Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutus...
Henkilokeskeisyyden ehdot
1. Henkilökeskeisyyden ehdot
Kelan ammatillisen kuntoutusselvityksen arviointi
Leena Åkerblad, Kaisa Haapakoski, Asko Tolvanen,
Mikko Mäntysaari, Sami Ylistö ja Sirpa Kannasoja
Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 154
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018113049563
2. Tutkimuksen keskeiset havainnot
• Palveluun ohjauduttiin usein Kelan, TE-toimiston tai työvoiman palvelukeskuksen aloitteesta.
• Moni osallistuja ei tiennyt etukäteen, millaisesta palvelusta oli kyse, millä oli merkitystä
palvelun koettuihin vaikutuksiin ja suunnitelmien toteutumiseen.
• Oikea-aikaisuus oli moniulotteinen tilanteinen ilmiö, joka kytkeytyi palvelun
tarpeenmukaisuuteen. Sen arviointi olisi joskus edellyttänyt neuvotteluja
ohjautumisvaiheessa.
• Palvelun koetun toimivuuden keskeisiksi edellytyksiksi määrittyivät erityisesti
• palvelua ja sen tarkoitusta koskevan ymmärrettävän tiedon välittäminen
• palvelun vastaaminen osallistujan tarpeisiin
• palvelussa tehtyjen suunnitelmien käyttöarvo osallistujalle sekä suunnitelmien
toteutumisen tukeminen
• kuulluksi tulemisen kokemus palveluprosessin eri vaiheissa
• tuen jatkuvuus myös palvelun jälkeen.
3. Ammatillisen kuntoutusselvityksen kehittämisestä
Tutkimuksen tuloksiin pohjautuvia keskeisiä kysymyksiä
• Miten voidaan varmistaa, että kuntoutusselvitys on helposti lähestyttävä
palvelu, josta osallistujat saavat tietoa etukäteen?
• Miten palvelu saadaan vastaamaan osallistujien erilaisiin tarpeisiin ja tilanteisiin
siten, että he kokevat sen henkilökohtaisesti merkitykselliseksi?
• Miten voidaan varmistaa järjestelmä- ja organisaatiorajat ylittävä tuki
ammatillisen kuntoutusselvityksen jälkeen siten, että palvelulla olisi myös
pitkäaikaisvaikutuksia?