Your SlideShare is downloading. ×
SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015-2018
SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015-2018
SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015-2018
SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015-2018
SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015-2018
SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015-2018
SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015-2018
SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015-2018
SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015-2018
SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015-2018
SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015-2018
SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015-2018
SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015-2018
SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015-2018
SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015-2018
SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015-2018
SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015-2018
SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015-2018
SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015-2018
SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015-2018
SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015-2018
SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015-2018
SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015-2018
SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015-2018
SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015-2018
SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015-2018
SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015-2018
SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015-2018
SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015-2018
SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015-2018
SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015-2018
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015-2018

502

Published on

Talouden tuottavuutta ja yritysten tuotantoa on parannettava elektroniikka- ja metsäteollisuuden murroksessa. Työvoima-, liikenne- ja asuntopolitiikkaa vahvistamalla on varmistettava, että työpaikat …

Talouden tuottavuutta ja yritysten tuotantoa on parannettava elektroniikka- ja metsäteollisuuden murroksessa. Työvoima-, liikenne- ja asuntopolitiikkaa vahvistamalla on varmistettava, että työpaikat ja työntekijät kohtaavat toisensa. Julkisen talouden harkittuun sopeuttamiseen on sitouduttava.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
502
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. 3·2014                         SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015–2018
  • 2. Maaliskuu 2014 Lisätiedot: Olli Koski olli.koski@sak.fi puhelin 020 774 0150 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000
  • 3. SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015–2018 1 SISÄLTÖ 1  TALOUDEN KUVA JA FINANSSIPOLITIIKAN LINJA ............................................ 2  1.1  Talouden kasvunäkymät ovat heikot ............................................................... 2  1.2  Työllisyysnäkymät kääntyneet synkiksi ............................................................ 5  1.3  EU‐lainsäädäntö rajoittaa finanssipolitiikan liikkumatilaa ............................... 7  1.4  Julkisen talouden sopeuttaminen .................................................................... 8  1.5  Työura‐ ja eläkeneuvottelut ............................................................................. 9  1.6  Kuntarakenneuudistus ..................................................................................... 9  1.7  Aluehallinnon ja valtionhallinnon uudistus .................................................... 10  2  VEROTUS JA HARMAAN TALOUDEN  TORJUNTA .......................................... 11  2.1  Työn verotuksen kiristyminen estettävä ........................................................ 11  2.2  Omaisuusverotusta voidaan lisätä ................................................................. 13  2.3  Arvonlisäverotuksesta selvitys ....................................................................... 13  2.4  Makeisveron pohjaa laajennettava ................................................................ 14  2.5  Ulkomaisen työntekijän verotus .................................................................... 14  2.6  Harmaa talous ................................................................................................ 14  3  TYÖVOIMA‐ JA KOULUTUSPOLITIIKKA ......................................................... 16  3.1  Työllisyysmäärärahat ..................................................................................... 16  3.2  Ammatillinen koulutus ................................................................................... 17  4  TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN, TYÖOIKEUS JA TYÖTERVEYS .......................... 18  4.1  Kansallinen työelämän kehittämisstrategia ................................................... 18  4.2  Työsuojelu ...................................................................................................... 18  4.3  Työterveyshuolto ........................................................................................... 18  5  ELINKEINO‐, LIIKENNE‐ JA ASUNTOPOLITIIKKA ............................................. 20  5.1  Liikennepolitiikka ............................................................................................ 20  5.2  Elinkeinotuet ja yritysrahoitus ....................................................................... 22  5.3  Tutkimus‐ ja innovaatiopolitiikka ................................................................... 23  5.4  Valtion omistajapolitiikka ............................................................................... 23  5.5  Energia‐ ja ilmastopolitiikka ........................................................................... 24  5.6  Asuntopolitiikka .............................................................................................. 25  5.7  ICT‐palveluväylä ............................................................................................. 26  5.8  Matkailu ......................................................................................................... 26  6  SOSIAALIPOLITIIKKA .................................................................................... 27  6.1  Työttömyysturva ............................................................................................ 27  6.2  Vuorotteluvapaa............................................................................................. 27  6.3  Sairausvakuutus ............................................................................................. 27  6.4  Asumistuki ...................................................................................................... 28 
  • 4. 2 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015–2018 1 TALOUDEN KUVA JA FINANSSIPOLITIIKAN LINJA Finanssipolitiikan asiantuntijaryhmän suositus julkisen talouden sopeuttamisen jaksottamisesta seuraaville kolmelle vuodelle on kannatettava. Talouskasvua ei pi- dä vuonna 2015 heikentää ylisuurilla veronkorotuksilla ja menonleikkauksilla. Noin kolmen miljardin euron haarukkaan asetuttava sopeutustarve on viisasta to- teuttaa 2015–2017. Vuonna 2015 on tehtävä sopeutusta vähintään miljardin euron edestä Euroopan unionin taloushallintojärjestelmästä tulevien, Suomen lakiin kir- jattujen julkisen talouden vakausvaatimusten mukaisesti. Sopeutuskeinoissa on pidettävä mukana sekä verot että menot, siten että ensin painotetaan veroja ja menosäästöt tehdään tinkimällä tulevasta menojen nousu- paineesta. Nousupaineita on vähennettävä tehostamalla kuntien palvelutuotantoa sekä kuntarakenteen että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksilla. Talouspolitiikan prioriteeteiksi on asetettava: 1. Nokian jättämän tuottavuuskuopan täyttäminen lisäämällä kasvua tukevia investointeja 2. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien lieventäminen 3. Julkisen velkaantumisen taittaminen viisaasti ajoitetuilla sopeutustoimenpiteillä Tuottavuuden poikkeuksellisen huono kehitys tarkoittaa sitä, että työmarkkinoilla joudutaan varautumaan niukan linjan jatkumiseen lähivuosina. Ostovoimaa tuke- vat veroratkaisut ja muut ratkaisut olisivat tarpeen. 1.1 Talouden kasvunäkymät ovat heikot Suomen bruttokansantuote supistui vuonna 2012 prosentin. Tuotannon piene- neminen jatkui hyvin todennäköisesti myös vuonna 2013. Valtiovarainministeriö ennakoi tuotannon supistuneen viime vuonna 1,2 prosenttia. Ongelmat ovat ka- saantuneet vientiteollisuuteen, jossa on useita samanaikaisia haasteita, kuten al- hainen yleinen tuottavuuskehitys Nokian jälkeen, graafisten papereiden supistuvat markkinat, maailmantalouden kysynnän epävarmuus sekä nousevat välipanos- ja logistiikkakustannukset. Jos oletetaan, että tuotanto olisi jatkanut vuoden 2007 jälkeen kahden prosentin kasvua, tähän mennessä olisi jäänyt saamatta noin 15 prosenttia bruttokansan- tuotteen kasvua. Kasvukuilu ei ole yhtä suuri, jos kahden prosentin kasvutrendi oletetaan alkavaksi ennen Nokian parhaita vuosia. Siinäkin tapauksessa kasvuti- lanne on huolestuttava.
  • 5. SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015–2018 3 BKT:n määrä, kokonaistuotannon kuukausikuvaaja 2005–2013 Suomen BKT:n poikkeuksellisen nopea kasvu 2000–2008 oli luonnollisesti paljolti Nokian vetämän elektroniikkateollisuuden ansiota. Se piti yllä nopeaa tuottavuus- kehitystä, joka puolestaan mahdollisti kohtuullisen ansiotason nousun heikentä- mättä yksikkötyökustannuksia. Koska Nokian tuottavuuspanos ei ole palautumas- sa ainakaan nopeasti, on tosiasiallinen tuotantokuilu pienempi kuin 15 prosenttia. Sen voi arvioida olevan noin kolmen prosentin luokkaa. Tuotantokuilulla tarkoi- tetaan nykyisen tuotannon erotusta potentiaalisesta tuotannosta, joka vallitsee sil- loin kun talouden voimavarat ovat täyskäytössä. Yksikkötyökustannukset ovat Nokian ja elektroniikkateollisuuden hiipumisen jäl- keen kohonneet selvästi kilpailijamaita nopeammin. Kustannustasoa nostavat myös teollisuuden välituotepanokset, joista työn osuus on noin 40 prosenttia (esim. logistiikka ja ostopalvelut).
  • 6. 4 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015–2018 Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan kilpailukykyä kuvaava indikaattori Näiden tietojen pohjalta voidaan todeta, että työllisyys ja kasvusopimuksen mu- kaiset erittäin maltilliset palkankorotukset olivat välttämättömiä Suomen ulkoisen tasapainon parantamiseksi. Näyttää siltä, että elektroniikkateollisuuden hiipumi- sen aiheuttaman tuottavuusromahduksen jälkeistä sopeutumista voidaan joutua jatkamaan vielä aiemmin ennakoitua kauemmin. Talouspolitiikan kärkihankkeisiin on nostettava talouskasvun potentiaalin kasvat- taminen. Nokian jättämä tuottavuuskuoppa pitää täyttää. Tällä hetkellä työn tuot- tavuuskehitys näyttää synkältä. Työn tuottavuus on supistunut poikkeuksellisesti
  • 7. SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015–2018 5 Suomen tuottavuuskehitys oli 90-luvun lamaan asti nopeaa perässähiihtäjän edun vuoksi. Sen jälkeen elektroniikkateollisuus nosti Nokian johdolla Suomen tuotta- sa jo 1970-luvulta alkaen. Toisaalta teknologinen kehitys ja sen hyödyt on historian ku- tuottavuuskehitystä vastaan on syytä toimia. Tähän asti Suomen halli- tuksen toimenpiteitä ovat olleet työllisyys- ja kasvusopimuksen solmimisen kkinoiden kehittämistä ja kilpailun lisäämistä (siellä missä terve kilpailu on mahdollista) lisäämistä (esim. kansainvälisyys koulutuk- sessa ja tutkimuksessa, EU:n vapaakaupparatkaisut) ittämistä ainittujen tavoitteiden edistämiseen öllisyyttä ja kasvua tukevaan suuntaan litiikalla. T llisyysnäkymät kääntyneet synkiksi t näkyä työttömyydessä sel- västi. Varsinkin työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mittaama rekisteripohjainen vuutta suhteessa muuhun Eurooppaan. Nyt nämä molemmat veturit on käytetty. Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, ettei parhaiden ns. Nokia-vuosien tuotta- vuuskehitykseen päästä jatkossa, vaan Suomen tuottavuuskehitys asettuu muiden Länsi-Euroopan maiden tasolle: noin prosentin trendikasvulle vuositasolla. Hidastuva tuottavuuden kasvu on ollut pääsääntö kehittyneissä talouksis luessa usein yliarvioitu. Joka tapauksessa myös prosentin tuottavuuskasvun kanssa voidaan tulla toimeen, eikä se olisi länsimaisittain poikkeuksellisen alhainen kas- vuluku. Alenevaa edesauttaminen sekä yhteisöveron alentaminen. Talouden ja tuottavuuden kasvu vaatisivat edelleen: 1. hyödykemar 2. talouden yleisen avoimuuden 3. tieto-, liikenne- ja energiaverkkojen tavoitteellista keh 4. omistaja- ja rahoitusmarkkinapolitiikan aktivoimista edellä m 5. verotuksen kehittämistä ty 6. elinkeinorakenteen monipuolistamista aktiivisella elinkeinopo 1.2 yö Talouden alavireinen kehitys viime vuosina alkaa ny työttömyysaste on noussut hälyttävästi.
