SlideShare a Scribd company logo

Tavoitteen(a) kohtaaminen - ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuarviointi

•
•
Nuorten Palvelu ry
Nuorten Palvelu ry
1 of 43
Download to read offline
ABC KOHTAA NUORIA -HANKKEEN LOPPUARVIOINNIN RAPORTTI Hankkeen toiminta-aika 11.2.2010–31.12 2013
KIITOKSET Kiitämme kaikkia ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuarviointiin osallistuneita henkilöitä, työryhmiä ja yksiköitä. Arvostamme teidän meille antamaanne aikaa (,jota haastatteluihin upotessa saattoi kulua tunti poikinensa) sekä jakamaanne arvokasta arjen ensikäden tietoa ja näkemystä. Erityiskiitos nuorille heidän antamistaan haastatteluista ja jakamistaan kokemuksista, jotka ovat olleet merkittävin hankkeen onnistumisen mittari. Kiitokset myös nuorten vanhemmille luvasta käyttää heidän nuortensa näkemyksiä ja kokemuksia osana Nuorten Palvelu ry:n arviointi- ja kehittämistyötä. Erityiskiitoksen ansaitsee myös ABC-ketju, jonka arkipäivän toimintaa olemme päässeet seuraamaan ja jonka kattojen alla olemme saaneet vapaat kädet myös arvioinnin tekemiseen. ABC-ketjun asenne kehittämisyhteistyöhön on koko hankkeen ajan ollut se, ettei kehittämisen kohteena ole vain ABCliikennemyymäläympäristö, vaan koko kenttä. Tämä on ollut hedelmällinen lähtökohta yhteistyölle, jota on leimannut innostunut ja kokeileva positiivisuus. SOSTE:n arviointitiimin jäsentämiä arvioinnin työkaluja ja menetelmiä on hyödynnetty laajasti tätä loppuarviointia tehdessä. Arviointitiimin tuottama tieto on ollut keskeisin lähde arvioinnin asetelman suunnittelussa ja hahmottelussa sekä reitti myös muiden lähteiden äärelle. Suuri kiitos siis SOSTE:n arviointitiimille koulutuksissaan tuomasta konkreettisesta avusta arviointiprosessiin sekä ennen kaikkea tarttuvasta innostuksestaan arvioinnin tekemiseen. Yhteystiedot: Henriikka Strengell Projektikoordinaattori ABC kohtaa nuoria -hanke henriikka.strengell@nuortenpalvelu.fi puh. 040 157 7072 Mikko Leppävuori Projektipäällikkö ABC kohtaa nuoria -hanke mikko.leppavuori@nuortenpalvelu.fi puh. 040 157 7848 Jaakko Nuotio Toiminnanjohtaja Nuorten Palvelu ry jaakko.nuotio@nuortenpalvelu.fi puh. 0400 916 569 1
SISÄLTÖ 1 JOHDANTO .......................................................................................................................................... 3 2 ABC KOHTAA NUORIA -HANKE – TAUSTA, TAVOITTEET JA TOIMINTA ................... 5 2.1 Hanke osana Nuorten Palvelu ry:n historiallista jatkumoa .................................................5 2.2 Hankkeen toiminnan ja arvioinnin raamit ............................................................................8 3 PÄÄTTÖARVIOINNIN TOTEUTUS JA KEINOT – VAIKUTUKSIA ETSIMÄSSÄ ............. 13 2 3.1 Päättöarvioinnin aineisto ................................................................................................... 13 3.2 Vaikutusten hahmottamisen menetelmät ........................................................................ 14 4 TULOKSIA OSA I – VUOROVAIKUTUS MUUTOKSESSA..................................................... 17 4.1 Ilmapiirin muutokset nuorten kokemana ......................................................................... 17 4.2 Arjen muutokset työntekijöiden silmin ............................................................................. 19 4.3 Yhteistyöverkoston muutoksen roolit ............................................................................... 21 5 TULOKSIA OSA II – TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS JA VAKUUTTAVUUS ................... 23 5.1 Hankkeen tuotokset vaikutusten katalysaattorina ........................................................... 23 5.2 Hankkeen toiminta ja mitä siitä jää jäljelle ....................................................................... 26 6 UUSIA TUTTAVUUKSIA JA PELISILMÄN KEHITTÄMISTÄ – NIISTÄ OVAT ABC KOHTAA NUORIA -HANKKEEN VAIKUTUKSET TEHTY ......... 28 6.1 ABC-toimintaympäristöllä on nuoria osallistavia vaikutuksia .......................................... 28 6.2 Nuorten kohtaaminen on osa ABC-työntekijän työn tajua .............................................. 29 6.3 Tutustumista on vielä tehtävä ........................................................................................... 31 7 LÄHTEET .............................................................................................................................................. 32 LIITTEET ..................................................................................................................................................... 33
1 JOHDANTO Viimeisen viidentoista vuoden aikana ABC-liikennemyymälät ovat tulleet tutuiksi kaupungeissa ja taajamissa niin pysähdyspaikkoina kuin ruokailu- ja ostospaikkoina, mutta myös ajanviettopaikkoina kaiken ikäisten keskuudessa. Yllättävää on ollut se, kuinka ABC-liikennemyymälät ovat tulleet kuin huomaamatta suureen suosioon erityisesti nuorten keskuudessa. Nuorista on tullut yhtä yleinen ilmiö ABC:llä kuin ABC:stä on tullut Suomen teiden varsilla – molempien ilmiöiden tarjotessa toimintaa 24 tuntia vuorokaudessa. Nuorten ja ABC-työntekijöiden kohtaamiset ovat siis tulleet osaksi jokapäiväistä ja arkista todellisuutta. Parantaakseen nuorten ja liikennemyymälöiden työntekijöiden välistä vuorovaikutusta, lähti ABC-liikennemyymäläketju kehittämiskumppaniksi Nuorten Palvelu ry:n hankkeeseen ABC kohtaa nuoria. Hanke on ollut käynnissä viimeisen noin neljän vuoden ajan (vuosina 2010–2013), jona aikana on kehitetty ja kokeiltu erilaisia lähestymistapoja nuorten ja työntekijöiden välisen arkisen yhteiselon sujumiseksi ABC-liikennemyymäläympäristössä. Käsillä oleva arviointiraportti on osa hankkeen loppuraportointia. Tämän päättöarvioinnin keskiössä on hankkeen tulosten ja vaikutusten arviointi eli hankkeen onnistuminen ja tavoitteiden saavuttaminen kokonaisuudessaan. Arvioinnin kautta etsitään siis vastauksia kysymyksiin siitä, onnistuttiinko tavoitteessa parantaa nuorten ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusilmapiiriä ja ovatko kehitetyt toimintamallit ja tuotokset vastanneet tarpeeseen oletetulla tavalla. Tuloksia ja vaikutuksia tarkastellaan suhteessa hankkeen tavoitteisiin, toimintaan ja tuotoksiin. Arviointi on myös osa hankkeen toimintojen ja Nuorten Palvelu ry:n toiminnan kehittämistä ja sen avulla on kerätty tietoa jatkotoimenpiteiden ja -kehittämisen tarpeista. Arviointi on toteutettu hankkeen henkilöstön omana työnä. Loppuarvioinnin prosessista on vastannut hankkeen projektikoordinaattori Henriikka Strengell. Projektikoordinaattorin tehtävässä tapahtui henkilöstövaihdos hankkeen viimeisen vuoden aikana, mikä tarjosi hyvän mahdollisuuden lähteä tekemään arviointia ikään kuin hankkeen sisältäpäin katsovan ulkopuolisen silmin. Tämä on ollut hyvä asetelma myös hankkeen tavoitteiden näkökulmasta, joiden keskiössä on ollut vuorovaikutukseen liittyvät kysymykset ja ilmiöt. Vuorovaikutusprosesseihin osallistuminen on antanut syvällisempää näkemystä vuorovaikutuksen luonteesta ja laadusta. Arviointiraportissa paneudutaan tarkemmin myös hankkeen taustatekijöihin ja perusteluihin osana Nuorten Palvelu ry:n toimintaa, mitä käsitellään luvussa 2. Nuorten Palvelu ry:n historiaa ja toimin- 3
nan logiikkaa käsittelevä osio on koottu perustuen järjestön toiminnanjohtajan Jaakko Nuotion kanssa käytyihin keskusteluihin sekä hänen aiheesta kirjoittamiin lukuisiin teksteihin, esityksiin ja puheisiin. Tätä taustaa vasten eritellään yksityiskohtaisemmin hankkeen tavoitteet sekä käydään lävitse hankkeen työskentelytapoja ja aikaansaatuja tuotoksia pääpiirteissään. Luvussa 3 pureudutaan puolestaan päättöarvioinnin lähtökohtien erittelyyn käyden lävitse arviointiaineiston luonnetta ja keräämistapoja sekä esitellään arvioinnin analysoinnin periaatteet ja siinä apuna käytetyt menetelmät. 4 Varsinaisiin arvioinnin tuloksiin päästään käsiksi luvuissa 4 ja 5. Luvussa 4 haastatteluaineistosta nostetaan esiin poimintoja, jotka kuvaavat kohderyhmien ja hankkeeseen osallistuneiden tahojen kokemuksia vuorovaikutusilmapiirin muutoksista ja näkemyksiä siitä, mitkä seikat siihen ovat vaikuttaneet. Arvioinnin satoa käsitellään kohderyhmittäin niin nuorten, ABC-liikennemyymälöiden työntekijöiden kuin paikallisten yhteistyökumppaneiden näkökulmat huomioiden. Luvussa 5 tuodaan esille näkemyksiä hankkeen tuotosten, toimintamallien ja toimintatapojen onnistumisesta sekä käsitellään hankkeen toiminnan onnistumista ja vaikutuksia erityisesti leviämisen ja juurtumisen näkökulmasta. Tässä yhteydessä tarkastellaan erityisesti hanketta ohjanneiden tahojen näkemyksiä hankkeen onnistumisesta tuoden esille myös arvioita hankkeen toiminnan kokonaisuudesta sekä työnteon organisoinnista ja hallinnoinnista. Lopuksi luvussa 6 käsitellään arvioinnin pohjata esiin nousseita pohdintoja ja johtopäätöksiä.
2 ABC KOHTAA NUORIA -HANKE – TAUSTA, TAVOITTEET JA TOIMINTA 2.1 Hanke osana Nuorten Palvelu ry:n historiallista jatkumoa Nuorten Palvelu ry on vuonna 1969 perustettu valtakunnallinen sitoutumaton nuorisokasvatusjärjestö, jonka toimintaperiaatteena on toimia nuorten hyvinvoinnin puolesta heidän omilla reviireillään. Järjestön tavoitteena on tuntea vaikeassa elämäntilanteessa olevien nuorten arkea sekä etsiä arkeen tukea, löytää auttajia ja kehittää yhteistoimintaa. Toiminnan periaatteena on, että nuoret tukevat toisiaan. Nuorten Palvelu ry:n toimintaa luonnehtii vahva katupäivystyksen ja etsivän työn perinne, jota järjestö on ollut kehittämässä jo yli neljän vuosikymmenen ajan. Työ nuorten reviireillä on ollut systemaattista ja pitkäjänteistä kartoitustyötä paikoissa, joissa nuoret ovat kokoontuneet. Katupäivystys oli aktiivista aina 90-luvun puoleenväliin saakka kooten nuorista kiinnostuneet vapaaehtoiset viikonloppuisin nuorten sekaan huolehtimaan heistä muun muassa ohjaamalla päihtyneitä nuoria selviämisasemille ja koteihin. Nuorten ja päivystäjien välille syntyi luottamuksellisia suhteita, mikä loi mahdollisuuksia keskustella nuoria askarruttavista asioista, jotka liittyivät usein omaan perheeseen, sosiaalisiin suhteisiin, omaan jaksamiseen, terveyteen, päihteiden käyttöön ja koulunkäyntiin. 90luvulla Nuorten Palvelu ry toi Suomeen myös norjalaisen etsivän nuorisotyön mallin, mitä kehitettiin Tampereella toteutetussa kehittämishankkeessa (ks. Pihlaja 1997). Hiljalleen kentältä alkoi 2000-luvun puolivälin jälkeen kantautua viestiä, ettei kaduilla enää tavoitettukaan nuoria samalla tavoin kuin ennen. Nuorten joukot näyttivät kansoittavan kadut ja torit vain painopisteviikonloppuina, mihin liittyvät havainnot olivat yhteneväisiä erityisnuorisotyöntekijöiden ja nuorisotutkijoiden kanssa valtakunnallisesti. Nuorten Palvelu ry:n toiminnanjohtaja Jaakko Nuotio antoi hämmentyneille vapaaehtoisille yksinkertaisen tehtävän: ”Etsikää nuoret, pakkohan heidän on jossakin olla toisensa seurassa aikaa viettämässä!” Päivystäjät tekivät tiedusteluaan ja kertoivat vihdoin löytäneensä nuoret - ABC-liikennemyymälöistä. Liikennemyymälöiden lämpimissä ja viihtyisissä sisätiloista löytyi sankoin joukoin nuoria, jotka saattoivat viettää aikaa sisällä istuskellen koko illan, piipahtaa kerran tai pari illassa tai tulla viimeistään illan päätteeksi selviämään humalasta ennen kotiin menoa. Näihin aikoihin syntyi idea yhteistyön rakentamisesta ABC-liikennemyymälöiden kanssa. 5
Nuorten Palvelu ry aloitti kenttätarkkailun ABC-liikennemyymälöissä vuonna 2008. Tämä kartoitus vahvisti jo aikaisemmin saatua tietoa ABC:llä kokoontuvien nuorten suurista määristä ja joukkokokoontumisista. ABC:ltä löydettiin kouluaikaan hengailevia nuoria, jotka olivat tulleet sinne syömään tai lintsaamaan, mopoilijoita, jotka aika ajoin pitivät suuria monisatapäisiä mopomiittejä sekä nuoria, jotka käyttivät liikennemyymälää viikonlopun rientojen areenana tai selviämisasemana. Nuorten suurten joukkojen kokoontumisten myötä syntyi häiriökäyttäytymistä ja ilkivaltaa, mikä sai aikaan enenevässä määrin nuorten asioimista hillitseviä rajoituksia, kuten aukioloaikojen muutoksia ja ikärajoja. Tilanne aiheutti yhteentörmäyksiä nuorten ja henkilökunnan välillä, mikä vaikutti negatiivisesti työntekijöiden asenteisiin nuoria kohtaan sekä työntekijöiden työviihtyvyyteen ja jaksamiseen. Näihin aikoihin Nuorten Palvelu ry:ssä lähdettiin rakentamaan yhteistyötä ABC-ketjun kanssa pyrkimyksenä luoda rakentavampaa vuorovaikutusta nuorten ja työntekijöiden välille lisääntyvien rajoitusten sijasta sekä lisätä siten myös nuorten hyvinvointia ja osallisuutta. Lisähuolen yhteistyön tarpeelle loi työntekijöiltä tulleet viestit siitä, että nuorten keskuudessa on sellaisia nuoria, jotka hakevat ABC:ltä turva- ja suojapaikkaa silloin, kun kotona on liian turvatonta. Yöaikaan tai jouluna ja muina juhlapyhinä turvaa hakevat lapset ja nuoret eivät olleet vieras näky aina auki olevissa ABCliikennemyymälöissä. ABC kohtaa nuoria -hankkeen synty ja toiminta on siis ollut luonnollinen, ellei väistämätön, jatkumo Nuorten Palvelu ry:n tekemälle etsivälle ja kartoittavalle työlle nuorten parissa. Nuorten Palvelu ry on toimintansa alusta alkaen mennyt sinne, missä nuoret jo valmiiksi ovat, mikä onkin ollut selkein peruste yhteistyölle ABC-ketjun kanssa. Yhtenäisenä ja laajana valtakunnallisena verkostona ABCliikennemyymälät ovat tarjonneet myös ainutlaatuisen kehittämisalustan uudenlaisten toimintamallien luomiseen. Kuvassa 1 (s. 7) on hahmoteltu Nuorten Palvelu ry:n toiminnan neljän vuosikymmenen aikana tapahtuneita muutoksia nuorten reviireillä. Vuonna 2009, juuri ennen ABC kohtaa nuoria -hankkeen toiminnan alkua, järjestö asetti pitkäjänteiseksi tavoitteekseen kehittää toimintaansa seuraavilla nuorten reviireillä: 1) perinteisillä kaduilla ja toreilla, 2) kaupallisissa kasvuympäristöissä, 3) internetissä ja 4) nuorten kämppiin suuntautuvassa työssä. Näillä reviireillä järjestön toiminnan tavoitteiksi asetettiin edesauttaa nuorten arkisen hyvinvoinnin ylläpysymistä, edistää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tavoittamista sekä auttaa ulkopuolisuudesta ja yksinäisyydestä kärsiviä nuoria heidän elämäntilanteissaan. 6
7 KUVA 1. Nuoruuden neljä vuosikymmentä. (Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry) Kuvaan 2 (ks. alla) on kuvattu niitä Nuorten Palvelu ry:n historiassa tapahtuneita toiminnan muutoksia, joiden kautta järjestö on pyrkinyt vastaamaan nuorten reviireillä tapahtuneisiin muutoksiin. Nuorten siirtyminen enenevissä määrin viettämään aikaansa kaupallisiin tiloihin, on haastanut perinteisiä kasvatusjärjestöjä etsimään kehittämisratkaisuja aiempaa tiiviimmässä yhteistyössä myös kaupallisten toimijoiden kanssa. Nuorten Palvelu ry on siirtynyt nuorten mukana tarkastelemaan nuoruutta tällä uudella reviirillä, mistä ensimmäisenä konkreettisimpana osoituksena ABC kohtaa nuoria -hanke käynnistyi Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana vuonna 2010. KUVA 2. Nuorten Palvelu ry:n toiminnan neljä vuosikymmentä. (Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry)
Järjestön kehittämistyö näissä nuorten kaupallisissa kasvuympäristöissä on jatkunut edelleen ABC kohtaa nuoria -hankkeen viitoittamalla tiellä Kauppakeskusten nuoret -hankkeessa vuodesta 2012 alkaen. Hankkeen ensimmäisen vaiheen muodosti mittava valtakunnallinen nuorisokartoitus peräti 16 eri kaupungin kauppakeskuksissa, joissa kokemuksia ja mielipiteitä päästiin kysymään lähes 800 nuorelta. Hankkeen jatkovaiheessa vuonna 2013 kehittämisyhteistyötä syvennettiin Citycon Oyj:n kanssa kehittäen yhtiön kauppakeskuksiin uusia toimintamalleja ja uutta osaamista nuorten kanssa toimimiseen hyödyntäen kartoitusvaiheessa nuorilta saatua tietoa. Vuonna 2013 käynnistettiin myös Tunturikeskukset lasten ja nuorten silmin -hanke, jossa kehittämistyötä tehdään Rukan ja Ylläksen hiihtokeskuksissa tarkastellen näitä suosittuja matkailukeskuksia nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta. Hankkeessa luodaan yhteisvastuullisia toimintamuotoja yrittäjien, julkisia palveluita tuottavien kuntapalveluiden, viranomaisten ja järjestöjen kesken. 2.2 Hankkeen toiminnan ja arvioinnin raamit Koska hankkeen toiminnan taustalla oli Nuorten Palvelu ry:ssä jo ennen hankkeen olemassaoloa tehty kartoitustyö, ei hankkeen alkuvaiheessa ollut enää tarvetta ilmiön luonteen laajamittaiseen kartoittamiseen. Samoihin aikoihin ilmestynyt nuorten ABC-hengailua kartoittanut Humanistisen ammattikorkeakoulun toteuttama tutkimus Nuorten ABC-hengailu ilmiöinä, tulkintoina ja toimenpiteinä (ks. Nikoskinen, 2010) vahvisti Nuorten Palvelu ry:n keräämää tietoa ja kokemuksia nuorten olemisen ja ajanvieton piirteistä ABC-liikennemyymälöissä. Hankkeen toiminta pystyttiin heti alkuvaiheessa keskittämään niihin seikkoihin, joiden jo tiedettiin tarvitsevan tukea ja kehittämistä. Hankkeen päätavoitteeksi muodostui parantaa ABC-henkilökunnan ja nuorten välistä vuorovaikutusta siten, että se olisi rakentavaa kummankin osapuolen kannalta. Pyrkimyksenä oli lähteä luomaan ja kehittämään ratkaisuja ja työmenetelmiä tilanteen parantamiseksi yhdessä hankkeeseen mukaan lähteneiden viidentoista pilottiliikennemyymälän kanssa niissä ilmenneiden erilaisten tarpeiden pohjalta. Voidaan siis sanoa, että vaikka kartoitustyö ennen hankkeen alkua olikin jo tehty, on tarvelähtöisyys silti luonnehtinut vahvasti hankkeen kehittämistyötä. Hankkeen alussa ei ollut olemassa valmiita työmalleja, joita olisi sellaisenaan viety kaikille paikkakunnille, vaan työskentelytavat ja menetelmät lähtivät muotoutumaan kunkin paikkakunnan tilanteeseen perustuen. 8
Raha-automaattiyhdistykselle toimitettuun rahoitushakemukseen linjattujen toimenpiteiden pohjalta hankkeen tavoitteet määriteltiin toiminnan alussa seuraavasti: ABC kohtaa nuoria -hankkeen päätavoitteena on:  lisätä osaamista kohdata nuoria ABC-liikennemyymälöissä  lisätä asiointiohjaustaitoja  lisätä ja tuottaa uusia toimintatapoja erilaisissa asiointitilanteissa nuorten kanssa mm. nuorten suuret ryhmät, nuorten myöhäinen asiointiajankohta ikään nähden, reagoiminen häiriökäyttäytymiseen, rahapelaaminen ja tähän liittyvä asiointiohjaus Osa- ja vaihetavoitteet ovat:  tuottaa toimipaikkakohtaisia käytäntöjä ja toimintamalleja  määritellä asiointiohjaamisen toimintatavat yhteistyössä mm. seuraavien tahojen kanssa: vapaaehtoiset nuoret aikuiset, nuorten kanssa työtä tekevät tahot, turvallisuudesta vastaavat osapuolet  lisätä asiointiturvallisuutta ajankohtina, jolloin nuoria asioi paljon liikennemyymälöissä  laatia liikepaikkakohtainen kirjallinen opas (toimintamanuaali) toimintatavoissa  osallistua nuorten virtuaaliyhteisöjen palveluohjaukseen (selvittää yhteisöjen merkitys) Hankkeen toiminnan aikana tavoitteita aika-ajoin tarkennettiin ja kohdennettiin uudelleen hankkeen ohjausryhmän ja Nuorten Palvelu ry:n hallituksen ohjauksella. Esimerkiksi syksyllä 2011 päätavoitteisiin lisättiin kohdat ”lisätä nuorten osallistamisen keinoja/muotoja nuorille tärkeän yhteisen tilan kehittämiseksi” ja ”kehittämistyön tuloksien levittämiseksi ja juurruttamiseksi tuottaa toimintamalleja sekä viestiä niistä laajamittaisesti”. Osa- ja vaihetavoitteita täydennettiin kohdalla ”tiivistää yhteistyötä nuorisotutkimuksen, Humanistisen ammattikorkeakoulun ja muiden nuorisoalan oppilaitosten sekä muiden hankkeiden kanssa”. Samaan aikaan tavoitteista rajattiin arpajaislain muutoksen seurauksena rahapelaamisen asiointiohjaukseen liittyvä kehittämistyö seurannan tasolle. Myös sosiaalisen median ja virtuaaliyhteisöjen hyödyntäminen palveluohjauksessa jätettiin pois tavoitteista seurannan tasolle. Muutoksia alkuperäisiin suunnitelmiin toi myös hankkeen herättämä ehkä yllättävänkin suuri yhteiskunnallinen kiinnostus, minkä vuoksi yhdeksi toimintaa keskeisesti luonnehtivaksi piirteeksi muodostui laajempi viestiminen hankkeen toiminnasta ja menetelmistä. Ulkopuolinen kiinnostus toi mukanaan lukuisia seminaariesiintymisiä ja koulutuskutsuja hyvinkin erilaisiin tilaisuuksiin sekä haastatteluja ja juttupyyntöjä median eri viestimiin. 9
Hankkeen kohderyhmiksi muodostuivat aika itsestään selvästi nuoret, liikennemyymälöiden työntekijät sekä pilottipaikkakuntien nuorisoalan yhteistyöverkostot. Kullekin kohderyhmälle muotoutui oma tavoitteenasettelunsa, mikä on havaittavissa Kuviosta 1 (s. 12), johon on koottu Suunta-taulukkoa (Tekry 2010; SOSTE 2013) apuna käyttäen hankkeen koko toiminta-ajan tavoitteet ja menetelmät siten, kuin ne toimintakauden lopussa näyttäytyvät suunnanmuutosten ja tarkennusten jälkeen yhteen koottuna. Kohderyhmien kautta hankkeen toiminta suuntautui kolmen näkökulman mukaan. Nuoriin liittyvän näkökulman kautta korostui nuorten osallisuuden lisääminen kiinnittäen huomiota siihen, kuinka nuoret pääsisivät vaikuttamaan ABC-liikennemyymälöiden kulttuuriin. Näkökulma huomioi myös nuorten ohjaamisen vastuullisuuteen kaikille yhteisen tilan käyttäjinä. Liikennemyymälän henkilöstön kanssa tehtävässä työssä keskiössä oli nuorten kohtaamiseen liittyvän tiedon ja osaamisen jalkauttaminen liikennemyymäläympäristöön. Näkökulmassa korostui paitsi työntekijöiden osaamisen lisääminen myös heidän työssä jaksamisensa edellytysten parantaminen kehittämällä uusia työkaluja työn arkeen ja kuormittaviksi koettuihin tilanteisiin. Toiminnan kolmas suunta kohdistui koko nuorisotyön kenttään ja nuorten kanssa työtään tekeviin toimijoihin. Tämän näkökulman mukaisesti hankkeessa kehitettiin paikallista verkostoyhteistyötä liikennemyymälöiden taustatueksi, tehtiin oppilaitosyhteistyötä ja pyrittiin vaikuttamaan laajemmin yhteiskunnassa muun muassa viestinnän keinoin tavoitteena lisätä tietoisuutta nuorten kaupallisista kasvuympäristöistä ja niihin liittyvistä mahdollisuuksista ja heikoista signaaleista. Hankkeessa on työskennellyt kaksi kokopäiväistä projektityöntekijää (projektipäällikkö ja -koordinaattori) ja hankkeen pilottikohteina olleet viisitoista liikennemyymälää ovat sijainneet ympäri Suomen. Tämä lähtökohta on asettanut raamin sille, että hankkeen työskentelyote on ollut enimmäkseen koordinoiva ja konsultoiva. Joissakin yksiköissä on testattu kaikkia hankkeen aikana kehitettyjä toimintamalleja, joissakin yhtä tai kahta, kun taas joissakin yksiköissä yhteistyö on koostunut hanketyöntekijöiden ja liikennemyymäläpäällikön säännöllisistä tapaamisista ja tiedon vaihdosta. ABC-liikennemyymälöiden työntekijöiden osaamista kohdata nuoria on pyritty lisäämään mm. henkilöstökoulutuksilla, joita on järjestetty kokeiluluontoisesti muutamissa yksiköissä yhtenä ratkaisuna tulehtuneeseen tilanteeseen sekä erityisesti uusien liikennemyymälöiden avauskoulutuksien yhteydessä. Koulutuksia nuorten kaupallisista kasvuympäristöistä on pidetty yhtälailla myös nuorisoalan toimijoille ja opiskelijoille, jotta tietoisuus uudenlaisen yhteistyön tarpeesta leviäisi mahdollisimman 10
laajasti. Liikennemyymälöiden tarpeita kuunnellen kirjoitettiin myös ABC ja nuoret -opas, joka tehtiin eräänlaiseksi toimintamanuaaliksi nuorten kanssa toimimiseen erilaisissa arjen tilanteissa kaupallisen ympäristön erityispiirteet huomioon ottaen. Oppaat on jaettu kaikille ABC-liikennemyymälöiden työntekijöille kaikkiin yli sataan ABC-liikennemyymälään ympäri Suomen. Nuorten osallisuutta ja vastuullisuutta julkisen tilan käyttäjinä on pyritty lisäämään mm. luomalla yksikkökohtaisia pelisääntöjä yhdessä nuorten kanssa. Pelisääntöjen tekemisestä on hankkeen aikana syntynyt toimintamalli, joka perustuu paikkakunnan nuorisotoimen, nuorten ja liikennemyymälän yhteistoimintaan. Pelisääntötyöskentelyssä on painotettu nuorten kuulemisen tärkeyttä tämän lisätessä huomattavasti nuorten sitoutumista sääntöjen noudattamiseen. Nuorille on liikennemyymälöissä järjestetty myös nuorisotapahtumia, joiden organisoiminen on koonnut yhteen laajasti paikkakuntien julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin toimijoita. Tapahtumat ovat usein koostuneet paitsi muutamista musiikkiesityksistä ja nuorille suunnatuista tarjouksista myös erilaisista kilpailuista ja toiminnoista, joiden kehittelyssä vain luovuus on ollut rajana – ovathan juurikin itse nuoret useilla paikkakunnilla päässet mukaan tapahtumien järjestämiseen. Yhdellä paikkakunnalla nuorten osallisuuden lisäämisen keinona päästiin kokeilemaan myös nuorten ottamista mukaan liikennemyymälän suunnitteluvaiheeseen. Sektorirajat ylittävää yhteistyötä on kehitetty paikkakuntakohtaisesti kokoamalla yhteen monialaisia yhteistyöverkostoja liikennemyymälöiden ympärille. Näissä yhteistyöverkostoissa ovat nuorten asioissa tietoaan ja osaamistaan päässeet vaihtamaan niin liikennemyymälöiden, nuorisotoimen, paikallisten yhdistysten ja järjestöjen, koulujen, seurakuntien, sosiaalitoimien kuin poliisinkin edustajat. Joillakin paikkakunnilla myös nuoret ovat säännöllisesti osallistuneet näihin verkostotapaamisiin. Hankkeen työskentelyn tavoitteena on ollut koota paikallisista toimijoista se arkinen ”hartiatyövoima”, jonka voimin jatkuvaluonteinen kenttätyö on mahdollistunut ja jäänyt pysyväksi toiminnaksi paikkakunnille. 11
KUVIO 1. ABC kohtaa nuoria -hankkeen tavoitteiden ja toimintatapojen Suunta-taulukko. TARVE PÄÄMÄÄRÄ TAVOITTEET Nuoret ovat siirtyneet hengailemaan kaduilta kaupallisiin tiloihin, mikä on luonut uuden haasteen paitsi kaupallisille toimijoille myös nuorisotyölle. Nuorten Palvelu ry kehittää ja tekee työtä nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi nuorten reviireillä kaupallisessa ympäristössä. Kaupallinen tila (ABC) nuorten hyvinvoinnin huomioijana Kartoitetaan nuorten hengailua kaupallisissa tiloissa ABC-liikennemyymäläympäristössä sekä parannetaan henkilökunnan ja nuorten välistä vuorovaikutusta. Selvitetään myös paikkakuntien verkostoyhteistyön tarpeita ja mahdollisuuksia. Tarpeiden pohjalta luodaan uusia toimintamalleja nuorten kanssa toimimiseen kaupallisessa ympäristössä. ALA- ABC ja kaupalliset toimijat TAVOITTEET Lisätään asiointiturvallisuutta ja ABC-henkilökunnan osaamista kohdata nuoria sekä tuotetaan uusia toimintatapoja erilaisiin asiointitilanteisiin nuorten kanssa. KEINOT – Tiedonvaihto ja tarpeiden kartoitus ABC-henkilökunnan ja ketjuohjauksen kanssa – Henkilöstökoulutus – Kirjallisen materiaalinen tuottaminen ABC-henkilökunnalle PROSESSIT Yhteistyöverkosto ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Lisätään tietoa nuorten hengailusta kaupallisissa tiloissa ja luodaan verkostoyhteistyön malleja, mistä viestitään laajamittaisesti. Nuorten osallisuuden lisääminen Lisätään nuorten osallisuutta kaupallisissa tiloissa ja ohjataan nuoria vastuullisuuteen yhteisen tilan käyttäjinä. – Yhteistyöverkostot ABC:n tueksi – Henkilökunnan ja nuorten tapaamiset – Yhteistyö nuorisotutkimuksen, nuorisoalan oppilaitosten sekä muiden hankkeiden kanssa – Nuoret mukaan toiminnan kehittämiseen ja suunnitteluun – Tiedotus ilmiöstä sekä hankkeen toiminnasta laajamittaisesti – Monialaisen verkostoyhteistyön rakentaminen ja koordinointi – Koulutusten pitäminen sekä koulutusyhteistyö S-ketjun kanssa TEHTÄVÄT – Liikennemyymäläkohtainen kartoitus ja konsultointi – Koulutus, tiedotus, konsultointi, viestintä ja seuranta – Säännölliset käynnit pilottipaikkakunnilla, työntekijöiden tapaamiset ja haastattelut – Alueellisten toimijoiden kontaktointi ja kokoaminen yhteen – Koulutusten järjestely, suunnittelu ja toteutus TUOTOKSET – ABC ja nuoret -opas – Koulutusten järjestely, suunnittelu ja toteutus – Henkilökunnan nuorisotietämys ja osaaminen kohdata nuoria on lisääntynyt, ja siten työn kuormittavuus on vähentynyt ONNISTUMISEN – Hankkeen tuotokset ovat juurKRITEERIT tuneet osaksi S-ryhmän omaa toimintaa – Hankkeen tuotoksia on voitu hyödyntää muissa kohteissa – Yhteisten tapaamisten koordinointi – Tapahtumien järjestäminen – Pelisääntötyöryhmien kokoaminen ja koordinointi – Nuorten kontaktointi – Nuorisotapahtumien valmistelut – Toiminnan esittely seminaareissa ja julkaisuissa – Pelisääntöäänestysten järjestäminen ja pelisääntöjen kokoaminen – Koulutus- ja viestintämateriaalit ei-kaupallisille toimijoille – Pelisääntömalli sekä pelisääntötyöskentelyn ohje – Nuorten kohtaamisen koulutusmoduuli ABC-henkilökunnalle – Yksityisen ja julkisen sektorin yhdistävän verkostoyhteistyön – Toimenpide- ja aineistopankki malli ABC-ketjun käyttöön TULOKSET – Nuoret ja henkilökunta pohtimaan yhdessä ABC:llä käyttäytymisen sääntöjä – Yksityisen ja julkisen sektorin välinen yhteistyö on lisääntynyt – Nuorisotapahtumat – Nuoret kokevat tulleensa paremmin huomioiduksi ABC-liikennemyymälöissä – Tietoisuus ilmiöstä on lisääntynyt ja se otetaan huomioon sekä – Nuoret ymmärtävät paremmin nuorisoalan että kaupallisen oman toimintansa vaikutukset kaupalliseen ympäristöön kentän toiminnassa laajemmin – Tuotetun tiedon leviäminen ja näkyvyys mediassa – Säännöllinen tiedonvaihto jatkuu ja/tai työryhmät ovat jatkaneet toimintaansa – Nuorten kanssa keskustellaan säännöllisesti – Ilkivalta on vähentynyt – Ilmapiiri liikennemyymälöissä on parantunut 12
3 PÄÄTTÖARVIOINNIN TOTEUTUS JA KEINOT – VAIKUTUKSIA ETSIMÄSSÄ 3.1 Päättöarvioinnin aineisto Päättöarviointia varten kerättiin erikseen laaja arviointiaineisto, johon arviointi tässä yhteydessä suurimmaksi osaksi perustuu. Lisäksi arvioinnissa on hyödynnetty hankkeen aikana syntynyttä muuta aineistoa kuten lukuisia muistioita tapaamisista eri tahojen kanssa, sähköpostiviestintää pilottikohteiden liikennemyymäläpäälliköiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa, koulutus- ja tapahtumapalautteita sekä hankkeessa vuosittain toteutettuja palautehaastatteluja. Päättöarvioinnin aineiston kerääminen aloitettiin keväällä 2013 jatkuen syksyyn saakka. Tietoa kerättiin pääasiassa haastattelun keinoin sekä yksilö- että ryhmähaastatteluissa. Haastatteluiden kautta saatua tietoa on täydennetty lomakekyselyiden avulla. Arvioinnin pääasiallisina kohderyhminä olivat nuoret, ABC-liikennemyymälöiden työntekijät sekä pilottipaikkakuntien yhteistyöverkostot. Lisäksi arviointitietoa kerättiin muutamilta hankkeessa mukana olleilta alueosuuskaupoilta ja hankkeen kehittämiskumppanilta ABC-ketjuohjaukselta sekä hankkeen ohjausryhmältä ja Nuorten Palvelu ry:n hallitukselta. Alla olevaan taulukkoon (ks. Taulukko 1) on koottu eri tiedonkeruumenetelmät lukumäärineen ja kohderyhmineen. TAULUKKO 1. Aineiston keruun ja haastattelujen muodot sekä menetelmät kohderyhmittäin. KOHDERYHMÄ Nuoret Ryhmähaastattelu Pop-up kyselyt ja videopalautteet ABC-ketju Ketjuohjauksen edustajat/haastattelu Osuuskauppojen edustajat/haastattelu Liikennemyymäläpäälliköt/haastattelu Palveluvastaavat/haastattelu Työntekijät/lomakekysely Yhteistyöverkosto Ryhmähaastattelu Yksilöhaastattelut Ohjausryhmä Sähköinen lomakekysely Nuorten Palvelu ry Hallitus/sähköinen lomakekysely Kaikki haastatellut/kyselyt MENETELMÄ Ryhmähaastattelujen lkm (+hlö) Yksilöhaastattelu (+nuoret) Sähköinen kyselylomake KPL YHTEENSÄ (hlö) n. 30 4 (osallistujia yht. n. 20) 10 37 2 3 4 3 3 toimintayksikköä /25 kpl 21 3 (osallistujia yht. 17) 4 5 5 4 4 97 YHTEENSÄ 7 (37) 16 (10) 34 13
