(Perusopetuksen
opetussuunnitelman
perusteet
,
2004)
• Oppimisympäristön
varustuksen
tulee
tukea
myös
oppilaan
kehiDymistä
nykyaikaisen
,etoyhteiskunnan
jäseneksi
ja
antaa
,laisuuksia
,etokoneiden
ja
muun
mediatekniikan
sekä
mahdollisuuksien
mukaan
,etoverkkojen
käy5ämiseen
• ViesIntä-‐
ja
mediataito
-‐aihekokonaisuuden
päämääränä
on
kehiDää
ilmaisu-‐
ja
vuorovaikutustaitoja,
edistää
median
aseman
ja
merkityksen
ymmärtämistä
sekä
kehi5ää
median
käy5ötaitoja.
ViesIntätaidoista
painotetaan
osallistuvaa,
vuorovaikutuksellista
ja
yhteisöllistä
viesIntää.
Mediataitoja
tulee
harjoitella
sekä
viesIen
vastaanoDajana
eDä
tuoDajana.
– viesIntätekniset
välineet
ja
niiden
monipuolinen
käyDö
sekä
verkkoeIikka.
• Ihminen
ja
teknologia
-‐aihekokonaisuuden
päämääränä
on
auDaa
oppilasta
ymmärtämään
ihmisen
suhdeDa
teknologiaan
ja
auDaa
näkemään
teknologian
merkitys
arkielämässämme.
Perusopetuksen
tulee
tarjota
perusIetoa
teknologiasta,
sen
kehiDämisestä
ja
vaikutuksista,
opastaa
järkeviin
valintoihin
ja
johdaDaa
pohImaan
teknologiaan
liiDyviä
eeYsiä,
moraalisia
ja
tasa-‐
arvokysymyksiä.
Opetuksessa
tulee
kehi5ää
välineiden,
lai5eiden
ja
koneiden
toimintaperiaa5eiden
ymmärtämistä
ja
ope5aa
niiden
käy5öä.
3
4. 11/22/09
Kielitaito?
• Suhde
muihin
kieliin
(ml.
Mitä
sisältää?
Miten
opitaan?
X
KIELI
äidinkieli)
• Suhde
muihin
aineisiin
• Kielenopetuksen
Kieli
X
jatkumot
– Mitä?
Mikä
tärkeintä?
– Milloin?
Missä
– Miten
paljon?
Mitä
järjestyksessä?
arvioidaan?
Oppimateriaalit
• Perusopetuksessa
oppikirja
keskeisin
oppimaateriaali
Ohjausvaikutus
opetukseen
eriDäin
suuri
• Oppikirjoissa
suhteellisen
vähän
avauksia
luokkahuoneen
laajentamiseksi/luokkahuoneen
ulkopuolelle
• Oppikirjojen
rakenne
pitkälI
staaYnen
ja
teksIlajien
repertuaari
rajallinen
ja
suljeDu
(teksItaitonäkökulma,
rekisterit,
teksIt
”anneDuja”)
• Harjoitukset
ja
tehtävät
sisältävät
vain
hetkiDäin
älyllistä
haasteDa
tai
ovat
avoimia
erilaisille
lähestymistavoille
tai
tulkinnoille
• Metataitojen
harjoiDelua
vähän
• Huomio
kiinniDyy
lähes
aina
kieleen
ja
sen
muotoon
Kauppinen,
M.,
J.
Saario,
A.
Huhta,
A.
Keränen,
M.-‐R.
Luukka,
S.
Pöyhönen,
P.
Taalas
&
M.
Tarnanen
(2008).
Kielten
oppikirjat
teks/maailmaan
ja
–toimintaan
sosiaalistajina.
4
5. 11/22/09
Teknologian
integroituminen
kielenopetukseen
Esim.
Yksi8äiset
harjoitukset
Oppimisalustat
Verkkotes/t
ja
-‐tutorit
Esim.
Simulaa/ot
Sosiaaliset
/lat
Projek/t
Esim.
Oppimisen
prosessit,
aineiden
integraa/o
ICT
kiinteänä
osana
opetussuunnitelmaa
Computer
PracIce
Framework
(P.
Twining,
2002)
Oppijan
/
teknologian
roolista
• TavoiDeellinen
oppija
– YksilölliskogniIivinen
näkökulma
• Tietoisuus
omasta
toiminnasta
• TavoiDeellisuus
osana
tekemistä
• ViesIvä
oppija
– SosiokonstrukIvisInen
näkökulma
• Oppiminen
tapahtuu
vuorovaikutuksessa
muiden
kanssa,
kollaboraaIo
ja
yhteiset
tavoiDeet
• Kokeileva,
tutkiva
oppija
– eksperimentaalis-‐osallistuva
näkökulma
• Kokeilujen
ja
minitutkimusten
kauDa
oppija
luo
omaa
ja
jaeDavaa
uuDa
käsitystä
asioista
Taalas,
2003
Pachler&Daly,
2004
5
6. 11/22/09
Mitä
verkon
käytöllä
tavoitellaan?
• Sisältöjen
saavuteDavuuden
parantaminen
– Osallistumismahdollisuuksien
laajentaminen
• Open
learning:
kuka
voi
opiskella,
missä
voi
opiskella,
mitä
voi
opiskella?