  • 8. 6 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015–2018 Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Tilastokeskuksen työttömyysasteet Samaan aikaan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma näyttäisi pahenevan. Työt- tömiä on aiempaa enemmän, mutta työpaikkojen täyttämiseen tarvittava aika on aiempaa pidempi. Työpaikkojen avoinna olon kesto päivinä Työmarkkinoiden toimivuus näyttäisi heikentyneen perinteisellä Beveridge- käyrällä mitaten. Kun käyrä siirtyy kauemmaksi origosta, on yhtä aikaa enemmän avoimia työpaikkoja ja enemmän työttömiä.
  • 9. SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015–2018 7 Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat. yömarkkinoiden kohtaanto-ongelma johtuu siitä, että syntyvät uudet työpaikat illa ja eri alueilla kuin ne työpaikat, jotka ovat viime vuosina hä- E lainsäädäntö rajoittaa finanssipolitiikan liikkumatilaa etta: erkittävästi poiketa kes- T ovat eri toimialo vinneet. Ongelman ratkaisemiseksi on keskityttävä seuraaviin osa-alueisiin: 1. Tarvitaan voimavaroja ja tehokkuutta aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja koulutukseen. Lisäleikkauksista on pidättäydyttävä. 2. Kaupunkiseutujen asunto-ongelmat täytyy ratkaista. On kaavoitettava lisää maata asuinkäyttöön. 3. Liikenneyhteyksien parantaminen on tarpeen työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi. 1.3 U- EU-lainsäädäntö asettaa julkiselle taloudelle kolme sitovaa numeerista rajoit 1. Julkisen talouden alijäämä ei saa ylittää kolmea prosenttia bruttokansan- tuotteesta (BKT). 2. Julkinen velka ei saa ylittää 60 prosenttia BKT:sta. 3. Julkisen talouden rakenteellinen alijäämä ei saa m kipitkän aikavälin tavoitteesta, joka on 0,5 prosenttia BKT:sta. Kolmen prosentin alijäämäraja ja 60 prosentin velkaraja tulevat suoraan EU:n pe- rustamissopimuksesta. Keskipitkän aikavälin tavoite perustuu vuoden 2011 fi-
  • 10. 8 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015–2018 nanssipoliittiseen sopimukseen (Fiscal compact), joka tuli voimaan 2013. Tavoite on kirjattu Suomen kansalliseen lainsäädäntöön. Näiden rajoitteiden rikkominen voi käynnistää menettelyt, joissa edellytetään kor- jaavia toimia. Menettelyt voivat edetä sanktioihin asti. Suomen kohdalla on riski- eriön arvio talouskehityksestä ilman uusia pää- töksiä: rakenteellinen alijäämä ja julkinen velka ylittävät raja-arvot lähivuosina. nä, että ilman lisätoimenpiteitä sekä julkinen velka että rakenteellinen alijäämä ylittävät viitearvot lähivuosina. Taulukko 1. Valtiovarainminist Raja-arvo 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Julkisyhteisöjen rahoitusasema % BKT:sta –3,0 –2,2 –2,6 –2,5 –2 –1,7 –1,4 –1,3 Keskipitkän aikavälin tavoite MTO: julkisyh- - ä alitus teisöjen rakenteellinen rahoitusasema, % BKT:stä –0,5:n kittäv mer –1,2 –0,9 –1,1 –1,1 –1,3 –1,4 –1,4 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 60 53,6 57 60 61,6 62,9 63,8 64,6 Valtion velka, % BKT:sta 43,6 46,6 49,3 50,7 51,5 52 52,4 Syksyllä 2013 Euroopan komissio arvioi, että on olemassa riski, että Suomi poik- keaa merkittävästi keskipitkän aikavälin tavoitteeseen vievältä polulta vuonna äämässä pysyvästi alijäämäiseksi ja isi EU-sitoumuksiaan, tiontalouden lisäsopeutustoimille on ilmeinen tarve. Fi- nanssipolitiikan asiantuntijaryhmä arvioi helmikuussa 2014, että kolmen miljar- i asi- antuntijaryhmä ehdottaa, että valtiontalouden sopeutustoimet jaksotettaisiin vuo- kymmenyksiä vuodessa. Toisaalta julkisyhteisöjen velkasuhde kääntyisi laskuun ttä päätökset lisäsopeutuksesta tehtäisiin kevään 2014 kehysriihessä. Niitä koskevat lakiesitykset käsiteltäisiin tällä eduskuntakau- della myös vuoden 2015 jälkeen voimaan tulevan sopeutuksen osalta. 2014. Suomi joutuu arvioinnin kohteeksi seuraavan kerran keväällä 2014. 1.4 Julkisen talouden sopeuttaminen Ilman uusia sopeutustoimia julkinen talous on j julkinen velka jatkaa nousuaan. Silloin Suomi ei saavutta minkä seurauksena EU voisi edellyttää Suomelta korjaavia toimia. Koko julkisen talouden alijäämien taustalla on erityisesti valtiontalouden heikko tila. Kunnat ovat lievästi alijäämäisiä, kun taas sosiaaliturvarahastot (kuten eläkerahastot) ovat ylijäämäisiä lähivuosia. Tätä taustaa vasten val din suuruinen valtiontalouden sopeutus riittää taittamaan valtion velkasuhteen ja supistamaan valtiontalouden alijäämän noin prosenttiin suhteessa BKT:hen. Liian nopea sopeutus jarruttaisi taloudellista kasvua lyhyellä aikavälillä. Siks sille 2015–2017 siten, että sopeutuksen määrä olisi jokaisena vuonna yksi miljardi. Jaksotettu sopeutus vuosina 2015–2017 hidastaisi BKT:n kasvua joitain prosentin vuonna 2017 ja julkisen talouden rakenteellinen rahoitusasema kääntyisi lievästi ylijäämäiseksi jo vuonna 2016. Asiantuntijaryhmä ehdottaa, e
  • 11. SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015–2018 9 Asiantuntijaryhmä perustaa ehdotuksensa olettamukseen, että lähivuosien keski- määräinen talouskasvu olisi noin 1,5 prosenttia vuodessa. Olettamus on nykyisissä olosuhteissa realistinen, mutta on toki mahdollista, että talous kasvaa nopeammin ja sopeutustarve jäisi vähäisemmäksi. Siksikin on hyvä aikatauluttaa toimenpiteet at ta- voitteet ylittäisivät Suomen EU-velvoitteet. Näin ollen kolmen miljardin euron sekä tu- loksellisuusohjelma, joiden tuloksena kuntatalouden tasapainon tulisi parantua. - siaalisesti ja taloudellisesti kestävästä eläkeuudistuksesta ensi syksyyn mennessä. lmistellaan kolmikantaisesti ja annetaan vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen kokoontuvalle eduskunnalle. rvaamiseksi koko maassa. Väestön ikääntyessä tämä tavoite karkaa, jos uudistusta ei saada tomallia voisi laajentaa suuremmille kaupunki- seuduille, joissa uudistuksen vastustus on voimakkainta. Näin saataisiin vauhtia vahvat peruskunnat. Yhtenäisestä työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta muodostuva peruskunta luo hyvät edel- n välttämätöntä saada aikaan järkevä sote- uudistus, jossa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta on riittävän suurilla toimi- kolmelle vuodelle. Silloin osa päätetystä sopeutuksesta voidaan perua seuraavalla hallituskaudella, jos julkisen talouden tila kehittyy ennakoitua paremmaksi. Lisäksi asiantuntijatyöryhmän arvioi, että velkasuhde alkaisi laskea melko nopeasti vuodesta 2017 eteenpäin (enimmillään lähes prosenttiyksikön vuodessa), ja julki- sen talouden rakenteellinen alijäämä muuttuisi ylijäämäksi jo 2016. Molemm sopeutus jaksotettuna kolmelle vuodelle ei ole mikään sopeutuksen ehdoton vä- himmäismäärä, ja sen aikataulutuksessa olisi siten hieman varaa joustaa. Sikäli kun menosopeutukseen lähdetään, tulisi kuntien talouden välittömästä ki- ristämisestä pidättäytyä. Kuntasektorilla on käynnissä merkittäviä kehittämis- hankkeita: kuntarakenneuudistus, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus 1.5 Työura- ja eläkeneuvottelut Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat ratkaisun vuonna 2017 voimaan tulevasta so Uudistusta koskeva hallituksen esitys va 1.6 Kuntarakenneuudistus Kuntarakenneuudistus on välttämätön yhdenvertaisten palvelujen tu vihdoin liikkeelle. Metropolihallin tärkeisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen hankkeisiin, jotka edistäisivät talo- uskasvua ja työllisyyttä. Kuntarakenneuudistus on saatettava valmiiksi niin, että lopputuloksena ovat ny- kyistä isommat palvelujen järjestäjätahot. Palvelujen järjestäjiksi ja tuottajiksi tar- vitaan mahdollisimman lytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä. Riittävä väes- töpohja takaa vahvan kunnan, joka mahdollistaa myös kuntien työntekijöiden osaamisen kehittymisen ja ammattimaisen johtamisen sekä tarkoituksenmukaisen kuntien oman palvelutuotannon. Kuntarakenneuudistuksen kanssa samanaikaisesti on pyritty viemään eteenpäin sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) rakenneuudistusta. Riippumatta siitä, miten kuntarakenneuudistus etenee, o joilla. Tavoitteena tulisi olla sekä vertikaalinen että horisontaalinen integraatio eri organisaatioiden kesken. Erikoissairaanhoidossa tuottavimman ja tuottamatto-