Haastatteluin tietoa kerättiin riittävin otoksin ABC-liikennemyymäläpäälliköiltä ja palveluvastaavilta (ks. haastattelurunko Liitteessä 1), osuuskauppojen edustajilta (ks. Liite 2) sekä ABC-ketjuohjaukselta (ks. Liite 3). Nuorten ja paikkakuntien yhteistyöverkostojen haastattelut toteutettiin suurimmaksi osaksi ryhmähaastatteluin, poikkeuksena muutamien yhteistyötahojen yksilöhaastattelut. Näiden kohderyhmien haastattelut toteutettiin systematisoinnin menetelmää hyödyntäen (ks. Luku 3.2). Liikennemyymälöissä kohdatuilta nuorilta tietoa kerättiin myös ns. vapaamuotoisten videopalautteiden ja ”pop-up kyselyiden” muodossa. 14 Lomakekyselyin tietoa kerättiin otoksena kolmen ABC-liikennemyymälän työntekijöiltä (ks. kyselylomake Liitteessä 4), hankkeen ohjausryhmältä (ks. Liite 5) ja Nuorten palvelu ry:n hallitukselta (ks. Liite 6). ABC-työntekijöiden tuottamaa tietoa verrattiin johdon, liikennemyymäläpäälliköiden ja yhteistyöverkostojen kokemuksiin. Hankkeen ohjausryhmältä kerättiin tietoa hankkeen toiminnan ja prosessien onnistumisesta sekä Nuorten Palvelu ry:n hallitukselta lisäksi hankkeen toiminnan sopivuudesta järjestön kokonaistoimintaan nähden. 3.2 Vaikutusten hahmottamisen menetelmät Vaikutusten arvioinnissa on kyse erityisesti muutoksen ja siihen vaikuttavien tekijöiden hahmottamisesta. Keskeisimpiä arviointikysymyksiä tässä yhteydessä ovat siis mm. Saatiinko aikaan muutosta? Mikä sai aikaan muutoksen ja miten se tapahtui? Mikä mahdollisesti esti muutosta tapahtumasta? Oliko toimenpiteillä joitakin odottamattomia vaikutuksia (positiivisia/negatiivisia?) Ovatko muutokset olleet pysyviä? Vaikutuksia tarkastellaan yhtäältä koko hankkeen toiminnan ja tavoitteiden prosessien jatkumona ja toisaalta pureutuen tarkemmin tiettyihin arkipäivän vuorovaikutustilanteisiin. Arvioinnin keskiössä on myös hankkeessa kehitytettyjen toimintamallien ja tuotosten onnistumisen ja toimivuuden arviointi. Hankkeen prosesseja ja niiden onnistumisen arviointia varten oivan tarkastelukeinon tarjoaa vaikutusketjumalli. Vaikka Suunta-työkalun pohjalta luotu Kuvio 1 (s.12) ei ole syntynyt kronologisesti etenevässä järjestyksessä, edustaa se selkeästi vaikutusketjumallin mukaista ajattelua (ks. Kuvio 2, s. 15).
KUVIO 2. Vaikutusketjun kuvaus. (Mukaillen SOSTE 2013; Virtanen 2007, 87.) TARVE TAVOITE PANOS TOIMENPIDE TUOTOS TULOS VAIKUTUS 15 Vaikutusketjumallin avulla arvioidaan hankkeen toiminnan etenemistä sekä toimintatapojen valintaa ja onnistumista tavoitteisiin ja tarpeeseen nähden. Näin mallin kautta voidaan hahmottaa myös hankkeen hallinnoinnin ja resursoinnin onnistumista. Mallin avulla voidaan ammentaa tietoa hankkeen relevanssista, tehokkuudesta, vaikuttavuudesta sekä hankkeen hyödyllisyydestä ja pysyvyydestä. Relevanssissa on kyse tavoitteen kohdentumisesta tarpeeseen nähden, tehokkuudessa tuotosten suhteesta niihin kohdennettuihin panoksiin nähden sekä vaikuttavuudessa vaikutusten ja tulosten suhteesta panostettuihin resursseihin ja tavoitteeseen. Hankkeen hyödyllisyyden ja pysyvyyden arviointiin puolestaan päästään käsiksi tarkastelemalla vaikutuksia suhteessa tarpeeseen. (SOSTE 2013.) Vaikutusketjumallin avulla päästään arvioimaan hankkeen raameja sekä toiminnan oletuksia ja niiden loogisuutta. Malli ei kuitenkaan ota riittävän syvällisesti huomioon arjen vuorovaikutusympäristöjä ja siihen liittyviä jatkuvasti liikkeessä olevia prosesseja ja systeemejä, mitä varten tarvitaan täydentävää tarkastelukulmaa. Pilottiliikennemyymälät ja -paikkakunnat yhteistyöverkostoineen muodostavat kukin omanlaisensa systeemin, joiden kuvaamiseen tarvitaan vuorovaikutuksen ja ilmapiirin muutoksiin pureutuvaa mallia tai menetelmää. Systeemiajatteluun perustuva systematisoinnin menetelmä tarjoaa juuri tällaisen vaihtoehdon ja sen avulla päästiin kuvaamaan liikennemyymälöissä ja niiden ympäristöissä tapahtuneita muutoksia. Vaikutusketjumalli kuvaa hankkeen ja sen prosessien etenemistä kun taas systematisoinnin avulla saadaan tarkempaa tietoa muutoksen mekanismeista prosessien sisällä. Systeemiajattelun pohjalta kehitetty systematisoinnin menetelmä (systematization of experiences) on syntynyt 1970-luvun Latinalaisessa Amerikassa, josta sen käyttö on sittemmin levinnyt ympäri maailman ja yleistynyt viimeaikoina nopeasti. Menetelmän tarkoituksena on saada erilaisiin toimin-
toihin osallistuneita ihmisiä jäsentämään ja kommunikoimaan toiminnan kautta oppimistaan asioista. Systematisoinnin avulla pyritään kuvaamaan systeemin osasia, siihen sisältyviä vuorovaikutussuhteita ja systeemin muuttuvaisuutta sekä sitä millaisia seurauksia ja merkittävyyttä vuorovaikutussuhteilla on. Systeemeinä kuvataan erilaisia yhteiseen toimintaan perustuvia ryhmiä. Ne nähdään sisäisesti jatkuvassa liikkeessä olevina kokonaisuuksina, joissa jokainen sen osa ja siinä tapahtuvat muutokset vaikuttavat systeemiin kohdistuneisiin panoksiin ja tavoitteisiin sekä sen toiminnan kautta syntyviin tuloksiin. (ActionAid 2009.) 16 Systematisointi on osallistava systeemiajattelua edustava menetelmä. Se sopii oppimisen ja yhteisen päämäärän kirkastamiseen, toiminnan kehittämiseen sekä muutosteorian vahvistamiseen (tietoa, miten muutos tapahtuu ja mitkä asiat siihen vaikuttavat). Systematisoinnin keskiössä on pohtia ja jakaa yhdessä systeemin toiminnassa mukana olleiden kokemuksia siitä, mitä tapahtui ja miten sekä mitä voimme kokemuksista oppia. Systematisoinnin toteuttaminen koostuu pääpiirteittään neljästä vaiheesta: suunnittelusta, kokemusten uudelleenrakentamisesta, kokemusten analysoinnista ja tulkinnasta sekä tuloksista viestimisestä. (SOSTE 2013.) (Systematisoinnin eri vaiheiden yksityiskohtaisempi kuvaus on nähtävissä Liittessä 7). Tässä arvioinnissa systematisoinnin avulla on pureuduttu vuorovaikutukseen ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin ja sen syihin, mitä kautta hahmotellaan myös systeemissä osallisina olevien rooleja. Haastattelujen perusteella on nostettu esiin tapahtumia, jotka jollakin tavoin ovat vaikuttaneet liikennemyymälöiden vuorovaikutusilmapiiriin ja pyritty sitä kautta tekemään yleistyksiä muutoksen mahdollisista elementeistä.
4 TULOKSIA OSA I – VUOROVAIKUTUS MUUTOKSESSA 4.1 Ilmapiirin muutokset nuorten kokemana Nuorten kokemukset ovat hankkeen ABC-työntekijöihin liittyvän tavoitteen ”lisätä osaamista kohdata nuoria” onnistumisen ja vaikuttavuuden mittari. Kaikki tähän tavoitteeseen liittyneet toimet, keinot ja tuotokset ovat siis kohdistuneet samalla myös nuorten kohderyhmään. Tavoitteen taustalle on liittynyt oletus siitä, että nuorten osallisuus ja hyvinvointi lisääntyvät työntekijöiden osaamisen lisääntymisen yhtenä vaikutuksena. Nuorten rooli hankkeen kohderyhmänä on ollut jokseenkin erikoinen, sillä nuoret eivät välttämättä ole olleet tietoisia ABC kohtaa nuoria -hankkeen olemassaolosta edes silloin kun he ovat osallistuneet hankkeen toimintaan - eikä tämä ole hankkeessa tavoitteena ollutkaan. Nuoriin liittyvänä tavoitteena on ollut ”lisätä heidän osallisuutta ja ohjata heitä vastuullisuuteen yhteisen tilan käyttäjinä”. Vaikkakin osa hankkeessa mukana olleista nuorista on tavoitettu suoraan liikennemyymälöistä, ovat nämä kohtaamiset olleet satunnaisia eikä niiden tarkoituksena ole ollut koota säännöllisiä nuorten ryhmiä hankkeen toimintaan. Tällainen toimintatapa olisi suorastaan sotinut hankkeen ja Nuorten Palvelu ry:n toiminnan ideologiaa vastaan, kun pyrkimyksenä on ollut luoda positiivisempaa kuvaa nuorten hengailusta ja sen suuresta merkityksestä nuoruuden kasvuun. Tämän näkökulman mukaisesti on pyritty korostamaan osallisuuden arkisuutta ja painottamaan sitä, että nuorten osallisuuden lisääminen on mahdollista muutenkin kuin heitä aktivoimalla. Kaupallisissa kasvuympäristöissä nuorten osallisuus on juurikin hengailua eli kaveripiireihin liittymistä sekä päivittäisten arkisten hyvien asiakaskohtelukokemusten ja positiivisen huomioimisen kautta syntyvää hyväksyntää. Vuorovaikutuksen muutoksien todentaminen on pulmallista niiden vaikean mitattavuuden vuoksi. Nämä muutokset ovat arjen pieniä suuria tapahtumia, jotka vuorovaikutuksen osapuoltenkin taholta havaitaan usein vain pieneltä vaikuttavina nyansseina, jonkinlaisena eroavaisuutena aikaisempaan. Parhaimmin näitä kokemuksia päästiin tarkastelemaan kuuntelemalla nuorten kertomuksia arkisista tapahtumista. Erään ABC:llä paljon aikaansa viettäneen nuoren kertomus asiakaskohtelun muuttumisesta sen jälkeen, kun hän osallistui hankkeen kautta syntyneeseen yhteiseen toimintaan liikennemyymälän työntekijöiden kanssa, kuvaa yhtä tällaista arjen muutosta: ”Ennen niinku myyjät, tai siis ne ei niinku, että jos kysy jotakin, että missä on jotakin niin ei mitään puhunut. Mutta aina sitten kun mä olin äitin kanssa, niin joo totta kai tulee heti näyttelemään. Niin mä 17
mietin, että mikä helvetti tässäkin on niinku, niin sitten meidän äiti vaan sitä sano että aika ihme homma. Mutta kyllä ne nytten on mullekin tullu. Varmaan sillon näytti niin pelottavalta.” Tämä nuoren tarina kuvaa sitä, kuinka tullessaan henkilökohtaisesti tutuksi liikennemyymälän työntekijöiden kanssa, koki hän asiakaspalvelun hänen itsensä suhteen parantuneen samalle tasolle, kuin hänen äitinsä saama palvelu oli jo aikaisemmin ollut. Tutuksi tulemisen vaikutuksia omaan käyttäytymiseensä nuorten joukko kuvaili myös seuraavin sanoin: ”No onhan ne [myyjät] niinku mukavempia sillai --- No onhan se paljon mukavempaa, kun ei ihan niin helposti heitetä pihalle jos kaverit vähän rellestää --- No kyllähän se vaikutti [omaan käyttäytymiseen] --- Vähän rauhottu vähän enemmän silleen, että ei kehannu olla niin semmonen niin villillä päällä. Ennen sitä aatteli vaan, että ne [myyjät] on semmosia kärttysiä, ja semmosia --- mutta ne on ihan mukavia.” Näiden ja monien muiden tarinoiden kautta voidaan todeta, että nuorten asiakaskohtelukokemus paranee, kun työntekijöiden kanssa tullaan tutuksi. Nuorten oman kertomansa mukaan he myös käyttäytyvät paremmin, silloin kun ovat muodostaneet työntekijöihin henkilökohtaisemman suhteen. Tätä vahvistavat myös monien työntekijöiden havaitsemat muutokset nuorten käyttäytymisestä ja näin ollen tutuksi tulemisella on merkitystä myös työntekijöiden työssä viihtymisen kannalta. Näyttäisi siis siltä, että molemmat edellä mainituista tavoitteista toteutuivat tutuksi tulemisen kautta. Nuorten kertomana aika, jolloin liikennemyymälässä oli enemmän nuoriin kohdistuvia tiukkoja rajoituksia, näyttäytyi tämän kuvauksen kaltaisina arkisina tilanteina (otteita useamman nuoren samanaikaisesta kertomasta): ”Sillon [kun tietty vartija oli vuorossa] ei kukaan ollut täällä apsilla.” --- ”Paitsi ne joilla oli rahaa ostaa kahvia.” --- ”No siis nehän tuli heti käännyttämään, että---” ”Niin se oli tyyliin niinku ovelta suoraan, se ykskin vartija oli semmonen, että se suunnilleen päivysteli nuilla ovilla ja kun otti kahvasta kiinni, niin saman tien karjas jo että ulos.--- Ja sit kun mäkin pari kertaa vähän kapinoin niitä vastaan, kun se heitti meidät varmaan sen yhden päivän aikana kolme kertaa pihalle ja mä kävin aina kysymässä liikennemyymäläpäälliköltä [kutsuu nimeltä], että mikä on, että onko säännöt muuttunut, että eikö me saada enää olla täällä ja [liikennemyymäläpäällikkö] sano että joo joo saatte kunhan että roskaa ja ootte asiallisesti --- Me oltiin oltu koko ajan asiallisesti eikä me oltu roskattu, ja se vartija kävi heittämässä meidät kolme kertaa pihalle, niin sitten mulla kilahti ja mä huusin sille [vartijalle] vähän aikaa päin naamaa ja se meni ihan hiljaseks, heitti säkin huuleen ja lähti kävelemään” Kertomuksen tilanne ei anna nuorille kovin johdonmukaista kuvaa heidän käyttäytymisensä ohjaamisesta. Tilanne on malliesimerkki siitä, kuinka aikuisten ristiriitaiset toimintamallit ajavat tilanteen nuoren ylilyöntiin, joka puolestaan yleensä vahvistaa negatiivista kuvaa ja suhtautumista nuoriin. 18
Tämän vuoksi henkilökunnan koulutuksissa on luotu yksiköihin myös henkilökunnan yhtenäisiä toimintamalleja ja yhtenäiseen toimintakulttuuriin on pyritty myös ABC ja nuoret -oppaan ja eJollaksen ”ABC kohtaa nuoret” -verkkokoulutuksen keinoin. Siinä missä nuoret ovat kokeneet pelisäännöt selkeiksi ohjeistuksiksi, samoin myös työntekijät ovat kokeneet yhtenäiset toimintamallit varmuutta ja koko työyhteisön tukea haasteellisiin tilanteisiin puuttumisessa. ”Alussa ei saanut viedä tilaa, hengailu ei ollut niin sallittua. Nyt ystävällisempää, hyvä palvelu. Myyjät puuttuvat samalla lailla.” 19 4.2 Arjen muutokset työntekijöiden silmin Liikennemyymälöiden muuttunutta ilmapiiriä kuvaa hyvin erään osuuskaupan ABC-ryhmäpäällikön pohdinta siitä, että tavallaan liikennemyymälöissä ei päälisin puolin ole muuttunut mikään, nuoret käyvät edelleen yhtä paljon ja haastavampiakin tilanteita tulee vastaan, mutta nuoria ei siitä huolimatta koeta enää haasteeksi. Hän kertoi, että liikennemyymäläpäälliköiden palavereissa nuoret eivät enää nouse keskusteluun, toisin kuin aiemmin nuorten synnyttämät haasteet olivat palavereiden vakioaiheita. Mitään yksittäistä syytä tai seikkaa tilanteen muuttumiseen hän ei pystynyt nimeämään, vaan arveli, että pelkästään nuorisoaiheen nostaminen esille ja se, että asia on ollut puheissa, on jo itsessään auttanut. Työntekijät ovat tulleet tutummaksi nuoriin liittyvien asioiden suhteen ja saanet valmiuksia toimia tilanteissa siten, ettei niitä ole enää koettu niin kuormittavina. Liikennemyymäläpäälliköiden puheessa nuoret nähtiin erottamattomana osana ABC:n arkea ja kuvasivat nuoria usein samoin sanoin ABC:n arjen ”ydinalueena”. Nuorten tulo ABC:n arkea keskeisesti määrittäväksi piirteeksi, on saanut työntekijöissä aikaan myös heidän rooliinsa liittyviä ristiriitoja sekä tuonut ABC:lle uudenlaisia ilmiöitä – samanlaisia jotka ovat olleet tuttuja esimerkiksi kouluissa, nuorisotaloilla tai muissa ammattikasvattajien työn areenoilla. Näitä ABC:llekin rantautuneita nuoruuden ilmiöitä ovat muun muassa jatkuva rajojen ja auktoriteettien testaaminen sekä toisaalta turvan hakeminen kodin ulkopuolisista aikuisista. ABC:n työntekijät näkevät jopa ammattikasvattajiakin enemmän sellaisia nuoruuden ilmiöitä, jotka liittyvät erilaisiin kokeiluihin ja rajojen testaamiseen esimerkiksi päihteiden suhteen. Nuoruuden ilmiöiden tuleminen osaksi oman työn arkipäivää jokseenkin yllättäen, saa ymmärrettävästi aikaan voimakkaitakin vastustusreaktioita. Varsinkin hankkeen alkuaikaan olivat ”Meidänkö näitä kuuluu kasvattaa?” -tyyliset kommentit ja ihmettelyt hyvin yleisiä. Kasvattaminen -sana vai-
kuttaisi saaneen melko negatiivisen vivahteen työntekijöiden puheessa. Toisaalta tuodaan selkeästi esille, että kasvattaminen ei missään nimessä pitäisi kuulua liikennemyymälätyöntekijän työhön, mutta toisaalta heti seuraavassa lauseessa saatetaan todeta, että ”kyllähän me ollaan kasvatettu jo kaksi sukupolvea nuoria.” Kasvattamisen kuvattiin olevan ”sellaista tapakasvatusta, käytöstapojen opettamista ja jatkuvaa kissa-hiiri-leikkiä esimerkiksi pelikoneiden kanssa.” Tämän kaltaiset kuvaukset luovat vaikutelman olosuhteiden pakosta ja jokseenkin alistuen hyväksytystä tapakasvattajan roolista omaan työhön. Tällainen rooliristiriita on omiaan synnyttämään uupumisen ja kuormittavuuden kokemuksia. Toisaalta monien arjen ristiriitojen havaittiin hankkeen aikana olevan yllättävänkin helppoja ratkaista. Keskusteluyhteyden löydyttyä nuoriin, huomattiin nuorten kanssa olevan tarve käydä läpi aikuisille hyvin itsestään selviäkin asioita, kuten rahapelaamisen K18-ikärajaa, mikä koettiin työntekijöiden taholta usein yllättäväksi asiaksi. Keskusteleminen nuorten kanssa siitä, etteivät työntekijät heitä tahallaan hätistele tai rajoita mielivaltaisesti, on saanut aikaan vähemmän jännittyneen kanssakäymisen nuorten kanssa ja luonut molemminpuolista ymmärrystä. Monia vastaavia tilanteita päästiin käymään lävitse muun muassa pelisääntötyöskentelyn avulla, mikä koettiinkin työntekijöiden mielestä yhdeksi toimivimmista hankkeen toimintamalleista. Samoin myös liikennemyymälän ympärille muodostetut monialaiset yhteistyöverkostot koettiin merkittäväksi avuksi ja loivat tunnetta siitä, etteivät liikennemyymälän työntekijät ole yksin nuorisoasian kanssa. Erityisen merkittäväksi yhteistyöverkostojen apu koettiin liikennemyymäläpäälliköiden taholta. Työntekijöiden ja erityisesti liikennemyymäläpäälliköiden puheessa tuotiin vahvasti esille sitä, että nuorten kanssa toimiminen vaati asiakas-palvelutaitojen lisäksi myös ”jotain muuta” osaamista, mitä ei osattu kuitenkaan tarkemmin määritellä. Kaikkein osuvimmin sitä kutsuttiin usein ”pelisilmäksi”, jonka koettiin olevan kuitenkin jotain muuta, kuin kasvattamistakaan. Tämän pelisilmän koettiin syntyvän osittain kokemuksen kautta, mutta sitä varten koettiin tarvittavan myös koulutusta ja osaamisen kehittämistä. Arvioinnin ja koko hankkeen aikana tuli voimakkaasti esille myös työntekijöiden tarve purkaa ja keskustella nuorten kautta työn arkeen syntyvistä haasteista. Tämä tuli esille henkilöstökoulutuksissa syntyneiden keskusteluiden yhteydessä, minkä lisäksi monet kertoivat purkavan tilanteita säännöllisesti työkavereiden kesken. Tämä vaikutti olevan merkittävää työssä jaksamisen kannalta antaen voimia kohdata taas uusia haastavia tilanteita. Mahdollisuus ”tuulettamiseen” ja tilanteiden pur- 20
kuun lisää näin myös nuorten hyvinvointia ja parantaa asiakaskohtelukokemusta, kun työntekijöillä on enemmän voimavaroja kohtaamistilanteisiin nuorten kanssa. 4.3 Yhteistyöverkoston muutoksen roolit Liikennemyymälöiden ympärille koottujen monialaisten yhteistyöverkostojen kokoonpanot vaihtelivat niin paljon, kuin hankkeessa oli mukana paikkakuntia. Roolien muodostuminen verkostoissa perustui joskus joidenkin toimijoiden paikkakunnalla muodostuneeseen rooliin, joskus oman kiinnostuksen tai joskus selkeämmin omaan työnkuvaan kuuluvaan vastuuseen. Joitakin yleisiä rooleja verkostojen toiminnasta voidaan kuitenkin hahmotella yhteistyöverkostojen vertailussa. Liikennemyymäläpäällikön rooli korostui verkostojen luomisen ja toiminnan alkamisen vaiheessa. Liikennemyymäläpäällikkö on ensi sijassa se hahmo, joka luo mahdollisuuden verkostoyhteistyön syntymiselle ABC:n ympärille. Verkoston toimiessa liikennemyymäläpäällikön rooli kuitenkin jäi hiljalleen taka-alalle, sen säilyessä kuitenkin edelleen keskeisenä. Roolin keskeisyys verkostojen toiminnassa tuli hyvin selvästi esille henkilöstövaihdosten yhteydessä. Liikennemyymäläpäällikön vaihtuminen näyttäytyi verkostojen työskentelyn suurimmaksi riskiksi, milloin yhteistyö saattoi hiipua ja jolloin myös nuorisotilanne liikennemyymälässä usein kärjistyi. Yhteistyöverkostojen puheessa korostui liikennemyymäläpäällikköäkin enemmän nuorisotyöntekijän roolin merkitys verkoston toimintaa ylläpitävänä voimana. Julkisen sektorin työkuvien näkökulmasta tämä on järkeenkäypää nuorten vapaa-ajan toiminnan koordinoinnin kuuluessa nuorisotoimen tehtäviin. Myös nuoret tuntuivat hyväksyvän parhaiten nuorisotyöntekijät välittäjiksi heidän ja ABC-työntekijöiden välille. Nuorisotyöntekijöille muodostui usein paitsi nuoria mutta myös koko verkostoa koordinoiva rooli. Tämä koordinoiva rooli näkyi tiedon välittämisenä verkoston jäsenten välillä sekä uusien jäsenien tuomisessa mukaan verkostoon. Usein liikennemyymäläpäälliköltä tullut yhteydenotto julkisen sektorin toimijoihin oli saattanut herättää kummastusta tai suorastaan närkästystä, minkä vuoksi jonkinlaisen ”välittäjän” rooli liikennemyymälän ja julkisen sektorin toimijan välillä koettiin välttämättömäksi. Usein tämä välittäjä löytyi nuorisotoimen puolelta, mutta yhtä hyvin se saattoi olla vaikkapa koulutoimen edustaja. Yhteydenotoista ja vastuunjaoista sovittiin yleensä yhteistyöverkostojen tapaamisissa kuhunkin tilanteeseen parhaaksi katsotulla tavalla. Nuorisotyöntekijän roolin tärkeydestä kertoo myös se, että niillä paikkakunnilla, joissa nuorisotoimi ei lähtenyt mukaan yhteistyöhön, jäivät koko yhteistyöverkostot muodostumatta, vaikka liikenne- 21
myymäläpäällikkökin olisi sen mahdollistanut. Nuorisotoimen saaminen mukaan yhteistyöhön vaikutti siis olevan edellytys myös muiden julkisen sektorin toimijoiden osallistumiselle. Verkostojen toiminta perustui käytännössä kunkin jäsenen oman työn tehostamiseen, jolloin verkostotyöskentely ei varsinaisesti näkynyt oman työn lisääntymisenä – monesti jopa päinvastoin. Liikennemyymälän nuorisotilanteeseen paneutumisen koko yhteistyöverkoston voimin huomattiin vaikuttavan erityisesti pienemmillä paikkakunnilla koko kylän tilanteen rauhoittumiseen. Tätä kuvaa hyvin erään yhteistyöverkoston jäsenenä toimineen poliisin kommentti nuorten ja ABC:n työntekijöiden välisen vuorovaikutuksen paranemisen vaikutuksesta hänen omaan työhönsä: ”Ei tule vahingontekoilmoituksia, kun tulevat juttuun.” Verkostoissa vaihtuneen tiedon ansiosta kokivat sen jäsenet yhteistyön tuoneen varmuutta omaan työhön, kun tietää paremmin, mitä nuoret puuhaavat niilläkin reviireillä, joista ei muutoin olisi saanut tietoa. Koko paikkakunnan tilanteen rauhoittumiseen arveltiin vaikuttavan sen, että rajat ylittävä yhteistyö on antanut myös nuorille kuvan siitä, että tieto aikuisten välillä kulkee myös heidän vapaa-ajan tekemisiinsä liittyen. Verkostojen toimintaan osallistuneet kuvailivat oman kynnyksensä ottaa yhteyttä uudenlaisiin ja yleisesti katsoen epätyypillisempiin yhteistyökumppaneihin alentuneen ABC-yhteistyön kokemuksen kautta. Joissakin yhteistyöverkostoissa olivat mukana myös nuoret itse ja joissakin nuorten vanhemmat. Kaiken kaikkeaan näiden ryhmien osallistumista yhteistyöhön toivottiin enemmän. Vapaaehtoisten, työnsä ulkopuolella verkostoon osallistuvien, jäsenten innostaminen mukaan koettiin joiltakin osin vaikeaksi ja onnistuessaan se perustui usein paikkakunnalla jo pidempään eläneeseen vapaaehtoistyön perinteeseen. Verkostoyhteistyö kaupallisen toimijan kanssa tuo kuitenkin aivan uudella tavalla myös vanhemmille mahdollisuuden lähteä vaikuttamaan omien ja paikkakuntansa nuorten puolesta. Kuten eräs vanhempi kuvasi omaa motivaatiotaan yhteistyöhön osallistumiseen: ”Se vaikuttaa koko paikkakunnan nuorisoon, että miten ABC:llä kohdellaan nuoria.” 22
5 TULOKSIA OSA II – TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS JA VAKUUTTAVUUS 5.1 Hankkeen tuotokset vaikutusten katalysaattorina Hankkeen tuotosten joukkoon kuuluu sekä toimintamalleja ja konsepteja että joitakin käsinkosketeltavia aikaansaannoksia, kuten ABC ja nuoret -opas. Opas nähtiinkin hankkeen onnistuneimpana tuotoksena ohjausryhmän, ketjuohjauksen ja osuuskauppojen mielipiteissä ja sitä kautta saatu mediahuomio asian esille tuomisen kannalta nähtiin tärkeänä myös muiden arvioinnin kohderyhmien näkemyksissä. Oppaan kautta nuorisoasian nähtiin pysyvän pinnalla ja puheissa ABC-liikennemyymälöissä sekä siinä nähtiin kiteytyvän hankkeessa tuotettu tieto konkreettiseen muotoon liikennemyymälöiden hyödynnettäväksi. Toisaalta työntekijöiden kokemukset oppaan hyödyllisyydestä olivat paikoitellen hyvinkin vastakkaiset, kun taas liikennemyymäläpäälliköiden näkemykset kulkivat jossain johdon ja työntekijöiden kokemusten välillä. Ajatus oppaan taustalla nähtiin sinänsä tarpeellisena ja se nähtiin oivallisena materiaalina esimerkiksi uuden työntekijän perehdytyksessä. Eräs liikennemyymäläpäällikkö kommentoi tätä seikkaa muun muassa sanoin: ” Siitä ainakin näkee heti, että täällä ollaan tekemisissä nuorten kanssa”. Toisaalta työntekijät ja liikennemyymäläpäälliköt kokivat oppaiden jäävän helposti kirjahyllyille tai kahvipöytiin lojumaan. He toivat esille eräänlaista informaatioähkyä manuaalien paljouden keskellä. Liikennemyymäläpäälliköt eivät myöskään kokeneet opasta avuksi henkilöstönsä motivoimisessa ja innostamisessa nuorten kohtaamiseen, vaan siihen toivottiin avuksi vuorovaikutteisempia keinoja, kuten henkilöstökoulutusta. Henkilöstökoulutukset kuvattiinkin toivotuimpana toimenpiteenä sekä liikennemyymäläpäälliköiden että työntekijöiden mielipiteissä. Liikennemyymäläpäälliköt kokivat tarvitsevansa työntekijöiden innostamiseen avuksi liikennemyymälän ulkopuolisia tahoja. He kokivat, että heidän itsensä välittämänä viestiä nuorten huomioimisesta ja ajoittain negatiiviseksi muuttuneiden asenteiden muuttamisesta ei oteta yhtä hyvin ja ajatuksia herättelevänä vastaan. Pelkkä liikennemyymäläpäälliköiden konsultointi nuorisoaiheesta koettiin näin ollen riittämättömäksi, jos kyseessä oli tulehtuneen tilanteen muuttaminen. Kokemukset uusien liikennemyymälöiden avausvalmennuksien yhteydessä järjestetyitä nuorten kohtaamisen koulutuksista ovat olleet positiivisia niin työntekijöiden, liikennemyymäläpäälliköiden kuin osuuskauppojen edustajien kertomuksissa. Avauskoulutuksilla on koettu olevan selkeä ennaltaehkäisevä vaikutus ja samanlaisten tilanteiden ei ole koettu muodostuvan haasteeksi, kuin monissa muissa liikennemyymälöissä. 23
Koulutuksia järjestettiin myös nuorisoalan opiskelijoille sekä jo ammatissa toimiville nuorisotyöntekijöille hankkeen toiminnan aikana esille nousseen nuorisotoimen ja nuorisotyöntekijöiden merkittävän roolin vuoksi. Koulutukset otettiin hyvin vastaan ja niistä koettiin saadun uutta tietoa, mutta toisaalta ne herättivät ajoittain jopa voimakastakin vastustusta. Koulutuksiin toivottiin lisää kaupallisuuden kritiikkiä ja jollakin tasolla kyseenalaistettiin nuorten osallisuutta lisäävä työ ympäristössä, joka ”altistaa nuoria kaupalliseen kulttuuriin ja konsumerismiin”. Joissakin ABC-henkilökunnan koulutuksissa olivat mukana myös alueen nuorisotyöntekijät, mikä koettiin toimivaksi järjestelyksi sekä ABC:n työntekijöiden että nuorisotyöntekijöiden taholta. Yksittäisistä toimintamalleista eniten positiivista palautetta kaikkien kohderyhmien ja haastateltujen puheissa sai pelisääntötyöskentelyn malli. Nuoret ovat pääsääntöisesti ottaneet pelisäännöt hyvin vastaan, ja heidän kokemuksensa oli sitä positiivisempi, mitä enemmän he olivat päässeet osaksi pelisääntöjen tekemisen prosessia. Kuten eräs nuori kommentoi oman liikennemyymälänsä sääntöjä: ”Pelisäännöt on sopivan rennot, ihan normaalia ohjeistusta nuorille.” Liikennemyymälöiden työntekijät ovat kokeneet pelisäännöt eniten omaa arkeaan avittavaksi tuotokseksi. Nuorten aiheuttamien haasteellisten tilanteiden ratkaisussa työntekijät nimesivät hyödyllisimmäksi keinoksi pelisääntöihin vetoamisen lisäksi työkaverin tai esimiehen pyytämisen avuksi sekä tilanteista keskustelemisen työkavereiden kanssa. Pelisääntötyöskentelyn malli on ollut helposti monistettavissa ja siksi kynnys sen leviämiselle ABC-liikennemyymälästä toiseen tai koko ketjun ulkopuolelle on hyvin matala. Se luo kaupalliselle toimijalle hyvän keinon lähteä yhteistyöhän nuorisotoimen kanssa. Pelisääntötyöskentely onkin hankkeen aikaisista työskentelymalleista lisännyt eniten yhteistyötä liikennemyymälöiden ja nuorisotoimien työntekijöiden välillä. Pelisääntötyöskentelyn heikkoutena on niiden ”kasvaminen yhdessä” kunkin sukupolven nuorten kanssa, minkä vuoksi säännöt väistämättä vanhentuvat aika ajoin. Pelisääntöjen luoman hyvän ilmapiirin säilyminen edellyttää niiden päivittämistä aina uuden hengailuikään tulevan nuorisoikäpolven kanssa. Nuorisotapahtumien kohtaama yleisökato oli monille hankkeen toimintaan osallistuneille yllätys. Nuoret tosin olivat heidän erityisestä huomioimisestaan mielissään ja nimesivät liikennemyymälöihin tulleet nuorisotapahtumat yhdeksi positiivisimmaksi muutokseksi ABC:llä. Toisaalta he toivat paikoitellen esille myös sitä, etteivät he koe tarvitsevansa erityistä ohjelmaa vaan luvan ja mahdollisuuden viettää aikaa yhdessä muiden nuorten joukossa. Voidaan ehkä karkeasti ottaen todeta, että nuorisotapahtumat eivät aikuisten mielestä onnistuneet niin kuin oletettiin, samoin kuin ei nuorten lopulliset kokemuksetkaan tapahtumien onnistumisesta olleet aikuisten kokemusten kanssa yh- 24
teneväisiä. Ehkäpä nuorisotapahtumat olivatkin nuorten mielestä positiivinen kokemus sen vuoksi, että aikuiset kiinnittivät heihin normaalia enemmän huomioita, vieläpä positiivista sellaista. Nuorisotapahtumilla tavoiteltiin nuorten kehittämis- ja osallistumismahdollisuuksien lisääntymistä, mutta positiivinen vaikutus nuorten kannalta tulikin siis ehkä työntekijöiden osoittaman huomion kautta. Nuorisotapahtumilla saattoi olla positiivisia vaikutuksia ennemminkin työntekijöiden ja nuorten kohtaamisen paranemisen kannalta kuin suoranaisesti nuorten osallisuuden lisäämisen kannalta. Eräs liikennemyymäläpäällikkö kuvaili tunnelmiaan nuorisotapahtuman jälkeen seuraavin sanoin: ”Meillä tuntuma tapahtuman jälkeen on se, että nuoret lähestyvät meitä nyt helpommin ja juttelevat enemmän. Lisäksi ravintolamme on pysynyt todella siistinä perjantain jälkeen nuorten osalta. Kiitos siitä.” Vaikka nuorisotapahtumat eivät vaikuttaneet sillä oletetulla tavalla, kuin niitä toteuttaessa odotettiin, ovat sitä kautta syntyneet vaikutukset vastanneet kuitenkin hankkeen tavoitteisiin. Tapahtumien kautta nuoret ja työntekijät tulivat paremmin tutuiksi keskenään, nuorten asiakaskohtelukokemus parani ja liikennemyymälöiden vuorovaikutusilmapiiri muuttui paikoitellen vähemmän jännittyneeksi. Nuorisotapahtumat kokosivat yhteiseen toimintaan myös ison joukon yhteistyökumppaneita, minkä vaikutuksena moni sitä kautta alkanut yhteistyö on saanut jatkoa tapahtumien jälkeenkin. Uudenlaisen yhteistyön luominen liikennemyymälän ympärillä olevista tahoista sai myös hyvän vastaanoton. Niillä paikkakunnilla, joissa monialaisia yhteistyöverkostoja koottiin, kuvattiin ne toimiviksi verkostojen toimintaan osallistuneiden mielipiteissä. Kaikki säännöllisesti toimineet yhteistyöverkostot halusivat jatkaa toimintaansa myös hankkeen jälkeen, vaikkakin ehkä harvemmalla kokoontumistiheydellä. Verkostojen kokoontumisten seurauksena kunkin toimijan oma toiminta tehostui ja tiedon vaihdon kautta saatiin erilaista varmuutta oman työn tekemiseen. Tämä olikin yksi motivaatio omaan osallistumiseen verkoston toimintaan nuorten hyvinvoinnin lisäämisen ohella. Joillakin paikkakunnilla oli huomattu, että yhteistyöllä ABC-liikennemyymälän kanssa oli positiivisia hyötyjä myös paikkakunnan muiden toimijoiden kannalta. ”Kun nuoret saadaan käyttäytymään paremmin yhdessä paikassa, käyttäytyvät he paremmin muissakin paikoissa” totesivat erään yhteistyöverkoston jäsenet ryhmähaastattelun päätteeksi. 25
