Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Nuorten reviireillä projektin vuosiraportti 2015 osa 2

947 views

Published on

Nuorten reviireillä -projektin päätavoitteena on edistää nuorten osallisuutta, vastuullisuutta ja tasa-arvoa kaupallisissa tiloissa sekä kehittää kaupallisissa tiloissa toimivien aikuisten ja nuorten keskinäistä ymmärrystä. Päätavoite jakaantuu kahdeksi osatavoitteeksi, joista ensimmäisen kohderyhmän muodostavat nuoret ja toisen kaupallinen ja yhteiskunnallinen sektori.

Tämä vuosiraportin 2 osa käy läpi projektin tuloksia ja tuotoksia kaupallisten tilojen henkilökuntaan, yhteistyökumppaneihin sekä laajemmin yhteiskuntaan vaikuttamisessa. Lopussa luodaan myös katsaus projektin tukitoimintoihin kuten arviointiin, viestintään ja levittämiseen.

Published in: Government & Nonprofit
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Nuorten reviireillä projektin vuosiraportti 2015 osa 2

  1. 1. 0 NUORTEN PALVELU RY NUORTEN REVIIREILLÄ -PROJEKTI VUOSIRAPORTTI 2015 osa 2 Projektin toiminta-aika 1.3.2014–31.12.2016
  2. 2. 1 Yhteystiedot: Mikko Leppävuori Pauliina Lampela Projektivastaava Asiantuntija mikko.leppavuori@nuortenpalvelu.fi pauliina.lampela@nuortenpalvelu.fi puh. 040 157 7848 puh. 040 195 0502 Ilkka Puomilahti Nuorisomanageri ilkka.puomilahti@nuortenpalvelu.fi puh. 044 730 0228 www.nuortenreviireilla.fi
  3. 3. 2 SISÄLLYS VUODEN 2015 PAINOPISTEENÄ NUORTEN OSALLISUUS............................................................................3 TULOKSET JA TUOTOKSEN OSA II:....................................................................................................................4 KAUPALLISTEN TILOJEN AIKUISTEN JA NUORTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS......................................4 Yhteistyöllä tuloksiin ..........................................................................................................................................4 Osaamista kaupallisten tilojen henkilökunnalle ja johdolle........................................................................4 Kirjastokoulutuksia ja Citycon Days................................................................................................................5 Nuorten oma järjestyksenvalvoja....................................................................................................................6 Yhteistyöverkostot kaupallisten toimijoiden apuna......................................................................................7 Oppia ja työtä opiskelijoille............................................................................................................................8 Matkus Lounge – vapaan oleilun tila kauppakeskuksessa.........................................................................8 Yhteiskuntaan ja päättäjiin vaikuttaminen ................................................................................................. 10 ARVIOINTI JA SEURANTA.................................................................................................................................. 12 Kehittämispäivät ja vertaisarviointi............................................................................................................. 12 Toimenpiteiden seuranta ja reaktioarviointi.............................................................................................. 13 Seurantakartoitus eräässä kauppakeskuksessa........................................................................................ 15 VIESTINTÄ JA SOSIAALINEN MEDIA................................................................................................................ 16 JUURRUTTAMINEN JA LEVITTÄMINEN ............................................................................................................ 17 HENKILÖSTÖ, TALOUS JA TOIMINTAPAIKKAKUNNAT............................................................................... 19 LÄHTEET................................................................................................................................................................. 20 LIITTEET .................................................................................................................................................................. 21 Liite 1. Projektin paikkakunnat ja työskentelykohteet 2015 .................................................................. 21 Liite 2. Kontaktien määrät vuonna 2015 ................................................................................................... 22
  4. 4. 3 VUODEN 2015 PAINOPISTEENÄ NUORTEN OSALLISUUS Nuorten reviireillä -projektin päätavoitteena on edistää nuorten osallisuutta, vastuullisuutta ja tasa-ar- voa kaupallisissa tiloissa sekä kehittää kaupallisissa tiloissa toimivien aikuisten ja nuorten keskinäistä ym- märrystä. Päätavoite jakaantuu kahdeksi osatavoitteeksi, joista ensimmäisen kohderyhmän muodosta- vat nuoret ja toisen kaupallinen ja yhteiskunnallinen sektori. Näistä ja projektin taustoista on tarkemmin kerrottu projektin vuosiraportissa 2014 (Lampela & Leppävuori 2014, 3-4). Projektin taustaorgani- saatio on valtakunnallinen nuorisokasvatusjärjestö Nuorten Palvelu ry, joka toimii nuorten hyvinvoinnin puolesta nuorten omilla reviireillä. Nuorten reviireillä -projekti on jatkoa jo vuonna 2010 järjestössä alkaneelle kehittämistyölle kaupallisissa tiloissa. Myös näistä on tarkemmin kerrottu projektin vuosira- portissa 2014 (mt. 3-4.) Tässä vuosiraportissa kuvataan projektin toista toimintavuotta (vuosi 2015), joka on projektisuunnitel- man mukaisesti keskittynyt erityisesti kehittämään kaupallisissa tiloissa aikaansa viettävien nuorten osallisuutta ja toiminnan mahdollisuuksia. Tammikuussa 2015 projektiin palkattiin kolmas työntekijä, jonka työpanoksen tavoitteena oli edesauttaa erityisesti uudenlaisten nuorten osallisuuden toiminta- mallien kehittämisessä. Samalla on edelleen jatkettu jo hyviksi koettuja toimintamalleja, kuten kaup- pakeskusten suunnittelua yhdessä nuorten kanssa, kartoituksia ja Wash Up – tuulilasinpesupalvelua. Vaikka tänä toimintavuonna painottuikin nuorten osallisuuden kehittäminen, jatkettiin projektissa edel- leen myös kaupallisten tilojen henkilökunnan ja nuorten keskinäisen ymmärryksen lisäämistä. Tämä tar- koitti käytännössä muun muassa kaupallisten tilojen henkilökunnan koulutuksia, turvallisuusalan ja yh- teisöpedagogiikan opiskelijoiden koulutuksia sekä yhteiskunnallista vaikuttamista teeman ympärillä muun muassa viestinnän ja julkaisujen keinoin. Tämän raportin tulokset ja tuotokset on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen osa keskittyy nuoriin ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen. Tässä toisessa osassa käydään läpi kaupallisten tilojen henkilökun- taan, yhteistyökumppaneihin sekä laajemmin yhteiskuntaan vaikuttamiseen tähtääviä toimintamalleja. Lopussa luodaan katsaus projektin tukitoimintoihin kuten arviointiin, viestintään ja levittämiseen.