  • 12. 10 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015–2018 mimman keskussairaalan välinen tuottavuusero vuonna 2012 oli 31 prosenttia. Toimintoja tehostamalla on mahdollista saada merkittävästi lisävoimavaroja ter- veydenhuoltoon. Kunta- ja sote-uudistuksissa henkilöstön asema on turvattava hallitusohjelman edellyttämällä tavalla nykyisellä tasollaan. Luonnollinen poistuma kunta-alalla mahdollistaa nykyiselläänkin työtehtävien ja organisaatioiden uudistamisen, sikäli kun se on tarpeellista. on selvitettävä kaikkien nykyisten ja mahdollisten uusien kuntien tehtävien ja velvoitteiden rahoitusmahdollisuudet. Kaikkiin uusiin tehtä- n aluehallintoa edelleen tarpeen koota yhteen. SAK:lle on tärkeää, että työvoimapal- että kansainvälisen työ- säilyy eikä työsuojeluvi- loksellisuusoh- jelmalle on annettava edellytykset onnistua. Kuntatalouden järkevää hallintaa on parannettava kuntatalouden ohjausjärjestel- mällä. Kuntatalouden ohjausjärjestelmän on toteutettava ns. rahoitusperiaatetta, jonka mukaan valtion viin ja velvoitteisiin on liitettävä selvitys ja päätökset keinoista, joilla ko. tehtävät rahoitetaan. Kunnille ei pidä säätää uusia tehtäviä ilman tarvittavaa rahoitusta. 1.7 Aluehallinnon ja valtionhallinnon uudistus Vaikka edellisestä aluehallinnon uudistuksesta on vasta vähän aikaa, on valtio velut ja työsuojeluviranomaisen toiminta järjestetään niin, järjestö ILOn sopimuksen edellyttämä riippumattomuus ranomaiselle anneta muita tehtäviä kuin ILOn sopimuksessa on määritelty. Lisäksi palvelujen on oltava kansalaisten helposti saavutettavissa. Hallinnon uudistus on toteutettava eläkejärjestelyin ja muuten irtisanomisia välttämällä. Myös valtionhallinnon uudistamisessa on turvattava henkilöstön asema. Ministe- riöiden toimintamäärärahoihin ei pidä tehdä summittaisia leikkauksia. Määrära- hat on mitoitettava henkilöstötarpeen mukaan. Vaikuttavuus- ja tu Henkilöstömuutoksissa on noudatettava valtion muutosturvaohjeistusta, joka on linjattu valtioneuvoston periaatepäätöksessä 2012 sekä valtiovarainministeriön ohjeissa 2013.
  • 13. SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015–2018 11 2 VEROTUS JA HARMAAN TALOUDEN TORJUNTA Hallitusohjelmaan sisältyvät vaalikauden veromuutokset on lähes kokonaan toteu- tettu. Verotuksessa voi kuitenkin vielä tulla suuriakin lainsäädäntöhankkeita, jos hallitus päättää toteuttaa julkisuudessa esillä olleen kolmen miljardin säästösuun- nitelman ja päätökset tehdään jo kuluvana vuonna, vaikka muutokset toteutuisivat vasta seuraavalla vaalikaudella. Taulukossa 1 on esitetty hallituksen tekemiä määräaikaisia veropäätöksiä, joiden voimassaolo päättyy ensi vuonna. SAK:n mielestä valtion tuloveroasteikon sekä perintö- ja lahjaveroasteikon väliaikaiset ylimmät tuloluokat pitää muuttaa pysy- viksi. Taulukko 1. Hallituksen määräaikaisia veropäätöksiä (päättyvät vuonna 2015) Toimenpide    Pankkivero      Sijoitustoiminnan verohuojen‐ nus (ns. bisnesenkelivähennys)    Valtion tuloveroasteikon väli‐ aikainen ylin tuloluokka    Asuntolainan korkovähennystä  supistetaan 5 %‐yksikköä    Perintö‐ ja lahjaveroasteikon  väliaikainen ylin luokka  Voimassa    2013–2015 (tai kun di‐ rektiivi voimaan)     2013–2015        2013–2015      2014–2015      2013–2015  Verotuottoarvio, milj. €/v    170      –12 milj. euroa, josta osa   palautuu 5–20 vuodessa      30       30       20   2.1 Työn verotuksen kiristyminen estettävä Taulukossa 2 on listattu SAK:n veroehdotuksia kehyskaudelle 2015–2018. SAK lähtee siitä, että vuonna 2015 ansiotuloverotuksessa tehdään inflaatio- ja ansiota- sotarkistukset pieni- ja keskipalkkaisille. Lisäksi SAK esittää, että palkansaajamak- sujen nousu kompensoidaan. Asuntolainojen korkojen vähennysprosenttia on pienennetty ja tullaan edelleen pienentämään siten, että vuoden 2015 verotuksessa enää 70 prosenttia asuntolai- nan korkomenoista on vähennyskelpoisia. Asuntolainojen korkovähennysoikeus on ollut yksi suurimmista omistusasumisen verotuista. Korkovähennystä pienen- tämällä voidaan lähentää omistusasumisen ja vuokra-asumisen verokohtelua. Al- haisilla asuntolainan koroilla korkovähennysprosentin pienentämisen vaikutus korkomenoihin on pieni. Valtiovarainministeriön verotyöryhmä esitti, että pitkäl- lä aikavälillä asuntolainojen korkovähennysoikeudesta luovutaan kokonaan. Tämä
  • 14. 12 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015–2018 edellyttäisi pitkää siirtymäaikaa, koska asuntolainojen korkovähennys kohdistuu erityisesti lapsiperheisiin. Hallitus on asettanut erillisen ministerityöryhmän valmistelemaan esityksen elin- keinotukien ja ympäristölle haitallisten tukien uudistamisesta sekä uudelleenkoh- dentamisesta kehysriiheen mennessä. Tässä työssä on huomioitava, että teollisuu- delle on tarjottava tasavertainen kilpailuympäristö globaalissa taloudessa. Kan- sainvälinen kilpailu tarkoittaa sitä, että Suomi ei voi verottaa siirtymäaltista tuo- tantoa ratkaisevasti enemmän kuin kilpailijamme. Teollisuuden sähköverotukseen ei siis voida kohdistaa korotuksia. On myös selvitettävä, kärsivätkö sähköintensii- viset palvelualat (mm. hiihtokeskukset ja huvipuistot) kansainvälisessä kilpailussa siitä, että ne ovat korkean sähköveron piirissä Suomessa. Matkailun kehittämiseksi sähköintensiivisten palveluiden alempaa sähköveroa on harkittava. Ympäristölle haitallisissa tuissa on mukana myös ehdotus työmatkakuluvähen- nyksen puolittamisesta. Työmatkavähennys asunnon ja työpaikan välisistä mat- koista on 600 euroa ylittävältä osalta enintään 7000 euroa. Vuonna 2012 matkaku- luja vähennettiin verotuksessa yhteensä 1,5 miljardia euroa. Vähennys tehdään tu- loista, joten vähennyksestä saatava hyöty riippuu henkilön rajaveroasteesta. SAK on vaatinut matkakuluvähennyksen omavastuuosuuden pienentämistä sekä mat- kakuluvähennyksen muuttamista verosta tehtäväksi vähennykseksi. Työssäkäynnistä aiheutuvat kulut on voitava vähentää verotuksessa. Työmatkaku- luvähennyksellä helpotetaan työvoiman alueellista liikkuvuutta. SAK kannattaa ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja työmatkaliikenteessä. Työmatkat olisi hyvä tehdä julkisilla kulkuvälineillä. Tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista, esimer- kiksi jos liikenneyhteyksiä ei ole tai jos henkilön pitää kuljettaa mukanaan paina- via työtarvikkeita. Kestävän liikkumisen muotoja voidaan muuttaa houkuttelevammiksi vaihtoeh- doiksi taloudellisilla ohjauskeinoilla. Esimerkiksi Kaliforniassa ilmaisia pysäköin- tipaikkoja tarjoavat työnantajat velvoitetaan tarjoamaan pysäköinnin arvoa vas- taava käteishyvitys (palkan korotus) niille työntekijöille, jotka eivät käytä pysä- köintietua. Ruotsissa työnantajan ilmaiseksi tarjoama pysäköintipaikka on ve- ronalainen pysäköintietu. Veroa maksetaan käytön mukaan. Verosta on vapautet- tu ne työntekijät, jotka käyttävät autoa työtarkoituksiin vähintään 160 päivää ja joilla kertyy työajoa vähintään 3000 kilometriä vuodessa.