5.2 Hankkeen toiminta ja mitä siitä jää jäljelle Hankkeen toiminnasta ja tekemisen kohdistumisesta olennaisimpiin seikkoihin kysyttiin tarkemmin hankkeen ohjausryhmältä, ABC-ketjuohjauksen edustajilta sekä Nuorten Palvelu ry:n hallitukselta. Kaiken kaikkiaan hankkeen toimintaan on oltu tyytyväisiä ja tavoitteet nähtiin riittävässä määrin saavutetuiksi. Kyselyissä eniten kritiikkiä sai resursointi ja viestintä. Talouden puitteiden ei kuitenkaan nähty vaikuttaneen hankkeen konkreettisiin tuotoksiin ja niiden aikaansaamiseen. Sen sijaan hankkeen toimintaan olisi toivottu enemmän jalkautumista kentälle. Kokonaisuudessaan olemassa olevia resursseja nähtiin kuitenkin käytetyn tavoitteiden saavuttamisen kannalta oleellisiin asioihin. Viestintään ja tiedottamiseen toivottiin lisää suunnitelmallisuutta ja systemaattisuutta sattumanvaraisen lehtikirjoittelun varaan tukeutumisen sijasta. Toisaalta hankkeen saamasta laajasta mediahuomiosta ja erityisesti sen positiivisesta sävystä yllätyttiin. Tätä kautta myös Nuorten Palvelu ry:n koettiin saaneen enemmän valtakunnallista julkisuutta myös alueilla ja paikkakunnilla, joissa järjestön työ on aikaisemmin ollut tuntemattomampaa. Hankkeessa syntyneen tiedon ja toimintamallien juurtuminen ABC-liikennemyymälöiden arkeen ja niiden leviäminen pilottikohteista muihin yksiköihin ja osuuskauppoihin, on hankkeen onnistumisen ja hyödyllisyyden kannalta olennaisimpia seikkoja. Tähän nähtiin vaikuttavan kunkin osuuskaupan toimialan kiinnostus aiheeseen ja jälkeenpäin arvioituna pysyvyyden varmistamiseksi olisi ollut hyödyllistä päästä säännöllisempään vuoropuheluun myös osuuskauppojen ABC-toimialan edustajien kanssa. Näin nuorisoasian arvioitiin tulevan huomioiduksi myös toimintasuunnitelmien tasolla. Osuuskauppa EePee on hyvä esimerkki hankkeessa kehitettyjen toimintamallien ottamisesta aktiiviseen hyötykäyttöön. Osuuskaupan kymmenestä ABC-liikennemyymälästä pelisäännöt on tehty jo kuudessa yksikössä hyödyntäen pelisääntötyöskentelyn mallia, jota käytettiin yhdessä hankkeen pilottikohteena olleessa osuuskaupan liikennemyymälässä. Osuuskauppa toteutti ilman hankkeen mukana oloa pelisäännöt muissa yksiköissä tehden yhteistyötä paikkakuntien nuorisotoimien kanssa. Osuuskaupan kokemus yhteistyöstä nuorisotyöntekijöiden kanssa oli erittäin positiivinen ja jokseenkin yllättynyt nuorisotoimien suuresta kiinnostuksesta lähteä avuksi pelisääntötyöskentelyyn. Osuuskaupan saaman kokemuksen mukaan hyviä tuloksia on saatu aikaan aina silloin, kun nuorisotoimi on lähtenyt mukaan. He kokivat nuorten vanhempienkin lähtevän luontevammin mukaan yhteistyöhön silloin, kun kuntapuolen toimijat ovat tekemisissä mukana. 26
Juurtumisen ja pysyvyyden kannalta olennaisimmaksi tekijäksi nähtiin ABC-liikennemyymälöiden koulutustarjonnan kehittäminen. Sekä ketjuohjauksen että osuuskauppojen edustajien näkemysten mukaan koulutusta nuorisoteemasta tulisi olla tarjolla useammassa eri muodossa. Erityisen tärkeäksi nähtiin nuorisoteeman käsitteleminen uusien liikennemyymälöiden avausvalmennuksissa sekä kehittää helposti saatavilla olevaa tietoa ja koulutusta ABC-liikennemyymälöiden arkeen. ABC ja nuoret -oppaan nähtiin vastanneen osittain tähän tarpeeseen, minkä lisäksi erääksi tavoitteeksi hankkeen aikana syntyi yhteistyön luominen S-ryhmän sisäisen kouluttajan Jollas Instituutin kanssa. Nuorisoteemasta kaikkein eniten toivottiin verkkokoulutusta, joka olisi kaikkien ABC-liikennemyymälöiden työntekijöiden saatavilla. Yhteistyö Jollas Instituutin kanssa konkretisoitui hankkeen loppupuolella, joten tietoa sen vaikutuksista juurtumisen, leviämisen ja pysyvyyden osalta ei tätä arviointia varten ole ollut mahdollista kerätä. Jollas Instituutin eJollas-tiimin kanssa tuotettu ABC kohtaa nuoret -verkkokoulutus valmistui keväällä 2013. Verkkokoulutuksessa työntekijä pääsee pohtimaan omaa asennettaan nuorisoon ja ratkomaan pulmallisia kohtaamistilanteita nuorten kanssa, mitä on tehostettu erilaisin tehtävin ja liikennemyymälän arkea kuvaavin videoin. Myös Jollas Instituutin ABC-valmennustiimiin käyttöön luotiin hankkeen päätteeksi koulutusmoduulit avausvalmennus-, liikennemyymäläpäällikkövalmennus- ja palveluvastaavavalmennuskokonaisuuksiin. Lisäksi ABC-liikennemyymälöiden käyttöön on hankkeen ajan luotu materiaalipankkia S-ryhmän sisäiseen verkkoon, josta liikennemyymälöiden päälliköiden ja palveluvastaavien on mahdollista päästä valitsemaan omien yksiköidensä kulloisiinkin tarpeisiin sopivia menetelmiä ja toimintamalleja. Materiaalipankkiin on koottu hankkeen aikana syntynyttä dokumentointia ja ohjeistusta eri tilanteisiin ja toimenpiteisiin valmistautumiseen (Esim. pelisääntötyöskentelyn ohjeistus). 27
6 UUSIA TUTTAVUUKSIA JA PELISILMÄN KEHITTÄMISTÄ – NIISTÄ OVAT ABC KOHTAA NUORIA -HANKKEEN VAIKUTUKSET TEHTY 6.1 ABC-toimintaympäristöllä on nuoria osallistavia vaikutuksia Nuorille tutuksi tuleminen työntekijöiden kanssa vaikuttaisi olevan merkittävin tekijä vuorovaikutuksen paranemisen sekä heidän osallisuuden lisääntymisen ja asiakaskohtelukokemuksen paranemisen kannalta. Lisäksi tutuksi tuleminen näytti vaikuttavan nuorten käyttäytymiseen sitä hillitsevästi, minkä vuoksi sillä voidaan katsoa olevan myös rauhoittava vaikutus koko liikennemyymälän ilmapiiriin. Tämä havainto on ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuarvioinnin – ja koko hankkeen – merkittävimpiä tuloksia. Tutuksi tulemisella on positiivisia vaikutuksia sekä nuorten että työntekijöiden kannalta ja sen aikaansaamisen taustalla on usein yhden tai useamman yhteistyökumppanin tuki. Tutuksi tulemisen kautta toteutuivat kaikki hankkeen päätavoitteet, eikä niinkään olennaista ollut se, minkä toimintamallin tai tuotoksen kautta se tapahtui. Tämä ei tietenkään vähennä yksittäisten tuotosten kautta syntyneiden vaikutusten merkitystä tai niiden kehittämisen tärkeyttä. Havainto kuvaa sen todellisuuden perustaa, jolla vuorovaikutustyötä tehdään. Tärkeintä ei ole käyttää ja kehittää jotakin tiettyä toimintamallia aina vain uudessa ympäristössä toisensa perään, vaan tärkeintä on keskusteluyhteyden aikaansaaminen. Sopiva malli tai menetelmä valitaan tai luodaan ympäristön tarpeiden ja erityispiirteiden perusteella. Niitä on vuorovaikutuksen ammattilaisella oltava useampikin takataskussaan. Hankkeen kokemuksen mukaan kaupallinen ympäristö ja kaupalliset toimijat ovat osoittautuneet olevan yllättävänkin tärkeässä roolissa nuorten yhteiskuntaan osallistumisen mahdollistamisessa. Kaupassa nuori on ihan niin kuin kuka tahansa muukin – ei erityisoppilas, ei mielenterveyspotilas, ei lastenkodin lapsi, vaan ihan tavallinen asiakas. Monet tapaavat kaupallisten tilojen aikuisia jopa enemmän kuin omia vanhempiaan, kun aikaa ABC:lläkin saatetaan nuorten kertoman mukaan viettää useita tunteja päivässä. Siksi on nuoren hyvinvoinnin kannalta merkittävää, millainen vuorovaikutus tuota aikaa määrittää ja millaiseksi hänen asiakaskohtelukokemuksensa muotoutuu. Taloudellisesti heikommassa asemassa olevat nuoret ovat jo lähtökohtaisesti monin tavoin eriarvoisessa roolissa mahdollisuuksien suhteen sekä lapsuuden ja nuoruuden vertaissuhteiden muodostumisessa. Nuorten lisääntynyt hengailu kaupallisissa tiloissa voi lisätä taloudellisen eriarvoisuuden mukaista ryhmien eriytymistä nuorten keskuudessa, mikäli oikeutus näissä tiloissa olemiseen hankitaan kuluttamisen kautta. Sillä, että nuorten sallitaan viettää aikaansa kaupallisissa tiloissa ilman 28
vaatimusta ostosten tekemisestä, annetaan heille mahdollisuus liittyä tasa-arvoisena yksilönä kaveripiireihin, ympäröivään yhteisöön ja yhteiskuntaan, olipa taskussa viisikymppinen tai vain viisi senttiä riippuen siitä, paljonko kotoa on ollut varaa antaa mukaan. Rahan käytön ja kuluttajaroolin oppiminen ovat myös itsessään tämän päivän yhteiskunnassa olennainen elämässä selviytymisen taito, jota vähävaraisemmatkin nuoret pääsevät oppimaan vertaissuhteidensa kautta, mikäli näiden suhteiden muodostuminen pysyy tasa-arvoisena. Nuorten kokema asiakkuus, joka ei edellytä rahan käyttöä, on merkittävä itsenäistymisen ja ympäröivään yhteiskuntaan liittymisen kokemus, olimmepa lisääntyneestä kaupallisuudesta henkilökohtaisesti mitä mieltä tahansa. Elina Nikoskisen (2010) nuorten ABC-hengailua kartoittanut tutkimus toi esille, että nuoret tosiaan kokevat ABC:llä hengaillessaan olevansa asiakkaita, vaikka eivät ostaisikaan mitään. Se, että hengailun näyttämönä on kaupallinen tila, vaikuttaisi olevan nuorille sinänsä sivuseikka. Tärkeintä on olla siellä, missä tapahtuu ja näkee paljon erilaisia ihmisiä. Nuorten näkökulmasta julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa hengailu ei ole vain merkityksetöntä oleskelua, vaan ajan viettämistä mahdollisuuksia ja tapahtumia täynnä olevilla areenoilla, joissa voi tapahtua ihan mitä vaan ja joissa voi nähdä ihan kenet vaan. Tällaiset väljät tilat tarjoavat nuorille mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan jäsenenä silloinkin, kun he vain oleskelevat. (Kuusisto-Arponen & Tani 2009, 52–53.) Kaupallisissa tiloissa hengailun pääosassa on nuorten kannalta sosiaalisuus eikä niinkään itse kuluttaminen. Tämän perusteella huoli kaupallisissa tiloissa hengailevien nuorten vapaa-ajan kaupallistumisesta vaikuttaa aiheettomalta. (Tani 2011, 12.) Kaiken kaikkiaan kuluttaminen, kaupallisuus ja asiakkuus vaikuttaisivat olevan tämän päivän nuorille niin tavallinen asia, etteivät ne erotu erilliseksi osaksi heidän ajankäytössään vaan ovat luonnollinen osa nykyihmisen arkea. 6.2 Nuorten kohtaaminen on osa ABC-työntekijän työn tajua Kuten sanottua, tutuksi tulemisella oli suuri merkitys myös ABC-liikennemyymälöiden työntekijöiden työn arjen miellyttävyyden lisääntymisen kannalta. Tutuksi tuleminen työntekijöiden kohdalla tarkoitti paitsi keskusteluyhteyteen pääsemistä liikennemyymälässä aikaansa viettävien nuorten kanssa myös tutuksi tulemista nuoruuden kasvutehtävien ja ilmiöiden kanssa. Työntekijöiden ristiriitaisena kokemasta kasvattajan roolista syntyi hankkeen aikana korvaavaa käsite ”pelisilmä”, jossa yhdistyvät työntekijän käytännön kokemus nuorten kanssa toimimisesta ja uuden tiedon kautta syntynyt ymmärrys nuoruudesta. 29
Esa Hiltunen (2013) on tutkinut päivittäistavarakaupan suuryksikön osastopäälliköiden roolia heidän työnsä arjessa ja johtamisessa ottaen huomioon heidän kaksoisroolinsa vähittäiskaupan myyjinä ja esimiehinä. Bourdieulaisen viitekehyksensä kautta Hiltunen hahmottelee suomalaisen päivittäistavarakaupan keskijohdon habitusta, pääomia ja toimintataipumuksia käsitteensä työn taju kautta. Työn taju kuvaa osastopäälliköiden työarkeen sisäistettyä tajua työhön sitoutumisesta ja sen vaatimista joustoista. Hiltunen luonnehtii keskijohtoa ”johtoportaan visioiden ja käytännön todellisuuden välisten ristiriitojen ratkaisijaksi”, mikä vaatii monenlaisia joustoja nopeatahtisessa ja monien rutiinien määrittämässä arjessa. Tämä ristiriita yhdistettynä keskijohdon esimies- ja valta-asemaan kuvaa sitä, mistä työn tajussa on kysymys. ABC-työntekijöiden kokema ristiriita omaan työhön kuulumattomasta kasvattajan roolista ja arjen sanelemasta eräänlaisesta pakosta sen omaksumiseen syntyy heidän työn tekemiseen se jännitteinen pohja, joka vaatii työntekijää tekemään joustoja työroolissaan ja arjen rutiineissaan. Myös ABCjohdon ja osuuskaupan toimialan edustajien puheissa tuotiin usein esille kasvatuksen käsitteen ja pelkän sanan kuulumattomuus liikennemyymälöiden yhteyteen. Mieluisammiksi ilmaisuiksi koettiin ”vastuullisuus” tai ”yhteisvastuu”, mitä kautta kasvatuksellisuuteen saatiin ehkä enemmän etäisyyttä ja nuorisoaihetta päästiin tarkastelemaan ikään kuin laajemmin. Työntekijät käyttivät kasvatusta arkisena kuvauksena tilanteista nuorten kanssa, vaikka olivatkin johdon kanssa samaa mieltä siitä, ettei kasvattamisen kuuluisi olla osa heidän työrooliaan. Työntekijät olivat siis pohjimmiltaan sitoutuneita johdon näkemyksiin, mutta kokivat niiden toteuttamisen sellaisenaan työnsä arjessa mahdottomana. Nuorten synnyttämä jännite ABC:n työntekijöiden työrooliin vaikuttaisi muodostavan ratkaisemista vaativan haasteen, joka on olennainen osa ABC-työntekijän työ tajua. ABC-johdon ja työntekijöiden puheissa ristiriidan ratkaiseminen tuntui liittyvän pelisilmän omaksumiseen. Voidaan siis todeta, että juurikin pelisilmän omaksuminen nuorten kanssa toimimisessa on osa ABC-työntekijän työn tajua. Pelisilmän kehittämiseen työntekijät kokivat tarvitsevansa liikennemyymälän ulkopuolista apua ja osaamisensa kehittämistä, mitä he myös kokivat saaneensa nuorten kohtaamiseen liittyvissä henkilöstökoulutuksissa. Hiltusen havaintojen mukaan tämänkaltainen ristiriidan ratkaiseminen ja sitä kautta syntyvä työkokemus kerryttää työn tajuun kulttuurista ja sosiaalista pääomaa, mikä luo arkisia edellytyksiä myös taloudellisen pääoman hankkimiselle (Hiltunen 2013, 197). 30
6.3 Tutustumista on vielä tehtävä Yhtä merkittävää, kuin hankkeen aikana havaittu ABC-työntekijöiden tärkeä rooli nuorten arjen aikuisina, on havainto nuorisotyön osaamisen vaikutuksesta ristiriitatilanteiden ratkaisemisessa nuorten ja kaupallisten tilojen työntekijöiden välillä. Kuten Osuuskauppa EePeen kokemuksesta havaittiin, oli yhteistyö nuorisotoimen kanssa tuottanut aina tuloksia. Toisaalta hankkeen aikana on tullut vastaan tilanteita, joissa nuorisotyön haluttomuus lähteä yhteistyöhön on ollut esteenä aktiivisen yhteistyön syntymiselle myös muiden toimijoiden kanssa. 31 Hankkeen aikana kertyneen kokemuksen mukaan suurimman esteen kaupallisten toimijoiden ja nuorisotyöntekijöiden väliselle yhteistyölle on muodostanut erilaiset odotukset yhteistyön sisällöstä. Kaupallisista toimijoilta tulleet yhteydenotot ovat karrikoidusti olleet tai koettu avunpyynnöiksi, joissa on toitotettu, että: ”Viekää ne nuoret pois täältä, tai tehkää jotain, meidän tehtävä ei ole kasvattaa!”, mihin nuorisotoimi on vastannut:”Ei me voida niitä minnekään sieltä viedä eikä meidän tehtävä ole sammuttaa tulipaloja milloin missäkin kaupassa. Ja sitä paitsi emme me voi suosia mitään tiettyä kaupparyhmää!” Niin tarkoituksellisen kärjistetty kuin tämä keksitty vuoropuhelu onkin, kuvaa se omalla tavalla todellista arjen näkemysten ristiriitaa. Jotta yhteistyö nuorisotyön ja kaupallisten toimijoiden välillä tulisi mahdolliseksi, on tarpeen tehdä toisilleen tutuksi kaksi erilaisesta näkökulmasta katsovaa työskentelytapaa ja viitekehystä. Tämä ei tarkoita toisen näkemyksen omaksumista, vaan ymmärtämistä, mikä on edellytys yhteistyön syntymiselle. Kärjistetty vuoropuhelu kuvaa osaltaan myös niitä mustavalkoisia näkemyksiä, joita yhteistyöhön usein liitetään. On aivan totta, että ei kaupan alan työhön olettaisi kuuluvan ammattikasvattajan tehtäviä, mutta aivan yhtä ymmärrettävää on se, ettei yhteenkään kauppaan ole järjellistä yhdenkään ammattikasvattajan mennä seisomaan pelikoneen viereen ja kieltää nuoria pelaamasta. Kaupallisille toimijoille tarjottava apu voi ääripäiden lisäksi olla paljon muutakin, eikä pelkästään vain tulehtuneiden tilanteiden purkamista vaan myös niiden ennaltaehkäisemistä - jos vain apu osataan ja ymmärretään ottaa vastaan. Yhteistyön kehittäminen vaatii siis uudenlaisen osaamisen kehittämistä molempien ammattikuntien kohdalla.
7 LÄHTEET ActionAid 2009. Resource Pack on Systematization of Experiences. http://sistematizandoexperiencias.files.wordpress.com/2012/04/issystematization-resource-packactionaid.pdf Hiltunen, Esa 2013. Työn taju. Etnografinen tutkimus työstä, sitoutumisesta ja joustoista hypermarket Jusalassa. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 51. Kuusisto-Arponen, Anna-Kaisa & Tani, Sirpa 2009. Hengailun maantiede. Arjen kaupunki nuorten olemisen tilana. Alue ja ympäristö 38:1, 51–58. Nikoskinen, Elina 2011. Nuorten ABC-hengailu ilmiönä, tulkintoina ja toimenpiteinä. ABC-liikennemyymälät ja nuoret -tutkimushankkeen loppuraportti. Sarja B. Projektiraportit ja selvitykset 18, 2011. Humanistinen ammattikorkeakoulu, Helsinki. Pihlaja, Juha 1997. ”Ne ei ainakaan laula mitään eteenpäin”. Tutkimus etsivän nuorisotyön projektista Tampereella 1991–1995. Nuorten Palvelu ry:n julkaisuja 3-1997. SOSTE 2013. Arvioinnin jatkokoulutus. Järjestötoiminnan kehittäminen -koulutus Kuopiossa 9.1.2013. Tani, Sirpa 2011. Oikeus oleskella? Hengailua kauppakeskuksen näkyvillä ja näkymättömillä rajoilla. Alue ja ympäristö 40:2, 3–16. Terveyden edistämisen keskus 2010 & SOSTE 2013. Suunta - Toiminnan ja arvioinnin suunnittelun työkalu. http://www.soste.fi/media/arvioinnin-tietopankki/suunta_sostepohja.pdf Virtanen, Petri 2007. Arviointi. Arviointitiedon luonne, tuottaminen ja hyödyntäminen. Helsinki: Edita. 32
LIITTEET Liite 1: Liikennemyymäläpäälliköiden ja palveluvastaavien haastattelurunko 1. Tehtiinkö hankkeessa se, mitä luvattiin? Mikä on mielestäsi ollut hankkeessa parasta tai onnistunein asia? 2. Onko hankkeen toiminnalla pystytty vastaamaan oman liikennemyymälänne tarpeisiin? Miten se tapahtui? Mihin ei pystytty vastaamaan? 33 3. Mitä seuraavista hankkeen toimintatavoista on käytetty liikennemyymälässänne? a) hankkeen työntekijöiden ja liikennemyymäläpäällikön väliset tapaamiset b) monialaisen työryhmän kokoontumiset tai muu monialainen yhteistyö c) nuorisotapahtuma ABC:llä d) henkilöstökoulutus e) nuorten pelisäännöt f) jokin muu toiminta? 4. Ovatko teillä toteutetut toimintatavat olleet mielestäsi riittävät liikennemyymälänne tarpeisiin nähden ja ovatko ne auttaneet toivotulla tavalla? Mikä on auttanut eniten omassa työssäsi ja vastaavasti koko henkilökunnan työssä? Millaisia toimintatapoja olisi pitänyt vielä kokeilla? 5. Oletko kokenut ABC ja nuoret -oppaan hyödylliseksi? Miten olet voinut hyödyntää sitä omassa työssäsi? 6. Koetko oman osaamisesi nuorisoaiheesta lisääntyneen? Millä tavoin olet pystynyt hyödyntämään ja soveltamaan hankkeen toimintamalleja työssäsi ja omaan yksikköönne sopiviksi? Koetko voivasi jatkaa aloitettujen prosessien ohjaamista hankkeen päättymisen jälkeen? 7. Kuinka arvelet osaamisen kohdata nuoria lisääntyneen koko liikennemyymälässänne? Mikä on vaikuttanut sen onnistumiseen/epäonnistumiseen? 8. Onko liikennemyymälänne ilmapiirissä (nuorten ja henkilökunnan välisessä vuorovaikutuksessa) tapahtunut muutoksia? Millaisia ne ovat olleet ja minkä arvelet vaikuttaneen siihen? 9. Jos hanke jatkuisi tulevinakin vuosina, mihin tulisi kiinnittää jatkossa enemmän huomiota ja mitkä toimintatavat kaipaisivat kehittämistä? Nousiko hankkeen aikana uusia tarpeita? 10. Näetkö tarvetta hankkeen kaltaiselle toiminnalle myös laajemmin kaupallisessa ympäristössä? Mitkä ovat mielestäsi haastavimmat seikat, ns. ”kriittiset pisteet", hankkeen kaltaiselle toiminnalle?
Liite 2: Osuuskauppojen edustajien haastattelurunko 1. Tehtiinkö hankkeessa se, mitä luvattiin? Mikä on mielestäsi ollut hankkeessa parasta tai onnistunein asia? 2. Pystyttiinkö hankkeessa vastaamaan kentän (osuuskaupan) tarpeisiin ja millä tavoin? Mihin ei pystytty vastaamaan? 3. Onko hankkeen toimenpiteillä saatu aikaan muutoksia ABC-liikennemyymäläympäristössä? Millaisia muutoksia? Ovatko toteutetut toimenpiteet vaikuttaneet toivotulla tavalla? 4. Onko hankkeen tuottamaa tietoa ja toimintamalleja pystytty hyödyntämään pilottiliikennemyymälöiden lisäksi muissakin yksiköissä osuuskauppanne alueella ja millä tavoin? Mistä on ollut eniten apua muualla? 5. Onko muiden yksiköiden ollut helppoa saada tietoa hankkeen aikana karttuneesta tiedosta ja kehitetyistä toimintamalleista? Millä tavoin tieto on kulkenut eteenpäin? Miten tiedon leviämistä olisi voinut (tai voisi vielä) edistää? 6. Kuinka arvelet hankkeen toimintamallien jäävän osaksi ABC-liikennemyymälöiden toimintaa ja arkea? Mitkä seikat vaikuttavat eniten luotujen toimintamallien ja prosessien jatkumiseen? Millä tavoin juurtumista voisi vielä edistää? 7. Miten ABC ja nuoret -opas on otettu vastaan osuuskauppanne alueella? Oletko voinut hyödyntää sitä myös omassa työssäsi? Onko opas ollut mielestäsi oikeanlainen tapa pyrkiä vastaamaan kentän tarpeisiin? 8. Onko hankkeen tuottamasta muusta tiedosta ja toimintamalleista ollut apua/hyötyä omaan työhösi? Millä tavoin? 9. Jos hanke jatkuisi tulevinakin vuosina, mihin tulisi kiinnittää jatkossa enemmän huomiota ja mitkä toimintatavat kaipaisivat kehittämistä? Nousiko hankkeen aikana uusia tarpeita? 10. Näetkö tarvetta hankkeen kaltaiselle toiminnalle myös laajemmin kaupallisessa ympäristössä? Mitkä ovat mielestäsi haastavimmat seikat, ns. ”kriittiset pisteet", hankkeen kaltaiselle toiminnalle? 34
Liite 3: ABC-ketjuohjauksen edustajien haastattelurunko 1. Tehtiinkö hankkeessa kokonaisuudessaan se, mitä luvattiin? Mikä on mielestänne ollut hankkeessa parasta tai onnistunein asia? 2. Millä tavoin hankkeessa pystyttiin vastaamaan kentän tarpeisiin? Mihin ei pystytty vastaamaan? 3. Onko ABC-liikennemyymälöiden työskentelykulttuurissa tapahtunut muutoksia hankkeen aikana? Millä tavoin nuoret huomioiminen on muuttunut ABC-ketjun toiminnassa kokonaisuudessaan? 35 4. Onko hankkeella ollut jotain sellaisia vaikutuksia, joita ei osattu aavistaa. Ovatko ne olleet positiivisia vai negatiivisia? 5. Mikä on arvionne siitä, kuinka hankkeen tuottamaa tietoa ja toimintamalleja on voitu hyödyntää pilottiliikennemyymälöiden lisäksi muissa yksiköissä? Mistä on ollut eniten apua muualla? 6. Kuinka arvelette hankkeen tuottaman tiedon ja toimintamallien jäävän osaksi ABC-liikennemyymälöiden ja ABC-ketjun toimintaa? Mitkä seikat vaikuttavat eniten luotujen toimintamallien ja prosessien jatkumiseen? 7. Jos hanke jatkuisi tulevinakin vuosina, mihin tulisi kiinnittää jatkossa enemmän huomiota ja mitkä toimintatavat kaipaisivat kehittämistä? Nousiko hankkeen aikana uusia tarpeita? 8. Näetkö tarvetta hankkeen kaltaiselle toiminnalle myös laajemmin kaupallisessa ympäristössä? Mitkä ovat mielestäsi haastavimmat seikat, ns. ”kriittiset pisteet", hankkeen kaltaiselle toiminnalle?
Liite 4: Kyselylomake ABC-työntekijöille Kuinka kauan olet ollut töissä ABC-liikennemyymälässä (nykyisessä yksikössäsi)? a) 1-4 kuukautta b) alle vuoden c) 1-3 vuotta d) yli kolme vuotta Oletko kohdannut haasteellisia tilanteita nuorten kanssa? a) Kyllä e) Ei Kuvaile tyypillistä tai vaikeinta kohtaamaasi tilannetta muutamalla sanalla. (avoin) Millaiseksi kuvailisit nuorten ja liikennemyymälänne työntekijöiden välistä kanssakäymistä ja ilmapiiriä? a) Ilmapiiri on huono ja nuorten aiheuttamia järjestyshäiriöitä on paljon. b) Kanssakäyminen nuorten kanssa ei ole erilaista verrattuna muihin asiakasryhmiin. c) Ilmapiiri on hyvä, nuorten kanssa tullaan pääsääntöisesti hyvin juttuun. Onko ilmapiirissä ja kanssakäymisessä nuorten kanssa tapahtunut muutoksia? a) Ei, tilanne on pysynyt yhtä vaikeana. b) Ei, tilanne on pysynyt yhtä hyvänä. c) Kyllä, tilanne on muuttunut aikaisempaa vaikeammaksi. d) Kyllä, tilanne on muuttunut aikaisempaa paremmaksi. Kuinka nuoret tulisi mielestäsi huomioida ABC-liikennemyymälöissä? a) Nuorten toimia on syytä tarkkailla ja puuttua tilanteisiin muita asiakasryhmiä tiukemmin. b) Nuoret on parasta jättää omaan rauhaansa. c) Nuorten kanssa kannattaa pyrkiä tulemaan tutuiksi ja keskustelemaan heidän kanssaan ABC:llä olemisen pelisäännöistä. d) Nuoria ei ole tarpeen huomioida erityisenä asiakasryhmänä. Mikä kuvaa parhaiten omaa tapaasi puuttua haasteellisiin tilanteisiin nuorten kanssa? a) Nuorten aiheuttaessa häiriötä, on parasta poistaa koko porukka liikennemyymälästä. b) Tilanteisiin ei kannata puuttua, koska se aiheuttaisi vain lisää häiriöitä liikennemyymälässä. c) Annan nuorille mahdollisuuden korjata tilanteen ja tarjoan heille vaihtoehtoja sen ratkaisemiseksi. d) Työtehtäviini ei kuulu toimia nuorten kanssa. Vastuu kuuluu jollekin muulle, kuten kunnan nuorisotyöntekijälle. Mikä on mielestäsi parhain tapa vähentää haasteellisten tilanteiden syntymistä ABC-liikennemyymälöissä? a) Asettamalla nuorille asiointikielto (esim. tietyn kellonajan jälkeen) b) Tekemällä nuorison/liikennemyymälän pelisäännöt c) Lisäämällä ABC-liikennemyymälöiden työntekijöiden osaamista kohdata nuoria ja haasteellisia tilanteita d) Lisätä yhteistyötä liikennemyymälän ulkopuolisten tahojen kanssa e) Jokin muu, mikä? Mikä/mitkä seuraavista asioista on toteutettu omassa yksikössänne? a) Henkilöstökoulutus koskien nuoria, nuoruutta ja haasteellisissa tilanteissa toimimista b) Nuorison/liikennemyymälän pelisäännöt c) Nuorisotapahtuma d) Yhteistyö liikennemyymälän ulkopuolisen tahon kanssa 36
Ovatko toteutetut toimenpiteet olleet riittävät liikennemyymälänne tarpeisiin nähden? a) Kyllä b) Ei Millaisia toimenpiteitä olisi vielä tarvittu? (avoin) Onko ABC ja nuoret -opas ollut käytössä liikennemyymälässänne? a) Kyllä b) Ei Onko ABC ja nuoret -oppaasta ollut hyötyä omassa työssäsi? a) Ei ole ollut lainkaan hyötyä b) On ollut hiukan hyötyä, olen käynyt opasta silmäillen läpi c) On ollut hyötyä, opin oppaan avulla uutta ja sain konkreettisia malleja avukseni d) On ollut todella paljon hyötyä, olen hyödyntänyt oppaan tietoja arjen työssäni ja palannut niihin myös myöhemmin uudestaan Oletko itse ollut mukana tekemässä yhteistyötä liikennemyymälän ulkopuolisen tahon kanssa (nuoriin liittyen)? a) Kyllä e) Ei Minkä tahon kanssa olet tehnyt yhteistyötä? (Vastaa tähän, mikäli vastasit kyllä -vaihtoehtoon edellisessä) a) Nuorisotoimen b) Koulutoimen c) Poliisin d) Sosiaalitoimen e) Paikkakunnalla toimivan yhdistyksen tai järjestön f) Jonkin muun, minkä? Mikäli työyksikössänne on toteutettu nuorisoaiheeseen liittyvä henkilöstökoulutus, miten koet sen auttaneen työssäsi sen jälkeen? a) Koulutuksesta ei ole ollut hyötyä arjen työhön. b) Tietoni ja ymmärrykseni nuorista lisääntyi. c) Sain konkreettisia esimerkkejä ja uusia valmiuksia nuorten kanssa toimimiseen. d) Koulutus muutti työyhteisön käytäntöjä nuoriin liittyen. Mistä asioista on ollut hyötyä haasteellisiin tilanteisiin puuttumisessa nuorten kohdalla? (Laita asiat numerojärjestykseen siten, että 1. kuvaa sitä, mistä on ollut eniten hyötyä.) __ Työkaverin tai esimiehen pyytäminen avuksi __ ABC ja nuoret -opas __ Nuoria ja nuoruutta koskeva henkilöstökoulutus __ Nuorison/liikennemyymälän pelisäännöt __ Tilanteista keskusteleminen työkavereiden kanssa __ Haasteellisiin tilanteisiin puuttumiseen ennakoiminen koko työyhteisön voimin esim. henkilökuntapalaverissa 37
Liite 5: Kysely ohjausryhmälle Miten hyvin seuraavat asiat ovat toetutuneet ABC kohtaa nuoria -hankkeessa? Arvioi asteikolla 1-4 (1=heikosti, 2=tyydyttävästi, 3=hyvin, 4=kiitettävästi) 1. Tavoitteet ja kohderyhmä Toiminnalle on määritelty selkeät tavoitteet (1-4) Toiminnan kohderyhmä on määritelty konkreettisesti (1-4) Toiminnan tavoitteet, keinot tavoitteiden saavuttamiseksi sekä aikataulu ja eteneminen (suunnitelma) ovat olleet kirjallisena kaikkien asianomaisten käytössä ja tiedossa (1-4) Tavoitteet ovat vastanneet yhteiskunnallista tarvetta (1-4) Mitä kehittämistarpeita toiminnan tavoitteisiin tai kohderyhmien määrittelyyn liittyy? (avoin) 2. Resursointi ja koordinointi Toimintaan on varattu riittävästi resursseja (talous ja henkilöstö) tavoitteiden saavuttamiseksi (1-4) Taloudelliset resurssit on kohdennettu toimenpiteiden kannalta oleellisiin asioihin (1-4) Toimintaan osallistuvilla on ollut riittävästi aikaa tehtäviensä laadukkaaseen hoitamiseen (1-4) Toimintaan osallistuvien tehtävät ja vastuut on määritelty selkeästi ja ne ovat olleet kaikkien tiedossa (1-4) Mitä kehittämistarpeita toiminnan resursointiin ja koordinointiin liittyy (avoin) 3. Toimenpiteet ja toteutus Toimenpiteet ovat tukeneet tavoitteiden saavuttamista (1-4) Kohderyhmä(t) on tavoitettu odotusten mukaisesti (1-4) Kohderyhmän edustajien tarpeet ja valmiudet on kyetty huomioimaan toimenpiteissä (1-4) Toimenpiteet ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti (1-4) Mitä kehittämistarpeita toteutukseen liittyy? (avoin) 4. Arviointi ja kehittäminen Toimintaympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia on seurattu hankkeessa aktiivisesti (1-4) Kohderyhmän edustajilta on kerätty säännöllisesti palautetta, jota on myös hyödynnetty toiminnan kehittämisessä (1-4) Keskeisimmiltä yhteistyökumppaneilta on kerätty säännöllisesti palautetta, jota on myös hyödynnetty toiminnan kehittämisessä (1-4) Toimintaa, siihen liittyviä kehittämistarpeita sekä aikaansaatuja tuloksia on arvioitu säännöllisesti (1-4) Yhteisesti sovitut kehittämistoimenpiteet on toteutettu (1-4) Mitä kehittämistarpeita hankkeen toiminnan arviointiin, toimintaympäristön seuraamiseen tai tapaan kehittää omaa toimintaa liittyy? (avoin) Mitä riskejä tai uhkia hankkeen toimintaan liittyy/on liittynyt? Mitkä ovat sellaisia asioita, jotka toteutuessaan haittaavat olennaisesti toimintaa, vaikeuttavat tavoitteiden saavuttamista tai jopa saattavat estää niiden saavuttamisen? (avoin) 38
5. Viestintä ja yhteistyökumppanit Viestintä on ollut suunnitelmallista (1-4) Viestintä on tukenut tavoitteiden saavuttamista (1-4) Yhteistyö kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa on ollut toimivaa ja on tukenut tavoitteiden saavuttamista (1-4) Keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat olleet sitoutuneita toimintaan ja tavoitteisiin (1-4) Mitä kehittämistarpeita viestintään tai yhteistyökumppaneiden rooliin ja toimintaan liittyy? (avoin) 6. Tulokset ja vaikutukset Toiminnan/tulosten juurruttamiseen on varauduttu suunnitelmallisesti (1-4) Toiminnalla on saatu aikaan tavoiteltuja tuloksia ja vaikutuksia? (1-4) Mitkä ovat keskeisimmät tulokset ja vaikutukset, joita toiminnalla on saatu aikaiseksi? (avoin) Mihin tekijöihin olisi pitänyt/pitäisi vielä kiinnittää huomiota tulosten juurruttamisen varmistamiseksi? (avoin) 39
Liite 6: Kysely Nuorten Palvelu ry:n hallitukselle 1. Onko ABC kohtaa nuoria -hankkeessa saavutettu ne tavoitteet, joita hankkeen perustamisella haettiin? Onko toiminta ja sen aikana tehdyt tuotokset vastanneet suunnitelmaa? Kuvaile millä tavoin. 2. Missä asioissa hankkeen toiminnassa on mielestäsi a) onnistuttu ja b) epäonnistuttu? 3. Kuinka ABC kohtaa -nuoria hanke sopii mielestäsi Nuorten Palvelu ry:n toimintaan? 4. Onko hankkeen toiminta mielestäsi vaikuttanut järjestön kokonaistoimintaan? Jos on, niin millä tavoin? Onko vaikutus ollut aikaisempaa toimintaa vahvistavaa vai onko vaikutus näkynyt järjestön toiminnan muuttumisena? 5. Mikä on mielestäsi ollut hankkeessa parasta? 40
Liite 7: Systematisointi vaihe vaiheelta 1. Menetelmän käytännön toteutus alkaa suunnitelman tekemisellä yhdessä. Kun on valittu systeeminä käsiteltävä kohde, kutsutaan koolle systeemin kuvaamisen kannalta olennaiset henkilöt. 2. Suunnitteluun osallistujille kerrotaan lyhyt esittely hankkeen toteutumisesta (tavoitteet, tulokset, mihin päädyttiin jne.) Valitaan yhdessä, mistä näkökulmasta systematisointia tehdään (rajauksina esim. aika, paikka, tietty ryhmä tms.). Näkökulman valinta tulee perustella ja valinnan on syytä olla sellainen, josta on eniten hyötyä. Samoin muotoillaan ydinkysymys, johon vastauksia haetaan. On tarkennettava se seikka, josta halutaan kokemustietoa ja mistä on opittavaa. Kaikkea systeemissä ei ole mahdollista arvioida, mikä edellyttää valintoja ja aiheiden rajaamista. 3. Seuraavaksi valitaan ryhmä, jolta kokemustietoa toivotaan ja jolta sitä on mahdollista saada. 4. Kokemustieto tuotetaan tapahtuman muistelun ja kokemuksen uudelleenrakentamisen kautta. Tieto siitä, mitä tapahtui ja miten asiat tapahtuivat, kerätään talteen sopivaksi todetulla keinolla, joka voi olla esimerkiksi ryhmähaastattelu, kysely, työpaja tai roolipeli. 5. Ryhmän tuottama kokemustieto kootaan Kokemuksen uudelleenrakentaminen -taulukkoon. 6. Lopuksi ryhmän kanssa käydään lävitse taulukkoon kootut asiat. Näin osallistujat voivat esittää vielä lisäkysymyksiä, jotka myös kirjataan vielä ylös. 7. Kun aineistoa analysoidaan, etsitään vastauksia kysymyksiin: Miten kokemustieto vastaa ydinkysymykseemme? Mitä olemme oppineet? Mitä kehitettävää meillä vielä on? Näyttääkö kokemustiedon valossa siltä, että hanke on tuottanut niitä tuloksia, joita halusimmekin? Mitä ryhmässä esiin nousseet kysymykset kertovat? 41
Kokemuksen uudelleenrakentaminen -taulukko Mitä tapahtui ja miten asiat tapahtuivat? Aika Mitä Kuka tapahtui? teki? Miksi? Miten? Tulokset Konteksti: Kysymyksiä/ (- ja +) Mitä tapahtui havaintoja samaan aikaan? Osallistuja 1 42 Osallistuja 2 Osallistuja 3 Osallistuja 4 Osallistuja 5 Osallistuja 6 Osallistuja 7 Osallistuja 8 Osallistuja 9 Osallistuja 10