  5. 5. 4 TULOKSET JA TUOTOKSEN OSA II: KAUPALLISTEN TILOJEN AIKUISTEN JA NUORTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS Yhteistyöllä tuloksiin Projektin virallisia yhteistyökumppaneita vuonna 2015 olivat:  ABC-liikennemyymäläketju  Citycon Oyj  Kauppakeskus Itäkeskus Oy  Matkus Shopping Center  Mikkelin ammattikorkeakoulu  Osuuskauppa Arina  Savon ammatti- ja aikuisopisto  Securitas Oy Osaamista kaupallisten tilojen henkilökunnalle ja johdolle Projektin päätavoitteen toista osaa eli kaupallisissa tiloissa toimivien aikuisten ja nuorten keskinäistä ymmärrystä edistettiin vuonna 2015 muun muassa jatkamalla kaupallisissa tiloissa toimivan henkilö- kunnan tietojen, osaamisen ja käytäntöjen kehittämisellä. Projektissa toteutettiin vuonna 2015 yhteensä viisi kaupallisten tilojen henkilökunnalle suunnattua koulutusta. Koulutuksiin osallistui yhteensä 62 henki- löä, joista neljä oli kauppakeskuksen johtoa, 27 kauppakeskuksen järjestyksenvalvojaa ja vartijaa, 31 kauppakeskuksen muuta henkilökuntaa (pääosin liikkeistä) ja kaksi ABC-liikennemyymälän palveluvas- taavaa. Koulutusten lisäksi projektihenkilöstö seuraa jatkuvasti Nuorten Palvelu ry:n kehittämistyössä mukana olevia kaupallisia yksiköitä ja konsultoi näitä sekä muita kaupallisia toimijoita eri puolella Suomea tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Liitteessä 1 on listattu vuoden 2015 toimintapaikkakun- nat ja kohteet ja Liitteestä 2 selviää vuonna 2015 tavattujen tahojen määrät. Toteutetusta viidestä kaupallisen tilan koulutuksesta yhteensä kolme käsitti yhden kokonaisen kauppa- keskusyksikön järjestyksenvalvojat, joitain vartijoita, johtoa ja liikkeitä. Kaikkiin kolmeen rakennettiin koulutuksen yhteydessä henkilökunnan yhtenäiset toimintamallit. Näistä yhdet ovat kauppakeskuksen järjestyksenvalvojille ja vartijoille tarkoitetut sisäiset toimintamallit, jotka tehtiin isoksi julisteeksi val- vomo seinälle. Yhteen kauppakeskukseen rakennettiin koko kauppakeskukselle tarkoitetut yleisemmät toimintamallit, joiden tarkoitus on saada niin johto, järjestyksenvalvojat, siivoojat kuin liikkeiden henki- lökuntakin vetämään yhteen hiileen nuoriin ja myös muihin asiakkaisiin liittyvissä asioissa. Lisäksi yhteen
  6. 6. 5 kauppakeskukseen rakennettiin näiden kahden yhdistelmä eli kokonaisuus, joka kattaa niin sisäiset toimintamallit kuin koko kauppakeskuksen yhteiset linjaukset. Huomionarvoista on, että näistä kahteen kirjattiin mukaan myös huolta aiheuttavat tilanteet nuorten kanssa ja näissä tilanteissa ohjeistuksena on mm. yhteydenotto sosiaalihuoltoon. Yhtenäisistä toimintamalleista on pohja liitteenä vuoden 2014 vuo- siraportissa (Lampela & Leppävuori 2014) ja tuo pohja on edelleen paikkansa pitävä, vaikkakin se on joiltain osin pidentynyt ja sanamuodoiltaan ja jäsentelyiltään kehittynyt vuoden 2015 aikana en- tistä paremmaksi. Kirjastokoulutuksia ja Citycon Days Projektin koulutusosaamista hyödynnettiin vuonna 2015 aikaisempaa laajemmin. Nuorten Palvelu ry:n Nuorten palveluopas -hankkeessa kartoitettiin talvella 2014–2015 nuorten ajanviettoa ja asiakaspal- velukokemuksia kirjastoissa eri puolella Suomea. Tämän työn myötä projektimme sai toiveen käytännön työkalujen kouluttamisesta kirjastoväelle. Ensimmäinen koulutus toteutettiin Turussa Varsinais-Suomen kirjastolaisille helmikuussa. Sen jälkeen koulutuksia on toteutettu osana isompaa kirjastoväen nuoriso- koulutusta yhteensä kolme kertaa pääkaupunkiseudun kirjastoväelle. Kirjastokoulutusten sisällön ja koulutusmenetelmien siirtäminen osaksi Nuorten Palvelu ry:n koulutuksia aloitettiin loppuvuonna. Toukokuussa projekti oli puolestaan näyttävästi esillä Cityconin koko henkilöstön vuosittaisessa Citycon Days tapahtumassa. Lähes 100 tämän Pohjoismaiden ja Baltian kauppakeskustoimialan johtajan työn- tekijäistä paitsi Suomesta myös mm. muista pohjoismaista ja muutamasta muusta maasta osallistui pro- jektin vetämään kaksituntiseen nuorten kauppakeskushengailua käsittelevään osioon. Esiintymiskieli oli englanti ja ohjelma alkoi lyhyellä Nuorten Palvelu ry:n ja Nuorten reviireillä -projektin toiminnan esit- telyllä. Pääpaino faktatiedossa oli nuorten kauppakeskushengailun kuvauksessa paitsi käytännön opettaman tiedon myös tieteellisen tutkimuksen kautta sekä kauppakeskuksissa olevien järjestyksen- valvojien ja tietysti kauppakeskusten oman linjauksen tärkeyden avaamisella. Jo kolmivuotinen yhteis- työ Cityconin kanssa oli tärkeässä osassa tietopakettia. Mutta ei kaksituntinen pelkästään projektihenkilöstön puheeksi mennyt vaan mukaan astuivat ryhmä- työt, nuoret ja järjestyksenvalvojat. Viisi rohkeaa nuorta ja kaksi järjestyksenvalvojaa olivat tuoma- reina Citycon Days Talent Showssa, jossa Cityconin henkilökunta ryhmissä esiintyi kolmen eri taustata- rinan mukaan nuorina ja heitä kohtaavina ihmisinä kauppakeskuksissa. Taustatarinoiden mukaan ryh- mäesiintymisten, tuomareiden ansiokkaiden arvostelujen ja kommenttien sekä yleisen keskustelun
  7. 7. 6 kautta käytiin läpi niin nuorten hengailua kauppakeskuksessa, nuorten osallisuuden lisäämistä toimin- nan kautta kuin päihtyneen ja hätääntyneen nuoren kohtaamistakin kauppakeskuksessa. Kuva 5. Cityconin henkilöstö esittämässä kohtausta nuorten elämästä kauppakeskuksessa. Tuomaristossa nuoret ja järjestyksenvalvojat seuraavat tarkasti. Nuorten oma järjestyksenvalvoja Keväällä valmistui Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiikan alalta tilaamamme opinnäy- tetyö Nuorisovartija työmuotona – ”Eihän siitä olis muuta kuin hyötyä” (Ikonen & Kokkonen 2015). Opinnäytetyö lähti ajatuksesta, jossa kaupallisessa tilassa, kuten kauppakeskuksessa, toimivalle varti- jalle tai järjestyksenvalvojalle annettaisiin valmiudet ja työaikaa nuorten kanssa toimimiseen kasva- tuksellisella työotteella. Tällöin vartijan työ lähestyisi nuorisotyöntekijän rajapintaa. Ikosen ja Kokkosen (2015) opinnäytteen tavoitteena oli selvittää vartiointialan ja toisaalta kaupallisissa tiloissa aikaansa viettävien nuorten kiinnostusta ja tarvetta nuorisovartija-työmuodolle. Opinnäytetyön tulokset olivat rohkaisevia ja tästä syystä Nuorten reviireillä -projekti päätti keväällä painaa asiassa kaasua. Lop- pukevään ja kesän isoiksi tekemisiksi nousivatkin neuvottelut yhteistyökumppaneiden kanssa tällaisen työmuodon kokeilujakson toteuttamisesta. Asian edistäminen kokeilulla nähtiin tarpeelliseksi, sillä ky- seinen työmuoto on ainoa laatuaan Suomessa ja ehkä koko maailmassa eikä työmuodon todellisia tarpeita ja käytännön toteutusta voida ilman testaamista tietää. Nuorisovartija-kokeiluun lähtivät mukaan projektin yhteistyökumppaneista Securitas Oy ja Citycon Oyj. Ensimmäiseksi kohteeksi valikoitui kauppakeskus Iso Omena Espoossa. Loppukeväästä vuoden loppuun