  • 15. SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015–2018 13 Taulukko 2. SAK:n ehdotuksia verotoimenpiteiksi 2015–2018 Toimenpide    Ansiotuloverotuksessa tehdään 2015 alkaen inflaatio‐ ja   ansiotasotarkistus (1,5 % vuonna 2015)     Palkansaajamaksujen nousu kompensoidaan    Asuntolainan korkovähennyksen supistamista jatketaan vuosi    Pääomatulojen verotuksen progressiivisuutta lisätään  Listaamattomien yritysten huojennetun verotuksen rajaa   ja tuottoprosenttia alennetaan      Yritysten sukupolvenvaihdoshuojennus poistetaan   perintöverotuksessa    Kiinteistöveropohjaa laajennetaan maa‐ ja metsätalous‐  maahan. Kiinteistöveron rajoja nostetaan ja verotusarvoja  tarkistetaan.    Kiinteistöverotusta huojennetaan pienituloisilta.    Makeisveron pohjaa laajennetaan     Verotuottoarvio, milj.  €/v        –60    30    200        80      200        –20    20  2.2 Omaisuusverotusta voidaan lisätä Yhteisöveroprosentin alennusta 20 prosenttiin rahoitettiin osittain osinkoverotus- ta korottamalla. Pääomatuloverotuksen progressiivisuutta tulee edelleen lisätä. Listaamattomien yhtiöiden huojennetun verotuksen rajaa (150 000 euroa) ja tuot- toprosenttia (8 %) pitää alentaa. Kiinteistöveron ala- ja ylärajoja voidaan nostaa ja kiinteistöveropohjaa laajentaa maa- ja metsätalousmaahan. Toimenpiteellä voidaan edistää puun myyntiä ja saa- da lisää verotuloja kunnille. Hallitusohjelman mukaan kiinteistöverotuksen osalta selvitetään maapohjan erottamista omaksi kokonaisuudeksi. Kaivostoiminnassa verojen ja maksujen pitää olla matalia malminetsintävaiheessa. Mahdolliset kaivosverot pitää suunnata vain kannattavaan kaivostoimintaan. Suomessa nykyisen maanomistajakorvauksen painopistettä pitää siirtää entistä enemmän kaivostoimintavaiheeseen. Samalla kaivostoimintavaiheen korvaukseen voidaan palauttaa valtiolle maksettava osuus. 2.3 Arvonlisäverotuksesta selvitys Talousteoriassa kulutusta pidetään työpanosta sopivampana verokohteena. Ar- vonlisävero on kulutusveroista merkittävin (noin 17 mrd. euroa). Työn verotuk- sesta poiketen arvonlisävero kohdistuu tuontiin, mutta ei rasita vientiä. Kulutus-
  • 16. 14 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015–2018 veroilla voidaan hillitä liiallista kulutusta ja siihen liittyviä haittoja. Toisaalta kulu- tusverojen korotuksista aiheutuu kielteisiä tulonjakovaikutuksia. Niitä lievenne- tään indeksisidonnaisilla tulonsiirroilla, jotka kasvavat automaattisesti kulutusve- rojen noustessa. Pienipalkkaiset ihmiset eivät kuitenkaan ole indeksisuojan piiris- sä, joten heidän asemansa turvaamiseksi olisi myös tuloverotusta kevennettävä pienituloisessa päässä. Arvonlisäverojärjestelmässä on nykyisellään erilaisia poikkeuksia: useita alennet- tuja verokantoja ja arvonlisäverolain soveltamiseen liittyviä eroja EU-maissa. Ly- hyellä aikavälillä arvonlisäverotukseen ei pidä tehdä korotuksia, koska se heiken- täisi joidenkin toimialojen toimintaedellytyksiä kohtuuttomasti ja olisi tulonjaon kannalta ongelmallista, varsinkin ilman asianmukaista tuloverotuksen alentamis- ta. Toisaalta pitkällä aikavälillä voisi olla perusteltua yhtenäistää arvonlisäverotus- ta ja käytäntöjä EU-maissa. Tällöin tuloverotusta olisi kevennettävä pienipalkkais- ten osalta, jotta kulutusverotuksen regressiivisyyttä kompensoitaisiin. Arvonlisäverotuksen vaikutuksista työllisyyteen, tulonjakoon ja elinkeinopolitiik- kaan pitäisi tehdä laajapohjainen selvitys tällä vaalikaudella, jotta tietämys arvon- lisäverotuksen kaikista vaikutuksista olisi muun muassa tulevien hallitusohjelma- neuvottelijoiden käytössä. Vasta kun vaikutusarviot ovat käytettävistä, on mahdol- lista ottaa täsmällisesti kantaa siihen, minkälaisella arvonlisäverotuksella on niin työllisyyden ja tulonjaon kuin elinkeinojen toimintaedellytystenkin kannalta tar- koituksenmukaista edetä. 2.4 Makeisveron pohjaa laajennettava Nykyinen makeisvero ei ole kilpailuneutraali. Vero kohtelee eri tavoin tuotteita, jotka ovat hyvin lähellä toisiaan. Yritykset ovat kehittäneet makeisten kaltaisia, mutta veron ulkopuolelle jääviä tuotteita, kuten keksejä. Tästä syystä makeisveron pohjaa pitää laajentaa kekseihin, kakkuihin, hilloihin ja muroihin viimeistään, kun valmisteverotuksen uusi tietojärjestelmä on valmis 2.5 Ulkomaisen työntekijän verotus Verosopimuksia tulkittaessa on viime vuosina yleistynyt taloudellisen työnantajan käsite. Se on ollut tarpeen työvoiman kansainvälisen liikkuvuuden vuoksi. Käsite perustuu OECD:n malliverosopimukseen. Se merkitsee, että työnantajan katso- taan olevan työskentelyvaltiosta, jolloin ulkomaalaista työntekijää on mahdollista verottaa heti ensimmäisestä päivästä alkaen työskentelyvaltiossa. Selvitetään, olisi- ko taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönotolla vaikutusta verotuloihin Suomessa. 2.6 Harmaa talous Harmaa talouden ja talousrikollisuuden kuudennella torjuntaohjelmalla, joka kat- taa vuodet 2012–2015, tavoiteltiin 300–400 miljoonan verohyötyä. Nyt käytettä- vissä olevien tietojen mukaan tavoitetta ei tulla saavuttamaan, vaikka lähes kaikki torjuntaohjelmassa mainitut toimenpiteet ovat joko valmistuneet tai valmistumas- sa. Ilmeisenä syynä tähän ovat hankkeiden valmistelutapaa koskevat näkemyserot maan hallituksessa ja työmarkkinajärjestöjen välillä. Siksi esimerkiksi kolmikan-
  • 17. SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015–2018 15 taisesti valmisteltu tilaajavastuun uudistustyö ei tuottanut luvattua kokonaisuudis- tusta. Samasta syystä myös pääomatulojen verovalvontaa koskeva hallintarekiste- rin viranomaisuusjulkisuus jäänee toteuttamatta. SAK pitää tärkeänä, että myös seitsemäs harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelma on koko vaalikauden mittainen. Mutta jotta kuudennen torjunta- ohjelman ongelmat voitaisiin välttää, kullekin ohjelman tulevalle hankkeelle on asetettava fiskaaliset tavoitteet siten, että verovuotoja voidaan olennaisesti pienen- tää. Tavoitteet on täsmennettävä myös valtiontalouden kehyksiin 2015–2018. Se, mille tasolle verovuotojen tukkimista koskevat tavoitteet asetetaan, on selvennet- tävä vuoden 2015 eduskuntavaalien alla käytävässä kansalaiskeskustelussa ja sisäl- lytettävä vuonna 2015 aloittavan hallituksen ohjelmaan. SAK:n mielestä tavoite ei voi olla ainakaan pienempi kuin Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa.