Recommended

Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 1
Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 1Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 1
Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 1
Nuorten Palvelu ry
 
Nuorten reviireillä projektin vuosiraportti 2015 osa 2
Nuorten reviireillä projektin vuosiraportti 2015 osa 2Nuorten reviireillä projektin vuosiraportti 2015 osa 2
Nuorten reviireillä projektin vuosiraportti 2015 osa 2
Nuorten Palvelu ry
 
Kauppakeskusten nuoret -loppuraportti
Kauppakeskusten nuoret -loppuraporttiKauppakeskusten nuoret -loppuraportti
Kauppakeskusten nuoret -loppuraportti
Nuorten Palvelu ry
 
Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 2
Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 2Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 2
Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 2
Nuorten Palvelu ry
 
Osa 1: Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2015
Osa 1: Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2015Osa 1: Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2015
Osa 1: Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2015
Nuorten Palvelu ry
 
Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti 2014
Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti 2014Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti 2014
Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti 2014
Nuorten Palvelu ry
 
Nuorten reviireillä -projektin esittely
Nuorten reviireillä -projektin esittelyNuorten reviireillä -projektin esittely
Nuorten reviireillä -projektin esittely
Nuorten Palvelu ry
 
Abc ja nuoret -opas
Abc ja nuoret -opasAbc ja nuoret -opas
Abc ja nuoret -opas
Nuorten Palvelu ry
 

Recommended

Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 1
Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 1Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 1
Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 1
Nuorten Palvelu ry
 
Nuorten reviireillä projektin vuosiraportti 2015 osa 2
Nuorten reviireillä projektin vuosiraportti 2015 osa 2Nuorten reviireillä projektin vuosiraportti 2015 osa 2
Nuorten reviireillä projektin vuosiraportti 2015 osa 2
Nuorten Palvelu ry
 
Kauppakeskusten nuoret -loppuraportti
Kauppakeskusten nuoret -loppuraporttiKauppakeskusten nuoret -loppuraportti
Kauppakeskusten nuoret -loppuraportti
Nuorten Palvelu ry
 
Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 2
Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 2Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 2
Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 2
Nuorten Palvelu ry
 
Osa 1: Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2015
Osa 1: Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2015Osa 1: Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2015
Osa 1: Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2015
Nuorten Palvelu ry
 
Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti 2014
Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti 2014Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti 2014
Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti 2014
Nuorten Palvelu ry
 
Nuorten reviireillä -projektin esittely
Nuorten reviireillä -projektin esittelyNuorten reviireillä -projektin esittely
Nuorten reviireillä -projektin esittely
Nuorten Palvelu ry
 
Abc ja nuoret -opas
Abc ja nuoret -opasAbc ja nuoret -opas
Abc ja nuoret -opas
Nuorten Palvelu ry
 
ABC Pietarsaaren pelisäännöt
ABC Pietarsaaren pelisäännötABC Pietarsaaren pelisäännöt
ABC Pietarsaaren pelisäännöt
Nuorten Palvelu ry
 
Outreach Online Youth Work - Etsivä Nettityö
Outreach Online Youth Work - Etsivä Nettityö Outreach Online Youth Work - Etsivä Nettityö
Outreach Online Youth Work - Etsivä Nettityö
Nuorten Palvelu ry
 
Kohtauksista kohtaamisiin - ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuraportti
Kohtauksista kohtaamisiin - ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuraporttiKohtauksista kohtaamisiin - ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuraportti
Kohtauksista kohtaamisiin - ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuraportti
Nuorten Palvelu ry
 
Tietoa Etsivästä Nettityöstä
Tietoa Etsivästä NettityöstäTietoa Etsivästä Nettityöstä
Tietoa Etsivästä Nettityöstä
Nuorten Palvelu ry
 
ABC Vanhempainkahvit. Mitäs nyt tehdään? Kun koulupaineet painaa nuorta
ABC Vanhempainkahvit. Mitäs nyt tehdään? Kun koulupaineet painaa nuortaABC Vanhempainkahvit. Mitäs nyt tehdään? Kun koulupaineet painaa nuorta
ABC Vanhempainkahvit. Mitäs nyt tehdään? Kun koulupaineet painaa nuorta
Nuorten Palvelu ry
 
Jäsenlomake 2013
Jäsenlomake 2013Jäsenlomake 2013
Jäsenlomake 2013
Nuorten Palvelu ry
 
ABC kohtaa nuoria -esite
ABC kohtaa nuoria -esiteABC kohtaa nuoria -esite
ABC kohtaa nuoria -esite
Nuorten Palvelu ry
 
Nuorten reviireillä -projektet på svenska
Nuorten reviireillä -projektet på svenskaNuorten reviireillä -projektet på svenska
Nuorten reviireillä -projektet på svenska
Nuorten Palvelu ry
 
Paré à innover n°64
Paré à innover n°64Paré à innover n°64
Paré à innover n°64
Chrystèle GUY
 
Asiakaskohtelukyselyn yhteenveto
Asiakaskohtelukyselyn yhteenvetoAsiakaskohtelukyselyn yhteenveto
Asiakaskohtelukyselyn yhteenveto
Nuorten Palvelu ry
 
äNpeen sanomat 2 2016
äNpeen sanomat 2 2016 äNpeen sanomat 2 2016
äNpeen sanomat 2 2016
Nuorten Palvelu ry
 
Nuorten reviireillä toiminnan esittely
Nuorten reviireillä toiminnan esittelyNuorten reviireillä toiminnan esittely
Nuorten reviireillä toiminnan esittely
Nuorten Palvelu ry
 
Tervetuloa uusi jäsen!
Tervetuloa uusi jäsen!Tervetuloa uusi jäsen!
Tervetuloa uusi jäsen!
Nuorten Palvelu ry
 
äNpeen sanomat 1 2015
äNpeen sanomat 1 2015äNpeen sanomat 1 2015
äNpeen sanomat 1 2015
Nuorten Palvelu ry
 
äNPeen Sanomat 1 2016
äNPeen Sanomat 1 2016äNPeen Sanomat 1 2016
äNPeen Sanomat 1 2016
Nuorten Palvelu ry
 
ABC Vanhempainkahvit. Mitäs nyt tehdään? Kun nuoret vaan pelaa
ABC Vanhempainkahvit. Mitäs nyt tehdään? Kun nuoret vaan pelaa ABC Vanhempainkahvit. Mitäs nyt tehdään? Kun nuoret vaan pelaa
ABC Vanhempainkahvit. Mitäs nyt tehdään? Kun nuoret vaan pelaa
Nuorten Palvelu ry
 
800036 pai 65_bd_corrigé
800036 pai 65_bd_corrigé800036 pai 65_bd_corrigé
800036 pai 65_bd_corrigé
Chrystèle GUY
 
äNpeen sanomat 2 2015
äNpeen sanomat 2 2015 äNpeen sanomat 2 2015
äNpeen sanomat 2 2015
Nuorten Palvelu ry
 
Nuorten Palvelu ry Valtakunnalliset paikkakunnat
Nuorten Palvelu ry Valtakunnalliset paikkakunnat Nuorten Palvelu ry Valtakunnalliset paikkakunnat
Nuorten Palvelu ry Valtakunnalliset paikkakunnat
Nuorten Palvelu ry
 
opinnaytetyo_humak_martikainen_antti_oksanen_jaakko
opinnaytetyo_humak_martikainen_antti_oksanen_jaakkoopinnaytetyo_humak_martikainen_antti_oksanen_jaakko
opinnaytetyo_humak_martikainen_antti_oksanen_jaakko
Antti Martikainen
 
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-...
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-...AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-...
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-...
Suomen eOppimiskeskus ry
 
Vaikutuksista ja vaikuttavuudesta kertominen
Vaikutuksista ja vaikuttavuudesta kertominenVaikutuksista ja vaikuttavuudesta kertominen
Vaikutuksista ja vaikuttavuudesta kertominen
Allianssi-risteily 2014
 

More Related Content

Viewers also liked

Outreach Online Youth Work - Etsivä Nettityö
Outreach Online Youth Work - Etsivä Nettityö Outreach Online Youth Work - Etsivä Nettityö
Outreach Online Youth Work - Etsivä Nettityö
Nuorten Palvelu ry
 

Viewers also liked (19)

ABC Pietarsaaren pelisäännöt
ABC Pietarsaaren pelisäännötABC Pietarsaaren pelisäännöt
ABC Pietarsaaren pelisäännöt
 
Outreach Online Youth Work - Etsivä Nettityö
Outreach Online Youth Work - Etsivä Nettityö Outreach Online Youth Work - Etsivä Nettityö
Outreach Online Youth Work - Etsivä Nettityö
 
Kohtauksista kohtaamisiin - ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuraportti
Kohtauksista kohtaamisiin - ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuraporttiKohtauksista kohtaamisiin - ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuraportti
Kohtauksista kohtaamisiin - ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuraportti
 
Tietoa Etsivästä Nettityöstä
Tietoa Etsivästä NettityöstäTietoa Etsivästä Nettityöstä
Tietoa Etsivästä Nettityöstä
 
ABC Vanhempainkahvit. Mitäs nyt tehdään? Kun koulupaineet painaa nuorta
ABC Vanhempainkahvit. Mitäs nyt tehdään? Kun koulupaineet painaa nuortaABC Vanhempainkahvit. Mitäs nyt tehdään? Kun koulupaineet painaa nuorta
ABC Vanhempainkahvit. Mitäs nyt tehdään? Kun koulupaineet painaa nuorta
 
Jäsenlomake 2013
Jäsenlomake 2013Jäsenlomake 2013
Jäsenlomake 2013
 
ABC kohtaa nuoria -esite
ABC kohtaa nuoria -esiteABC kohtaa nuoria -esite
ABC kohtaa nuoria -esite
 
Nuorten reviireillä -projektet på svenska
Nuorten reviireillä -projektet på svenskaNuorten reviireillä -projektet på svenska
Nuorten reviireillä -projektet på svenska
 
Paré à innover n°64
Paré à innover n°64Paré à innover n°64
Paré à innover n°64
 
Asiakaskohtelukyselyn yhteenveto
Asiakaskohtelukyselyn yhteenvetoAsiakaskohtelukyselyn yhteenveto
Asiakaskohtelukyselyn yhteenveto
 
äNpeen sanomat 2 2016
äNpeen sanomat 2 2016 äNpeen sanomat 2 2016
äNpeen sanomat 2 2016
 
Nuorten reviireillä toiminnan esittely
Nuorten reviireillä toiminnan esittelyNuorten reviireillä toiminnan esittely
Nuorten reviireillä toiminnan esittely
 
Tervetuloa uusi jäsen!
Tervetuloa uusi jäsen!Tervetuloa uusi jäsen!
Tervetuloa uusi jäsen!
 