• RuIinien
ja
materiaalien
parempi
hallinta
– Toistuvien
elemenYen
pysyvät
rakenteet
– ”Learning
management”
(LMS)
• Rakenteelliset
uudistukset
– Integroitu
laajennus
kasvokkaisopetukseen
– Pedagoginen
haaste
Missä
kohtaa
lisäarvoa
ja
hyötyä?
Dig
op i-
pim
ate
X ria
ali
t
lu
ste
X X s ku
ke
ko
rk
Ve
Ve
X rk
ko
m
at
er
iaa
lit
it
kt
je
ro
op
kk
X X X X X V er
Ch
at,
IR
C
6
7. 11/22/09
Yksi
esimerkki
Aalto,
E.
&
Taalas,
Peppi.
(2005).
Tavoi8eelliseksi
opiskelijaksi
monimuotoisella
ja
–mediaisella
kurssilla
Teknologian
käytön
pedagogisen
suunniDelun
lähtökohIa
1)
Designs
for
learning
-‐ajaDelu
– AkIiviteeY-‐
tai
sisältölähtöinen
toiminnan
suunniDelu
ei
välDämäDä
edistä
oppimista,
ellei
toiminnan
ydin
ole
selvillä:
mikä
on
tärkeintä,
mikä
on
oppimista
– Pääpaino
oppimisen
prosesseissa,
ei
sisällöissä
7
8. 11/22/09
2)
Kielen
näkökulma
• Ydinaines
– kieli,
kielitaju,
strategiat
• Literacy,
teksIlajit,
käytön
rekisterit
• Taidon
kehiDymisen
progressio
• ProdukIiviset
vs.
ResepIiviset
taidot
• Vaikeusasteen
vaihtelu
–
mix
and
match
• TavoiDeiden,
toiminnan
ja
arvioinnin
systemaaYnen
linjaus
(testaDavista
asioista
tulee
automaaYsesI
”tärkeitä”
asioita)
• Oppijaprofiilit
3)
AkIviteeYen
näkökulma
• Mediavalinnat
–
millä
medialla
mitäkin
– AjaDelun
työkalut,
visualisoinI,
yhteistyön
tuki,
Iedonrakentelun
välineet,
prosessin
dokumentoinI,
opeDajan
ikkuna
tekemiseen
• Oppijan
rooli
tekemisessä
– Access,
ownership,
authorship
• Oman
osaamisen
näytön
mahdollisuudet
• Vaihtelu,
luovuus,
autenYnen
yleisö
• Materiaalien
vaihtelu,
tekijyyden
vuoroDelu
• Mitä
taitoja,
osaamista
tekemisessä
tarvitaan?
– HavainnoinI,
pääDely
– Iedonrakentelu,
medialukutaito
– KollaboraaIo,
Iimityö,
itsenäinen
työskentely
8
9. 11/22/09
4)
Ohjauksen
ja
palauDeen
näkulma
(Aina suhteessa oppimisen tavoitteisiin ja arviointiin)
Kaksi osittain päällekkäistä kategoriaa
• Kontrolloiva
palaute
• Ohjaava/seliDävä
palaute
– Yleisimmin
eritavoin
– Pyrkii
auDamaan
oppijaan
esiteDyjä
oikein/väärin
ymmärtämään
mistä
variaaIoita
tehtävässä
on
kysymys
– KeskiDyy
muotoon
ja
etsii
– Ohjaa
oppijaa
virheitä
hyödyntämään
ja
soveltamaan
aiemmin
oppimaansa
Ietoa
• Kuka palautetta antaa, palautteen antajaksi ja
vastaanottajaksi oppiminen ja palautteen vaikuttavuuden
seuraaminen
5)
AutenYsuuden
ja
relevanssin
näkökulma
• TeksIn
tai
materiaalin
autenYsuus
(SituaIonal
authenIcity)
• Lukijan
ja
teksIn
välille
syntyvä
autenYsuus
(InteracIonal
authenIcity)
• Tekemisen
ja
toiminnan
autenYsuus
–
tekeminen
on
merkityksellistä/relevanYa
ja
sidostuu
osaksi
oppijan
maailmaa
9
10. 11/22/09
Minkälainen
oppimisen
maisema?
• Formaalin
ja
informaalin
väliin
laajentuva
Ila
• Kielenoppimisen
näkökulmasta
– Kenen
kieli?
– Tutkimusmatkailua
vai
muotoa
ja
rakenneDa
– Digitaaliset
genret
–
uudet
tavat
viesIä
ja
luoda
kieltä
• Oppimisen
taidot
– TavoiDeellinen
medioiden
käyDö
– TiedonkäsiDelyn,
analyysin
ja
rakentelun
taidot
– Yhteistyö,
itsesäätely,
itsearvioinI
• Luovuus
– Oppijan
ääni
– Oppijan
polut
Muutoksen
taustalla
tulee
olla
ymmärrys
konteksIsta
jossa
toimitaan
u
Koul minä
sys tee
Media
Oppiminen
Kieli
ija
ttaja Opp
Ope
Kielenoppimisen
maisemat
10