  • 18. 16 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015–2018 3 TYÖVOIMA- JA KOULUTUSPOLITIIKKA 3.1 Työllisyysmäärärahat Työttömyys kasvoi koko vuoden 2013, ja työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 300 000 kuukausittain. Huolestuttavaa on ollut työttömyyden pitkittyminen, joka on näkynyt sekä työttömyysjaksojen pidentymisenä että pitkäaikaistyöttömien ennätyksellisen korkeana määränä. Pitkäaikaistyöttömiä on jo lähes 83 000. Lisäk- si maahanmuuttajien työttömyysaste on noussut yli 28 prosenttiin. Näillä työttömyysluvuilla hallituksen tavoitteiden viiden prosentin työttömyysas- teesta ja maahanmuuttajien työttömyyden puolittamisesta tulee näkyä myös työl- lisyysmäärärahojen nostamisena ja työvoimapalveluihin panostamisena. Työttö- mien kasvaneesta määrästä johtuen aktivointiaste on laskenut 26,8 prosenttiin, jo- ka on kaukana 30 prosentin tavoitteesta. Aktiivitoimenpiteisiin osallistuneiden kokonaismäärä ei ole lisääntynyt riittävästi, vaikka työttömänä olleiden määrät ovat merkittävästi kasvaneet. Työvoimahallinnon riittävästä resursoinnista on huolehdittava. TE-hallinnon pal- veluissa tulee kiinnittää huomiota koulutus- ja uranvaihtopalveluihin, sillä erityi- sesti aikuisten tarve näille palveluille on nykytilanteessa suuri. Myös ammatinva- lintapsykologi- ja koulutustietopalveluiden tarjonnasta täytyy huolehtia. Nuorisotakuun mukaisia toimia on edelleen tehostettava ja jatkokehitettävä nuor- ten työllisyyden parantamiseksi. Nuoret ovat moninainen joukko, joten takuun mukaisten toimien on oltava monipuolisia. SAK painottaa nuorisotakuun rahoi- tuksen tärkeyttä muun muassa TE-palvelujen, koulutuksen, kuntoutuksen, työpa- jatoiminnan ja etsivän nuorisotyön lisäämisen ja turvaamisen näkökulmasta. Nuorisotakuuseen varattu vuosittainen 60 miljoonan euron määräraha ei kata kaikkia näitä toimia. Pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisessa on hyödynnettävä ns. kuntakokeilusta saa- dut kokemukset. Moniammatillinen yhteistyö tulee painottumaan myös työvoi- man palvelukeskusten laajentamisessa koko maahan. Samaan aikaan on kuitenkin panostettava TE-toimistojen kaikille työttömille annettavien palvelujen paranta- miseen. SAK:n näkemyksen mukaan määrärahoja tulee suunnata TE-toimistojen henkilöstöresursseihin työttömien henkilökohtaisen palvelun turvaamiseksi sekä työllistymissuunnitelmien laadun kehittämiseksi. Ulkomaalaistaustaisten työttömyys näyttää kasvavan nopeasti. Ulkomaalaisten työttömien määrä on vuoden aikana lisääntynyt 5 000 henkilöllä. Samanaikaisesti yrityksien mahdollisuuksia hankkia työvoimaa EU/ETA-alueen ulkopuolelta on eräillä ELY-alueilla helpotettu saatavuusharkinnan ehtoja lieventämällä. TE-hallinnon ja yritysten välisessä yhteistyössä tehtäviin yhteishankinta- ja rekry- tointikoulutuksiin tulee panostaa. Sillä voidaan parhaiten pureutua niin sanottuun osaamisvajeongelmaan, jossa paikat jäävät täyttymättä työttömien työnhakijoiden osaamisesta johtuvien kynnysten vuoksi. Tätä on käytetty perusteluna muun mu- assa saatavuusharkintakeskustelussa, kun halutaan hakea EU/ETA-alueen ulko- puolelta työntekijöitä, vaikka samanaikaisesti alalle töihin hakeutuvia on työttö-
  • 19. SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015–2018 17 mänä. Yhteishankintakoulutukset soveltuvat myös opiskelijoille, sillä koulutuksilla luodaan konkreettisia mahdollisuutta työllistyä. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen on suunnattu lisärahoitusta, mutta toimet eivät ole riittäviä. Maahanmuuttajien työllistämisnäkökulma on nostettava vahvemmin palveluiden tavoitteeksi. Vain harva maahanmuuttaja osallistuu tällä hetkellä ammatilliseen työvoimakoulutukseen tai saa tukityöpaikan. Uuden ko- touttamisen osaamiskeskuksen toimintaa tulee suunnata ja tukea nimenomaan maahanmuuttajien työllistämisen edistämiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön muutosturvaa käsitellyssä raportissa (TEM 34/2013) kiinnitettiin huomiota muun muassa siihen, että TE-hallinnon muutosturva- asiantuntijoista vain osa pystyy keskittymään yksinomaan muutosturvaan. Alueel- lisesti muutosturva-asiantuntijoiden toimintamahdollisuuksissa näyttää olevan eroja. Keskeistä on turvata alueellisesti riittävät resurssit, joilla voidaan tarjota työntekijöille ja yrityksille yhtäläiset TE-hallinnon laadukkaat muutosturvapalve- lut irtisanomistilanteissa. 3.2 Ammatillinen koulutus Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa tehtiin linjaukset toisen asteen koulu- tuksen järjestäjäverkon rakenteellisesta uudistamisesta ja rahoitusjärjestelmän uu- distamisesta. Näillä toimenpiteillä tavoitellaan 195 miljoonan euron säästöjä. Oh- jelmassa linjattiin myös, että toisen asteen koulutuksessa keskitytään tutkintojen rahoitukseen ja luovutaan muun koulutuksen julkisesta rahoituksesta. Tällä tavoi- tellaan 65 miljoonan euron säästöjä julkiseen talouteen. Lisäksi vapaan sivistys- työn rahoitusta esitettiin vähennettäväksi 15 miljoonalla eurolla. Rakenteelliset uudistukset sekä jo aiemmin kuluvalla hallituskaudella tehdyt sääs- töt ammatilliseen koulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön muodostavat erittäin suuren haasteen koko koulutusjärjestelmälle. SAK on huolissaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien kyvystä toteuttaa koulutustehtäväänsä leikkausten jäl- keen. SAK pitää erittäin tärkeänä sitä, että rakenteellisia uudistuksia ja säästöjä tarkastellaan kokonaisuutena ja niiden kokonaisvaikutukset arvioidaan koulutuk- senjärjestäjäkohtaisesti, jotta ei-toivotuilta kerrannaisvaikutuksilta vältyttäisiin. SAK:n mielestä vaikeassa rakennemuutos- ja suhdannetilanteessa tulisi varautua siihen, että aikuisväestön tarve uudelleen kouluttautumiselle kasvaa. Aikuisten oppisopimuspaikkoja tulisi lisätä tulevalla kehyskaudella. Uusiin ammatillisen koulutuksen tai aikuiskoulutuksen lisäsäästöihin ei pidä ryhtyä.
  • 20. 18 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015–2018 4 TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN, TYÖOIKEUS JA TYÖTERVEYS 4.1 Kansallinen työelämän kehittämisstrategia Kansallisen työelämän kehittämisstrategian eli Työelämä 2020 -hankkeen tavoit- teena on kehittää suomalaista työelämää systemaattisesti siten, että se olisi Euroo- pan parasta vuoteen 2020 mennessä. Tämä edellyttää paitsi poliittista tukea myös riittävää resursointia sekä hankkeelle että sen operatiivisille ydintoimijoille (Teke- sin Liideri-ohjelma, Johtamisen kehittämisverkosto, Työhyvinvointifoorumi). Se- kä hankkeen että ydintoimijoiden määrärahat ja henkilöresurssit on turvattava tu- levina vuosina. 4.2 Työsuojelu Työsuojeluviranomainen on avainasemassa työelämän pelisääntöjen noudattami- sen valvonnassa ja siten pidentämässä työuria työelämän kaikissa vaiheissa. Sen rahoituksen ja resurssien tulee olla tarpeiden vaatimalla tasolla, eikä niitä pidä käyttää aluehallintovirastojen muuhun toimintaan. Lisäksi työsuojeluviranomai- selle on taattava täysi riippumattomuus kansainvälisten työjärjestön ILOn sopi- musten mukaisesti. Työsuojelutarkastajien osaamiseen tulee panostaa työelämän lisääntyvien haastei- den kuten harmaan talouden ja erityisesti työperäisten sairauksien, ammattitau- tien ja työtapaturmien ennalta ehkäisemiseksi. Työsuojeluviranomaisten on valvonnassaan puututtava heikossa työsuhdeasemas- sa olevien työntekijöiden työterveyshuollon järjestämiseen, joka on ollut puutteel- lista. Tilaajavastuulakia uudistettaessa on pidettävä huolta, ettei lainmuutoksella vaikeuteta työsuojeluvalvonnan toteuttamista. 4.3 Työterveyshuolto Työterveyshuollon järjestämisvastuu on säilytettävä työnantajilla. Työnantajille maksettava Kela-korvausten rahoitus on syytä edelleen hoitaa työtulovakuutuksen kautta. Työterveyshuollon painopisteitä ovat työkyvyn hallinta ja tukeminen yhdessä en- naltaehkäisevän toiminnan kanssa. Siksi on tarpeen arvioida mahdollista Kela- korvausten painottamista uudella tavalla ennalta ehkäisevän työterveyshuollon ja sairaanhoidon välillä – rahoitusvastuita muuttamatta. Työkyvyn tukeminen työ- paikoilla edellyttää kuitenkin työterveyshuoltoon kuuluvan sairaanhoidon pysy- mistä korvausten piirissä. Työterveyslaitos on merkittävä työelämän tutkija ja työterveyshuollon kouluttaja. Valtionosuusleikkaukset yhdessä valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksen kanssa ovat johtaneet siihen, että Työterveyslaitoksella on jo 2013 jouduttu irtisanomaan henkilöstöä. Vuosille 2015–2017 suunnitellut li- säsupistukset, vuositasolla 2017 yhteensä 7,8 miljoonaa euroa, vaarantavat Työ-
  • 21. SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015–2018 19 terveyslaitoksen toimintamahdollisuuksia. Lisäsupistuksista tulisikin pidättäytyä. Työlääketieteen tutkimuksen turvaaminen osana Työterveyslaitoksen toimintaa on varmistettava. Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutukseen on viime vuosina osoitettu erillis- määräraha, joka on 2,9 miljoonaa euroa vuodelle 2014. Koulutuksen jatkon tur- vaamiseksi määrärahan taso on säilytettävä.