äNpeen sanomat 1 2015
äNpeen sanomat 1 2015äNpeen sanomat 1 2015
äNpeen sanomat 1 2015
 
äNPeen Sanomat 1 2016
äNPeen Sanomat 1 2016äNPeen Sanomat 1 2016
äNPeen Sanomat 1 2016
 
ABC Vanhempainkahvit. Mitäs nyt tehdään? Kun nuoret vaan pelaa
ABC Vanhempainkahvit. Mitäs nyt tehdään? Kun nuoret vaan pelaa ABC Vanhempainkahvit. Mitäs nyt tehdään? Kun nuoret vaan pelaa
ABC Vanhempainkahvit. Mitäs nyt tehdään? Kun nuoret vaan pelaa
 
800036 pai 65_bd_corrigé
800036 pai 65_bd_corrigé800036 pai 65_bd_corrigé
800036 pai 65_bd_corrigé
 
äNpeen sanomat 2 2015
äNpeen sanomat 2 2015 äNpeen sanomat 2 2015
äNpeen sanomat 2 2015
 
Nuorten Palvelu ry Valtakunnalliset paikkakunnat
Nuorten Palvelu ry Valtakunnalliset paikkakunnat Nuorten Palvelu ry Valtakunnalliset paikkakunnat
Nuorten Palvelu ry Valtakunnalliset paikkakunnat
 

Similar to Tavoitteen(a) kohtaaminen - ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuarviointi

opinnaytetyo_humak_martikainen_antti_oksanen_jaakko
opinnaytetyo_humak_martikainen_antti_oksanen_jaakkoopinnaytetyo_humak_martikainen_antti_oksanen_jaakko
opinnaytetyo_humak_martikainen_antti_oksanen_jaakko
Antti Martikainen
 
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-...
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-...AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-...
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-...
Suomen eOppimiskeskus ry
 
Suosituksia nuorisotyon tunnusluvuiksi ja muunmuotoisiksi laadun osoittimiksi I
Suosituksia nuorisotyon tunnusluvuiksi ja muunmuotoisiksi laadun osoittimiksi ISuosituksia nuorisotyon tunnusluvuiksi ja muunmuotoisiksi laadun osoittimiksi I
Suosituksia nuorisotyon tunnusluvuiksi ja muunmuotoisiksi laadun osoittimiksi I
Allianssi ry
 
Johda ja hyödynnä sosiaalista mediaa – työkalupakki kunnan nuorisotyön johtam...
Johda ja hyödynnä sosiaalista mediaa – työkalupakki kunnan nuorisotyön johtam...Johda ja hyödynnä sosiaalista mediaa – työkalupakki kunnan nuorisotyön johtam...
Johda ja hyödynnä sosiaalista mediaa – työkalupakki kunnan nuorisotyön johtam...
PTimonen, Humak, Humanistinen ammattikorkeakoulu
 

Similar to Tavoitteen(a) kohtaaminen - ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuarviointi (20)

opinnaytetyo_humak_martikainen_antti_oksanen_jaakko
opinnaytetyo_humak_martikainen_antti_oksanen_jaakkoopinnaytetyo_humak_martikainen_antti_oksanen_jaakko
opinnaytetyo_humak_martikainen_antti_oksanen_jaakko
 
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-...
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-...AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-...
AVO:n laineet liplattavat - Avoimuutta näkyvissä, vaikuttavuustutkimus - AVO-...
 
Vaikutuksista ja vaikuttavuudesta kertominen
Vaikutuksista ja vaikuttavuudesta kertominenVaikutuksista ja vaikuttavuudesta kertominen
Vaikutuksista ja vaikuttavuudesta kertominen
 
Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämishankkeet 2014-15
Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämishankkeet 2014-15Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämishankkeet 2014-15
Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämishankkeet 2014-15
 
Onnistunut palveluintegraatio - 28 käytännössä kokeiltua ratkaisua
Onnistunut palveluintegraatio - 28 käytännössä kokeiltua ratkaisuaOnnistunut palveluintegraatio - 28 käytännössä kokeiltua ratkaisua
Onnistunut palveluintegraatio - 28 käytännössä kokeiltua ratkaisua
 
Suosituksia nuorisotyon tunnusluvuiksi ja muunmuotoisiksi laadun osoittimiksi I
Suosituksia nuorisotyon tunnusluvuiksi ja muunmuotoisiksi laadun osoittimiksi ISuosituksia nuorisotyon tunnusluvuiksi ja muunmuotoisiksi laadun osoittimiksi I
Suosituksia nuorisotyon tunnusluvuiksi ja muunmuotoisiksi laadun osoittimiksi I
 
Puonti, Nyström: Nuori suunnittelemassa ja kehittämässä omia palveluitaan – k...
Puonti, Nyström: Nuori suunnittelemassa ja kehittämässä omia palveluitaan – k...Puonti, Nyström: Nuori suunnittelemassa ja kehittämässä omia palveluitaan – k...
Puonti, Nyström: Nuori suunnittelemassa ja kehittämässä omia palveluitaan – k...
 
Raportti2009
Raportti2009Raportti2009
Raportti2009
 
Johda ja hyödynnä sosiaalista mediaa – työkalupakki kunnan nuorisotyön johtam...
Johda ja hyödynnä sosiaalista mediaa – työkalupakki kunnan nuorisotyön johtam...Johda ja hyödynnä sosiaalista mediaa – työkalupakki kunnan nuorisotyön johtam...
Johda ja hyödynnä sosiaalista mediaa – työkalupakki kunnan nuorisotyön johtam...
 
Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa
Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissaReflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa
Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa
 
Kevätkylvö 2013 -kooste
Kevätkylvö 2013 -koosteKevätkylvö 2013 -kooste
Kevätkylvö 2013 -kooste
 
Temaattiset Torstait - Verkostosymposium 30.5.2013 (Pohjois-Pohjanmaa)
Temaattiset Torstait - Verkostosymposium 30.5.2013 (Pohjois-Pohjanmaa)Temaattiset Torstait - Verkostosymposium 30.5.2013 (Pohjois-Pohjanmaa)
Temaattiset Torstait - Verkostosymposium 30.5.2013 (Pohjois-Pohjanmaa)
 
Näin suunnittelet laadukkaan globaalikasvatushankkeen
Näin suunnittelet laadukkaan globaalikasvatushankkeenNäin suunnittelet laadukkaan globaalikasvatushankkeen
Näin suunnittelet laadukkaan globaalikasvatushankkeen
 
Lean 2015 10-21
Lean 2015 10-21Lean 2015 10-21
Lean 2015 10-21
 
Hankepäivä 05062013
Hankepäivä 05062013Hankepäivä 05062013
Hankepäivä 05062013
 
Vaikuttamispolku
VaikuttamispolkuVaikuttamispolku
Vaikuttamispolku
 
Temaattiset Torstait - Vaikuttavuus
Temaattiset Torstait - VaikuttavuusTemaattiset Torstait - Vaikuttavuus
Temaattiset Torstait - Vaikuttavuus
 
Osallistamisen käsikirja
Osallistamisen käsikirjaOsallistamisen käsikirja
Osallistamisen käsikirja
 
Nuorisotyön auditointi ja itsearviointimalli- Merja Hovi
Nuorisotyön auditointi ja itsearviointimalli- Merja HoviNuorisotyön auditointi ja itsearviointimalli- Merja Hovi
Nuorisotyön auditointi ja itsearviointimalli- Merja Hovi
 
Nuorisotyön laatu ja arviointi, Nuorisotyö -lehti 1999
Nuorisotyön laatu ja arviointi, Nuorisotyö -lehti 1999Nuorisotyön laatu ja arviointi, Nuorisotyö -lehti 1999
Nuorisotyön laatu ja arviointi, Nuorisotyö -lehti 1999
 

More from Nuorten Palvelu ry

Kutsu nuorten palvelun kevätpäivät 2017
Kutsu nuorten palvelun kevätpäivät 2017Kutsu nuorten palvelun kevätpäivät 2017
Kutsu nuorten palvelun kevätpäivät 2017
Nuorten Palvelu ry
 

More from Nuorten Palvelu ry (20)

Nuorten Palvelu ry:n kevätpäivät 2018
Nuorten Palvelu ry:n kevätpäivät 2018Nuorten Palvelu ry:n kevätpäivät 2018
Nuorten Palvelu ry:n kevätpäivät 2018
 
YMCA Hackathon 6.-7.4. Kuopiossa
YMCA Hackathon 6.-7.4. KuopiossaYMCA Hackathon 6.-7.4. Kuopiossa
YMCA Hackathon 6.-7.4. Kuopiossa
 
Eijsveikeet ry:n vertaisryhmämainos
Eijsveikeet ry:n vertaisryhmämainosEijsveikeet ry:n vertaisryhmämainos
Eijsveikeet ry:n vertaisryhmämainos
 
Kutsu nuorten palvelun kevätpäivät 2017
Kutsu nuorten palvelun kevätpäivät 2017Kutsu nuorten palvelun kevätpäivät 2017
Kutsu nuorten palvelun kevätpäivät 2017
 
Whats Up - Miten menee oppaan sisällysluettelo
Whats Up - Miten menee oppaan sisällysluetteloWhats Up - Miten menee oppaan sisällysluettelo
Whats Up - Miten menee oppaan sisällysluettelo
 
WU Ylä savon nuoret kyselyn kooste
WU Ylä savon nuoret kyselyn koosteWU Ylä savon nuoret kyselyn kooste
WU Ylä savon nuoret kyselyn kooste
 
Nuorten reviireillä, Espoon loppuseminaari Elsa Saarikkomaki nuoret ja vartijat
Nuorten reviireillä, Espoon loppuseminaari Elsa Saarikkomaki nuoret ja vartijatNuorten reviireillä, Espoon loppuseminaari Elsa Saarikkomaki nuoret ja vartijat
Nuorten reviireillä, Espoon loppuseminaari Elsa Saarikkomaki nuoret ja vartijat
 
Nuorten reviireillä loppuseminaari, Turvallisuuspäällikkö Kari Holmström
Nuorten reviireillä loppuseminaari, Turvallisuuspäällikkö Kari HolmströmNuorten reviireillä loppuseminaari, Turvallisuuspäällikkö Kari Holmström
Nuorten reviireillä loppuseminaari, Turvallisuuspäällikkö Kari Holmström
 
Yhdessä parempaa – nuoret mukana suunnittelussa
Yhdessä parempaa – nuoret mukana suunnittelussaYhdessä parempaa – nuoret mukana suunnittelussa
Yhdessä parempaa – nuoret mukana suunnittelussa
 
Nuorten reviireillä loppuseminaari, tutkija Kirsi Purhonen
Nuorten reviireillä loppuseminaari, tutkija Kirsi PurhonenNuorten reviireillä loppuseminaari, tutkija Kirsi Purhonen
Nuorten reviireillä loppuseminaari, tutkija Kirsi Purhonen
 
Nuorten reviireillä loppuseminaari, toiminnanjohtaja Jaakko Nuotio
Nuorten reviireillä loppuseminaari, toiminnanjohtaja Jaakko Nuotio Nuorten reviireillä loppuseminaari, toiminnanjohtaja Jaakko Nuotio
Nuorten reviireillä loppuseminaari, toiminnanjohtaja Jaakko Nuotio
 
Nuorten Reviireillä Loppuseminaari Espoossa. Projektitiimin esitykset
Nuorten Reviireillä Loppuseminaari Espoossa. Projektitiimin esityksetNuorten Reviireillä Loppuseminaari Espoossa. Projektitiimin esitykset
Nuorten Reviireillä Loppuseminaari Espoossa. Projektitiimin esitykset
 
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Saarikkomäki Els...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Saarikkomäki Els...Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Saarikkomäki Els...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Saarikkomäki Els...
 
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Purhonen Kirsi: ...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Purhonen Kirsi: ...Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Purhonen Kirsi: ...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Purhonen Kirsi: ...
 
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Puomilahti Ilkka...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Puomilahti Ilkka...Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Puomilahti Ilkka...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Puomilahti Ilkka...
 
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Nuotio Jaakko: Y...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Nuotio Jaakko: Y...Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Nuotio Jaakko: Y...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Nuotio Jaakko: Y...
 
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016 Matson Tomi: Tutu...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016 Matson Tomi: Tutu...Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016 Matson Tomi: Tutu...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016 Matson Tomi: Tutu...
 
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016. Leppävuori Mikko...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016. Leppävuori Mikko...Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016. Leppävuori Mikko...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016. Leppävuori Mikko...
 
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Kaukonen Antti: ...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Kaukonen Antti: ...Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Kaukonen Antti: ...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Kaukonen Antti: ...
 
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Hoikkala Tommi: ...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Hoikkala Tommi: ...Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Hoikkala Tommi: ...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Hoikkala Tommi: ...
 

Tavoitteen(a) kohtaaminen - ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuarviointi

  • 1. ABC KOHTAA NUORIA -HANKKEEN LOPPUARVIOINNIN RAPORTTI Hankkeen toiminta-aika 11.2.2010–31.12 2013
  • 2. KIITOKSET Kiitämme kaikkia ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuarviointiin osallistuneita henkilöitä, työryhmiä ja yksiköitä. Arvostamme teidän meille antamaanne aikaa (,jota haastatteluihin upotessa saattoi kulua tunti poikinensa) sekä jakamaanne arvokasta arjen ensikäden tietoa ja näkemystä. Erityiskiitos nuorille heidän antamistaan haastatteluista ja jakamistaan kokemuksista, jotka ovat olleet merkittävin hankkeen onnistumisen mittari. Kiitokset myös nuorten vanhemmille luvasta käyttää heidän nuortensa näkemyksiä ja kokemuksia osana Nuorten Palvelu ry:n arviointi- ja kehittämistyötä. Erityiskiitoksen ansaitsee myös ABC-ketju, jonka arkipäivän toimintaa olemme päässeet seuraamaan ja jonka kattojen alla olemme saaneet vapaat kädet myös arvioinnin tekemiseen. ABC-ketjun asenne kehittämisyhteistyöhön on koko hankkeen ajan ollut se, ettei kehittämisen kohteena ole vain ABCliikennemyymäläympäristö, vaan koko kenttä. Tämä on ollut hedelmällinen lähtökohta yhteistyölle, jota on leimannut innostunut ja kokeileva positiivisuus. SOSTE:n arviointitiimin jäsentämiä arvioinnin työkaluja ja menetelmiä on hyödynnetty laajasti tätä loppuarviointia tehdessä. Arviointitiimin tuottama tieto on ollut keskeisin lähde arvioinnin asetelman suunnittelussa ja hahmottelussa sekä reitti myös muiden lähteiden äärelle. Suuri kiitos siis SOSTE:n arviointitiimille koulutuksissaan tuomasta konkreettisesta avusta arviointiprosessiin sekä ennen kaikkea tarttuvasta innostuksestaan arvioinnin tekemiseen. Yhteystiedot: Henriikka Strengell Projektikoordinaattori ABC kohtaa nuoria -hanke henriikka.strengell@nuortenpalvelu.fi puh. 040 157 7072 Mikko Leppävuori Projektipäällikkö ABC kohtaa nuoria -hanke mikko.leppavuori@nuortenpalvelu.fi puh. 040 157 7848 Jaakko Nuotio Toiminnanjohtaja Nuorten Palvelu ry jaakko.nuotio@nuortenpalvelu.fi puh. 0400 916 569 1
  • 3. SISÄLTÖ 1 JOHDANTO .......................................................................................................................................... 3 2 ABC KOHTAA NUORIA -HANKE – TAUSTA, TAVOITTEET JA TOIMINTA ................... 5 2.1 Hanke osana Nuorten Palvelu ry:n historiallista jatkumoa .................................................5 2.2 Hankkeen toiminnan ja arvioinnin raamit ............................................................................8 3 PÄÄTTÖARVIOINNIN TOTEUTUS JA KEINOT – VAIKUTUKSIA ETSIMÄSSÄ ............. 13 2 3.1 Päättöarvioinnin aineisto ................................................................................................... 13 3.2 Vaikutusten hahmottamisen menetelmät ........................................................................ 14 4 TULOKSIA OSA I – VUOROVAIKUTUS MUUTOKSESSA..................................................... 17 4.1 Ilmapiirin muutokset nuorten kokemana ......................................................................... 17 4.2 Arjen muutokset työntekijöiden silmin ............................................................................. 19 4.3 Yhteistyöverkoston muutoksen roolit ............................................................................... 21 5 TULOKSIA OSA II – TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS JA VAKUUTTAVUUS ................... 23 5.1 Hankkeen tuotokset vaikutusten katalysaattorina ........................................................... 23 5.2 Hankkeen toiminta ja mitä siitä jää jäljelle ....................................................................... 26 6 UUSIA TUTTAVUUKSIA JA PELISILMÄN KEHITTÄMISTÄ – NIISTÄ OVAT ABC KOHTAA NUORIA -HANKKEEN VAIKUTUKSET TEHTY ......... 28 6.1 ABC-toimintaympäristöllä on nuoria osallistavia vaikutuksia .......................................... 28 6.2 Nuorten kohtaaminen on osa ABC-työntekijän työn tajua .............................................. 29 6.3 Tutustumista on vielä tehtävä ........................................................................................... 31 7 LÄHTEET .............................................................................................................................................. 32 LIITTEET ..................................................................................................................................................... 33
  • 4. 1 JOHDANTO Viimeisen viidentoista vuoden aikana ABC-liikennemyymälät ovat tulleet tutuiksi kaupungeissa ja taajamissa niin pysähdyspaikkoina kuin ruokailu- ja ostospaikkoina, mutta myös ajanviettopaikkoina kaiken ikäisten keskuudessa. Yllättävää on ollut se, kuinka ABC-liikennemyymälät ovat tulleet kuin huomaamatta suureen suosioon erityisesti nuorten keskuudessa. Nuorista on tullut yhtä yleinen ilmiö ABC:llä kuin ABC:stä on tullut Suomen teiden varsilla – molempien ilmiöiden tarjotessa toimintaa 24 tuntia vuorokaudessa. Nuorten ja ABC-työntekijöiden kohtaamiset ovat siis tulleet osaksi jokapäiväistä ja arkista todellisuutta. Parantaakseen nuorten ja liikennemyymälöiden työntekijöiden välistä vuorovaikutusta, lähti ABC-liikennemyymäläketju kehittämiskumppaniksi Nuorten Palvelu ry:n hankkeeseen ABC kohtaa nuoria. Hanke on ollut käynnissä viimeisen noin neljän vuoden ajan (vuosina 2010–2013), jona aikana on kehitetty ja kokeiltu erilaisia lähestymistapoja nuorten ja työntekijöiden välisen arkisen yhteiselon sujumiseksi ABC-liikennemyymäläympäristössä. Käsillä oleva arviointiraportti on osa hankkeen loppuraportointia. Tämän päättöarvioinnin keskiössä on hankkeen tulosten ja vaikutusten arviointi eli hankkeen onnistuminen ja tavoitteiden saavuttaminen kokonaisuudessaan. Arvioinnin kautta etsitään siis vastauksia kysymyksiin siitä, onnistuttiinko tavoitteessa parantaa nuorten ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusilmapiiriä ja ovatko kehitetyt toimintamallit ja tuotokset vastanneet tarpeeseen oletetulla tavalla. Tuloksia ja vaikutuksia tarkastellaan suhteessa hankkeen tavoitteisiin, toimintaan ja tuotoksiin. Arviointi on myös osa hankkeen toimintojen ja Nuorten Palvelu ry:n toiminnan kehittämistä ja sen avulla on kerätty tietoa jatkotoimenpiteiden ja -kehittämisen tarpeista. Arviointi on toteutettu hankkeen henkilöstön omana työnä. Loppuarvioinnin prosessista on vastannut hankkeen projektikoordinaattori Henriikka Strengell. Projektikoordinaattorin tehtävässä tapahtui henkilöstövaihdos hankkeen viimeisen vuoden aikana, mikä tarjosi hyvän mahdollisuuden lähteä tekemään arviointia ikään kuin hankkeen sisältäpäin katsovan ulkopuolisen silmin. Tämä on ollut hyvä asetelma myös hankkeen tavoitteiden näkökulmasta, joiden keskiössä on ollut vuorovaikutukseen liittyvät kysymykset ja ilmiöt. Vuorovaikutusprosesseihin osallistuminen on antanut syvällisempää näkemystä vuorovaikutuksen luonteesta ja laadusta. Arviointiraportissa paneudutaan tarkemmin myös hankkeen taustatekijöihin ja perusteluihin osana Nuorten Palvelu ry:n toimintaa, mitä käsitellään luvussa 2. Nuorten Palvelu ry:n historiaa ja toimin- 3
  • 5. nan logiikkaa käsittelevä osio on koottu perustuen järjestön toiminnanjohtajan Jaakko Nuotion kanssa käytyihin keskusteluihin sekä hänen aiheesta kirjoittamiin lukuisiin teksteihin, esityksiin ja puheisiin. Tätä taustaa vasten eritellään yksityiskohtaisemmin hankkeen tavoitteet sekä käydään lävitse hankkeen työskentelytapoja ja aikaansaatuja tuotoksia pääpiirteissään. Luvussa 3 pureudutaan puolestaan päättöarvioinnin lähtökohtien erittelyyn käyden lävitse arviointiaineiston luonnetta ja keräämistapoja sekä esitellään arvioinnin analysoinnin periaatteet ja siinä apuna käytetyt menetelmät. 4 Varsinaisiin arvioinnin tuloksiin päästään käsiksi luvuissa 4 ja 5. Luvussa 4 haastatteluaineistosta nostetaan esiin poimintoja, jotka kuvaavat kohderyhmien ja hankkeeseen osallistuneiden tahojen kokemuksia vuorovaikutusilmapiirin muutoksista ja näkemyksiä siitä, mitkä seikat siihen ovat vaikuttaneet. Arvioinnin satoa käsitellään kohderyhmittäin niin nuorten, ABC-liikennemyymälöiden työntekijöiden kuin paikallisten yhteistyökumppaneiden näkökulmat huomioiden. Luvussa 5 tuodaan esille näkemyksiä hankkeen tuotosten, toimintamallien ja toimintatapojen onnistumisesta sekä käsitellään hankkeen toiminnan onnistumista ja vaikutuksia erityisesti leviämisen ja juurtumisen näkökulmasta. Tässä yhteydessä tarkastellaan erityisesti hanketta ohjanneiden tahojen näkemyksiä hankkeen onnistumisesta tuoden esille myös arvioita hankkeen toiminnan kokonaisuudesta sekä työnteon organisoinnista ja hallinnoinnista. Lopuksi luvussa 6 käsitellään arvioinnin pohjata esiin nousseita pohdintoja ja johtopäätöksiä.
  • 6. 2 ABC KOHTAA NUORIA -HANKE – TAUSTA, TAVOITTEET JA TOIMINTA 2.1 Hanke osana Nuorten Palvelu ry:n historiallista jatkumoa Nuorten Palvelu ry on vuonna 1969 perustettu valtakunnallinen sitoutumaton nuorisokasvatusjärjestö, jonka toimintaperiaatteena on toimia nuorten hyvinvoinnin puolesta heidän omilla reviireillään. Järjestön tavoitteena on tuntea vaikeassa elämäntilanteessa olevien nuorten arkea sekä etsiä arkeen tukea, löytää auttajia ja kehittää yhteistoimintaa. Toiminnan periaatteena on, että nuoret tukevat toisiaan. Nuorten Palvelu ry:n toimintaa luonnehtii vahva katupäivystyksen ja etsivän työn perinne, jota järjestö on ollut kehittämässä jo yli neljän vuosikymmenen ajan. Työ nuorten reviireillä on ollut systemaattista ja pitkäjänteistä kartoitustyötä paikoissa, joissa nuoret ovat kokoontuneet. Katupäivystys oli aktiivista aina 90-luvun puoleenväliin saakka kooten nuorista kiinnostuneet vapaaehtoiset viikonloppuisin nuorten sekaan huolehtimaan heistä muun muassa ohjaamalla päihtyneitä nuoria selviämisasemille ja koteihin. Nuorten ja päivystäjien välille syntyi luottamuksellisia suhteita, mikä loi mahdollisuuksia keskustella nuoria askarruttavista asioista, jotka liittyivät usein omaan perheeseen, sosiaalisiin suhteisiin, omaan jaksamiseen, terveyteen, päihteiden käyttöön ja koulunkäyntiin. 90luvulla Nuorten Palvelu ry toi Suomeen myös norjalaisen etsivän nuorisotyön mallin, mitä kehitettiin Tampereella toteutetussa kehittämishankkeessa (ks. Pihlaja 1997). Hiljalleen kentältä alkoi 2000-luvun puolivälin jälkeen kantautua viestiä, ettei kaduilla enää tavoitettukaan nuoria samalla tavoin kuin ennen. Nuorten joukot näyttivät kansoittavan kadut ja torit vain painopisteviikonloppuina, mihin liittyvät havainnot olivat yhteneväisiä erityisnuorisotyöntekijöiden ja nuorisotutkijoiden kanssa valtakunnallisesti. Nuorten Palvelu ry:n toiminnanjohtaja Jaakko Nuotio antoi hämmentyneille vapaaehtoisille yksinkertaisen tehtävän: ”Etsikää nuoret, pakkohan heidän on jossakin olla toisensa seurassa aikaa viettämässä!” Päivystäjät tekivät tiedusteluaan ja kertoivat vihdoin löytäneensä nuoret - ABC-liikennemyymälöistä. Liikennemyymälöiden lämpimissä ja viihtyisissä sisätiloista löytyi sankoin joukoin nuoria, jotka saattoivat viettää aikaa sisällä istuskellen koko illan, piipahtaa kerran tai pari illassa tai tulla viimeistään illan päätteeksi selviämään humalasta ennen kotiin menoa. Näihin aikoihin syntyi idea yhteistyön rakentamisesta ABC-liikennemyymälöiden kanssa. 5
  • 7. Nuorten Palvelu ry aloitti kenttätarkkailun ABC-liikennemyymälöissä vuonna 2008. Tämä kartoitus vahvisti jo aikaisemmin saatua tietoa ABC:llä kokoontuvien nuorten suurista määristä ja joukkokokoontumisista. ABC:ltä löydettiin kouluaikaan hengailevia nuoria, jotka olivat tulleet sinne syömään tai lintsaamaan, mopoilijoita, jotka aika ajoin pitivät suuria monisatapäisiä mopomiittejä sekä nuoria, jotka käyttivät liikennemyymälää viikonlopun rientojen areenana tai selviämisasemana. Nuorten suurten joukkojen kokoontumisten myötä syntyi häiriökäyttäytymistä ja ilkivaltaa, mikä sai aikaan enenevässä määrin nuorten asioimista hillitseviä rajoituksia, kuten aukioloaikojen muutoksia ja ikärajoja. Tilanne aiheutti yhteentörmäyksiä nuorten ja henkilökunnan välillä, mikä vaikutti negatiivisesti työntekijöiden asenteisiin nuoria kohtaan sekä työntekijöiden työviihtyvyyteen ja jaksamiseen. Näihin aikoihin Nuorten Palvelu ry:ssä lähdettiin rakentamaan yhteistyötä ABC-ketjun kanssa pyrkimyksenä luoda rakentavampaa vuorovaikutusta nuorten ja työntekijöiden välille lisääntyvien rajoitusten sijasta sekä lisätä siten myös nuorten hyvinvointia ja osallisuutta. Lisähuolen yhteistyön tarpeelle loi työntekijöiltä tulleet viestit siitä, että nuorten keskuudessa on sellaisia nuoria, jotka hakevat ABC:ltä turva- ja suojapaikkaa silloin, kun kotona on liian turvatonta. Yöaikaan tai jouluna ja muina juhlapyhinä turvaa hakevat lapset ja nuoret eivät olleet vieras näky aina auki olevissa ABCliikennemyymälöissä. ABC kohtaa nuoria -hankkeen synty ja toiminta on siis ollut luonnollinen, ellei väistämätön, jatkumo Nuorten Palvelu ry:n tekemälle etsivälle ja kartoittavalle työlle nuorten parissa. Nuorten Palvelu ry on toimintansa alusta alkaen mennyt sinne, missä nuoret jo valmiiksi ovat, mikä onkin ollut selkein peruste yhteistyölle ABC-ketjun kanssa. Yhtenäisenä ja laajana valtakunnallisena verkostona ABCliikennemyymälät ovat tarjonneet myös ainutlaatuisen kehittämisalustan uudenlaisten toimintamallien luomiseen. Kuvassa 1 (s. 7) on hahmoteltu Nuorten Palvelu ry:n toiminnan neljän vuosikymmenen aikana tapahtuneita muutoksia nuorten reviireillä. Vuonna 2009, juuri ennen ABC kohtaa nuoria -hankkeen toiminnan alkua, järjestö asetti pitkäjänteiseksi tavoitteekseen kehittää toimintaansa seuraavilla nuorten reviireillä: 1) perinteisillä kaduilla ja toreilla, 2) kaupallisissa kasvuympäristöissä, 3) internetissä ja 4) nuorten kämppiin suuntautuvassa työssä. Näillä reviireillä järjestön toiminnan tavoitteiksi asetettiin edesauttaa nuorten arkisen hyvinvoinnin ylläpysymistä, edistää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tavoittamista sekä auttaa ulkopuolisuudesta ja yksinäisyydestä kärsiviä nuoria heidän elämäntilanteissaan. 6
  • 8. 7 KUVA 1. Nuoruuden neljä vuosikymmentä. (Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry) Kuvaan 2 (ks. alla) on kuvattu niitä Nuorten Palvelu ry:n historiassa tapahtuneita toiminnan muutoksia, joiden kautta järjestö on pyrkinyt vastaamaan nuorten reviireillä tapahtuneisiin muutoksiin. Nuorten siirtyminen enenevissä määrin viettämään aikaansa kaupallisiin tiloihin, on haastanut perinteisiä kasvatusjärjestöjä etsimään kehittämisratkaisuja aiempaa tiiviimmässä yhteistyössä myös kaupallisten toimijoiden kanssa. Nuorten Palvelu ry on siirtynyt nuorten mukana tarkastelemaan nuoruutta tällä uudella reviirillä, mistä ensimmäisenä konkreettisimpana osoituksena ABC kohtaa nuoria -hanke käynnistyi Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana vuonna 2010. KUVA 2. Nuorten Palvelu ry:n toiminnan neljä vuosikymmentä. (Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry)
  • 9. Järjestön kehittämistyö näissä nuorten kaupallisissa kasvuympäristöissä on jatkunut edelleen ABC kohtaa nuoria -hankkeen viitoittamalla tiellä Kauppakeskusten nuoret -hankkeessa vuodesta 2012 alkaen. Hankkeen ensimmäisen vaiheen muodosti mittava valtakunnallinen nuorisokartoitus peräti 16 eri kaupungin kauppakeskuksissa, joissa kokemuksia ja mielipiteitä päästiin kysymään lähes 800 nuorelta. Hankkeen jatkovaiheessa vuonna 2013 kehittämisyhteistyötä syvennettiin Citycon Oyj:n kanssa kehittäen yhtiön kauppakeskuksiin uusia toimintamalleja ja uutta osaamista nuorten kanssa toimimiseen hyödyntäen kartoitusvaiheessa nuorilta saatua tietoa. Vuonna 2013 käynnistettiin myös Tunturikeskukset lasten ja nuorten silmin -hanke, jossa kehittämistyötä tehdään Rukan ja Ylläksen hiihtokeskuksissa tarkastellen näitä suosittuja matkailukeskuksia nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta. Hankkeessa luodaan yhteisvastuullisia toimintamuotoja yrittäjien, julkisia palveluita tuottavien kuntapalveluiden, viranomaisten ja järjestöjen kesken. 2.2 Hankkeen toiminnan ja arvioinnin raamit Koska hankkeen toiminnan taustalla oli Nuorten Palvelu ry:ssä jo ennen hankkeen olemassaoloa tehty kartoitustyö, ei hankkeen alkuvaiheessa ollut enää tarvetta ilmiön luonteen laajamittaiseen kartoittamiseen. Samoihin aikoihin ilmestynyt nuorten ABC-hengailua kartoittanut Humanistisen ammattikorkeakoulun toteuttama tutkimus Nuorten ABC-hengailu ilmiöinä, tulkintoina ja toimenpiteinä (ks. Nikoskinen, 2010) vahvisti Nuorten Palvelu ry:n keräämää tietoa ja kokemuksia nuorten olemisen ja ajanvieton piirteistä ABC-liikennemyymälöissä. Hankkeen toiminta pystyttiin heti alkuvaiheessa keskittämään niihin seikkoihin, joiden jo tiedettiin tarvitsevan tukea ja kehittämistä. Hankkeen päätavoitteeksi muodostui parantaa ABC-henkilökunnan ja nuorten välistä vuorovaikutusta siten, että se olisi rakentavaa kummankin osapuolen kannalta. Pyrkimyksenä oli lähteä luomaan ja kehittämään ratkaisuja ja työmenetelmiä tilanteen parantamiseksi yhdessä hankkeeseen mukaan lähteneiden viidentoista pilottiliikennemyymälän kanssa niissä ilmenneiden erilaisten tarpeiden pohjalta. Voidaan siis sanoa, että vaikka kartoitustyö ennen hankkeen alkua olikin jo tehty, on tarvelähtöisyys silti luonnehtinut vahvasti hankkeen kehittämistyötä. Hankkeen alussa ei ollut olemassa valmiita työmalleja, joita olisi sellaisenaan viety kaikille paikkakunnille, vaan työskentelytavat ja menetelmät lähtivät muotoutumaan kunkin paikkakunnan tilanteeseen perustuen. 8
  • 10. Raha-automaattiyhdistykselle toimitettuun rahoitushakemukseen linjattujen toimenpiteiden pohjalta hankkeen tavoitteet määriteltiin toiminnan alussa seuraavasti: ABC kohtaa nuoria -hankkeen päätavoitteena on:  lisätä osaamista kohdata nuoria ABC-liikennemyymälöissä  lisätä asiointiohjaustaitoja  lisätä ja tuottaa uusia toimintatapoja erilaisissa asiointitilanteissa nuorten kanssa mm. nuorten suuret ryhmät, nuorten myöhäinen asiointiajankohta ikään nähden, reagoiminen häiriökäyttäytymiseen, rahapelaaminen ja tähän liittyvä asiointiohjaus Osa- ja vaihetavoitteet ovat:  tuottaa toimipaikkakohtaisia käytäntöjä ja toimintamalleja  määritellä asiointiohjaamisen toimintatavat yhteistyössä mm. seuraavien tahojen kanssa: vapaaehtoiset nuoret aikuiset, nuorten kanssa työtä tekevät tahot, turvallisuudesta vastaavat osapuolet  lisätä asiointiturvallisuutta ajankohtina, jolloin nuoria asioi paljon liikennemyymälöissä  laatia liikepaikkakohtainen kirjallinen opas (toimintamanuaali) toimintatavoissa  osallistua nuorten virtuaaliyhteisöjen palveluohjaukseen (selvittää yhteisöjen merkitys) Hankkeen toiminnan aikana tavoitteita aika-ajoin tarkennettiin ja kohdennettiin uudelleen hankkeen ohjausryhmän ja Nuorten Palvelu ry:n hallituksen ohjauksella. Esimerkiksi syksyllä 2011 päätavoitteisiin lisättiin kohdat ”lisätä nuorten osallistamisen keinoja/muotoja nuorille tärkeän yhteisen tilan kehittämiseksi” ja ”kehittämistyön tuloksien levittämiseksi ja juurruttamiseksi tuottaa toimintamalleja sekä viestiä niistä laajamittaisesti”. Osa- ja vaihetavoitteita täydennettiin kohdalla ”tiivistää yhteistyötä nuorisotutkimuksen, Humanistisen ammattikorkeakoulun ja muiden nuorisoalan oppilaitosten sekä muiden hankkeiden kanssa”. Samaan aikaan tavoitteista rajattiin arpajaislain muutoksen seurauksena rahapelaamisen asiointiohjaukseen liittyvä kehittämistyö seurannan tasolle. Myös sosiaalisen median ja virtuaaliyhteisöjen hyödyntäminen palveluohjauksessa jätettiin pois tavoitteista seurannan tasolle. Muutoksia alkuperäisiin suunnitelmiin toi myös hankkeen herättämä ehkä yllättävänkin suuri yhteiskunnallinen kiinnostus, minkä vuoksi yhdeksi toimintaa keskeisesti luonnehtivaksi piirteeksi muodostui laajempi viestiminen hankkeen toiminnasta ja menetelmistä. Ulkopuolinen kiinnostus toi mukanaan lukuisia seminaariesiintymisiä ja koulutuskutsuja hyvinkin erilaisiin tilaisuuksiin sekä haastatteluja ja juttupyyntöjä median eri viestimiin. 9
  • 11. Hankkeen kohderyhmiksi muodostuivat aika itsestään selvästi nuoret, liikennemyymälöiden työntekijät sekä pilottipaikkakuntien nuorisoalan yhteistyöverkostot. Kullekin kohderyhmälle muotoutui oma tavoitteenasettelunsa, mikä on havaittavissa Kuviosta 1 (s. 12), johon on koottu Suunta-taulukkoa (Tekry 2010; SOSTE 2013) apuna käyttäen hankkeen koko toiminta-ajan tavoitteet ja menetelmät siten, kuin ne toimintakauden lopussa näyttäytyvät suunnanmuutosten ja tarkennusten jälkeen yhteen koottuna. Kohderyhmien kautta hankkeen toiminta suuntautui kolmen näkökulman mukaan. Nuoriin liittyvän näkökulman kautta korostui nuorten osallisuuden lisääminen kiinnittäen huomiota siihen, kuinka nuoret pääsisivät vaikuttamaan ABC-liikennemyymälöiden kulttuuriin. Näkökulma huomioi myös nuorten ohjaamisen vastuullisuuteen kaikille yhteisen tilan käyttäjinä. Liikennemyymälän henkilöstön kanssa tehtävässä työssä keskiössä oli nuorten kohtaamiseen liittyvän tiedon ja osaamisen jalkauttaminen liikennemyymäläympäristöön. Näkökulmassa korostui paitsi työntekijöiden osaamisen lisääminen myös heidän työssä jaksamisensa edellytysten parantaminen kehittämällä uusia työkaluja työn arkeen ja kuormittaviksi koettuihin tilanteisiin. Toiminnan kolmas suunta kohdistui koko nuorisotyön kenttään ja nuorten kanssa työtään tekeviin toimijoihin. Tämän näkökulman mukaisesti hankkeessa kehitettiin paikallista verkostoyhteistyötä liikennemyymälöiden taustatueksi, tehtiin oppilaitosyhteistyötä ja pyrittiin vaikuttamaan laajemmin yhteiskunnassa muun muassa viestinnän keinoin tavoitteena lisätä tietoisuutta nuorten kaupallisista kasvuympäristöistä ja niihin liittyvistä mahdollisuuksista ja heikoista signaaleista. Hankkeessa on työskennellyt kaksi kokopäiväistä projektityöntekijää (projektipäällikkö ja -koordinaattori) ja hankkeen pilottikohteina olleet viisitoista liikennemyymälää ovat sijainneet ympäri Suomen. Tämä lähtökohta on asettanut raamin sille, että hankkeen työskentelyote on ollut enimmäkseen koordinoiva ja konsultoiva. Joissakin yksiköissä on testattu kaikkia hankkeen aikana kehitettyjä toimintamalleja, joissakin yhtä tai kahta, kun taas joissakin yksiköissä yhteistyö on koostunut hanketyöntekijöiden ja liikennemyymäläpäällikön säännöllisistä tapaamisista ja tiedon vaihdosta. ABC-liikennemyymälöiden työntekijöiden osaamista kohdata nuoria on pyritty lisäämään mm. henkilöstökoulutuksilla, joita on järjestetty kokeiluluontoisesti muutamissa yksiköissä yhtenä ratkaisuna tulehtuneeseen tilanteeseen sekä erityisesti uusien liikennemyymälöiden avauskoulutuksien yhteydessä. Koulutuksia nuorten kaupallisista kasvuympäristöistä on pidetty yhtälailla myös nuorisoalan toimijoille ja opiskelijoille, jotta tietoisuus uudenlaisen yhteistyön tarpeesta leviäisi mahdollisimman 10
  • 12. laajasti. Liikennemyymälöiden tarpeita kuunnellen kirjoitettiin myös ABC ja nuoret -opas, joka tehtiin eräänlaiseksi toimintamanuaaliksi nuorten kanssa toimimiseen erilaisissa arjen tilanteissa kaupallisen ympäristön erityispiirteet huomioon ottaen. Oppaat on jaettu kaikille ABC-liikennemyymälöiden työntekijöille kaikkiin yli sataan ABC-liikennemyymälään ympäri Suomen. Nuorten osallisuutta ja vastuullisuutta julkisen tilan käyttäjinä on pyritty lisäämään mm. luomalla yksikkökohtaisia pelisääntöjä yhdessä nuorten kanssa. Pelisääntöjen tekemisestä on hankkeen aikana syntynyt toimintamalli, joka perustuu paikkakunnan nuorisotoimen, nuorten ja liikennemyymälän yhteistoimintaan. Pelisääntötyöskentelyssä on painotettu nuorten kuulemisen tärkeyttä tämän lisätessä huomattavasti nuorten sitoutumista sääntöjen noudattamiseen. Nuorille on liikennemyymälöissä järjestetty myös nuorisotapahtumia, joiden organisoiminen on koonnut yhteen laajasti paikkakuntien julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin toimijoita. Tapahtumat ovat usein koostuneet paitsi muutamista musiikkiesityksistä ja nuorille suunnatuista tarjouksista myös erilaisista kilpailuista ja toiminnoista, joiden kehittelyssä vain luovuus on ollut rajana – ovathan juurikin itse nuoret useilla paikkakunnilla päässet mukaan tapahtumien järjestämiseen. Yhdellä paikkakunnalla nuorten osallisuuden lisäämisen keinona päästiin kokeilemaan myös nuorten ottamista mukaan liikennemyymälän suunnitteluvaiheeseen. Sektorirajat ylittävää yhteistyötä on kehitetty paikkakuntakohtaisesti kokoamalla yhteen monialaisia yhteistyöverkostoja liikennemyymälöiden ympärille. Näissä yhteistyöverkostoissa ovat nuorten asioissa tietoaan ja osaamistaan päässeet vaihtamaan niin liikennemyymälöiden, nuorisotoimen, paikallisten yhdistysten ja järjestöjen, koulujen, seurakuntien, sosiaalitoimien kuin poliisinkin edustajat. Joillakin paikkakunnilla myös nuoret ovat säännöllisesti osallistuneet näihin verkostotapaamisiin. Hankkeen työskentelyn tavoitteena on ollut koota paikallisista toimijoista se arkinen ”hartiatyövoima”, jonka voimin jatkuvaluonteinen kenttätyö on mahdollistunut ja jäänyt pysyväksi toiminnaksi paikkakunnille. 11
  • 13. KUVIO 1. ABC kohtaa nuoria -hankkeen tavoitteiden ja toimintatapojen Suunta-taulukko. TARVE PÄÄMÄÄRÄ TAVOITTEET Nuoret ovat siirtyneet hengailemaan kaduilta kaupallisiin tiloihin, mikä on luonut uuden haasteen paitsi kaupallisille toimijoille myös nuorisotyölle. Nuorten Palvelu ry kehittää ja tekee työtä nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi nuorten reviireillä kaupallisessa ympäristössä. Kaupallinen tila (ABC) nuorten hyvinvoinnin huomioijana Kartoitetaan nuorten hengailua kaupallisissa tiloissa ABC-liikennemyymäläympäristössä sekä parannetaan henkilökunnan ja nuorten välistä vuorovaikutusta. Selvitetään myös paikkakuntien verkostoyhteistyön tarpeita ja mahdollisuuksia. Tarpeiden pohjalta luodaan uusia toimintamalleja nuorten kanssa toimimiseen kaupallisessa ympäristössä. ALA- ABC ja kaupalliset toimijat TAVOITTEET Lisätään asiointiturvallisuutta ja ABC-henkilökunnan osaamista kohdata nuoria sekä tuotetaan uusia toimintatapoja erilaisiin asiointitilanteisiin nuorten kanssa. KEINOT – Tiedonvaihto ja tarpeiden kartoitus ABC-henkilökunnan ja ketjuohjauksen kanssa – Henkilöstökoulutus – Kirjallisen materiaalinen tuottaminen ABC-henkilökunnalle PROSESSIT Yhteistyöverkosto ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Lisätään tietoa nuorten hengailusta kaupallisissa tiloissa ja luodaan verkostoyhteistyön malleja, mistä viestitään laajamittaisesti. Nuorten osallisuuden lisääminen Lisätään nuorten osallisuutta kaupallisissa tiloissa ja ohjataan nuoria vastuullisuuteen yhteisen tilan käyttäjinä. – Yhteistyöverkostot ABC:n tueksi – Henkilökunnan ja nuorten tapaamiset – Yhteistyö nuorisotutkimuksen, nuorisoalan oppilaitosten sekä muiden hankkeiden kanssa – Nuoret mukaan toiminnan kehittämiseen ja suunnitteluun – Tiedotus ilmiöstä sekä hankkeen toiminnasta laajamittaisesti – Monialaisen verkostoyhteistyön rakentaminen ja koordinointi – Koulutusten pitäminen sekä koulutusyhteistyö S-ketjun kanssa TEHTÄVÄT – Liikennemyymäläkohtainen kartoitus ja konsultointi – Koulutus, tiedotus, konsultointi, viestintä ja seuranta – Säännölliset käynnit pilottipaikkakunnilla, työntekijöiden tapaamiset ja haastattelut – Alueellisten toimijoiden kontaktointi ja kokoaminen yhteen – Koulutusten järjestely, suunnittelu ja toteutus TUOTOKSET – ABC ja nuoret -opas – Koulutusten järjestely, suunnittelu ja toteutus – Henkilökunnan nuorisotietämys ja osaaminen kohdata nuoria on lisääntynyt, ja siten työn kuormittavuus on vähentynyt ONNISTUMISEN – Hankkeen tuotokset ovat juurKRITEERIT tuneet osaksi S-ryhmän omaa toimintaa – Hankkeen tuotoksia on voitu hyödyntää muissa kohteissa – Yhteisten tapaamisten koordinointi – Tapahtumien järjestäminen – Pelisääntötyöryhmien kokoaminen ja koordinointi – Nuorten kontaktointi – Nuorisotapahtumien valmistelut – Toiminnan esittely seminaareissa ja julkaisuissa – Pelisääntöäänestysten järjestäminen ja pelisääntöjen kokoaminen – Koulutus- ja viestintämateriaalit ei-kaupallisille toimijoille – Pelisääntömalli sekä pelisääntötyöskentelyn ohje – Nuorten kohtaamisen koulutusmoduuli ABC-henkilökunnalle – Yksityisen ja julkisen sektorin yhdistävän verkostoyhteistyön – Toimenpide- ja aineistopankki malli ABC-ketjun käyttöön TULOKSET – Nuoret ja henkilökunta pohtimaan yhdessä ABC:llä käyttäytymisen sääntöjä – Yksityisen ja julkisen sektorin välinen yhteistyö on lisääntynyt – Nuorisotapahtumat – Nuoret kokevat tulleensa paremmin huomioiduksi ABC-liikennemyymälöissä – Tietoisuus ilmiöstä on lisääntynyt ja se otetaan huomioon sekä – Nuoret ymmärtävät paremmin nuorisoalan että kaupallisen oman toimintansa vaikutukset kaupalliseen ympäristöön kentän toiminnassa laajemmin – Tuotetun tiedon leviäminen ja näkyvyys mediassa – Säännöllinen tiedonvaihto jatkuu ja/tai työryhmät ovat jatkaneet toimintaansa – Nuorten kanssa keskustellaan säännöllisesti – Ilkivalta on vähentynyt – Ilmapiiri liikennemyymälöissä on parantunut 12
  • 14. 3 PÄÄTTÖARVIOINNIN TOTEUTUS JA KEINOT – VAIKUTUKSIA ETSIMÄSSÄ 3.1 Päättöarvioinnin aineisto Päättöarviointia varten kerättiin erikseen laaja arviointiaineisto, johon arviointi tässä yhteydessä suurimmaksi osaksi perustuu. Lisäksi arvioinnissa on hyödynnetty hankkeen aikana syntynyttä muuta aineistoa kuten lukuisia muistioita tapaamisista eri tahojen kanssa, sähköpostiviestintää pilottikohteiden liikennemyymäläpäälliköiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa, koulutus- ja tapahtumapalautteita sekä hankkeessa vuosittain toteutettuja palautehaastatteluja. Päättöarvioinnin aineiston kerääminen aloitettiin keväällä 2013 jatkuen syksyyn saakka. Tietoa kerättiin pääasiassa haastattelun keinoin sekä yksilö- että ryhmähaastatteluissa. Haastatteluiden kautta saatua tietoa on täydennetty lomakekyselyiden avulla. Arvioinnin pääasiallisina kohderyhminä olivat nuoret, ABC-liikennemyymälöiden työntekijät sekä pilottipaikkakuntien yhteistyöverkostot. Lisäksi arviointitietoa kerättiin muutamilta hankkeessa mukana olleilta alueosuuskaupoilta ja hankkeen kehittämiskumppanilta ABC-ketjuohjaukselta sekä hankkeen ohjausryhmältä ja Nuorten Palvelu ry:n hallitukselta. Alla olevaan taulukkoon (ks. Taulukko 1) on koottu eri tiedonkeruumenetelmät lukumäärineen ja kohderyhmineen. TAULUKKO 1. Aineiston keruun ja haastattelujen muodot sekä menetelmät kohderyhmittäin. KOHDERYHMÄ Nuoret Ryhmähaastattelu Pop-up kyselyt ja videopalautteet ABC-ketju Ketjuohjauksen edustajat/haastattelu Osuuskauppojen edustajat/haastattelu Liikennemyymäläpäälliköt/haastattelu Palveluvastaavat/haastattelu Työntekijät/lomakekysely Yhteistyöverkosto Ryhmähaastattelu Yksilöhaastattelut Ohjausryhmä Sähköinen lomakekysely Nuorten Palvelu ry Hallitus/sähköinen lomakekysely Kaikki haastatellut/kyselyt MENETELMÄ Ryhmähaastattelujen lkm (+hlö) Yksilöhaastattelu (+nuoret) Sähköinen kyselylomake KPL YHTEENSÄ (hlö) n. 30 4 (osallistujia yht. n. 20) 10 37 2 3 4 3 3 toimintayksikköä /25 kpl 21 3 (osallistujia yht. 17) 4 5 5 4 4 97 YHTEENSÄ 7 (37) 16 (10) 34 13