  8. 8. 7 asti kestäneet neuvottelut, nuorten näkemysten kartoittamiset, rekrytoinnit, työn sanoittamiset, yhteis- työverkoston kytkeminen mukaan ja lopulta tehtävään valitun kouluttamisen ja perehdyttämisen alka- minen on opettanut jo monia asioita. Esimerkiksi päätimme lopulta, ettei kyseistä tehtävää hoitamaan tulevalla vartijalla ole omaa nimikettään tai asuaan, sillä emme halua korostaa vain yhden vartijan olevan nuorisoystävällinen tai olevan tekemisissä nuorten kanssa. Tarkoitus on edelleen, että kaikki järjestyksenvalvojat ja vartijat ovat kaikkia näitä ja lisäksi jopa oppivat jotain lisää työmuodon to- teuttamisen myötä. Rohkaisevaa oli nuorten näkemysten kartoittaminen työmuodosta, sillä lähes jokai- nen tavoitettu nuori piti ideaa hyvänä. Pitkän hiomisen jälkeen työmuotoa voisi kuvata seuraavasti: Nuorten oman järjestyksenvalvojan perustyötä on nuorten kanssa toimiminen. Kyseessä on Nuorten Palvelu ry:n mahdollistama toiminta, jossa yhdelle järjestyksenvalvojalle annetaan normaalia turvallisuusalan koulutusta laajemmat valmiudet nuorten kanssa toimimiseen ja nuorten asioiden edistämiseen. Kyseinen järjestyksenvalvoja ei vahdi nuoria normaalia enem- pää vaan on heidän saatavillaan turvallisena ja luotettavana aikuisena, joka kuuntelee, tukee ja auttaa tarvittaessa. Nuorten kanssa toimimisen lisäksi hän tekee normaaleja järjestyksen- valvojan tehtäviä osana muuta työyhteisöä. Kyseinen järjestyksenvalvoja tulee syventämään muiden kauppakeskuksen järjestyksenvalvojien osaamista nuorten asioissa ja myös muut jär- jestyksenvalvojat toimivat edelleen nuorten kanssa. Vuoden 2015 aikana on tuotettu osa koulutusmateriaalista, jota tähän työhön perehdyttämiseen tar- vitaan. Lisäksi työnkuvaa on avattu niin viikkokuvauksen kuin tyypillisen päivänkin osalta. Tammikuussa 2016 kokeilu lähtee virallisesti käyntiin ja kestää noin neljä kuukautta. Tämän jälkeen työmuotoa jat- ketaan, jos se osoittautuu hyödylliseksi ja tarpeelliseksi. Tulevaisuuden haaveena työmuotoa toteute- taan jatkossa myös muissa kohteissa ja jopa koulutetaan vakituisesti. Siitä, miten tässä kokeilussa kävi, kerrotaan tarkemmin sitten projektin loppuraportissa. Yhteistyöverkostot kaupallisten toimijoiden apuna Yhteistyöverkostojen luominen ja toimijoiden yhteen saattaminen jatkui vuoden aikana. Kaikissa toimin- takohteissa selvitettiin etukäteen mahdolliset yhteistyötahot sekä kerrottiin avoimesti projektin suunnit- telemista toimenpiteistä. Lisäksi eri tahoja kutsuttiin tarpeen mukaan projektin pitämiin kohdekohtaisiin koulutuksiin mukaan.
  9. 9. 8 Luontevin yhteistyökumppani monessa paikassa oli paikallinen nuorisotoimi. Mikäli kohdepaikkakun- nalla oli jo valmiina toimiva verkosto (mm. erilaiset monialaiset ryhmät), sitä pyrittiin hyödyntämään. Lisäksi järjestöjen erikoisosaamista (esim. Aseman Lapset ry, Nuorten Exit) tuotiin esille. Oppia ja työtä opiskelijoille Oppilaitosyhteistyötä jatkettiin kahden yhteistyökumppanin, Mikkelin ammattikorkeakoulun (Mamk) yhteisöpedagogi-opintolinjan ja Savon ammatti- ja aikuisopiston (Sakky) turvallisuusalan, kanssa. Yh- teistyö Mamkin kanssa oli moninaista. Keväällä projektilla oli luentokokonaisuus osana Nuorten kasvu- ympäristöt -luentosarjaa, johon osallistui 31 opiskelijaa. Mamkin neljän projektiopiskelijan ryhmä tuotti projektiopintoihin liittyen videokoosteita nuorten haastatteluista kauppakeskus Stellassa. Videokli- peillä nuoret kertovat mm. mietteistään hengailusta ja vartijoista. Kaksi kolmen opiskelijan ryhmää tuotti kehittämisopintoihin liittyvät kehittämissuunnitelmat, jotka valmistuivat joulukuussa. Kehittämissuun- nitelmien tuloksia on esitelty tämän raportin sivulla 6-7. Sakkyn kanssa yhteistyö puolestaan sisälsi yhden nuorten kohtaamisen koulutuksen 1. vuosikurssin ai- kuisopiskelijoille (13 opiskelijaa). Lisäksi aloitettiin yhteensä kolmen koulutuspaketin muokkaus osaksi oppilaitoksen turvallisuusalan koulutusta. Koulutuspakettien muokkausta tehtiin yhdessä opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Kesäkuussa pidettiin opettajien ja projektihenkilöstön yhteinen ideapaja, jonka pohjalta kehitettyjä runkoja käytiin lävitse yhden opiskelijaryhmän kanssa lokakuussa. Opiskelijoiden kehittämisehdotusten kautta pakettien sisällöt muotoutuivat vuoden lopulla ja ovat jälleen kommentti- kierroksella. Oppilaitosyhteistyön uusi ulottuvuus oli, kun projektin toimintaa esiteltiin yrkeshögskola Noviassa Tu- russa. 23 ruotsinkielistä yhteisöpedagogiopiskelijaa sai tietoa heille täysin tuntemattomasta toimin- nasta. Projektin työn esittely tuli samalla käännettyä ruotsiksi ja koko esitys pidettiin toisella kotimai- sella kielellä. Käynnistä innostuneena opiskelijaryhmä tulee kevään 2016 aikana järjestämään Wash Up -tapahtuman ruotsinkielisellä alueella. Matkus Lounge – vapaan oleilun tila kauppakeskuksessa Keväällä projektin ja taustaorganisaatio Nuorten Palvelu ry:n ponnistukena aloitettiin yhteistyö Kuo- piossa sijaitsevan Matkus Shopping Centerin kanssa. Yhteistyön alkuun toteutettiin hiihtolomaviikon ajan