  • 22. 20 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015–2018 5 ELINKEINO-, LIIKENNE- JA ASUNTOPOLITIIKKA 5.1 Liikennepolitiikka Väylämaksualennusta ei pidä rahoittaa liikennerahoilla Työllisyys- ja kasvupoliittisen sopimuksen mukaan hallitus puolittaa väylämaksut määräajaksi, minkä kustannusvaikutus on vuositasolla 40 miljoonaa euroa. Väylämaksujen tuotto on ohjattu perusväylänpidon momentille, josta on rahoitet- tu kauppamerenkulun aiheuttamat kustannukset, kuten liikenteenohjaus, jään- murto ja meriväylien ylläpito. Valtionvarainministeriön virkamiesvalmistelu on lähtenyt siitä, ettei valtio huo- mioi väylämaksutuoton vähentymistä perusväylänpidossa. Väylämaksujen alen- taminen rahoitettaisiin siis leikkaamalla liikenneverkon ylläpidosta, mikä merkit- see maksualennuksen kääntyvän elinkeinoelämälle vahingolliseksi. Perus- väylänpidon rahoituksella turvataan teollisuuden ja palvelujen toimitusketjujen häiriöttömyys. Asia olisi toteutuessaan kiusallinen etujärjestöille, jotka sopivat väylämaksualennuksesta. Pisara-rata on kasvuinvestointi Helsingin seudun (14 kuntaa) väkiluku kasvaa vuoteen 2050 mennessä nykyisestä 1,35 miljoonasta kahteen miljoonaan asukkaaseen. Metropolialueen kasvu uhkaa tukehtua työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaamattomuuteen, asumisen ja liiken- teen ahtaumaan. Asuntotuotannon kasvattaminen ei yksin riitä, vaan tarvitaan myös työvoiman liikkuvuutta edistäviä liikenneinvestointeja, josta tärkein on Hel- singin Pisara-rata. Hankkeessa rakennetaan uusi kaksiraiteinen ratalenkki Helsin- gin kantakaupungin alle, jonne ohjataan lähiliikenne. Uudet asemat tulevat Töö- löön, Forumin alle ja Hakaniemeen. Pisara-rata on poikkeuksellinen ratahanke, joka vaikuttaa koko Suomen junalii- kenteen sujuvuuteen ja kaikkiin junaliikenteen osiin: kauko-, lähi- ja tavaraliiken- teeseen. Rata parantaa yhteyksiä erityisesti Turkuun, Tampereelle ja Lahteen, jot- ka muodostavat kasvukäytävän rataverkon ympärille. Pisara-radan kustannusennuste on 750 miljoonaa. Lopullinen kustannusarvio sel- viää syksyllä hankesuunnitelman valmistuttua. Rakentaminen kestää 6–7 vuotta, ja työt voisivat alkaa arviolta vuonna 2017. Jos hanke toteutetaan normaalina bud- jettimenettelynä, kehyksen viimeiselle vuodelle 2017 pitää varata 50 miljoonaa eu- roa. Jos taas hanke toteutetaan niin sanotulla Hanke Oy -mallilla, kyseessä olisi kehyksen ulkopuolinen reilu sadan miljoonan euron pääomasijoitus eli vastaavan- lainen kuin Finavian lentokenttien kehittämisessä. Pisara-rata kuuluu Euroopan liikenneverkon (TEN/CEF) kahden ydinverkkokäy- tävän solmukohtaan. EU-tuki näille hankkeille voi olla 20 prosenttia.
  • 23. SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015–2018 21 Länsimetron jatke Länsimetron jatkaminen Espoon Matinkylästä Kivenlahteen on perusteltua alueen kasvavan asuntotuotannon vuoksi. Lounais-Espooseen luodaan edellytykset ra- kentaa koti 70 000 uudelle asukkaalle. Vuonna 2035 arvioidaan käyttäjiä olevan arkisin noin 50 000. Vuositasolla matkustajia olisi noin 15 miljoonaa. Hankkeen kustannusarvio on 880 miljoonaa. Liikennepoliittisen selonteon mu- kaan Espoo vastaa 70 prosentista kustannuksia ja valtio 30 prosentista. Espoo on luvannut lainoittaa hankkeen. Valtionosuus lankeaa maksuun kehyskauden jäl- keen erikseen sovittuina vuosina, esimerkiksi 100 miljoonaa vuonna 2018 ja 150 miljoonaa vuonna 2018. Hyöty kansantaloudelle syntyy kaupunkirakenteen tiivistymisestä ja asuntotuo- tannosta. Hyötyjen varmistamiseksi valtion tulee edellyttää Espoolta erikseen so- vittavaa uusien asuntojen määrää. Jos kaupunki ei saavuta tavoitteita, sen mak- suosuutta täytyy kasvattaa. Valtion on tehtävä rahoituspäätös seuraavin periaattein: • Valtion rahoitusosuus on 30 prosenttia kiinteänä euromääränä sovittuna. • Espoolta edellytetään tiettyä määrää uusia asuntoja. Jos se ei toteudu, Es- poon maksuosuus metron jatkohankkeesta kasvaa. Länsimetron jatkon louhintatyöt kestävät kolmisen vuotta, joten ne rytmittyisivät hyvin Pisara-hankkeen kanssa. Parhaimmillaan Länsimetron jatkotyöt käynnistyi- sivät tämän vuoden lopulla ja Pisara-hankkeessa lapio lyötäisiin maahan 2017. Liikenteen uudet rahoitusmallit SAK on esittänyt Pääkaupunkiseudun Infra Oy:n perustamista, joka olisi rajatum- pi malli kuin julkisuudessa usein esitetty Valtion Infra Oy. Pääkaupunkiseudun mallilla voisi olla paremmat mahdollisuudet toteutua. Liikenneinvestointien toteuttamisessa on perinteisesti taitettu peistä siitä, mikä on valtion hanke ja mikä kuntien. Jaottelu ei ole enää perusteltu kasvukeskuksissa, vaan on siirryttävä kohti hyötyjä maksaa -periaatetta. Maankäytön ja kiinteistön jalostamisesta saaduilla hyödyillä ja liikenteen solmupisteisiin tulevilta kaupallisil- ta toimijoilla on ulosmitattavissa rahaa investointeihin ja kassavirtaa esimerkiksi vuokratuloina. Hallituksen on käynnistettävä liikenneinvestointien rahoitusmallin valmistelu. Mallissa rahoitettaisiin kasvukeskusten investointeja tehostuneella maankäytöllä, liiketoiminnan kasvulla sekä hyötyjä osallistuu -periaatteella. Rahoittaessaan kasvukeskusten liikenneinvestointeja valtion tulee edellyttää kun- nilta sitoumusta kohtuuhintaisen asuntotuotannon määrästä. Mitä enemmän kuntien saavutettavuus parantuu liikenneinvestointien myötä, sitä enemmän kunnilta on edellytettävä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista. Jos ta- voitteita ei saavuteta, kunnan maksuosuutta kasvatetaan.
  • 24. 22 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015–2018 Suomi Aasian ja Euroopan dataliikenteen solmuksi Suomen on korkealla poliittisella tasolla tuettava venäläishanketta rakentaa meri- kaapeli Euroopasta Aasiaan Koillisväylää pitkin (Polarnet-yhtiö). Hallituksen vii- mevuotinen päätös rakentaa Suomen ja Keski-Euroopan yhdistävä merikaapeli pienentää venäläisten investointitarvetta. Koillisväylän merikaapeli ja Itämeren kaapeli voitaisiin kytkeä toisiinsa Mur- manskissa Suomen runkoverkkojen kautta. Siitä syntyisi uusi runkoyhteys Man- ner-Euroopan ja Aasian välille, ja Suomi toimisi dataliikenteen solmupisteenä, ku- ten nyt toimimme lentoliikenteen solmukohtana. Euroopan ja Aasian yhteys nopeutuisi muutamilla millisekunneilla, mikä on mer- kittävä etu tiedon massasiirroissa. Koillisväylän kaapeli tekisi Suomesta erittäin houkuttelevan paikan pilvipalveluliiketoiminnalle ja datakeskuksille. Hanke toteu- tetaan yksityisellä rahalla. Nykyiset Euroopan ja Aasian väliset yhteydet kulkevat mutkikasta eteläreittiä po- liittisesti epävakaiden alueiden läpi. Kaapelit kulkevat Lähi-idän läpi ja vilkkaasti liikennöityjen laivaväylien lähellä. Suomen ja Venäjän on edistettävä hanketta poliittisella tasolla. Liikennesektorin kilpailutuksessa huomioitava henkilöstövaikutukset Liikenneinfrastruktuurin kunnostamisen ja monien liikenteen operointipalvelujen kilpailu eivät ole kaikilta osin terveellä pohjalla. Liikenneviraston on kehitettävä kestävän kehityksen sertifiointi yhdessä Liikenneturvallisuusviraston kanssa. Serti- fioinnissa on otettava huomioon kestävän kehityksen kolme pääperiaatetta – il- mastollinen, sosiaalinen ja taloudellinen kehitys. Valtion ja kuntien on tilaajina pidennettävä liikenneinfrastruktuurin kunnossapi- to- ja liikennöintisopimuksia nykyisestä 2–5 vuodesta. Tämä mahdollistaa inves- toinnit uuteen kalustoon sekä pitkäjänteisen henkilöstöpolitiikan. 5.2 Elinkeinotuet ja yritysrahoitus Elinkeinotukia on käytävä kriittisesti läpi. Tukia on kohdennettava uudelleen niin, että ne palvelevat paremmin elinkeinorakenteen uudistumista sen säilyttämisen sijaan. Maatalouden tukien on edistettävä paremmin ympäristön- ja ilmastonsuo- jelua, ilman määrärahojen kasvua. Valtion sijoitus- ja rahoitustoimintaa hoitavien yhtiöiden (lähinnä Tekes, Finnve- ra ja Teollisuussijoitus) on kiinnitettävä huomiota yritysrahoituksen toimivuu- teen. Pankkisääntelyllä ja muulla sääntelyllä on myös huolehdittava, etteivät elin- kelpoisten yhtiöiden rahoitusmahdollisuudet heikkene. Finnveran suhdannelaino- jen ja takausten tarve on arvioitava, ja tarvittaessa ne on otettava käyttöön.