  • 15. Haastatteluin tietoa kerättiin riittävin otoksin ABC-liikennemyymäläpäälliköiltä ja palveluvastaavilta (ks. haastattelurunko Liitteessä 1), osuuskauppojen edustajilta (ks. Liite 2) sekä ABC-ketjuohjaukselta (ks. Liite 3). Nuorten ja paikkakuntien yhteistyöverkostojen haastattelut toteutettiin suurimmaksi osaksi ryhmähaastatteluin, poikkeuksena muutamien yhteistyötahojen yksilöhaastattelut. Näiden kohderyhmien haastattelut toteutettiin systematisoinnin menetelmää hyödyntäen (ks. Luku 3.2). Liikennemyymälöissä kohdatuilta nuorilta tietoa kerättiin myös ns. vapaamuotoisten videopalautteiden ja ”pop-up kyselyiden” muodossa. 14 Lomakekyselyin tietoa kerättiin otoksena kolmen ABC-liikennemyymälän työntekijöiltä (ks. kyselylomake Liitteessä 4), hankkeen ohjausryhmältä (ks. Liite 5) ja Nuorten palvelu ry:n hallitukselta (ks. Liite 6). ABC-työntekijöiden tuottamaa tietoa verrattiin johdon, liikennemyymäläpäälliköiden ja yhteistyöverkostojen kokemuksiin. Hankkeen ohjausryhmältä kerättiin tietoa hankkeen toiminnan ja prosessien onnistumisesta sekä Nuorten Palvelu ry:n hallitukselta lisäksi hankkeen toiminnan sopivuudesta järjestön kokonaistoimintaan nähden. 3.2 Vaikutusten hahmottamisen menetelmät Vaikutusten arvioinnissa on kyse erityisesti muutoksen ja siihen vaikuttavien tekijöiden hahmottamisesta. Keskeisimpiä arviointikysymyksiä tässä yhteydessä ovat siis mm. Saatiinko aikaan muutosta? Mikä sai aikaan muutoksen ja miten se tapahtui? Mikä mahdollisesti esti muutosta tapahtumasta? Oliko toimenpiteillä joitakin odottamattomia vaikutuksia (positiivisia/negatiivisia?) Ovatko muutokset olleet pysyviä? Vaikutuksia tarkastellaan yhtäältä koko hankkeen toiminnan ja tavoitteiden prosessien jatkumona ja toisaalta pureutuen tarkemmin tiettyihin arkipäivän vuorovaikutustilanteisiin. Arvioinnin keskiössä on myös hankkeessa kehitytettyjen toimintamallien ja tuotosten onnistumisen ja toimivuuden arviointi. Hankkeen prosesseja ja niiden onnistumisen arviointia varten oivan tarkastelukeinon tarjoaa vaikutusketjumalli. Vaikka Suunta-työkalun pohjalta luotu Kuvio 1 (s.12) ei ole syntynyt kronologisesti etenevässä järjestyksessä, edustaa se selkeästi vaikutusketjumallin mukaista ajattelua (ks. Kuvio 2, s. 15).
  • 16. KUVIO 2. Vaikutusketjun kuvaus. (Mukaillen SOSTE 2013; Virtanen 2007, 87.) TARVE TAVOITE PANOS TOIMENPIDE TUOTOS TULOS VAIKUTUS 15 Vaikutusketjumallin avulla arvioidaan hankkeen toiminnan etenemistä sekä toimintatapojen valintaa ja onnistumista tavoitteisiin ja tarpeeseen nähden. Näin mallin kautta voidaan hahmottaa myös hankkeen hallinnoinnin ja resursoinnin onnistumista. Mallin avulla voidaan ammentaa tietoa hankkeen relevanssista, tehokkuudesta, vaikuttavuudesta sekä hankkeen hyödyllisyydestä ja pysyvyydestä. Relevanssissa on kyse tavoitteen kohdentumisesta tarpeeseen nähden, tehokkuudessa tuotosten suhteesta niihin kohdennettuihin panoksiin nähden sekä vaikuttavuudessa vaikutusten ja tulosten suhteesta panostettuihin resursseihin ja tavoitteeseen. Hankkeen hyödyllisyyden ja pysyvyyden arviointiin puolestaan päästään käsiksi tarkastelemalla vaikutuksia suhteessa tarpeeseen. (SOSTE 2013.) Vaikutusketjumallin avulla päästään arvioimaan hankkeen raameja sekä toiminnan oletuksia ja niiden loogisuutta. Malli ei kuitenkaan ota riittävän syvällisesti huomioon arjen vuorovaikutusympäristöjä ja siihen liittyviä jatkuvasti liikkeessä olevia prosesseja ja systeemejä, mitä varten tarvitaan täydentävää tarkastelukulmaa. Pilottiliikennemyymälät ja -paikkakunnat yhteistyöverkostoineen muodostavat kukin omanlaisensa systeemin, joiden kuvaamiseen tarvitaan vuorovaikutuksen ja ilmapiirin muutoksiin pureutuvaa mallia tai menetelmää. Systeemiajatteluun perustuva systematisoinnin menetelmä tarjoaa juuri tällaisen vaihtoehdon ja sen avulla päästiin kuvaamaan liikennemyymälöissä ja niiden ympäristöissä tapahtuneita muutoksia. Vaikutusketjumalli kuvaa hankkeen ja sen prosessien etenemistä kun taas systematisoinnin avulla saadaan tarkempaa tietoa muutoksen mekanismeista prosessien sisällä. Systeemiajattelun pohjalta kehitetty systematisoinnin menetelmä (systematization of experiences) on syntynyt 1970-luvun Latinalaisessa Amerikassa, josta sen käyttö on sittemmin levinnyt ympäri maailman ja yleistynyt viimeaikoina nopeasti. Menetelmän tarkoituksena on saada erilaisiin toimin-
  • 17. toihin osallistuneita ihmisiä jäsentämään ja kommunikoimaan toiminnan kautta oppimistaan asioista. Systematisoinnin avulla pyritään kuvaamaan systeemin osasia, siihen sisältyviä vuorovaikutussuhteita ja systeemin muuttuvaisuutta sekä sitä millaisia seurauksia ja merkittävyyttä vuorovaikutussuhteilla on. Systeemeinä kuvataan erilaisia yhteiseen toimintaan perustuvia ryhmiä. Ne nähdään sisäisesti jatkuvassa liikkeessä olevina kokonaisuuksina, joissa jokainen sen osa ja siinä tapahtuvat muutokset vaikuttavat systeemiin kohdistuneisiin panoksiin ja tavoitteisiin sekä sen toiminnan kautta syntyviin tuloksiin. (ActionAid 2009.) 16 Systematisointi on osallistava systeemiajattelua edustava menetelmä. Se sopii oppimisen ja yhteisen päämäärän kirkastamiseen, toiminnan kehittämiseen sekä muutosteorian vahvistamiseen (tietoa, miten muutos tapahtuu ja mitkä asiat siihen vaikuttavat). Systematisoinnin keskiössä on pohtia ja jakaa yhdessä systeemin toiminnassa mukana olleiden kokemuksia siitä, mitä tapahtui ja miten sekä mitä voimme kokemuksista oppia. Systematisoinnin toteuttaminen koostuu pääpiirteittään neljästä vaiheesta: suunnittelusta, kokemusten uudelleenrakentamisesta, kokemusten analysoinnista ja tulkinnasta sekä tuloksista viestimisestä. (SOSTE 2013.) (Systematisoinnin eri vaiheiden yksityiskohtaisempi kuvaus on nähtävissä Liittessä 7). Tässä arvioinnissa systematisoinnin avulla on pureuduttu vuorovaikutukseen ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin ja sen syihin, mitä kautta hahmotellaan myös systeemissä osallisina olevien rooleja. Haastattelujen perusteella on nostettu esiin tapahtumia, jotka jollakin tavoin ovat vaikuttaneet liikennemyymälöiden vuorovaikutusilmapiiriin ja pyritty sitä kautta tekemään yleistyksiä muutoksen mahdollisista elementeistä.
  • 18. 4 TULOKSIA OSA I – VUOROVAIKUTUS MUUTOKSESSA 4.1 Ilmapiirin muutokset nuorten kokemana Nuorten kokemukset ovat hankkeen ABC-työntekijöihin liittyvän tavoitteen ”lisätä osaamista kohdata nuoria” onnistumisen ja vaikuttavuuden mittari. Kaikki tähän tavoitteeseen liittyneet toimet, keinot ja tuotokset ovat siis kohdistuneet samalla myös nuorten kohderyhmään. Tavoitteen taustalle on liittynyt oletus siitä, että nuorten osallisuus ja hyvinvointi lisääntyvät työntekijöiden osaamisen lisääntymisen yhtenä vaikutuksena. Nuorten rooli hankkeen kohderyhmänä on ollut jokseenkin erikoinen, sillä nuoret eivät välttämättä ole olleet tietoisia ABC kohtaa nuoria -hankkeen olemassaolosta edes silloin kun he ovat osallistuneet hankkeen toimintaan - eikä tämä ole hankkeessa tavoitteena ollutkaan. Nuoriin liittyvänä tavoitteena on ollut ”lisätä heidän osallisuutta ja ohjata heitä vastuullisuuteen yhteisen tilan käyttäjinä”. Vaikkakin osa hankkeessa mukana olleista nuorista on tavoitettu suoraan liikennemyymälöistä, ovat nämä kohtaamiset olleet satunnaisia eikä niiden tarkoituksena ole ollut koota säännöllisiä nuorten ryhmiä hankkeen toimintaan. Tällainen toimintatapa olisi suorastaan sotinut hankkeen ja Nuorten Palvelu ry:n toiminnan ideologiaa vastaan, kun pyrkimyksenä on ollut luoda positiivisempaa kuvaa nuorten hengailusta ja sen suuresta merkityksestä nuoruuden kasvuun. Tämän näkökulman mukaisesti on pyritty korostamaan osallisuuden arkisuutta ja painottamaan sitä, että nuorten osallisuuden lisääminen on mahdollista muutenkin kuin heitä aktivoimalla. Kaupallisissa kasvuympäristöissä nuorten osallisuus on juurikin hengailua eli kaveripiireihin liittymistä sekä päivittäisten arkisten hyvien asiakaskohtelukokemusten ja positiivisen huomioimisen kautta syntyvää hyväksyntää. Vuorovaikutuksen muutoksien todentaminen on pulmallista niiden vaikean mitattavuuden vuoksi. Nämä muutokset ovat arjen pieniä suuria tapahtumia, jotka vuorovaikutuksen osapuoltenkin taholta havaitaan usein vain pieneltä vaikuttavina nyansseina, jonkinlaisena eroavaisuutena aikaisempaan. Parhaimmin näitä kokemuksia päästiin tarkastelemaan kuuntelemalla nuorten kertomuksia arkisista tapahtumista. Erään ABC:llä paljon aikaansa viettäneen nuoren kertomus asiakaskohtelun muuttumisesta sen jälkeen, kun hän osallistui hankkeen kautta syntyneeseen yhteiseen toimintaan liikennemyymälän työntekijöiden kanssa, kuvaa yhtä tällaista arjen muutosta: ”Ennen niinku myyjät, tai siis ne ei niinku, että jos kysy jotakin, että missä on jotakin niin ei mitään puhunut. Mutta aina sitten kun mä olin äitin kanssa, niin joo totta kai tulee heti näyttelemään. Niin mä 17
  • 19. mietin, että mikä helvetti tässäkin on niinku, niin sitten meidän äiti vaan sitä sano että aika ihme homma. Mutta kyllä ne nytten on mullekin tullu. Varmaan sillon näytti niin pelottavalta.” Tämä nuoren tarina kuvaa sitä, kuinka tullessaan henkilökohtaisesti tutuksi liikennemyymälän työntekijöiden kanssa, koki hän asiakaspalvelun hänen itsensä suhteen parantuneen samalle tasolle, kuin hänen äitinsä saama palvelu oli jo aikaisemmin ollut. Tutuksi tulemisen vaikutuksia omaan käyttäytymiseensä nuorten joukko kuvaili myös seuraavin sanoin: ”No onhan ne [myyjät] niinku mukavempia sillai --- No onhan se paljon mukavempaa, kun ei ihan niin helposti heitetä pihalle jos kaverit vähän rellestää --- No kyllähän se vaikutti [omaan käyttäytymiseen] --- Vähän rauhottu vähän enemmän silleen, että ei kehannu olla niin semmonen niin villillä päällä. Ennen sitä aatteli vaan, että ne [myyjät] on semmosia kärttysiä, ja semmosia --- mutta ne on ihan mukavia.” Näiden ja monien muiden tarinoiden kautta voidaan todeta, että nuorten asiakaskohtelukokemus paranee, kun työntekijöiden kanssa tullaan tutuksi. Nuorten oman kertomansa mukaan he myös käyttäytyvät paremmin, silloin kun ovat muodostaneet työntekijöihin henkilökohtaisemman suhteen. Tätä vahvistavat myös monien työntekijöiden havaitsemat muutokset nuorten käyttäytymisestä ja näin ollen tutuksi tulemisella on merkitystä myös työntekijöiden työssä viihtymisen kannalta. Näyttäisi siis siltä, että molemmat edellä mainituista tavoitteista toteutuivat tutuksi tulemisen kautta. Nuorten kertomana aika, jolloin liikennemyymälässä oli enemmän nuoriin kohdistuvia tiukkoja rajoituksia, näyttäytyi tämän kuvauksen kaltaisina arkisina tilanteina (otteita useamman nuoren samanaikaisesta kertomasta): ”Sillon [kun tietty vartija oli vuorossa] ei kukaan ollut täällä apsilla.” --- ”Paitsi ne joilla oli rahaa ostaa kahvia.” --- ”No siis nehän tuli heti käännyttämään, että---” ”Niin se oli tyyliin niinku ovelta suoraan, se ykskin vartija oli semmonen, että se suunnilleen päivysteli nuilla ovilla ja kun otti kahvasta kiinni, niin saman tien karjas jo että ulos.--- Ja sit kun mäkin pari kertaa vähän kapinoin niitä vastaan, kun se heitti meidät varmaan sen yhden päivän aikana kolme kertaa pihalle ja mä kävin aina kysymässä liikennemyymäläpäälliköltä [kutsuu nimeltä], että mikä on, että onko säännöt muuttunut, että eikö me saada enää olla täällä ja [liikennemyymäläpäällikkö] sano että joo joo saatte kunhan että roskaa ja ootte asiallisesti --- Me oltiin oltu koko ajan asiallisesti eikä me oltu roskattu, ja se vartija kävi heittämässä meidät kolme kertaa pihalle, niin sitten mulla kilahti ja mä huusin sille [vartijalle] vähän aikaa päin naamaa ja se meni ihan hiljaseks, heitti säkin huuleen ja lähti kävelemään” Kertomuksen tilanne ei anna nuorille kovin johdonmukaista kuvaa heidän käyttäytymisensä ohjaamisesta. Tilanne on malliesimerkki siitä, kuinka aikuisten ristiriitaiset toimintamallit ajavat tilanteen nuoren ylilyöntiin, joka puolestaan yleensä vahvistaa negatiivista kuvaa ja suhtautumista nuoriin. 18
  • 20. Tämän vuoksi henkilökunnan koulutuksissa on luotu yksiköihin myös henkilökunnan yhtenäisiä toimintamalleja ja yhtenäiseen toimintakulttuuriin on pyritty myös ABC ja nuoret -oppaan ja eJollaksen ”ABC kohtaa nuoret” -verkkokoulutuksen keinoin. Siinä missä nuoret ovat kokeneet pelisäännöt selkeiksi ohjeistuksiksi, samoin myös työntekijät ovat kokeneet yhtenäiset toimintamallit varmuutta ja koko työyhteisön tukea haasteellisiin tilanteisiin puuttumisessa. ”Alussa ei saanut viedä tilaa, hengailu ei ollut niin sallittua. Nyt ystävällisempää, hyvä palvelu. Myyjät puuttuvat samalla lailla.” 19 4.2 Arjen muutokset työntekijöiden silmin Liikennemyymälöiden muuttunutta ilmapiiriä kuvaa hyvin erään osuuskaupan ABC-ryhmäpäällikön pohdinta siitä, että tavallaan liikennemyymälöissä ei päälisin puolin ole muuttunut mikään, nuoret käyvät edelleen yhtä paljon ja haastavampiakin tilanteita tulee vastaan, mutta nuoria ei siitä huolimatta koeta enää haasteeksi. Hän kertoi, että liikennemyymäläpäälliköiden palavereissa nuoret eivät enää nouse keskusteluun, toisin kuin aiemmin nuorten synnyttämät haasteet olivat palavereiden vakioaiheita. Mitään yksittäistä syytä tai seikkaa tilanteen muuttumiseen hän ei pystynyt nimeämään, vaan arveli, että pelkästään nuorisoaiheen nostaminen esille ja se, että asia on ollut puheissa, on jo itsessään auttanut. Työntekijät ovat tulleet tutummaksi nuoriin liittyvien asioiden suhteen ja saanet valmiuksia toimia tilanteissa siten, ettei niitä ole enää koettu niin kuormittavina. Liikennemyymäläpäälliköiden puheessa nuoret nähtiin erottamattomana osana ABC:n arkea ja kuvasivat nuoria usein samoin sanoin ABC:n arjen ”ydinalueena”. Nuorten tulo ABC:n arkea keskeisesti määrittäväksi piirteeksi, on saanut työntekijöissä aikaan myös heidän rooliinsa liittyviä ristiriitoja sekä tuonut ABC:lle uudenlaisia ilmiöitä – samanlaisia jotka ovat olleet tuttuja esimerkiksi kouluissa, nuorisotaloilla tai muissa ammattikasvattajien työn areenoilla. Näitä ABC:llekin rantautuneita nuoruuden ilmiöitä ovat muun muassa jatkuva rajojen ja auktoriteettien testaaminen sekä toisaalta turvan hakeminen kodin ulkopuolisista aikuisista. ABC:n työntekijät näkevät jopa ammattikasvattajiakin enemmän sellaisia nuoruuden ilmiöitä, jotka liittyvät erilaisiin kokeiluihin ja rajojen testaamiseen esimerkiksi päihteiden suhteen. Nuoruuden ilmiöiden tuleminen osaksi oman työn arkipäivää jokseenkin yllättäen, saa ymmärrettävästi aikaan voimakkaitakin vastustusreaktioita. Varsinkin hankkeen alkuaikaan olivat ”Meidänkö näitä kuuluu kasvattaa?” -tyyliset kommentit ja ihmettelyt hyvin yleisiä. Kasvattaminen -sana vai-
  • 21. kuttaisi saaneen melko negatiivisen vivahteen työntekijöiden puheessa. Toisaalta tuodaan selkeästi esille, että kasvattaminen ei missään nimessä pitäisi kuulua liikennemyymälätyöntekijän työhön, mutta toisaalta heti seuraavassa lauseessa saatetaan todeta, että ”kyllähän me ollaan kasvatettu jo kaksi sukupolvea nuoria.” Kasvattamisen kuvattiin olevan ”sellaista tapakasvatusta, käytöstapojen opettamista ja jatkuvaa kissa-hiiri-leikkiä esimerkiksi pelikoneiden kanssa.” Tämän kaltaiset kuvaukset luovat vaikutelman olosuhteiden pakosta ja jokseenkin alistuen hyväksytystä tapakasvattajan roolista omaan työhön. Tällainen rooliristiriita on omiaan synnyttämään uupumisen ja kuormittavuuden kokemuksia. Toisaalta monien arjen ristiriitojen havaittiin hankkeen aikana olevan yllättävänkin helppoja ratkaista. Keskusteluyhteyden löydyttyä nuoriin, huomattiin nuorten kanssa olevan tarve käydä läpi aikuisille hyvin itsestään selviäkin asioita, kuten rahapelaamisen K18-ikärajaa, mikä koettiin työntekijöiden taholta usein yllättäväksi asiaksi. Keskusteleminen nuorten kanssa siitä, etteivät työntekijät heitä tahallaan hätistele tai rajoita mielivaltaisesti, on saanut aikaan vähemmän jännittyneen kanssakäymisen nuorten kanssa ja luonut molemminpuolista ymmärrystä. Monia vastaavia tilanteita päästiin käymään lävitse muun muassa pelisääntötyöskentelyn avulla, mikä koettiinkin työntekijöiden mielestä yhdeksi toimivimmista hankkeen toimintamalleista. Samoin myös liikennemyymälän ympärille muodostetut monialaiset yhteistyöverkostot koettiin merkittäväksi avuksi ja loivat tunnetta siitä, etteivät liikennemyymälän työntekijät ole yksin nuorisoasian kanssa. Erityisen merkittäväksi yhteistyöverkostojen apu koettiin liikennemyymäläpäälliköiden taholta. Työntekijöiden ja erityisesti liikennemyymäläpäälliköiden puheessa tuotiin vahvasti esille sitä, että nuorten kanssa toimiminen vaati asiakas-palvelutaitojen lisäksi myös ”jotain muuta” osaamista, mitä ei osattu kuitenkaan tarkemmin määritellä. Kaikkein osuvimmin sitä kutsuttiin usein ”pelisilmäksi”, jonka koettiin olevan kuitenkin jotain muuta, kuin kasvattamistakaan. Tämän pelisilmän koettiin syntyvän osittain kokemuksen kautta, mutta sitä varten koettiin tarvittavan myös koulutusta ja osaamisen kehittämistä. Arvioinnin ja koko hankkeen aikana tuli voimakkaasti esille myös työntekijöiden tarve purkaa ja keskustella nuorten kautta työn arkeen syntyvistä haasteista. Tämä tuli esille henkilöstökoulutuksissa syntyneiden keskusteluiden yhteydessä, minkä lisäksi monet kertoivat purkavan tilanteita säännöllisesti työkavereiden kesken. Tämä vaikutti olevan merkittävää työssä jaksamisen kannalta antaen voimia kohdata taas uusia haastavia tilanteita. Mahdollisuus ”tuulettamiseen” ja tilanteiden pur- 20
  • 22. kuun lisää näin myös nuorten hyvinvointia ja parantaa asiakaskohtelukokemusta, kun työntekijöillä on enemmän voimavaroja kohtaamistilanteisiin nuorten kanssa. 4.3 Yhteistyöverkoston muutoksen roolit Liikennemyymälöiden ympärille koottujen monialaisten yhteistyöverkostojen kokoonpanot vaihtelivat niin paljon, kuin hankkeessa oli mukana paikkakuntia. Roolien muodostuminen verkostoissa perustui joskus joidenkin toimijoiden paikkakunnalla muodostuneeseen rooliin, joskus oman kiinnostuksen tai joskus selkeämmin omaan työnkuvaan kuuluvaan vastuuseen. Joitakin yleisiä rooleja verkostojen toiminnasta voidaan kuitenkin hahmotella yhteistyöverkostojen vertailussa. Liikennemyymäläpäällikön rooli korostui verkostojen luomisen ja toiminnan alkamisen vaiheessa. Liikennemyymäläpäällikkö on ensi sijassa se hahmo, joka luo mahdollisuuden verkostoyhteistyön syntymiselle ABC:n ympärille. Verkoston toimiessa liikennemyymäläpäällikön rooli kuitenkin jäi hiljalleen taka-alalle, sen säilyessä kuitenkin edelleen keskeisenä. Roolin keskeisyys verkostojen toiminnassa tuli hyvin selvästi esille henkilöstövaihdosten yhteydessä. Liikennemyymäläpäällikön vaihtuminen näyttäytyi verkostojen työskentelyn suurimmaksi riskiksi, milloin yhteistyö saattoi hiipua ja jolloin myös nuorisotilanne liikennemyymälässä usein kärjistyi. Yhteistyöverkostojen puheessa korostui liikennemyymäläpäällikköäkin enemmän nuorisotyöntekijän roolin merkitys verkoston toimintaa ylläpitävänä voimana. Julkisen sektorin työkuvien näkökulmasta tämä on järkeenkäypää nuorten vapaa-ajan toiminnan koordinoinnin kuuluessa nuorisotoimen tehtäviin. Myös nuoret tuntuivat hyväksyvän parhaiten nuorisotyöntekijät välittäjiksi heidän ja ABC-työntekijöiden välille. Nuorisotyöntekijöille muodostui usein paitsi nuoria mutta myös koko verkostoa koordinoiva rooli. Tämä koordinoiva rooli näkyi tiedon välittämisenä verkoston jäsenten välillä sekä uusien jäsenien tuomisessa mukaan verkostoon. Usein liikennemyymäläpäälliköltä tullut yhteydenotto julkisen sektorin toimijoihin oli saattanut herättää kummastusta tai suorastaan närkästystä, minkä vuoksi jonkinlaisen ”välittäjän” rooli liikennemyymälän ja julkisen sektorin toimijan välillä koettiin välttämättömäksi. Usein tämä välittäjä löytyi nuorisotoimen puolelta, mutta yhtä hyvin se saattoi olla vaikkapa koulutoimen edustaja. Yhteydenotoista ja vastuunjaoista sovittiin yleensä yhteistyöverkostojen tapaamisissa kuhunkin tilanteeseen parhaaksi katsotulla tavalla. Nuorisotyöntekijän roolin tärkeydestä kertoo myös se, että niillä paikkakunnilla, joissa nuorisotoimi ei lähtenyt mukaan yhteistyöhön, jäivät koko yhteistyöverkostot muodostumatta, vaikka liikenne- 21
  • 23. myymäläpäällikkökin olisi sen mahdollistanut. Nuorisotoimen saaminen mukaan yhteistyöhön vaikutti siis olevan edellytys myös muiden julkisen sektorin toimijoiden osallistumiselle. Verkostojen toiminta perustui käytännössä kunkin jäsenen oman työn tehostamiseen, jolloin verkostotyöskentely ei varsinaisesti näkynyt oman työn lisääntymisenä – monesti jopa päinvastoin. Liikennemyymälän nuorisotilanteeseen paneutumisen koko yhteistyöverkoston voimin huomattiin vaikuttavan erityisesti pienemmillä paikkakunnilla koko kylän tilanteen rauhoittumiseen. Tätä kuvaa hyvin erään yhteistyöverkoston jäsenenä toimineen poliisin kommentti nuorten ja ABC:n työntekijöiden välisen vuorovaikutuksen paranemisen vaikutuksesta hänen omaan työhönsä: ”Ei tule vahingontekoilmoituksia, kun tulevat juttuun.” Verkostoissa vaihtuneen tiedon ansiosta kokivat sen jäsenet yhteistyön tuoneen varmuutta omaan työhön, kun tietää paremmin, mitä nuoret puuhaavat niilläkin reviireillä, joista ei muutoin olisi saanut tietoa. Koko paikkakunnan tilanteen rauhoittumiseen arveltiin vaikuttavan sen, että rajat ylittävä yhteistyö on antanut myös nuorille kuvan siitä, että tieto aikuisten välillä kulkee myös heidän vapaa-ajan tekemisiinsä liittyen. Verkostojen toimintaan osallistuneet kuvailivat oman kynnyksensä ottaa yhteyttä uudenlaisiin ja yleisesti katsoen epätyypillisempiin yhteistyökumppaneihin alentuneen ABC-yhteistyön kokemuksen kautta. Joissakin yhteistyöverkostoissa olivat mukana myös nuoret itse ja joissakin nuorten vanhemmat. Kaiken kaikkeaan näiden ryhmien osallistumista yhteistyöhön toivottiin enemmän. Vapaaehtoisten, työnsä ulkopuolella verkostoon osallistuvien, jäsenten innostaminen mukaan koettiin joiltakin osin vaikeaksi ja onnistuessaan se perustui usein paikkakunnalla jo pidempään eläneeseen vapaaehtoistyön perinteeseen. Verkostoyhteistyö kaupallisen toimijan kanssa tuo kuitenkin aivan uudella tavalla myös vanhemmille mahdollisuuden lähteä vaikuttamaan omien ja paikkakuntansa nuorten puolesta. Kuten eräs vanhempi kuvasi omaa motivaatiotaan yhteistyöhön osallistumiseen: ”Se vaikuttaa koko paikkakunnan nuorisoon, että miten ABC:llä kohdellaan nuoria.” 22
  • 24. 5 TULOKSIA OSA II – TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS JA VAKUUTTAVUUS 5.1 Hankkeen tuotokset vaikutusten katalysaattorina Hankkeen tuotosten joukkoon kuuluu sekä toimintamalleja ja konsepteja että joitakin käsinkosketeltavia aikaansaannoksia, kuten ABC ja nuoret -opas. Opas nähtiinkin hankkeen onnistuneimpana tuotoksena ohjausryhmän, ketjuohjauksen ja osuuskauppojen mielipiteissä ja sitä kautta saatu mediahuomio asian esille tuomisen kannalta nähtiin tärkeänä myös muiden arvioinnin kohderyhmien näkemyksissä. Oppaan kautta nuorisoasian nähtiin pysyvän pinnalla ja puheissa ABC-liikennemyymälöissä sekä siinä nähtiin kiteytyvän hankkeessa tuotettu tieto konkreettiseen muotoon liikennemyymälöiden hyödynnettäväksi. Toisaalta työntekijöiden kokemukset oppaan hyödyllisyydestä olivat paikoitellen hyvinkin vastakkaiset, kun taas liikennemyymäläpäälliköiden näkemykset kulkivat jossain johdon ja työntekijöiden kokemusten välillä. Ajatus oppaan taustalla nähtiin sinänsä tarpeellisena ja se nähtiin oivallisena materiaalina esimerkiksi uuden työntekijän perehdytyksessä. Eräs liikennemyymäläpäällikkö kommentoi tätä seikkaa muun muassa sanoin: ” Siitä ainakin näkee heti, että täällä ollaan tekemisissä nuorten kanssa”. Toisaalta työntekijät ja liikennemyymäläpäälliköt kokivat oppaiden jäävän helposti kirjahyllyille tai kahvipöytiin lojumaan. He toivat esille eräänlaista informaatioähkyä manuaalien paljouden keskellä. Liikennemyymäläpäälliköt eivät myöskään kokeneet opasta avuksi henkilöstönsä motivoimisessa ja innostamisessa nuorten kohtaamiseen, vaan siihen toivottiin avuksi vuorovaikutteisempia keinoja, kuten henkilöstökoulutusta. Henkilöstökoulutukset kuvattiinkin toivotuimpana toimenpiteenä sekä liikennemyymäläpäälliköiden että työntekijöiden mielipiteissä. Liikennemyymäläpäälliköt kokivat tarvitsevansa työntekijöiden innostamiseen avuksi liikennemyymälän ulkopuolisia tahoja. He kokivat, että heidän itsensä välittämänä viestiä nuorten huomioimisesta ja ajoittain negatiiviseksi muuttuneiden asenteiden muuttamisesta ei oteta yhtä hyvin ja ajatuksia herättelevänä vastaan. Pelkkä liikennemyymäläpäälliköiden konsultointi nuorisoaiheesta koettiin näin ollen riittämättömäksi, jos kyseessä oli tulehtuneen tilanteen muuttaminen. Kokemukset uusien liikennemyymälöiden avausvalmennuksien yhteydessä järjestetyitä nuorten kohtaamisen koulutuksista ovat olleet positiivisia niin työntekijöiden, liikennemyymäläpäälliköiden kuin osuuskauppojen edustajien kertomuksissa. Avauskoulutuksilla on koettu olevan selkeä ennaltaehkäisevä vaikutus ja samanlaisten tilanteiden ei ole koettu muodostuvan haasteeksi, kuin monissa muissa liikennemyymälöissä. 23
  • 25. Koulutuksia järjestettiin myös nuorisoalan opiskelijoille sekä jo ammatissa toimiville nuorisotyöntekijöille hankkeen toiminnan aikana esille nousseen nuorisotoimen ja nuorisotyöntekijöiden merkittävän roolin vuoksi. Koulutukset otettiin hyvin vastaan ja niistä koettiin saadun uutta tietoa, mutta toisaalta ne herättivät ajoittain jopa voimakastakin vastustusta. Koulutuksiin toivottiin lisää kaupallisuuden kritiikkiä ja jollakin tasolla kyseenalaistettiin nuorten osallisuutta lisäävä työ ympäristössä, joka ”altistaa nuoria kaupalliseen kulttuuriin ja konsumerismiin”. Joissakin ABC-henkilökunnan koulutuksissa olivat mukana myös alueen nuorisotyöntekijät, mikä koettiin toimivaksi järjestelyksi sekä ABC:n työntekijöiden että nuorisotyöntekijöiden taholta. Yksittäisistä toimintamalleista eniten positiivista palautetta kaikkien kohderyhmien ja haastateltujen puheissa sai pelisääntötyöskentelyn malli. Nuoret ovat pääsääntöisesti ottaneet pelisäännöt hyvin vastaan, ja heidän kokemuksensa oli sitä positiivisempi, mitä enemmän he olivat päässeet osaksi pelisääntöjen tekemisen prosessia. Kuten eräs nuori kommentoi oman liikennemyymälänsä sääntöjä: ”Pelisäännöt on sopivan rennot, ihan normaalia ohjeistusta nuorille.” Liikennemyymälöiden työntekijät ovat kokeneet pelisäännöt eniten omaa arkeaan avittavaksi tuotokseksi. Nuorten aiheuttamien haasteellisten tilanteiden ratkaisussa työntekijät nimesivät hyödyllisimmäksi keinoksi pelisääntöihin vetoamisen lisäksi työkaverin tai esimiehen pyytämisen avuksi sekä tilanteista keskustelemisen työkavereiden kanssa. Pelisääntötyöskentelyn malli on ollut helposti monistettavissa ja siksi kynnys sen leviämiselle ABC-liikennemyymälästä toiseen tai koko ketjun ulkopuolelle on hyvin matala. Se luo kaupalliselle toimijalle hyvän keinon lähteä yhteistyöhän nuorisotoimen kanssa. Pelisääntötyöskentely onkin hankkeen aikaisista työskentelymalleista lisännyt eniten yhteistyötä liikennemyymälöiden ja nuorisotoimien työntekijöiden välillä. Pelisääntötyöskentelyn heikkoutena on niiden ”kasvaminen yhdessä” kunkin sukupolven nuorten kanssa, minkä vuoksi säännöt väistämättä vanhentuvat aika ajoin. Pelisääntöjen luoman hyvän ilmapiirin säilyminen edellyttää niiden päivittämistä aina uuden hengailuikään tulevan nuorisoikäpolven kanssa. Nuorisotapahtumien kohtaama yleisökato oli monille hankkeen toimintaan osallistuneille yllätys. Nuoret tosin olivat heidän erityisestä huomioimisestaan mielissään ja nimesivät liikennemyymälöihin tulleet nuorisotapahtumat yhdeksi positiivisimmaksi muutokseksi ABC:llä. Toisaalta he toivat paikoitellen esille myös sitä, etteivät he koe tarvitsevansa erityistä ohjelmaa vaan luvan ja mahdollisuuden viettää aikaa yhdessä muiden nuorten joukossa. Voidaan ehkä karkeasti ottaen todeta, että nuorisotapahtumat eivät aikuisten mielestä onnistuneet niin kuin oletettiin, samoin kuin ei nuorten lopulliset kokemuksetkaan tapahtumien onnistumisesta olleet aikuisten kokemusten kanssa yh- 24
  • 26. teneväisiä. Ehkäpä nuorisotapahtumat olivatkin nuorten mielestä positiivinen kokemus sen vuoksi, että aikuiset kiinnittivät heihin normaalia enemmän huomioita, vieläpä positiivista sellaista. Nuorisotapahtumilla tavoiteltiin nuorten kehittämis- ja osallistumismahdollisuuksien lisääntymistä, mutta positiivinen vaikutus nuorten kannalta tulikin siis ehkä työntekijöiden osoittaman huomion kautta. Nuorisotapahtumilla saattoi olla positiivisia vaikutuksia ennemminkin työntekijöiden ja nuorten kohtaamisen paranemisen kannalta kuin suoranaisesti nuorten osallisuuden lisäämisen kannalta. Eräs liikennemyymäläpäällikkö kuvaili tunnelmiaan nuorisotapahtuman jälkeen seuraavin sanoin: ”Meillä tuntuma tapahtuman jälkeen on se, että nuoret lähestyvät meitä nyt helpommin ja juttelevat enemmän. Lisäksi ravintolamme on pysynyt todella siistinä perjantain jälkeen nuorten osalta. Kiitos siitä.” Vaikka nuorisotapahtumat eivät vaikuttaneet sillä oletetulla tavalla, kuin niitä toteuttaessa odotettiin, ovat sitä kautta syntyneet vaikutukset vastanneet kuitenkin hankkeen tavoitteisiin. Tapahtumien kautta nuoret ja työntekijät tulivat paremmin tutuiksi keskenään, nuorten asiakaskohtelukokemus parani ja liikennemyymälöiden vuorovaikutusilmapiiri muuttui paikoitellen vähemmän jännittyneeksi. Nuorisotapahtumat kokosivat yhteiseen toimintaan myös ison joukon yhteistyökumppaneita, minkä vaikutuksena moni sitä kautta alkanut yhteistyö on saanut jatkoa tapahtumien jälkeenkin. Uudenlaisen yhteistyön luominen liikennemyymälän ympärillä olevista tahoista sai myös hyvän vastaanoton. Niillä paikkakunnilla, joissa monialaisia yhteistyöverkostoja koottiin, kuvattiin ne toimiviksi verkostojen toimintaan osallistuneiden mielipiteissä. Kaikki säännöllisesti toimineet yhteistyöverkostot halusivat jatkaa toimintaansa myös hankkeen jälkeen, vaikkakin ehkä harvemmalla kokoontumistiheydellä. Verkostojen kokoontumisten seurauksena kunkin toimijan oma toiminta tehostui ja tiedon vaihdon kautta saatiin erilaista varmuutta oman työn tekemiseen. Tämä olikin yksi motivaatio omaan osallistumiseen verkoston toimintaan nuorten hyvinvoinnin lisäämisen ohella. Joillakin paikkakunnilla oli huomattu, että yhteistyöllä ABC-liikennemyymälän kanssa oli positiivisia hyötyjä myös paikkakunnan muiden toimijoiden kannalta. ”Kun nuoret saadaan käyttäytymään paremmin yhdessä paikassa, käyttäytyvät he paremmin muissakin paikoissa” totesivat erään yhteistyöverkoston jäsenet ryhmähaastattelun päätteeksi. 25