  10. 10. 9 kestänyt Map Out kartoitus kauppakeskuksen nuorten keskuudessa. Samaan aikaan kauppakeskuk- sessa oli käynnissä myös Nuorten Matkus kampanja, jonka julisteita oli Matkuksessa sekä lähialueen nuorten suosimissa paikoissa, kuten läheisessä kirjastossa ja nuorisotilassa. Julisteessa olevasta QR- koodista pääsi vastaamaan lyhyeen kyselyyn, joka täydensi kartoitusta. Nuoria tavoitettiin näillä me- netelmillä yhteensä 111. Kartoituksen jälkeen Matkuksen tyhjässä liiketilassa kokeiltiin muutaman viikon ajan kaikille vapaata oleilutilaa. ”Keitaassa” oli istuinpaikkoja, pistorasioita ja pientä puuhaa, kuten Kimble ja lehtiä. Kokei- lun aikana kerättiin palautetta, jonka tuloksena huomattiin ihmisten kiinnostus tällaista tilaa kohtaan. Niinpä tavoitteeksi asetettiin nuorten, sisustusarkkitehdin ja kauppakeskusjohdon yhteistyössä suunnit- teleman pysyvämmän kaikille vapaan tilan rakentaminen Matkukseen. Nuorten Palvelu ry toi työhön asiantuntemuksen ja nuorten ideat sekä toiveet, sisustusarkkitehti työsti näiden pohjalta hienon suunni- telman ja Matkus toteutti työn. Kuva 6. Sohvanurkkaus ja nuorten tekemät julisteet Matkus Loungessa Kuopiossa. Lopulta heinäkuussa avautui kauppakeskuksen liiketilaan Matkus Lounge, joka on tarkoitettu kaikille kauppakeskuksessa aikaansa viettäville. Tilassa on paljon viihtyisiä istumaryhmiä, pöytiä, pistorasioita ja lehtiä. Tilassa on myös oma nuorten tekemä Valistusvessa ja keittiö mikroineen sekä jääkaappeineen eväiden lämmitystä ja säilytystä varten. Matkus Lounge on osa kauppakeskuksen omaa toimintaa, jota valvotaan järjestyksenvalvojien normaalin työn osana ja siivoojat siivoavat sen päivittäin. Muun muassa Tekevä-luokan, Startti-pajan ja Kuopion Vinkkelin nuoret ovat olleet tilan toteutuksessa mukana. Loun- gea kehitetään edelleen vuonna 2016 yhdessä sen käyttäjien kanssa, joita ovat kaikenikäiset vau- vasta vaariin.
  11. 11. 10 Kuva 7. Löhönurkka säkkituoleineen ja pistorasioineen Matkus Loungessa Kuopiossa. Yhteiskuntaan ja päättäjiin vaikuttaminen Projektin tavoitteiden mukaisesti vuonna 2015 on jatkettu työtä laajemmin yhteiskuntaan ja päättäjiin vaikuttamiseksi, jotta kaupallisten kasvuympäristöjen merkitys nuorille tulisi laajempaan tietoisuuteen ja projektin edistämä rajapintatyö otettaisiin paitsi huomioon myös osaksi toimintaa. Osaltaan yhteis- kuntaan ja päättäjiin vaikuttaminen on tiedon välittämistä nuorten hengailusta ja esimerkiksi kaupalli- sissa tiloissa aikaansa viettävien nuorten erilaisuuden ja toisaalta tiloissa työskentelevien kasvatuksel- listen mahdollisuuksien avaamista laajemmalle yleisölle. Tämä toiminta jakaantuu eri henkilöiden ta- paamisiin, viestintään eri kanavia hyödyntäen ja artikkeleiden sekä julkaisujen kirjoittamiseen. Projektin toisen toimintavuoden aikana on ollut havaittavissa heikkoja signaaleja siitä, että pitkäjän- teinen työ edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi alkaa tuottaa tulosta. Kaupallisten toimijoi- den kiinnostus ja halu tehdä töitä nuorten huomioimiseksi ja osallisuuden edistämiseksi ovat projekti- henkilökunnan ja yhteistyötahojen kokemuksen mukaan lisääntyneet. Esimerkiksi eräs tärkeä yhteistyö- kumppanimme kauppakeskusalalta totesi, että asia on ollut näkyvästi esillä muun muassa mediassa ja herättää siksi yhteistyöintoa ja halua tehdä töitä asian eteen. Lisäksi yhä useampien tahojen on ha- vaittu joko lähtevän tekemään käytännön työtä nuorten perässä kaupallisiin tiloihin tai kirjoittavan aiheesta mediakirjoituksista väitöskirjatutkimuksiin. Nuorten Palvelu ry:n koko järjestön vaikuttamis- työssä kauppakeskukset ja liikennemyymälät huomioidaan alustavassa hahmotelmassa tulevaan Nuo- risolakiin ja myös esimerkiksi valtakunnallisissa kyselyissä nuorten vapaa-ajan vietosta nämä teemat ovat olleet esillä (esim. Myllyniemi & Berg 2013).
  12. 12. 11 Projektissa vuosi 2015 oli julkaisujen ja artikkeleiden vuosi. Pauliina Lampelan ja Helsingin yliopiston professori Sirpa Tanin yhteisartikkeli ”Ulossulkemisesta tilan jakamiseen: nuorten ja kontrollin kohtaa- misia kauppakeskuksessa” (Lampela & Tani 2015) julkaistiin vuoden lopussa Yhdyskuntasuunnitteluseu- ran Internet-sivuilla tiukan vertaisarvioinnin läpikäyneenä. Vuoden 2016 alussa artikkeli julkaistaan myös painetussa Yhdyskuntasuunnittelu-lehdessä. Lisäksi projektin asiantuntija kirjoitti yhteisartikkelin Nuorten Palvelu ry:n toiminnanjohtajan kanssa syksyn alussa ilmestyneeseen Nuorisotyö-lehteen otsi- kolla ”Kasvua kaupan katon alla” (Lampela & Nuotio 2015). Molemmat artikkelit käsittelevät nuorten hengailua kauppakeskuksissa ja järjestyksenvalvojien tärkeyttä nuorille. Edellinen on varsin laaja ja kahteen eri tutkimukseen perustuva kattaus aiheesta ja jälkimmäinen noin kolmen sivun pituinen nuori- sotyöntekijöille suunnattu katsaus työstämme. Edellä kerrotusta huolimatta nuorten ajanvietosta kaupallisissa tiloissa, siihen liittyvistä eri ilmiöistä, näkökulmista ja tehtävästä työstä niin nuorisotyöntekijöiden kuin muiden paikalla jo olevien tahojen osalta ei ole paljoakaan kirjallisuutta olemassa. Tätä on vuonna 2015 paikannut paitsi projektissa tuotetut artikkelit, myös esimerkiksi Noora Pyyryn (2015) väitöskirja aiheesta. Projektissa lähdettiin keväällä 2015 valmistelemaan artikkelikokoelmaa, johon haluttiin kerätä artikkeleita eri näkökulmista ja työmalleista kaupallisissa, puolijulkisissa ja julkisissa tiloissa. Lopulta kokoelmaan saatiin yhteensä 21 kirjoittajaa kaupallisten tilojen henkilökunnasta näissä tiloissa työtä eri puolilla Suomea tekeviin nuorisotyöntekijöihin ja aina tutkijoihin asti. Tätä raporttia kirjoitettaessa artikkelit ovat käyneet läpi projektihenkilökunnan kommentointi- ja korjausehdotusvaiheen ja varsinaisen kokoelman julkaisutavoite niin teokseksi kuin nettijulkaisuksikin on maaliskuussa 2016.