  • 25. SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015–2018 23 5.3 Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka Suomen innovaatiojärjestelmän vahvuuksia ovat olleet elinkeinoelämän, erityisesti ICT-alan yritysten, panostus tutkimus- ja kehittämistoimintaan, yritysten ja tut- kimuslaitosten yhteistyö sekä riittävän kannustava julkinen rahoitus tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnalle. SAK on antanut tukensa hallituksen ja EU2020- strategian mukaiselle tavoitteelle, joka on neljä prosenttia BKT-panoksesta tutki- mukseen ja kehittämiseen. Julkisen rahoituksen osuus siitä olisi vähintään pro- sentti. Panostukset tulevan kasvun luomiseksi ovat ensisijaisen tärkeitä myös haastavassa taloudellisessa tilanteessa. Siksi tutkimus- ja kehitysrahoista ei pitäisi tinkiä kevein perustein. SAK kannattaa tutkimus- ja kehitysmenojen lisäystä vuosille 2015–2020 ensisijaisesti siten, että valtion rahoitusta lisätään vuoteen 2020 reaalisesti keski- määrin kaksi prosenttia vuodessa (vuoden 2015 taso + 420 milj. euroa). Näin val- tion tutkimus- ja kehitysrahoituksen osuus bruttokansantuotteesta olisi yhden prosentin tasolla vuonna 2020 ja Suomen koko T&K-intensiteetti 3,3 prosenttia. Valtion T&K-rahoitus nousisi näin vuoden 2015 kahdesta miljardista 2,42 miljar- diin vuoteen 2020 mennessä. Jos kuitenkin näyttää siltä, että erityisesti Nokian tutkimusmenojen romahtami- nen vaikuttaa jatkossakin selvästi heikentävästi yksityisen tutkimus- ja kehitys- rahoituksen määrään ja julkisesti rahoitettavien hankkeiden vähenemiseen, myös julkisen T&K-rahoituksen määrän vähentämistä voi harkita. Tällöin voisi olla pe- rusteltua harkita uudelleen kahden prosentin reaalikasvun varaan perustettu ra- hoitus ja muuttaa se niin sanotun reaalisen nollakasvun mukaiseksi. Näin valtion suora T&K-rahoitus pidetään vuoteen 2020 saakka reaalisesti vuoden 2015 tasolla, eli tehdään hinta- ja kustannustason nousun tarkistukset + 220 miljoonaa euroa kahden miljardin päälle vuoteen 2020 mennessä. Näin valtion tutkimus- ja kehi- tysrahoituksen osuus bruttokansantuotteesta olisi 0,91 prosentin tasolla ja Suo- men koko T&K-intensiteetti 3,2 prosenttia vuonna 2020. 5.4 Valtion omistajapolitiikka Suomen valtion tulee olla jatkossakin vakaa ankkuriomistaja keskeisillä toimialoil- la. Valtion omistajapolitiikan periaatteiden ja tavoitteiden tulisi olla mahdolli- simman pitkäjänteisiä ja laajalti hyväksyttyjä. Omistajapolitiikan yleiset linjaukset olisi perusteltua käsitellä parlamentaarisessa komiteassa, jossa olisivat edustettuina kaikki eduskuntapuolueet. Valtion omistaja- ja elinkeinopolitiikan pääperiaatteena on uuden talouskasvun mahdollistaminen. Talouskasvun luovat viime kädessä työntekijät ja yritykset. Valtiolla tulee olla tavoitteellinen näkemys liikenne-, tieto- ja energiaverkkojen kehittämiseksi Suomen kilpailukykyä edistävästi. Valtion omistajapolitiikalla voidaan olla aktiivisesti luomassa ja uudistamassa te- ollisia yritysrakenteita. Valtion omaisuuden mahdollinen myyntitulo tai osa saa- dusta osinkotulosta on käytettävä Suomen uuden teollisuuden ohjelmaan, jolla edistetään teollisen perustan uudistumista. Pääsääntöisesti uusissa yrityksissä tai rakenteissa tulisi olla enemmistö yksityisiä sijoittajia.
  • 26. 24 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015–2018 Omistajapoliittisissa ratkaisuissa on huomioitava työllisyysvaikutukset valtion ko- konaisedun mukaisesti. Niin sanottu säilyttävä politiikka voi olla perusteltua lyhy- ellä aikavälillä, jos se mahdollistaa tärkeän osaamisen säilymisen Suomessa ja sen varaan kehittyvän kannattavan liiketoiminnan tulevaisuudessa. Valtion ei kuiten- kaan pidä pelastaa pitkän päälle tuottamatonta toimintaa veronmaksajien rahoilla. Valtion lähtökohtana tulee olla, että kaikissa sen omistamissa yhtiöissä henkilös- töllä on mahdollisuus esittää näkemyksensä suoraan yhtiön hallitukselle. Tapaus- kohtaisesti henkilöstöllä olisi perusteltua olla myös edustus yhtiön hallituksessa tai johtoryhmässä. Valtion on edellytettävä omistamiltaan yhtiöiltä ensiluokkaista yritysvastuuta. Yri- tysvastuu pitää sisällään sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun sekä hyvän hal- linnointitavan. Valtion pitää kiinnittää enemmän huomiota omistamiensa yhtiöiden hallitusten jäsenten valintaan. Valtion tulee varmistaa, että sillä on hallitusjäsenten kautta puhe- ja vaikuttamisyhteys omistamiinsa yhtiöihin. Hallitusten jäsenten valinnas- sa on painotettava myös yhteiskunnallista osaamista. Valtion tulee edistää omistamiensa yhtiöiden kautta kohtuullista palkitsemista ja maltillisia kannustimia. Valtion omistamien yhtiöiden palkitsemisperusteina tulee käyttää myös muita indikaattoreita kuin liiketaloudellista tulosta kuvaavia tunnus- lukuja. Palkitsemista on sidottava henkilöstön hyvinvointiin ja yhteiskuntavas- tuun toteutumiseen. 5.5 Energia- ja ilmastopolitiikka Ilmasto- ja energiapolitiikan toimivuutta, tavoitteita ja uudistamistarpeita arvioi- daan tällä hetkellä Suomessa, Euroopan unionissa ja YK:ssa. Euroopan unionissa on käynnissä poliittinen valmisteluprosessi, jonka lopputuloksena syntyvät vuo- den 2030 energia- ja ilmastotavoitteet ja niitä tukevat käytännön ohjauskeinot. Euroopan komissio esitti 22.1.2014 tiedonannon ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista, jossa korostuu entistä voimakkaammin EU:n kilpailukyky, kasvumah- dollisuudet ja energian hinnan merkitys kilpailukyvylle. Myös päästökauppa ko- rostuu kasvihuonekaasuja vähentävänä keinona, mikä nostanee käytännössä säh- köenergian hintaa. Näissä puitteissa tulonjaon oikeudenmukaisuuden ja ostovoimakehityksen huo- mioiminen on entistä tärkeämpää. Ilmasto- ja energiapolitiikkaa tehtäessä on huo- lehdittava siitä, että kansalaisten energian hinta pysyy kohtuullisella tasolla tai sen nousu kompensoidaan pienituloisille. Myös Suomen energiatehokkaan teollisuuden toimintaedellytykset on turvattava ja hiilivuoto ehkäistävä. Teollisuudelle on varmistettava reilu kilpailuympäristö muihin maihin verrattuna. Useissa EU-maissa on käytössä tai suunnitteilla hyvi- tysmekanismeja teollisuudelle, ja myös Suomen hallitus on sitoutunut siihen, ettei teollisuuden kustannuksia nosteta. Energiaintensiiviselle teollisuudelle onkin va- rauduttava hyvittämään mahdollista päästökaupasta johtuvaa sähkön hinnan nou- sua siihen asti, kunnes vääristymät korjaava globaali ratkaisu on saavutettu.
  • 27. SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015–2018 25 5.6 Asuntopolitiikka 20-vuotinen korkotukimalli Korkotuella rakennettujen vuokra-asuntojen tuotantomäärä on vähentynyt mer- kittävästi, mikä kertoo tukijärjestelmän toimimattomuudesta. Tuen määrä suh- teessa rajoituksiin ei ole tasapainossa. Korkotukilainojen takapainotteinen takaisinmaksuaikataulu, kun siihen yhdistyy samalle ajanjaksolle ajoittuva peruskorjaustarve, tekee elinkaaren aikaisen kiinteis- tön ylläpidon erittäin haasteelliseksi. Vuoden 2013 kehysriihessä päätettiin aloittaa 20-vuotisen korkotukimallin val- mistelu, ja rakenneriihessä tätä valmistelua kiirehdittiin. Syksyllä 2013 lausunto- kierroksella ollut ehdotus tyrmättiin laajalti. Sen jälkeen hankkeesta ei ole kuulu- nut mitään. SAK kiirehtii uuden 20-vuotisen korkotukimallin valmistelua yhteistyössä alan toimijoiden kanssa siten, että se kiinnostaa muitakin kuin kuntia rakentamaan so- siaalista asuntotuotantoa. Tonttipolitiikan aktivointi Kuntien on otettava kasvukeskuksissa selvästi aktiivisempi ote maapolitiikkaan. Kaavoitetun tonttimaan saatavuus on yksi asuntotuotannon pullonkaula. SAK esittääkin, että maankäyttö- ja rakennuslakiin tehdään muutos, jossa esitetään kunnille uudeksi tehtäväksi maapolitiikan harjoittaminen. Aktiivisen maapolitiikan harjoittaminen ei saa jäädä vain poliittiseksi tahdonil- maisuksi. SAK ehdottaa, että valtio alkaa sanktioida kuntia, jotka eivät rakennuta maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimuksissa sovittua määrää asuntoja. Sanktiointi kannustaa kuntia toteuttamaan aktiivista maapolitiikkaa eli hankki- maan maata asuntotuotantoon. Kunnat ovat maapolitiikassaan aktiivisia, kun ra- kennetaan teitä ja katuja, mutteivät silloin kun pitäisi rakentaa koteja ihmisille. Valtio on kannustanut kuntia asuntotuotannon kasvattamiseen antamalla muun muassa infra-avustuksia kunnallistekniikkaan ja pieniin liikenneinvestointeihin. Kannusteiden vastapainoksi ei sanktioita ole käytetty lainkaan. Asunto-ongelman suuruus perustelee myös kepin käyttöönottoa. Helsingin seudulla on viime vuosi- na jäänyt kolmasosa luvatuista asunnoista toteutumatta. Asuntotuotannon määrä vaikuttaa työvoiman liikkuvuuteen ja talouden kasvuun. ASO-tuotannon lisääminen Vuokra- ja asumisoikeusasuntojen määrän kytkös tulee poistaa. Asumisen rahoi- tus- ja kehittämiskeskuksen ARAn tämän vuoden käyttösuunnitelmassa varattu 175 miljoonaa euroa riittää arviolta noin 900 asumisoikeusasuntoon (ASO), mikä ei vastaa tarvetta. Kasvukeskuksissa on useita ASO-hankkeita, ja tuotanto lähtisi liikkeelle, jos valtuutta nostettaisiin. Asumisoikeusasunnot ovat tärkeä, vaihtoeh- toinen asumismuoto ja niiden kysyntä on jo pitkään ylittänyt tarjonnan. Asumis-
