Dosentti Jouko Kajanojan (Helsingin yliopisto) esitys "Hyvinvoinnin eurooppalainen ja globaali hallinta" Kelan tutkimus 50 -juhlaseminaarissa 5.6.2014.

1. Hyvinvoinnin eurooppalainen
ja globaali hallinta
Jouko Kajanoja
5.6.2014
Kela
Kestävä hyvinvointi
Hyvinvoinnin turvaamisen rajat ja
mahdollisuudet

2. Zymunt Bauman EU:sta ja
globaalista hallinnasta (Peruste 1/2013)
”Kun minä olin nuori, keskeisin kysymys oli, mitä on tehtävä”,
Bauman muistelee. Yhteiskunnalliset keskustelijat eivät edes
miettineet, kuka tekee. He olivat varmoja, että suvereeneilla
valtioilla on kaikki avaimet kehittää yhteiskuntaa.
Nyky-yhteiskunnassa valta ja poliittiset mekanismit ovat
eriytyneet. Mikään valtio ei ole täysin suvereeni omalla
alueellaan ja globaali tila on vailla poliittista kontrollia,
Bauman kuvailee. Rahoitus, investoinnit, kauppa,
tiedonvaihto, rikollisuus, terrorismi, ase- ja huumekauppa,
hän luettelee asioita, joita kansallisvaltiot eivät kykene
hallitsemaan.

3. Baumanin kuva puoluepolitiikasta on varsin raadollinen. Toisaalla
ovat ihmisten vaatimukset ja tarve tulla valituksi uudelleen, toisaalla
globaalit markkinat ja finanssi-instituutiot. Poliitikot pomppivat
näiden välillä, eivätkä kykene pitämään lupauksiaan. Hallitus voi
vaihtua vasemmalta oikealle tai oikealta vasemmalle, mutta ihmiset
eivät näe mitään muutosta.
”Ei ole kyse siitä, että joku puoluejohtaja olisi tyhmä tai
korruptoitunut”, Bauman jatkaa. Valtatyhjiön vuoksi jokainen puolue
on hänen mukaansa keskellä ristiriitoja, joita on todennäköisesti
mahdotonta sovittaa yhteen.
Globaaleja ongelmia ei voida ratkaista paikallisilla keinoilla, Bauman
tiivistää. Meillä ei ole globaaleja instituutioita, emmekä ole edes
aloittaneet niiden rakentamista. On olemassa ainoastaan
kansainvälistä politiikkaa ja kansallisten hallitusten välistä
yhteistyötä. Tämä ei riitä Baumanille.

4. Esimerkiksi euro on hänen mielestään täysin mahdoton yhtälö
ilman yhteistä finanssipolitiikkaa ja todellisia ylikansallisia
instituutioita. ”Nykyinen järjestelmä ei johda kuin siihen, että
lapsenlapsesi ovat veloissa jo syntyessään.”
Hän puhuu ”kulutuksen orgioista”. Kuluttajuuteen kiinnittyvä
kulttuuri ja elämäntapa on Baumanille niin ekologisen kriisin kuin
politiikan kriisin taustalla vaikuttava rakenne.
Ongelma ei ole ainoastaan se, että kulutamme liikaa. Baumanin
mukaan kuluttajuus nähdään myös ratkaisuna sosiaalisiin
ongelmiin. Lähtökohtana on, että ihminen voi hyvin, jos hän
kykenee kuluttamaan. ”Meidän tulisi muuttaa koko
elämäntapamme.”

5. ”Emme ole edes aloittaneet”
• ”Globaaleja ongelmia ei voida ratkaista paikallisilla
keinoilla. Meillä ei ole globaaleja instituutioita,
emmekä ole edes aloittaneet niiden rakentamista.”
• Kova väite EU-vaalien jälkeen. Parlamentti on heikko.
Merkel ja Cameron vastaavat saksalaisille ja
englantilaisille (pankeille?). Eivät he vastaa
eurooppalaisille.
• EU on edelleen kansallisvaltioiden pelikenttä. Ei ole
olemassa EU-tasoista demokratiaa.
• Globaalilla tasolla ei ole edes vallatonta parlamenttia.

6. Federalismi
• Tapa, jolla nyt rakennetaan ”federalismia” EU:ssa, on
voimistanut nationalismia ja rasismia (Pekka
Sauramo).
• Federalismi sisältää läheisyysperiaatteen eli
federatiivisilla tasolla päätetään vain niistä asioista,
jotka on tarpeen (vrt. fiskaalinen federalismi).
• Federalismissa päätöksenteon pitäisi olla
demokraattista – EU:ssa ei ole.

7. Demokratian edellytykset
by Henri Vogt
1) Vaalit ja toimiva vaalijärjestelmä (parlamentin
asema)
2) Julkisuus, julkinen tila, perinteinen republikaaninen
näkemys, deliberatiivinen (Suomessa ei edes uutisoida)
3) Koordinaatiokyky – tuottaa mielekkäitä päätöksiä
(talousratkaisuja rakennettu valtioiden välisinä
sopimuksina EU-järjestelmän ulkopuolelle)
4) Läheisyys, välittäminen – järjestelmä on kansalaisia
varten – keskeisintä sosiaalinen ulottuvuus (jota ei ole)

8. Kulutus vs. occupy
• Kun kulutus ratkaisee (Bauman), välittämisestä ei ole
väliä kun kaikki on välineellistä
• Jokainen hoitaa omat asiansa ja demokratia kapenee
järjestyksenpidoksi
• Onneksi meillä on yhteiskunnan ihme (Georg
Simmel) ja elämismaailma (Jürgen Habermas)
• Miten sitä saataisiin EU:hun ja globaalille tasolle?
• Occupy liikkeen tavoitteena on taloudelliset ja
poliittiset suhteet ja demokratia – vallataan EU ja YK