  13. 13. 12 ARVIOINTI JA SEURANTA Kehittämispäivät ja vertaisarviointi Jo projektia suunniteltaessa kiinnitettiin huomiota arvioinnin tärkeyteen toiminnan suuntaamisessa. Ar- viointia tehdään paitsi jatkuvasti osana projektihenkilökunnan toimintaa, myös erityisesti kehittämispäi- vien ja vertaisarviointien kautta. Vuonna 2015 pidettiin kaksi kehittämispäivää. Tammikuun kehittämis- päivän isona teemana oli vuoden 2014 toiminnan arviointi, jota tekemässä olivat projektin yhteistyö- kumppanit ja RAY:n edustaja arviointiosastolta. Arvioitavana olivat muun muassa projektin tärkeys, tarpeellisuus ja saavutetut tulokset. Toiminnan tarpeen arvioinnissa todettiin muun muassa, että nuoret ovat selkeä kohderyhmä, teema on ajankohtainen ja hankkeeseen osallistumiskynnys koettiin mata- laksi. Arvioidessaan toimintaa yhteistyökumppanit totesivat, että pienillä resursseilla on saatu paljon hyötyä ja tähän työhön on kannattanut panostaa. Toiminnassa mukana oleminen koettiin tärkeäksi. Projektityöntekijät on koettu osaaviksi, ja projektin tuomia uusia tuttavuuksia arvostetaan. Kehittämis- päiviä itsessään pidettiin hyvinä pysähtymisen ja reflektoinnin kannalta. Kehittämisideoiksi puolestaan toivottiin, että projektin jälkeistä aikaa pohdittaisiin taustaorganisaatio Nuorten Palvelu ry:n kanssa. Lisäksi keskusteltiin projektin toiminnan kohderyhmän ikää, sillä entistä nuorempien hengailu kaupalli- sissa tiloissa eri puolilla Suomea puhututti havaintona. Syksyinen kehittämispäivä puolestaan pidettiin Mikkelissä, jotta saatiin mukaan myös pääkaupunki- seudun ulkopuolisia projektin toiminnassa mukana olleita toimijoita. Päivän aikana jaettiin tietoa varsin monesta toiminnasta, joita osanottajat ovat kaupallisissa tiloissa tehneet. Valmiuksia annettiin myös asioiden perustelemiseen medialle sekä pohdittiin projektin sanoman tiivistä esittämistä. Vertaisarviointi toteutettiin vuoden 2015 aikana kolmesti (helmikuussa, kesäkuussa ja joulukuussa) yh- dessä Tunturikeskukset nuorten silmin -hankkeen kanssa. Helmikuun vertaisarvioinnissa arvioitiin kuinka hyvin aiemmat suunnitelmat toteutuivat ja missä on vielä töitä tehtävänä. Arvioinnissa todettiin, että haluttuun suuntaan oli päästy esimerkiksi työparin toiminnassa, viestinnän lisäämisessä, projektin tieto- jen juurruttamisessa, ajanhallinnassa ja projektin valtakunnallisuuden varmistamisessa. Kehittämiskoh- teena koettiin seurannan ja vaikutusten arvioinnin lisääminen, työn rajoittaminen olemassa oleviin hen- kilöstöresursseihin, priorisointi, jatkuvuuden säilyttäminen ja toimintamallien luominen. Kesän vertaisarviointi pidettiin ulkopuolisen mentorin johdolla, mentorin käyttö vertaisarvioinnin tukena antoi kokonaan ulkopuolisen tahon näkemyksen projektista. Mentorin näkemyksen mukaan projektin
  14. 14. 13 toiminta perustuu ajankohtaisiin tarpeisiin ja on hyvin kohdistettua. Projekti kasvattaa nuoria osallisiksi kansalaisiksi, tällä nähtiin suuri merkitys varsinkin niiden nuorten kohdalla, jotka viettävät suuren osan vapaa-ajastaan kaupallisissa tiloissa. Kesäkuun vertaisarvioinnissa myös pohdittiin yhteistyökumppa- neiden toivetta projektin päättymisen jälkeisestä toiminnasta. Siihen mentori toi idean prosessikuvauk- sen tarkentamiseen eriyttämällä osa-prosessit, ydinprosessit ja tukiprosessit. Lisäksi mentori ehdotti toi- menpiteiden, tavoitteiden ja tuloksien tarkempaa kuvausta. Joulukuun vertaisarvioinnissa päähuomio oli projektien viestinnässä sekä vuoden 2016 päätösvuodessa. Viestinnästä huomio oli, että projektien viestintä rakentuu kovin eri tavalla johtuen Tunturikeskus-hankkeen paikallisuudesta ja Nuorten revii- reillä -projektin valtakunnallisuudesta sekä suuresta yhteistyökumppaneiden määrästä. Vuotta 2016 lähestyttiin unelmakartan kautta. Vielä on paljon tekemistä, mutta lopussa häämöttää unelmien täyt- tymys. Toimenpiteiden seuranta ja reaktioarviointi Seurantaa ja arviointia tehdään jatkuvasti projektin eri toimintamallien osalta. Näiden keräämisen tapa vaihtelee suuresti riippuen itse toimintamallista ja siihen osallistuneista henkilöistä. Nuorilta osal- listujilta palautetta ei ole haluttu pyytää monimutkaisesti vaan yleensä sanallinen palaute on riittänyt. Esimerkiksi ideapajojen jälkeen nuorilta on sanallisesti kysytty siitä, millaiseksi he ovat ideapajan ko- keneet. Joskus palaute on lyhyttä ”oli hyvä” ja joskus pitkääkin ”meneekö nämä meidän toiveet ihan oikeasti käytäntöön eikä vaan näön vuoksi kysytä”. Muunlaisiakin palautteenannon muotoja on nuorten kanssa kuitenkin käytetty. Esimerkiksi videopalautetta testattiin ABC Pitkälahdella toteutetussa Wash Up -tapahtumassa. WAD UP -kokeilusta puolestaan kerättiin palautetta Internet-lomakkeella (tulok- sista vuosiraportin 1 osan Liitteessä 1). Nuorten yöpyessä kauppakeskus Isossa Omenassa palautekes- kusteluja pystyi käymään läpi yön ja tämä oli ensiarvoisen tärkeää tapahtumaa kehitettäessä. Aikuisten osalta palautetta on kerätty systemaattisemmin ja yleensä yhden A4-kokoisen paperin ver- ran. Projektin toteuttamista koulutuksista kaupallisten tilojen henkilökunnalle ja Mamkin sekä Sakkyn opiskelijoille pyydettiin koulutusten lopuksi reaktioarviot kaikilta osallistujilta. Reaktioarvioita pyydet- tiin ennakkoon laaditulla lomakkeella numeraalisesti ja sanallisesti. Reaktioarviolomake muotoutui ja kehittyi vuoden 2015 aikana eli kaikki numerot eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Lisäksi opiskeli- joiden ja kaupallisten tilojen henkilökunnan koulutuksissa kysyttiin lomakkeessa hieman eri asioita joh- tuen koulutussisältöjen ja koulutettavien odotusten erilaisuudesta. Numeraalisesta palautteesta on alla lyhyt yhteenveto.