  • 28. 26 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015–2018 oikeusasuntojen tuotannon lisääntyminen vapauttaa vuokra-asuntoja uusien asukkaiden käyttöön, koska 60 prosenttia ASO-asuntoon muuttaneista tulee vuokra-asuntomarkkinoilta. Energiansäästöillä työpaikkoja Valtion on edistettävä ”energy performance contracting” -markkinoiden toimin- nan kehittymistä Suomessa. Rahoitusmallissa yksityinen yritys tekee ja rahoittaa energiansäästöremontin. Kustannukset (ml. energiansäästöinvestointi) maksetaan alentuneista energiakustannuksista syntyvillä säästöillä. Ne voidaan jaksottaa use- ammalle vuodelle. Näin poistuu suurin este remonttien tieltä, eli rakennuksen omistajan tarve rahoittaa kalliit remontit kertainvestointina. Energy performance contracting -markkinat ovat Suomessa alikehittyneet, ja jul- kisen tuen avulla saatettaisiin markkinat toimimaan. Tämä loisi työpaikkoja, osto- voima paranisi energiakustannusten alentumisen vuoksi ja kasvihuonepäätöt vä- henisivät. Vanhemmissa taloissa energiankuluista voidaan nipistää tyypillisesti 15–20 pro- senttia. Suomi voisi säästää eräiden arvioiden mukaan vuosittain jopa 4–5 miljar- dia euroa, jos kiinteistöjen ja teollisuuden koko energiansäästöpotentiaali otettai- siin käyttöön. 5.7 ICT-palveluväylä Kansallisen sähköisen palveluväylän kehittämisen on tapahduttava budjetoiduissa raameissa. 5.8 Matkailu Matkailun edistämiseksi on ratkaisevaa kasvattaa rajanylityskapasiteettia. Matkai- lu on maailman nopeimmin kasvavia elinkeinoja ja Suomessakin harvoja kasvu- aloja. Vuonna 2012 pelkästään venäläiset matkailijat jättivät Suomeen 1,2 miljar- din edestä rahaa. Kasvua edellisvuoteen oli yli 20 prosenttia. Rajanylitysliikenteen on arvioitu kasvavan vuoteen 2017 mennessä noin 20 mil- joonaan rajanylittäjään. Venäjän viisumivapauden toteutuessa rajanylitysliikenne vähintään kaksinkertaistuu. Viisumivapauteen on valmistauduttava hyvissä ajoin. Kasvava rajanylitysliikenne edellyttää lisäpanostuksia sekä infrastruktuuriin että henkilöstöön. Vain yhden rajaviranomaisen resurssien lisääminen ei takaa koko ketjun toimivuutta. Rajavartiosto, Tulli ja Liikennevirasto ovat yhdessä asettaneet tärkeysjärjestykseen hankkeet, joilla edistetään rajaliikenteen sujuvuutta tehok- kaimmalla tavalla. Hallituksen syytä nopeuttaa hankelistauksen toteutusta. Tullin ja Rajavartiolaitoksen henkilöstöresurssien ja toimintamenojen turvaami- nen on ratkaisevan tärkeää talouden kasvun turvaamisen kannalta. Matkailun edistämiskeskus (MEK) yhdistetään osaksi Finpron toimintaa. Tässä yhteydessä on tärkeää turvata matkailun edistämisen resurssit.
  • 29. SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015–2018 27 6 SOSIAALIPOLITIIKKA 6.1 Työttömyysturva Vuonna 2014 astui voimaan raami- ja työurasopimuksissa sovittu työttömyystur- vauudistus. Saman vuoden alussa tulivat voimaan myös työllisyys- ja kasvusopi- muksessa sovitut parannukset. Uudistuksessa muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin pääsy helpottui, etuudet yksinkertaistuivat ja ansioturvan kesto porrastettiin työhistorian pituuden ja työnhakijan aktiivisuuden mukaan. Omavastuuajan lyhennys paransi toimeentuloa kaikilla työttömäksi tai lomaute- tuiksi joutuvilla, ja 300 euron suojaosa helpotti työtulojen ja työttömyysturvan yh- teensovittamista. Työttömyysturvan kehittämistä on jatkettava työllistymistä edistävästi. Etuussään- töjä on edelleen yksinkertaistettava sekä työn- ja työttömyysturvan yhteensovit- tamista hankaloittavaa byrokratiaa on kevennettävä. 6.2 Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa on tärkeä keino tukea työssä jaksamista ja edistää työttömien työllistymistä. Sitä on edelleen kehitettävä näiden tavoitteiden toteutumiseksi. Vuorotteluvapaan uudistuksista on sovittava kolmikantaisesti. Syksyllä 2013 maan hallitus päätti yksipuolisesti tiukentaa vuorotteluvapaalle pääsyn ehtoja. Ehtojen tiukentamisesta saavutettiin kolmikantainen yhteisymmärrys, jonka mukaan vuo- rotteluvapaan työhistoriaedellytys nousi 17 vuoteen ja vapaalle jäämiseen tuli 60 vuoden yläikäraja. Vuorottelukorvaukseen ei esitetty muutoksia. Marraskuussa 2013 maan hallitus päätti, että vuorotteluvapaasijaisen työttömyys- edellytystä on kuitenkin tiukennettava. Alkuvuonna 2014 vuorotteluvapaasta käy- tiin uudet neuvottelut, joiden tuloksena työryhmä esittää paitsi tiukennuksia sijai- sen työttömyyden kestoon myös työhistoriaehdon alentamista 16 vuoteen. 6.3 Sairausvakuutus Pysyvän lain mukaan sairausvakuutuksen kulut jaetaan valtion ja vakuutettujen kesken puoliksi. Vuosina 2013–2014 vakuutettujen maksuosuutta nostettiin mää- räaikaisesti, jotta olisi aikaa hakea järkeviä säästöjä esimerkiksi lääkekorvauksia uudistamalla. Vakuutettujen sairaanhoitovakuutuksen maksuosuus on palautetta- va ennalleen vuonna 2015. Vaihtoehtoisesti rahoitusjärjestelmää voidaan uudistaa lisäämällä rahoitusosuus työnantajille Vanhempainvapaiden rahoitusta ei tule nyt muuttaa. Työmarkkinajärjestöt eivät näe tarvetta tai järkeviä keinoja tasata työnantajille aiheutuvia epäsuoria kustan- nuksia kuten rekrytointikuluja. Suorat kustannukset eli lomarahat ja vanhempain- vapaan palkka perustuvat työehtosopimuksiin, eikä työehtosopimusten kustan- nuksia ole syytä siirtää palkansaajien maksettavaksi. Pidemmällä aikavälillä työn- antajille jääviä kuluja voitaisiin tasata työnantajien rahoittamalla vanhempainva- kuutuksella ja korottamalla päivärahan tasoa.
  • 30. 28 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015–2018 Osatyökykyiset työssä -työryhmän (STM raportteja 2013:37) ehdotus nuoren kun- toutusrahan määrän korottamisesta takuueläkkeen tasolle tulisi toteuttaa. Nykyi- sin kuntoutusraha on takuueläkettä pienempi, eli etuustasot kannustavat siirty- mään eläkkeelle kuntoutuksen sijasta. Samalla myös nuoren kuntoutusrahan yläikarajan voisi nostaa nykyisestä 20 vuodesta 23 vuoteen. Kustannusarvio taso- korotuksesta ja ikärajan nostosta on yhteensä 13,3 miljoonaa euroa. Muutkin työryhmän ehdotukset tulisi ottaa valmisteluun, esimerkiksi seuraavat: • opiskelijan oikeus vähäiseen opiskeluun sairauspäivärahan aikana • osakuntoutusraha kansaneläkejärjestelmään • työkyvyttömyyseläkettä hakevien kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen. Näiden osalta kustannusarvio täsmentyisi valmistelun myötä, mutta esimerkiksi työkyvyttömyyseläkettä hakevien kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen tus- kin aiheuttaisi merkittäviä budjettivaikutuksia. 6.4 Asumistuki Asumistukiuudistus on toteutettava vuonna 2015 hallitusohjelmassa sovitulla ta- valla. Uudistuksessa yksinkertaistetaan tuntuvasti asumistuen laskentaa, mikä vä- hentää byrokratiaa ja helpottaa asumistuen ymmärrettävyyttä. Syksyn 2013 rakennepaketissa päätetty 400 euron suojaosa asumistukeen on to- teutettava siten, että se koskee kaikkia asumistuen saajia. Muunlainen toteutus oli- si byrokraattisesti hankalaa eikä tuottaisi haluttuja positiivisia kannustinvaikutuk- sia. Suojaosa helpottaa työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamista samaan ta- paan kuin työttömyysturvassa. Uudistusten jälkeenkään asumistuki ei riitä korvaamaan todellisia asumismenoja varsinkaan pääkaupunkiseudulla. Lisäksi asumistuki leikkautuu nopeasti pois tu- lojen noustessa, mikä aiheuttaa haitallisia kannustinvaikutuksia. Ongelmien lie- ventämiseksi asumistuki tulee ulottaa nykyistä korkeammille tulotasoille etenkin lapsiperheillä, mikä lisäisi työstä käteen jäävää tuloa. Lisäksi asumistuen enim- mäisasumismenoja on korotettava vastaamaan paremmin todellisia asumiskus- tannuksia.
  • 31. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1 , PL 157 00531 Helsinki puhelin 020 774 000 www.sak.fi

×