  • 27. 5.2 Hankkeen toiminta ja mitä siitä jää jäljelle Hankkeen toiminnasta ja tekemisen kohdistumisesta olennaisimpiin seikkoihin kysyttiin tarkemmin hankkeen ohjausryhmältä, ABC-ketjuohjauksen edustajilta sekä Nuorten Palvelu ry:n hallitukselta. Kaiken kaikkiaan hankkeen toimintaan on oltu tyytyväisiä ja tavoitteet nähtiin riittävässä määrin saavutetuiksi. Kyselyissä eniten kritiikkiä sai resursointi ja viestintä. Talouden puitteiden ei kuitenkaan nähty vaikuttaneen hankkeen konkreettisiin tuotoksiin ja niiden aikaansaamiseen. Sen sijaan hankkeen toimintaan olisi toivottu enemmän jalkautumista kentälle. Kokonaisuudessaan olemassa olevia resursseja nähtiin kuitenkin käytetyn tavoitteiden saavuttamisen kannalta oleellisiin asioihin. Viestintään ja tiedottamiseen toivottiin lisää suunnitelmallisuutta ja systemaattisuutta sattumanvaraisen lehtikirjoittelun varaan tukeutumisen sijasta. Toisaalta hankkeen saamasta laajasta mediahuomiosta ja erityisesti sen positiivisesta sävystä yllätyttiin. Tätä kautta myös Nuorten Palvelu ry:n koettiin saaneen enemmän valtakunnallista julkisuutta myös alueilla ja paikkakunnilla, joissa järjestön työ on aikaisemmin ollut tuntemattomampaa. Hankkeessa syntyneen tiedon ja toimintamallien juurtuminen ABC-liikennemyymälöiden arkeen ja niiden leviäminen pilottikohteista muihin yksiköihin ja osuuskauppoihin, on hankkeen onnistumisen ja hyödyllisyyden kannalta olennaisimpia seikkoja. Tähän nähtiin vaikuttavan kunkin osuuskaupan toimialan kiinnostus aiheeseen ja jälkeenpäin arvioituna pysyvyyden varmistamiseksi olisi ollut hyödyllistä päästä säännöllisempään vuoropuheluun myös osuuskauppojen ABC-toimialan edustajien kanssa. Näin nuorisoasian arvioitiin tulevan huomioiduksi myös toimintasuunnitelmien tasolla. Osuuskauppa EePee on hyvä esimerkki hankkeessa kehitettyjen toimintamallien ottamisesta aktiiviseen hyötykäyttöön. Osuuskaupan kymmenestä ABC-liikennemyymälästä pelisäännöt on tehty jo kuudessa yksikössä hyödyntäen pelisääntötyöskentelyn mallia, jota käytettiin yhdessä hankkeen pilottikohteena olleessa osuuskaupan liikennemyymälässä. Osuuskauppa toteutti ilman hankkeen mukana oloa pelisäännöt muissa yksiköissä tehden yhteistyötä paikkakuntien nuorisotoimien kanssa. Osuuskaupan kokemus yhteistyöstä nuorisotyöntekijöiden kanssa oli erittäin positiivinen ja jokseenkin yllättynyt nuorisotoimien suuresta kiinnostuksesta lähteä avuksi pelisääntötyöskentelyyn. Osuuskaupan saaman kokemuksen mukaan hyviä tuloksia on saatu aikaan aina silloin, kun nuorisotoimi on lähtenyt mukaan. He kokivat nuorten vanhempienkin lähtevän luontevammin mukaan yhteistyöhön silloin, kun kuntapuolen toimijat ovat tekemisissä mukana. 26
  • 28. Juurtumisen ja pysyvyyden kannalta olennaisimmaksi tekijäksi nähtiin ABC-liikennemyymälöiden koulutustarjonnan kehittäminen. Sekä ketjuohjauksen että osuuskauppojen edustajien näkemysten mukaan koulutusta nuorisoteemasta tulisi olla tarjolla useammassa eri muodossa. Erityisen tärkeäksi nähtiin nuorisoteeman käsitteleminen uusien liikennemyymälöiden avausvalmennuksissa sekä kehittää helposti saatavilla olevaa tietoa ja koulutusta ABC-liikennemyymälöiden arkeen. ABC ja nuoret -oppaan nähtiin vastanneen osittain tähän tarpeeseen, minkä lisäksi erääksi tavoitteeksi hankkeen aikana syntyi yhteistyön luominen S-ryhmän sisäisen kouluttajan Jollas Instituutin kanssa. Nuorisoteemasta kaikkein eniten toivottiin verkkokoulutusta, joka olisi kaikkien ABC-liikennemyymälöiden työntekijöiden saatavilla. Yhteistyö Jollas Instituutin kanssa konkretisoitui hankkeen loppupuolella, joten tietoa sen vaikutuksista juurtumisen, leviämisen ja pysyvyyden osalta ei tätä arviointia varten ole ollut mahdollista kerätä. Jollas Instituutin eJollas-tiimin kanssa tuotettu ABC kohtaa nuoret -verkkokoulutus valmistui keväällä 2013. Verkkokoulutuksessa työntekijä pääsee pohtimaan omaa asennettaan nuorisoon ja ratkomaan pulmallisia kohtaamistilanteita nuorten kanssa, mitä on tehostettu erilaisin tehtävin ja liikennemyymälän arkea kuvaavin videoin. Myös Jollas Instituutin ABC-valmennustiimiin käyttöön luotiin hankkeen päätteeksi koulutusmoduulit avausvalmennus-, liikennemyymäläpäällikkövalmennus- ja palveluvastaavavalmennuskokonaisuuksiin. Lisäksi ABC-liikennemyymälöiden käyttöön on hankkeen ajan luotu materiaalipankkia S-ryhmän sisäiseen verkkoon, josta liikennemyymälöiden päälliköiden ja palveluvastaavien on mahdollista päästä valitsemaan omien yksiköidensä kulloisiinkin tarpeisiin sopivia menetelmiä ja toimintamalleja. Materiaalipankkiin on koottu hankkeen aikana syntynyttä dokumentointia ja ohjeistusta eri tilanteisiin ja toimenpiteisiin valmistautumiseen (Esim. pelisääntötyöskentelyn ohjeistus). 27
  • 29. 6 UUSIA TUTTAVUUKSIA JA PELISILMÄN KEHITTÄMISTÄ – NIISTÄ OVAT ABC KOHTAA NUORIA -HANKKEEN VAIKUTUKSET TEHTY 6.1 ABC-toimintaympäristöllä on nuoria osallistavia vaikutuksia Nuorille tutuksi tuleminen työntekijöiden kanssa vaikuttaisi olevan merkittävin tekijä vuorovaikutuksen paranemisen sekä heidän osallisuuden lisääntymisen ja asiakaskohtelukokemuksen paranemisen kannalta. Lisäksi tutuksi tuleminen näytti vaikuttavan nuorten käyttäytymiseen sitä hillitsevästi, minkä vuoksi sillä voidaan katsoa olevan myös rauhoittava vaikutus koko liikennemyymälän ilmapiiriin. Tämä havainto on ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuarvioinnin – ja koko hankkeen – merkittävimpiä tuloksia. Tutuksi tulemisella on positiivisia vaikutuksia sekä nuorten että työntekijöiden kannalta ja sen aikaansaamisen taustalla on usein yhden tai useamman yhteistyökumppanin tuki. Tutuksi tulemisen kautta toteutuivat kaikki hankkeen päätavoitteet, eikä niinkään olennaista ollut se, minkä toimintamallin tai tuotoksen kautta se tapahtui. Tämä ei tietenkään vähennä yksittäisten tuotosten kautta syntyneiden vaikutusten merkitystä tai niiden kehittämisen tärkeyttä. Havainto kuvaa sen todellisuuden perustaa, jolla vuorovaikutustyötä tehdään. Tärkeintä ei ole käyttää ja kehittää jotakin tiettyä toimintamallia aina vain uudessa ympäristössä toisensa perään, vaan tärkeintä on keskusteluyhteyden aikaansaaminen. Sopiva malli tai menetelmä valitaan tai luodaan ympäristön tarpeiden ja erityispiirteiden perusteella. Niitä on vuorovaikutuksen ammattilaisella oltava useampikin takataskussaan. Hankkeen kokemuksen mukaan kaupallinen ympäristö ja kaupalliset toimijat ovat osoittautuneet olevan yllättävänkin tärkeässä roolissa nuorten yhteiskuntaan osallistumisen mahdollistamisessa. Kaupassa nuori on ihan niin kuin kuka tahansa muukin – ei erityisoppilas, ei mielenterveyspotilas, ei lastenkodin lapsi, vaan ihan tavallinen asiakas. Monet tapaavat kaupallisten tilojen aikuisia jopa enemmän kuin omia vanhempiaan, kun aikaa ABC:lläkin saatetaan nuorten kertoman mukaan viettää useita tunteja päivässä. Siksi on nuoren hyvinvoinnin kannalta merkittävää, millainen vuorovaikutus tuota aikaa määrittää ja millaiseksi hänen asiakaskohtelukokemuksensa muotoutuu. Taloudellisesti heikommassa asemassa olevat nuoret ovat jo lähtökohtaisesti monin tavoin eriarvoisessa roolissa mahdollisuuksien suhteen sekä lapsuuden ja nuoruuden vertaissuhteiden muodostumisessa. Nuorten lisääntynyt hengailu kaupallisissa tiloissa voi lisätä taloudellisen eriarvoisuuden mukaista ryhmien eriytymistä nuorten keskuudessa, mikäli oikeutus näissä tiloissa olemiseen hankitaan kuluttamisen kautta. Sillä, että nuorten sallitaan viettää aikaansa kaupallisissa tiloissa ilman 28
  • 30. vaatimusta ostosten tekemisestä, annetaan heille mahdollisuus liittyä tasa-arvoisena yksilönä kaveripiireihin, ympäröivään yhteisöön ja yhteiskuntaan, olipa taskussa viisikymppinen tai vain viisi senttiä riippuen siitä, paljonko kotoa on ollut varaa antaa mukaan. Rahan käytön ja kuluttajaroolin oppiminen ovat myös itsessään tämän päivän yhteiskunnassa olennainen elämässä selviytymisen taito, jota vähävaraisemmatkin nuoret pääsevät oppimaan vertaissuhteidensa kautta, mikäli näiden suhteiden muodostuminen pysyy tasa-arvoisena. Nuorten kokema asiakkuus, joka ei edellytä rahan käyttöä, on merkittävä itsenäistymisen ja ympäröivään yhteiskuntaan liittymisen kokemus, olimmepa lisääntyneestä kaupallisuudesta henkilökohtaisesti mitä mieltä tahansa. Elina Nikoskisen (2010) nuorten ABC-hengailua kartoittanut tutkimus toi esille, että nuoret tosiaan kokevat ABC:llä hengaillessaan olevansa asiakkaita, vaikka eivät ostaisikaan mitään. Se, että hengailun näyttämönä on kaupallinen tila, vaikuttaisi olevan nuorille sinänsä sivuseikka. Tärkeintä on olla siellä, missä tapahtuu ja näkee paljon erilaisia ihmisiä. Nuorten näkökulmasta julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa hengailu ei ole vain merkityksetöntä oleskelua, vaan ajan viettämistä mahdollisuuksia ja tapahtumia täynnä olevilla areenoilla, joissa voi tapahtua ihan mitä vaan ja joissa voi nähdä ihan kenet vaan. Tällaiset väljät tilat tarjoavat nuorille mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan jäsenenä silloinkin, kun he vain oleskelevat. (Kuusisto-Arponen & Tani 2009, 52–53.) Kaupallisissa tiloissa hengailun pääosassa on nuorten kannalta sosiaalisuus eikä niinkään itse kuluttaminen. Tämän perusteella huoli kaupallisissa tiloissa hengailevien nuorten vapaa-ajan kaupallistumisesta vaikuttaa aiheettomalta. (Tani 2011, 12.) Kaiken kaikkiaan kuluttaminen, kaupallisuus ja asiakkuus vaikuttaisivat olevan tämän päivän nuorille niin tavallinen asia, etteivät ne erotu erilliseksi osaksi heidän ajankäytössään vaan ovat luonnollinen osa nykyihmisen arkea. 6.2 Nuorten kohtaaminen on osa ABC-työntekijän työn tajua Kuten sanottua, tutuksi tulemisella oli suuri merkitys myös ABC-liikennemyymälöiden työntekijöiden työn arjen miellyttävyyden lisääntymisen kannalta. Tutuksi tuleminen työntekijöiden kohdalla tarkoitti paitsi keskusteluyhteyteen pääsemistä liikennemyymälässä aikaansa viettävien nuorten kanssa myös tutuksi tulemista nuoruuden kasvutehtävien ja ilmiöiden kanssa. Työntekijöiden ristiriitaisena kokemasta kasvattajan roolista syntyi hankkeen aikana korvaavaa käsite ”pelisilmä”, jossa yhdistyvät työntekijän käytännön kokemus nuorten kanssa toimimisesta ja uuden tiedon kautta syntynyt ymmärrys nuoruudesta. 29
  • 31. Esa Hiltunen (2013) on tutkinut päivittäistavarakaupan suuryksikön osastopäälliköiden roolia heidän työnsä arjessa ja johtamisessa ottaen huomioon heidän kaksoisroolinsa vähittäiskaupan myyjinä ja esimiehinä. Bourdieulaisen viitekehyksensä kautta Hiltunen hahmottelee suomalaisen päivittäistavarakaupan keskijohdon habitusta, pääomia ja toimintataipumuksia käsitteensä työn taju kautta. Työn taju kuvaa osastopäälliköiden työarkeen sisäistettyä tajua työhön sitoutumisesta ja sen vaatimista joustoista. Hiltunen luonnehtii keskijohtoa ”johtoportaan visioiden ja käytännön todellisuuden välisten ristiriitojen ratkaisijaksi”, mikä vaatii monenlaisia joustoja nopeatahtisessa ja monien rutiinien määrittämässä arjessa. Tämä ristiriita yhdistettynä keskijohdon esimies- ja valta-asemaan kuvaa sitä, mistä työn tajussa on kysymys. ABC-työntekijöiden kokema ristiriita omaan työhön kuulumattomasta kasvattajan roolista ja arjen sanelemasta eräänlaisesta pakosta sen omaksumiseen syntyy heidän työn tekemiseen se jännitteinen pohja, joka vaatii työntekijää tekemään joustoja työroolissaan ja arjen rutiineissaan. Myös ABCjohdon ja osuuskaupan toimialan edustajien puheissa tuotiin usein esille kasvatuksen käsitteen ja pelkän sanan kuulumattomuus liikennemyymälöiden yhteyteen. Mieluisammiksi ilmaisuiksi koettiin ”vastuullisuus” tai ”yhteisvastuu”, mitä kautta kasvatuksellisuuteen saatiin ehkä enemmän etäisyyttä ja nuorisoaihetta päästiin tarkastelemaan ikään kuin laajemmin. Työntekijät käyttivät kasvatusta arkisena kuvauksena tilanteista nuorten kanssa, vaikka olivatkin johdon kanssa samaa mieltä siitä, ettei kasvattamisen kuuluisi olla osa heidän työrooliaan. Työntekijät olivat siis pohjimmiltaan sitoutuneita johdon näkemyksiin, mutta kokivat niiden toteuttamisen sellaisenaan työnsä arjessa mahdottomana. Nuorten synnyttämä jännite ABC:n työntekijöiden työrooliin vaikuttaisi muodostavan ratkaisemista vaativan haasteen, joka on olennainen osa ABC-työntekijän työ tajua. ABC-johdon ja työntekijöiden puheissa ristiriidan ratkaiseminen tuntui liittyvän pelisilmän omaksumiseen. Voidaan siis todeta, että juurikin pelisilmän omaksuminen nuorten kanssa toimimisessa on osa ABC-työntekijän työn tajua. Pelisilmän kehittämiseen työntekijät kokivat tarvitsevansa liikennemyymälän ulkopuolista apua ja osaamisensa kehittämistä, mitä he myös kokivat saaneensa nuorten kohtaamiseen liittyvissä henkilöstökoulutuksissa. Hiltusen havaintojen mukaan tämänkaltainen ristiriidan ratkaiseminen ja sitä kautta syntyvä työkokemus kerryttää työn tajuun kulttuurista ja sosiaalista pääomaa, mikä luo arkisia edellytyksiä myös taloudellisen pääoman hankkimiselle (Hiltunen 2013, 197). 30
  • 32. 6.3 Tutustumista on vielä tehtävä Yhtä merkittävää, kuin hankkeen aikana havaittu ABC-työntekijöiden tärkeä rooli nuorten arjen aikuisina, on havainto nuorisotyön osaamisen vaikutuksesta ristiriitatilanteiden ratkaisemisessa nuorten ja kaupallisten tilojen työntekijöiden välillä. Kuten Osuuskauppa EePeen kokemuksesta havaittiin, oli yhteistyö nuorisotoimen kanssa tuottanut aina tuloksia. Toisaalta hankkeen aikana on tullut vastaan tilanteita, joissa nuorisotyön haluttomuus lähteä yhteistyöhön on ollut esteenä aktiivisen yhteistyön syntymiselle myös muiden toimijoiden kanssa. 31 Hankkeen aikana kertyneen kokemuksen mukaan suurimman esteen kaupallisten toimijoiden ja nuorisotyöntekijöiden väliselle yhteistyölle on muodostanut erilaiset odotukset yhteistyön sisällöstä. Kaupallisista toimijoilta tulleet yhteydenotot ovat karrikoidusti olleet tai koettu avunpyynnöiksi, joissa on toitotettu, että: ”Viekää ne nuoret pois täältä, tai tehkää jotain, meidän tehtävä ei ole kasvattaa!”, mihin nuorisotoimi on vastannut:”Ei me voida niitä minnekään sieltä viedä eikä meidän tehtävä ole sammuttaa tulipaloja milloin missäkin kaupassa. Ja sitä paitsi emme me voi suosia mitään tiettyä kaupparyhmää!” Niin tarkoituksellisen kärjistetty kuin tämä keksitty vuoropuhelu onkin, kuvaa se omalla tavalla todellista arjen näkemysten ristiriitaa. Jotta yhteistyö nuorisotyön ja kaupallisten toimijoiden välillä tulisi mahdolliseksi, on tarpeen tehdä toisilleen tutuksi kaksi erilaisesta näkökulmasta katsovaa työskentelytapaa ja viitekehystä. Tämä ei tarkoita toisen näkemyksen omaksumista, vaan ymmärtämistä, mikä on edellytys yhteistyön syntymiselle. Kärjistetty vuoropuhelu kuvaa osaltaan myös niitä mustavalkoisia näkemyksiä, joita yhteistyöhön usein liitetään. On aivan totta, että ei kaupan alan työhön olettaisi kuuluvan ammattikasvattajan tehtäviä, mutta aivan yhtä ymmärrettävää on se, ettei yhteenkään kauppaan ole järjellistä yhdenkään ammattikasvattajan mennä seisomaan pelikoneen viereen ja kieltää nuoria pelaamasta. Kaupallisille toimijoille tarjottava apu voi ääripäiden lisäksi olla paljon muutakin, eikä pelkästään vain tulehtuneiden tilanteiden purkamista vaan myös niiden ennaltaehkäisemistä - jos vain apu osataan ja ymmärretään ottaa vastaan. Yhteistyön kehittäminen vaatii siis uudenlaisen osaamisen kehittämistä molempien ammattikuntien kohdalla.
  • 33. 7 LÄHTEET ActionAid 2009. Resource Pack on Systematization of Experiences. http://sistematizandoexperiencias.files.wordpress.com/2012/04/issystematization-resource-packactionaid.pdf Hiltunen, Esa 2013. Työn taju. Etnografinen tutkimus työstä, sitoutumisesta ja joustoista hypermarket Jusalassa. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 51. Kuusisto-Arponen, Anna-Kaisa & Tani, Sirpa 2009. Hengailun maantiede. Arjen kaupunki nuorten olemisen tilana. Alue ja ympäristö 38:1, 51–58. Nikoskinen, Elina 2011. Nuorten ABC-hengailu ilmiönä, tulkintoina ja toimenpiteinä. ABC-liikennemyymälät ja nuoret -tutkimushankkeen loppuraportti. Sarja B. Projektiraportit ja selvitykset 18, 2011. Humanistinen ammattikorkeakoulu, Helsinki. Pihlaja, Juha 1997. ”Ne ei ainakaan laula mitään eteenpäin”. Tutkimus etsivän nuorisotyön projektista Tampereella 1991–1995. Nuorten Palvelu ry:n julkaisuja 3-1997. SOSTE 2013. Arvioinnin jatkokoulutus. Järjestötoiminnan kehittäminen -koulutus Kuopiossa 9.1.2013. Tani, Sirpa 2011. Oikeus oleskella? Hengailua kauppakeskuksen näkyvillä ja näkymättömillä rajoilla. Alue ja ympäristö 40:2, 3–16. Terveyden edistämisen keskus 2010 & SOSTE 2013. Suunta - Toiminnan ja arvioinnin suunnittelun työkalu. http://www.soste.fi/media/arvioinnin-tietopankki/suunta_sostepohja.pdf Virtanen, Petri 2007. Arviointi. Arviointitiedon luonne, tuottaminen ja hyödyntäminen. Helsinki: Edita. 32
  • 34. LIITTEET Liite 1: Liikennemyymäläpäälliköiden ja palveluvastaavien haastattelurunko 1. Tehtiinkö hankkeessa se, mitä luvattiin? Mikä on mielestäsi ollut hankkeessa parasta tai onnistunein asia? 2. Onko hankkeen toiminnalla pystytty vastaamaan oman liikennemyymälänne tarpeisiin? Miten se tapahtui? Mihin ei pystytty vastaamaan? 33 3. Mitä seuraavista hankkeen toimintatavoista on käytetty liikennemyymälässänne? a) hankkeen työntekijöiden ja liikennemyymäläpäällikön väliset tapaamiset b) monialaisen työryhmän kokoontumiset tai muu monialainen yhteistyö c) nuorisotapahtuma ABC:llä d) henkilöstökoulutus e) nuorten pelisäännöt f) jokin muu toiminta? 4. Ovatko teillä toteutetut toimintatavat olleet mielestäsi riittävät liikennemyymälänne tarpeisiin nähden ja ovatko ne auttaneet toivotulla tavalla? Mikä on auttanut eniten omassa työssäsi ja vastaavasti koko henkilökunnan työssä? Millaisia toimintatapoja olisi pitänyt vielä kokeilla? 5. Oletko kokenut ABC ja nuoret -oppaan hyödylliseksi? Miten olet voinut hyödyntää sitä omassa työssäsi? 6. Koetko oman osaamisesi nuorisoaiheesta lisääntyneen? Millä tavoin olet pystynyt hyödyntämään ja soveltamaan hankkeen toimintamalleja työssäsi ja omaan yksikköönne sopiviksi? Koetko voivasi jatkaa aloitettujen prosessien ohjaamista hankkeen päättymisen jälkeen? 7. Kuinka arvelet osaamisen kohdata nuoria lisääntyneen koko liikennemyymälässänne? Mikä on vaikuttanut sen onnistumiseen/epäonnistumiseen? 8. Onko liikennemyymälänne ilmapiirissä (nuorten ja henkilökunnan välisessä vuorovaikutuksessa) tapahtunut muutoksia? Millaisia ne ovat olleet ja minkä arvelet vaikuttaneen siihen? 9. Jos hanke jatkuisi tulevinakin vuosina, mihin tulisi kiinnittää jatkossa enemmän huomiota ja mitkä toimintatavat kaipaisivat kehittämistä? Nousiko hankkeen aikana uusia tarpeita? 10. Näetkö tarvetta hankkeen kaltaiselle toiminnalle myös laajemmin kaupallisessa ympäristössä? Mitkä ovat mielestäsi haastavimmat seikat, ns. ”kriittiset pisteet", hankkeen kaltaiselle toiminnalle?
  • 35. Liite 2: Osuuskauppojen edustajien haastattelurunko 1. Tehtiinkö hankkeessa se, mitä luvattiin? Mikä on mielestäsi ollut hankkeessa parasta tai onnistunein asia? 2. Pystyttiinkö hankkeessa vastaamaan kentän (osuuskaupan) tarpeisiin ja millä tavoin? Mihin ei pystytty vastaamaan? 3. Onko hankkeen toimenpiteillä saatu aikaan muutoksia ABC-liikennemyymäläympäristössä? Millaisia muutoksia? Ovatko toteutetut toimenpiteet vaikuttaneet toivotulla tavalla? 4. Onko hankkeen tuottamaa tietoa ja toimintamalleja pystytty hyödyntämään pilottiliikennemyymälöiden lisäksi muissakin yksiköissä osuuskauppanne alueella ja millä tavoin? Mistä on ollut eniten apua muualla? 5. Onko muiden yksiköiden ollut helppoa saada tietoa hankkeen aikana karttuneesta tiedosta ja kehitetyistä toimintamalleista? Millä tavoin tieto on kulkenut eteenpäin? Miten tiedon leviämistä olisi voinut (tai voisi vielä) edistää? 6. Kuinka arvelet hankkeen toimintamallien jäävän osaksi ABC-liikennemyymälöiden toimintaa ja arkea? Mitkä seikat vaikuttavat eniten luotujen toimintamallien ja prosessien jatkumiseen? Millä tavoin juurtumista voisi vielä edistää? 7. Miten ABC ja nuoret -opas on otettu vastaan osuuskauppanne alueella? Oletko voinut hyödyntää sitä myös omassa työssäsi? Onko opas ollut mielestäsi oikeanlainen tapa pyrkiä vastaamaan kentän tarpeisiin? 8. Onko hankkeen tuottamasta muusta tiedosta ja toimintamalleista ollut apua/hyötyä omaan työhösi? Millä tavoin? 9. Jos hanke jatkuisi tulevinakin vuosina, mihin tulisi kiinnittää jatkossa enemmän huomiota ja mitkä toimintatavat kaipaisivat kehittämistä? Nousiko hankkeen aikana uusia tarpeita? 10. Näetkö tarvetta hankkeen kaltaiselle toiminnalle myös laajemmin kaupallisessa ympäristössä? Mitkä ovat mielestäsi haastavimmat seikat, ns. ”kriittiset pisteet", hankkeen kaltaiselle toiminnalle? 34
  • 36. Liite 3: ABC-ketjuohjauksen edustajien haastattelurunko 1. Tehtiinkö hankkeessa kokonaisuudessaan se, mitä luvattiin? Mikä on mielestänne ollut hankkeessa parasta tai onnistunein asia? 2. Millä tavoin hankkeessa pystyttiin vastaamaan kentän tarpeisiin? Mihin ei pystytty vastaamaan? 3. Onko ABC-liikennemyymälöiden työskentelykulttuurissa tapahtunut muutoksia hankkeen aikana? Millä tavoin nuoret huomioiminen on muuttunut ABC-ketjun toiminnassa kokonaisuudessaan? 35 4. Onko hankkeella ollut jotain sellaisia vaikutuksia, joita ei osattu aavistaa. Ovatko ne olleet positiivisia vai negatiivisia? 5. Mikä on arvionne siitä, kuinka hankkeen tuottamaa tietoa ja toimintamalleja on voitu hyödyntää pilottiliikennemyymälöiden lisäksi muissa yksiköissä? Mistä on ollut eniten apua muualla? 6. Kuinka arvelette hankkeen tuottaman tiedon ja toimintamallien jäävän osaksi ABC-liikennemyymälöiden ja ABC-ketjun toimintaa? Mitkä seikat vaikuttavat eniten luotujen toimintamallien ja prosessien jatkumiseen? 7. Jos hanke jatkuisi tulevinakin vuosina, mihin tulisi kiinnittää jatkossa enemmän huomiota ja mitkä toimintatavat kaipaisivat kehittämistä? Nousiko hankkeen aikana uusia tarpeita? 8. Näetkö tarvetta hankkeen kaltaiselle toiminnalle myös laajemmin kaupallisessa ympäristössä? Mitkä ovat mielestäsi haastavimmat seikat, ns. ”kriittiset pisteet", hankkeen kaltaiselle toiminnalle?
  • 37. Liite 4: Kyselylomake ABC-työntekijöille Kuinka kauan olet ollut töissä ABC-liikennemyymälässä (nykyisessä yksikössäsi)? a) 1-4 kuukautta b) alle vuoden c) 1-3 vuotta d) yli kolme vuotta Oletko kohdannut haasteellisia tilanteita nuorten kanssa? a) Kyllä e) Ei Kuvaile tyypillistä tai vaikeinta kohtaamaasi tilannetta muutamalla sanalla. (avoin) Millaiseksi kuvailisit nuorten ja liikennemyymälänne työntekijöiden välistä kanssakäymistä ja ilmapiiriä? a) Ilmapiiri on huono ja nuorten aiheuttamia järjestyshäiriöitä on paljon. b) Kanssakäyminen nuorten kanssa ei ole erilaista verrattuna muihin asiakasryhmiin. c) Ilmapiiri on hyvä, nuorten kanssa tullaan pääsääntöisesti hyvin juttuun. Onko ilmapiirissä ja kanssakäymisessä nuorten kanssa tapahtunut muutoksia? a) Ei, tilanne on pysynyt yhtä vaikeana. b) Ei, tilanne on pysynyt yhtä hyvänä. c) Kyllä, tilanne on muuttunut aikaisempaa vaikeammaksi. d) Kyllä, tilanne on muuttunut aikaisempaa paremmaksi. Kuinka nuoret tulisi mielestäsi huomioida ABC-liikennemyymälöissä? a) Nuorten toimia on syytä tarkkailla ja puuttua tilanteisiin muita asiakasryhmiä tiukemmin. b) Nuoret on parasta jättää omaan rauhaansa. c) Nuorten kanssa kannattaa pyrkiä tulemaan tutuiksi ja keskustelemaan heidän kanssaan ABC:llä olemisen pelisäännöistä. d) Nuoria ei ole tarpeen huomioida erityisenä asiakasryhmänä. Mikä kuvaa parhaiten omaa tapaasi puuttua haasteellisiin tilanteisiin nuorten kanssa? a) Nuorten aiheuttaessa häiriötä, on parasta poistaa koko porukka liikennemyymälästä. b) Tilanteisiin ei kannata puuttua, koska se aiheuttaisi vain lisää häiriöitä liikennemyymälässä. c) Annan nuorille mahdollisuuden korjata tilanteen ja tarjoan heille vaihtoehtoja sen ratkaisemiseksi. d) Työtehtäviini ei kuulu toimia nuorten kanssa. Vastuu kuuluu jollekin muulle, kuten kunnan nuorisotyöntekijälle. Mikä on mielestäsi parhain tapa vähentää haasteellisten tilanteiden syntymistä ABC-liikennemyymälöissä? a) Asettamalla nuorille asiointikielto (esim. tietyn kellonajan jälkeen) b) Tekemällä nuorison/liikennemyymälän pelisäännöt c) Lisäämällä ABC-liikennemyymälöiden työntekijöiden osaamista kohdata nuoria ja haasteellisia tilanteita d) Lisätä yhteistyötä liikennemyymälän ulkopuolisten tahojen kanssa e) Jokin muu, mikä? Mikä/mitkä seuraavista asioista on toteutettu omassa yksikössänne? a) Henkilöstökoulutus koskien nuoria, nuoruutta ja haasteellisissa tilanteissa toimimista b) Nuorison/liikennemyymälän pelisäännöt c) Nuorisotapahtuma d) Yhteistyö liikennemyymälän ulkopuolisen tahon kanssa 36
  • 38. Ovatko toteutetut toimenpiteet olleet riittävät liikennemyymälänne tarpeisiin nähden? a) Kyllä b) Ei Millaisia toimenpiteitä olisi vielä tarvittu? (avoin) Onko ABC ja nuoret -opas ollut käytössä liikennemyymälässänne? a) Kyllä b) Ei Onko ABC ja nuoret -oppaasta ollut hyötyä omassa työssäsi? a) Ei ole ollut lainkaan hyötyä b) On ollut hiukan hyötyä, olen käynyt opasta silmäillen läpi c) On ollut hyötyä, opin oppaan avulla uutta ja sain konkreettisia malleja avukseni d) On ollut todella paljon hyötyä, olen hyödyntänyt oppaan tietoja arjen työssäni ja palannut niihin myös myöhemmin uudestaan Oletko itse ollut mukana tekemässä yhteistyötä liikennemyymälän ulkopuolisen tahon kanssa (nuoriin liittyen)? a) Kyllä e) Ei Minkä tahon kanssa olet tehnyt yhteistyötä? (Vastaa tähän, mikäli vastasit kyllä -vaihtoehtoon edellisessä) a) Nuorisotoimen b) Koulutoimen c) Poliisin d) Sosiaalitoimen e) Paikkakunnalla toimivan yhdistyksen tai järjestön f) Jonkin muun, minkä? Mikäli työyksikössänne on toteutettu nuorisoaiheeseen liittyvä henkilöstökoulutus, miten koet sen auttaneen työssäsi sen jälkeen? a) Koulutuksesta ei ole ollut hyötyä arjen työhön. b) Tietoni ja ymmärrykseni nuorista lisääntyi. c) Sain konkreettisia esimerkkejä ja uusia valmiuksia nuorten kanssa toimimiseen. d) Koulutus muutti työyhteisön käytäntöjä nuoriin liittyen. Mistä asioista on ollut hyötyä haasteellisiin tilanteisiin puuttumisessa nuorten kohdalla? (Laita asiat numerojärjestykseen siten, että 1. kuvaa sitä, mistä on ollut eniten hyötyä.) __ Työkaverin tai esimiehen pyytäminen avuksi __ ABC ja nuoret -opas __ Nuoria ja nuoruutta koskeva henkilöstökoulutus __ Nuorison/liikennemyymälän pelisäännöt __ Tilanteista keskusteleminen työkavereiden kanssa __ Haasteellisiin tilanteisiin puuttumiseen ennakoiminen koko työyhteisön voimin esim. henkilökuntapalaverissa 37
  • 39. Liite 5: Kysely ohjausryhmälle Miten hyvin seuraavat asiat ovat toetutuneet ABC kohtaa nuoria -hankkeessa? Arvioi asteikolla 1-4 (1=heikosti, 2=tyydyttävästi, 3=hyvin, 4=kiitettävästi) 1. Tavoitteet ja kohderyhmä Toiminnalle on määritelty selkeät tavoitteet (1-4) Toiminnan kohderyhmä on määritelty konkreettisesti (1-4) Toiminnan tavoitteet, keinot tavoitteiden saavuttamiseksi sekä aikataulu ja eteneminen (suunnitelma) ovat olleet kirjallisena kaikkien asianomaisten käytössä ja tiedossa (1-4) Tavoitteet ovat vastanneet yhteiskunnallista tarvetta (1-4) Mitä kehittämistarpeita toiminnan tavoitteisiin tai kohderyhmien määrittelyyn liittyy? (avoin) 2. Resursointi ja koordinointi Toimintaan on varattu riittävästi resursseja (talous ja henkilöstö) tavoitteiden saavuttamiseksi (1-4) Taloudelliset resurssit on kohdennettu toimenpiteiden kannalta oleellisiin asioihin (1-4) Toimintaan osallistuvilla on ollut riittävästi aikaa tehtäviensä laadukkaaseen hoitamiseen (1-4) Toimintaan osallistuvien tehtävät ja vastuut on määritelty selkeästi ja ne ovat olleet kaikkien tiedossa (1-4) Mitä kehittämistarpeita toiminnan resursointiin ja koordinointiin liittyy (avoin) 3. Toimenpiteet ja toteutus Toimenpiteet ovat tukeneet tavoitteiden saavuttamista (1-4) Kohderyhmä(t) on tavoitettu odotusten mukaisesti (1-4) Kohderyhmän edustajien tarpeet ja valmiudet on kyetty huomioimaan toimenpiteissä (1-4) Toimenpiteet ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti (1-4) Mitä kehittämistarpeita toteutukseen liittyy? (avoin) 4. Arviointi ja kehittäminen Toimintaympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia on seurattu hankkeessa aktiivisesti (1-4) Kohderyhmän edustajilta on kerätty säännöllisesti palautetta, jota on myös hyödynnetty toiminnan kehittämisessä (1-4) Keskeisimmiltä yhteistyökumppaneilta on kerätty säännöllisesti palautetta, jota on myös hyödynnetty toiminnan kehittämisessä (1-4) Toimintaa, siihen liittyviä kehittämistarpeita sekä aikaansaatuja tuloksia on arvioitu säännöllisesti (1-4) Yhteisesti sovitut kehittämistoimenpiteet on toteutettu (1-4) Mitä kehittämistarpeita hankkeen toiminnan arviointiin, toimintaympäristön seuraamiseen tai tapaan kehittää omaa toimintaa liittyy? (avoin) Mitä riskejä tai uhkia hankkeen toimintaan liittyy/on liittynyt? Mitkä ovat sellaisia asioita, jotka toteutuessaan haittaavat olennaisesti toimintaa, vaikeuttavat tavoitteiden saavuttamista tai jopa saattavat estää niiden saavuttamisen? (avoin) 38
  • 40. 5. Viestintä ja yhteistyökumppanit Viestintä on ollut suunnitelmallista (1-4) Viestintä on tukenut tavoitteiden saavuttamista (1-4) Yhteistyö kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa on ollut toimivaa ja on tukenut tavoitteiden saavuttamista (1-4) Keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat olleet sitoutuneita toimintaan ja tavoitteisiin (1-4) Mitä kehittämistarpeita viestintään tai yhteistyökumppaneiden rooliin ja toimintaan liittyy? (avoin) 6. Tulokset ja vaikutukset Toiminnan/tulosten juurruttamiseen on varauduttu suunnitelmallisesti (1-4) Toiminnalla on saatu aikaan tavoiteltuja tuloksia ja vaikutuksia? (1-4) Mitkä ovat keskeisimmät tulokset ja vaikutukset, joita toiminnalla on saatu aikaiseksi? (avoin) Mihin tekijöihin olisi pitänyt/pitäisi vielä kiinnittää huomiota tulosten juurruttamisen varmistamiseksi? (avoin) 39
  • 41. Liite 6: Kysely Nuorten Palvelu ry:n hallitukselle 1. Onko ABC kohtaa nuoria -hankkeessa saavutettu ne tavoitteet, joita hankkeen perustamisella haettiin? Onko toiminta ja sen aikana tehdyt tuotokset vastanneet suunnitelmaa? Kuvaile millä tavoin. 2. Missä asioissa hankkeen toiminnassa on mielestäsi a) onnistuttu ja b) epäonnistuttu? 3. Kuinka ABC kohtaa -nuoria hanke sopii mielestäsi Nuorten Palvelu ry:n toimintaan? 4. Onko hankkeen toiminta mielestäsi vaikuttanut järjestön kokonaistoimintaan? Jos on, niin millä tavoin? Onko vaikutus ollut aikaisempaa toimintaa vahvistavaa vai onko vaikutus näkynyt järjestön toiminnan muuttumisena? 5. Mikä on mielestäsi ollut hankkeessa parasta? 40
  • 42. Liite 7: Systematisointi vaihe vaiheelta 1. Menetelmän käytännön toteutus alkaa suunnitelman tekemisellä yhdessä. Kun on valittu systeeminä käsiteltävä kohde, kutsutaan koolle systeemin kuvaamisen kannalta olennaiset henkilöt. 2. Suunnitteluun osallistujille kerrotaan lyhyt esittely hankkeen toteutumisesta (tavoitteet, tulokset, mihin päädyttiin jne.) Valitaan yhdessä, mistä näkökulmasta systematisointia tehdään (rajauksina esim. aika, paikka, tietty ryhmä tms.). Näkökulman valinta tulee perustella ja valinnan on syytä olla sellainen, josta on eniten hyötyä. Samoin muotoillaan ydinkysymys, johon vastauksia haetaan. On tarkennettava se seikka, josta halutaan kokemustietoa ja mistä on opittavaa. Kaikkea systeemissä ei ole mahdollista arvioida, mikä edellyttää valintoja ja aiheiden rajaamista. 3. Seuraavaksi valitaan ryhmä, jolta kokemustietoa toivotaan ja jolta sitä on mahdollista saada. 4. Kokemustieto tuotetaan tapahtuman muistelun ja kokemuksen uudelleenrakentamisen kautta. Tieto siitä, mitä tapahtui ja miten asiat tapahtuivat, kerätään talteen sopivaksi todetulla keinolla, joka voi olla esimerkiksi ryhmähaastattelu, kysely, työpaja tai roolipeli. 5. Ryhmän tuottama kokemustieto kootaan Kokemuksen uudelleenrakentaminen -taulukkoon. 6. Lopuksi ryhmän kanssa käydään lävitse taulukkoon kootut asiat. Näin osallistujat voivat esittää vielä lisäkysymyksiä, jotka myös kirjataan vielä ylös. 7. Kun aineistoa analysoidaan, etsitään vastauksia kysymyksiin: Miten kokemustieto vastaa ydinkysymykseemme? Mitä olemme oppineet? Mitä kehitettävää meillä vielä on? Näyttääkö kokemustiedon valossa siltä, että hanke on tuottanut niitä tuloksia, joita halusimmekin? Mitä ryhmässä esiin nousseet kysymykset kertovat? 41
  • 43. Kokemuksen uudelleenrakentaminen -taulukko Mitä tapahtui ja miten asiat tapahtuivat? Aika Mitä Kuka tapahtui? teki? Miksi? Miten? Tulokset Konteksti: Kysymyksiä/ (- ja +) Mitä tapahtui havaintoja samaan aikaan? Osallistuja 1 42 Osallistuja 2 Osallistuja 3 Osallistuja 4 Osallistuja 5 Osallistuja 6 Osallistuja 7 Osallistuja 8 Osallistuja 9 Osallistuja 10