  15. 15. 14 Taulukko 5. Kauppakeskus- ja oppilaitoskoulutusten palautelomakkeiden yhteenveto ja vertailu. Numeraalinen palaute pyydettiin arvoasteikolla 1-5, jossa 1 oli huonoin arvosana ja 5 paras mahdol- linen arvosana. Tässä otetaan tarkasteluun palautteisiin vastanneet koulutettavat kolmesta koulutetusta kauppakeskuksesta ja yksi koulutus niin Mamkin kuin Sakkyn opiskelijoille. Vastaajia oli yhteensä 102 henkilöä. Taulukossa 5 tarkastellaan ja vertaillaan palautelomakkeisiin vastanneiden arvioita koulu- tuksen hyödyllisyydestä heidän työhönsä. Hyödyllisyys määriteltiin uuden tiedon saamisella, oikean- laisten asioiden käsittelyllä ja koulutuksen tuomien kohtaamisvalmiuksien perusteella. Keskusteluyh- teyttä mitattiin sillä, että saivatko vastaajat tuoda mielestään tarpeeksi esille omia kantojaan ja ky- symyksiään, ja sillä oliko koulutuksessa hyvä ja avoin keskustelukulttuuri. Kokonaisarvosana koostuu kaikkien numeraalisten kysymysten arvioiden perusteella. Taulukosta näkee, että kauppakeskuskoulu- tuksiin osallistuneet arvioivat koulutukset vuonna 2015 keskimäärin korkeammalle kuin koulutuksiin osallistuneet opiskelijat. Tämä voi selittyä monella tavalla, mutta projektihenkilökunnan itsearvion mu- kaan syynä on mahdollisesti se, että työelämässä jo olevat kokevat todennäköisemmin hyötyä koulu- tuksesta sen suuntautuessa suoraan heidän arkeensa kyseisessä kauppakeskuksessa. Opiskelijat puo- lestaan ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, joiden tulevaisuuden työtavoitteet ja sen hetkiset tiedot omasta alastaan vaihtelevat suuresti. He myös ovat luennoilla päivittäin eli koulutus on yksi monesta kun taas kauppakeskusten henkilökunnalle tällaiset koulutukset ovat harvinaisia. 4,27 4,72 4,52 4,4 3,94 4,41 4,26 4,03 3,4 3,6 3,8 4 4,2 4,4 4,6 4,8 Koulutuksen hyödyllisyys Kouluttajien asiantuntijuus Keskusteluyhteys Koko koulutus Kauppakeskukset Oppilaitokset
  16. 16. 15 Seurantakartoitus eräässä kauppakeskuksessa Alkuvuodesta teimme ensimmäisen seurantakartoituksen kauppakeskuksessa, jossa on toteutettu pro- jektin toimenpiteitä. Kyseisessä kauppakeskuksessa on vuosina 2012 ja 2013 toteutettu Map Out kar- toitus ja vuonna 2013 henkilöstökoulutus osana Kauppakeskusten nuoret -hanketta. Myös henkilökun- nan yhtenäiset toimintamallit on kauppakeskukseen tehty ja jaettu koko henkilöstölle. Nyt halusimme selvittää, onko näiden toimenpiteiden jälkeen tapahtunut muutoksia nuorten kokemana ja myös, miten henkilökunta on huomioinut tehdyt yhtenäiset toimintamallit. Kartoituksessa tiedusteltiin siis paitsi nuor- ten mielipiteitä myös kauppakeskuksen liikkeiden henkilökunnan kokemuksia ja ajatuksia. Nuorten osalta tuloksia verrattiin aikaisempiin kartoituksiin. Suuria eroja nuorten vastauksissa ei aikaisempiin kartoituksiin verrattuna havaittu, sillä tilanne oli ky- seisessä kauppakeskuksessa jo aikaisemmin tältä osin melko hyvä. Esimerkiksi nuorten toiveet ovat pysyneet hyvin samanlaisena joka kartoituksessa. Penkit, tilaa vapaaseen olemiseen ja pidemmät au- kioloajat ovat kestotoiveita. Uutena toiveena vuoden 2015 seurantakartoituksessa nousi tarve lataus- pistokkeille. Eroja aikaisempiin kartoituksiin oli havaittavissa vartijoiden kanssa käydyissä kohtaami- sissa vaikka nuoret olivatkin jokaisessa kartoituksessa näihin pääosin tyytyväisiä. Aikaisempien vuosien kartoituksessa nuoret kuitenkin kokivat vartijoiden kohtaamisessa enemmän epäkohtia, kuten eriar- voista kohtelua ja perusteluiden puuttumisen vartijoiden toimissa. Seurantakartoituksessa nuoret koki- vat vartijoiden olevan asiallisia ja nopeita puuttumaan epäkohtiin, lisäksi vartijoiden toiminnan koettiin parantuneen edellisistä vuosista. Kauppakeskuksen liikkeiden kokemuksia nuorten kohtaamisista ja mielipiteitä koko kauppakeskuksen henkilöstölle jaetusta Yhdessä tekemisen meininkiä -ohjeistuksesta kartoitettiin yhden illan aikana ky- symällä asiasta eri liikkeissä sillä hetkellä olevalta henkilökunnalta. Kyseessä oli siis satunnaisotos ja vastaajina monenlaisia henkilökunnan edustajia työntekijöistä esimiehiin. Tavoitettujen kokemukset nuorten kohtaamisesta vaihtelivat runsaasti. Toisissa liikkeissä nuorten kohtaaminen sujui ongelmitta, kun taas toisissa kerrottiin lähes jokapäiväisistä kahnauksista. Yleisimpiä nuorten aiheuttamia häiriöitä liikkeiden mukaan ovat kiroilu, hengailu ja roskaaminen. Kartoituksen kohteena olevien liikkeiden hen- kilökunnasta neljäsosa kertoi Yhdessä tekemisen meininkiä -ohjeistuksen olevan tuttu, osassa näistä liik- keistä ohjeistusta käytettiin uusien työntekijöiden perehdytyksessä. Tässä olisi siis edelleen petraamisen paikka.
  17. 17. 16 VIESTINTÄ JA SOSIAALINEN MEDIA Projektin työ nuorten osallisuuden edistämiseksi kauppakeskusten suunnittelussa oli esillä Ylen valta- kunnallisissa TV-uutisissa ja Uudenmaan TV- ja radiouutisissa helmikuussa 2015. Radio Savossa puo- lestaan esitettiin Matkus Loungessa tehty haastattelu työstämme marraskuussa. Lisäksi projektin työ oli esillä lehti- ja Internet uutisoinnissa yhteensä kuusi kertaa (Savon Sanomat, Taloussanomat, Varkauden lehti, Yle Savo, Kuopion Kaupunkilehti, Deski.fi). Yhteistyökumppaneiden omissa viestintäkanavissa pro- jekti sai mukavasti näkyvyyttä vuoden aikana muun muassa Ison Omenan Online Magazinessa (nuorten yöpyminen Isossa Omenassa) ja Securitaksen uutisissa, joka käsitteli pitkäaikaista yhteistyötämme, nuorten yötä kauppakeskus Isossa Omenassa ja nuorten omaa järjestyksenvalvojaa. Sosiaalisen median osalta vuosi 2015 oli vuotta 2014 aktiivisempi. Projektin Facebook-sivut nostivat vuoden aikana suosiotaan, projektin blogi avattiin vuoden alussa ja SlideSharen sekä projektin asian- tuntijan henkilökohtaisen Twitter-tilin käyttö jatkui edelleen. Facebook-sivuille tehtiin vuoden aikana yhteensä 183 päivitystä ja se saavutti yhteensä 61 839 katselukertaa. Tykkääjiä oli joulukuun lopussa yhteensä 124, mutta huomionarvoista on, että sivun päivitykset saavuttivat varsinkin syksyllä usein selkeästi sivun tykkääjiä suuremmat määrät ihmisiä. Huippukatseluja saavutti nuorten yöpyminen kaup- pakeskus Isossa Omenassa, josta tehtiin yhteensä yhdeksän julkaisua noin viikon ajalla. Jokaista päi- vitystä kohden Facebookissa tavoitettiin 300–1200 henkilöä ja tykkäyksiä tuli kymmeniä jokaiseen julkaisuun. Näiden lisäksi tapahtumasta julkaistiin valokuva-albumi, joka pienellä mainossummalla markkinoituna tavoitti yhteensä lähes 25 000 henkilöä ja sitoutuneitakin oli yhteensä yli 2 200. Tammikuussa 2015 projektissa koitti blogin aikakausi kun ”Nuorten reviireillä kaupallisissa ympäris- töissä” blogi näki päivänvalon. Pääkirjoittajina blogissa olivat kaikki kolme projektin työntekijää, pro- jektin harjoittelijat ja pari vierailijaa. Sisältö vaihteli vuoden ajan eri kirjoittajien mieltymysten mukaan kuitenkin keskittyen projektin ajankohtaisiin tekemisiin ja tapahtumiin sekä muuhun projektin sisältöön ja joihinkin ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin asioihin. Keväällä blogissa julkaistiin keskimäärin kaksi jul- kaisua viikossa ja syksyllä 1-2 julkaisua viikossa. Yhteensä julkaisuja tehtiin vuoden aikana 73 kappa- letta. Katselukertoja blogi keräsi koko ensimmäisen vuotensa aikana yhteensä 3 364 ja suosituimpia julkaisuja olivat ”Kirjasto ja nuoret”, ”Vartijat ja järjestyksenvalvojat kasvattajina” ja ”Miten on mennyt noin niinku omasta mielestä”.
  18. 18. 17 JUURRUTTAMINEN JA LEVITTÄMINEN Juurruttamista ja levittämistä tehdään projektissa jatkuvasti vaikka niiden varsinainen tehovuosi onkin vielä tulossa vuonna 2016. Juurruttamista ja levittämistä tehdään jokaisella toimintapaikkakunnalla eri toimintamallien yhteydessä sekä yhteistyökumppaneiden organisaatiotasolla. Levittämiseen liittyy myös mahdollisimman monen tahon pitäminen tietoisena projektin kehittämistyöstä. Yhteistyötä teh- dään toimintapaikkakuntien paikallisten toimijoiden ja verkostojen kanssa. Levittämiseen ja juurrutta- miseen kuuluu lisäksi esimerkiksi työstä kertominen eri seminaareissa ja esiintymisissä, uusien alueval- tauksien harkittu tekeminen ja projektin toimintamallien konseptoiminen. Vuoden 2015 aikana projektissa on virallisten yhteistyökumppanien lisäksi jatkettu yhteistyötä muun muassa seuraavien tahojen kanssa: Aseman Lapset ry (erityisesti Katusovittelu- ja Löytävä nuorisotyö -hanke), Kirjasto Omena (kauppakeskus Iso Omena), Mikkelin Olkkari (Mikkelin etsivä nuorisotyö kaup- pakeskus Stellassa), Oulun kaupungin nuorisopalvelut ja Oulun Walkers (kauppakeskus Valkea), Nuor- ten Exit (alaikäisten seksuaalinen kaltoinkohtelu ja Vantaan kaupungin nuorisopalvelut (Kivistön kau- punkikeskusta ja Nuorisotyö raiteilla -hanke). Uutta yhteistyötä tehtiin kirjastotoimen kanssa koulutus- ten myötä. Neuvotteluavauksia uusien tahojen kanssa vuonna 2015 olivat Raha-automaattiyhdistyksen yhteiskuntavastuu -osasto (alaikäisten pelaamisyrityksiin puuttuminen), Itä-Suomen aluehallintoviraston nuoriso-osasto (viranhaltijoiden kouluttaminen) sekä Suomen NMKY liitto (nuorten kohtaamisoppaan modifiointi). Yhteistyön tarkoituksena on ollut löytää yhteisiä intressejä, antaa asiantuntija-apua, tukea samaan aihepiiriin kuuluvia prosesseja sekä tietysti tehdä projektia tunnetuksi. Vuoden aikana projekti esiintyi RAY:n ja muutamien järjestöjen miniseminaarissa Luostolla maalis- kuussa. Seminaarissa käsiteltiin epäonnistumisten hyödyntämistä kehittämisessä. Iso puristus oli projek- tin esittely nuorisotyöpäivillä Seinäjoella 16.4. Nuorisotyön ammattilaisille pidettiin 75 minuutin tiivis esitys projektin työn perusteista ja työtavoista. Mukana oli myös Securitaksen järjestyksenvalvoja, joka toi oman asiantuntemuksensa, näkökulmansa ja säväyksensä luentoon. Pohjoismaiden sosiaalialan Nor- dic 2015 konferenssissa projekti oli mukana esiintyjänä työryhmässä. Oulussa Nuorten Ystävien järjes- tämässä VAPA-hankkeen seminaarissa projektilla oli puheenvuoro yli 120 osallistujalle. Tässä keskis- tyttiin erityisesti projektin tekemään työhön nuorten osallisuuden mahdollistamisessa. Pienempiä esityk- siä pidettiin Petroskoin presidentin akatemian opiskelijoille, Pohjois-Savon nuorisovaltuustojen kokoon- tumisessa, kuopiolaisen rotary-klubin hallitukselle sekä Nuorten Palvelu ry:n jäsenistölle syyspäivillä.
  19. 19. 18 Jo aikaisemmin mainitut kirjastotoimen koulutukset ja syksyn aikana valmistellut kehäradan raiteilla ja asemilla toimivien järjestyksenvalvojien ja vartijoiden koulutukset olivat osa levittämistä. Jälkimmäisten varsinainen toteutus on vuorossa vuonna 2016. Kirjastotoimen koulutukset tulivat projektiin mukaan hieman suunnittelemattomasti. Niihin kuitenkin tartuttiin, sillä ne ovat erinomaisia väyliä skaalata pro- jektissa tuotettuja käytännön työkaluja. Kirjastojen toive oli nimenomaan saada arkeen käytännön oh- jeistusta ja työkaluja. Tilanteet nuorten kanssa ovat yllättävänkin samanlaisia kuin kaupallisissa tiloissa (on toki erojakin). Palautteen mukaan kirjastolaiset kokivat saaneensa sellaisia eväitä kuin olivat tulleet hakemaankin. Jatkossa kirjastokoulutukset siirtyvät enenevässä määrin Nuorten Palvelu ry:n järjestet- täväksi. Työssä kehitettyjen toimintamallien koneptit on tärkeä osa juurruttamista ja levittämistä. Vuoden ai- kana saatiinkin valmiiksi konsepti Wash Up -tapahtumasta. Samalla työmuodolle teetettiin oma visu- aalinen ilme, joka helpottaa markkinointia. Konseptin esittely julkaistiin projektin ja taustaorganisaatio Nuorten Palvelu ry:n eri viestintäväyliä pitkin muun muassa SlideSharessa, Internet- ja Facebook-si- vuilla sekä Innokylässä. Wash Up -konseptoinnin teko osoitti, että varsin yksinkertaiselta vaikuttavan tapahtuman järjestämiseen liittyy monia pieniä yksityiskohtia – kuten vaikkapa kuvausluvat, ilmoitukset viranomaisille -, jotka on valmisteluvaiheessa otettava huomioon. Wash Up -konseptin lisäksi Rule On pelisääntöprosessin konsepti on käytännössä materiaalin kokoamista vaille valmis, Wad Up toiminnan prosessikuvauksen löydät vuosiraportin 1 osan Liitteestä 1 ja konseptien teko myös muista toimintamal- leista (esim. Plan On suunnittelutyö ja Map Out kartoitustyö) on tavoitteena vuonna 2016.
  20. 20. 19 HENKILÖSTÖ, TALOUS JA TOIMINTAPAIKKAKUNNAT Projektissa jatkoi edelleen projektivastaavana Mikko Leppävuori ja asiantuntijana Pauliina Lampela. Raha-automaattiyhdistyksen rahoituspäätösesityksessä joulukuussa 2014 myönnettiin lupa palkata projektiin yksi henkilö lisää. Nopealla aikataululla käynnistettiinkin rekrytointi ja 12.1.2915 projektissa aloitti kolmantena työntekijänä Ilkka Puomilahti. Myöhemmin Ilkan nimikkeeksi valikoitui nuorisomana- geri. Projektihenkilöiden vastuut säilyivät ennallaan Mikon ja Pauliinan osalta. Mikon vastuulla ovat toimintaympäristöisä liikennemyymälät ja oppilaitokset. Lisäksi Mikko vastaa projektin taloudesta. Pauliinan vastuulla ovat toimintaympäristöistä kauppakeskukset ja vartiointitoimiala. Lisäksi hän vastaa projektin viestinnästä ja sisällön kehittämisestä. Ilkka Puomilahden vastuulle määriteltiin nuorten osal- listamisen kehittäminen ja nuorten osallisuuden toiminnot. Vastuualueista huolimatta projektihenkilöstö toimii samanarvoisena tiiminä ja säännölliset yhteiset suunnitteluhetket ovat tulleet tärkeäksi työtavaksi. Pääosa toiminnasta puolestaan hoidetaan pari- tai tiimityönä. Projektihenkilöstön lisäksi projektissa toimi vuoden aikana kaksi harjoittelijaa. Yhteisöpedagogiopiske- lija Heli Rantanen Humanistisesta ammattikorkeakoulusta ajalla 12.1.- 20.2.2015 ja yhteisöpedago- giopiskelija Josefiina Nousiainen Mikkelin ammattikorkeakoulusta ajalla 10.8.–4.10.2015. Projekti sai Raha-automaattiyhdistyksen vahvistetun rahoituspäätöksen 5.2.2015. Vuodelle 2015 RAY myönsi 180 000 euroa. Vuoden 2016 jatkoavustushakemus toimitettiin RAY:lle syyskuussa 2015. Jou- lukuussa annettu RAY:n hallituksen rahoitusesitys oli myönteinen. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa rahoituspäätöksen tammi-helmikuun vaihteessa 2016. Yhteistyökumppanit ovat yhteistyösopimusten mukaisesti osallistuneet projektin rahoittamiseen. Vuoden 2015 budjetin kaikkia suunniteltuja toimintoja ei toteutettu vaan ne siirrettiin vuodelle 2016. Esimerkiksi ruotsinkielisen materiaalin tuottaminen jäi odottamaan suomenkielisten materiaalien loppuunsaattamista. Projektin toimintakohteet on neuvoteltu yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Osittain nämä olivat määriteltyjä jo yhteistyösopimuksissa. Kohteet ovat valikoituneet mukaan vahvasti tarvelähtöisesti. Myös projektin valtakunnallisuuteen on kiinnitetty paljon huomiota, jotta erilaisia kohteita olisi eri puo- lilta Suomea. Joissakin kohteissa toimenpiteitä oli paljonkin, toisissa projektin osuus oli kartoitusta ja konsultointia. Toimintapaikkakunnat ja -kohteet on lueteltu Liitteessä 1.
  21. 21. 20 LÄHTEET Ikonen, Matti & Kokkonen, Antti 2015. Nuorisovartija työmuotona. ”Eihän siitä ois muuta kuin hyötyä”. http://theseus.fi/bitstream/handle/10024/88617/Ikonen_Matti%20Kokkonen_Antti.pdf?se- quence=1 (Viitattu 22.12.2015.) Lampela, Pauliina 2013. Kauppakeskus nuorten vapaa-ajan tilana. Kauppakeskusten nuoret -hank- keen loppuraportti. http://nuortenpalvelu.fi/wordpress/wp-content/uploads/2014/01/Loppura- portti_Maaliskuu_2013.pdf (Viitattu 22.12.2015.) Lampela, Pauliina & Leppävuori, Mikko 2014. Nuorten reviireillä -projekti. Vuosiraportti 2014 osa 1. http://www.slideshare.net/NuortenPalvelu/nuorten-reviireill-projektin-vuosiraportti-2014-osa-1 (Vii- tattu 22.12.2015.) Lampela, Pauliina & Tani, Sirpa 2015. Ulossulkemisesta tilan jakamiseen: nuorten ja kontrollin kohtaa- misia kauppakeskuksessa. Yhdyskuntasuunnittelun seura. http://www.yss.fi/journal/ulossulkemisesta- tilan-jakamiseen-nuorten-ja-kontrollin-kohtaamisia-kauppakeskuksessa/ (Viitattu 18.1.2016.) Myllyniemi, Sami & Berg, Päivi 2013. Nuoria liikkeellä! Nuorten vapaa-aikatutkimus 2013. https://tie- toanuorista.fi/wp-content/uploads/2013/07/Nuoria_liikkeell%C3%A4_Julkaisu_Nettiversio.pdf (Viitattu 22.12.2015.)
  22. 22. 21 LIITTEET Liite 1. Projektin paikkakunnat ja työskentelykohteet 2015 Espoo kauppakeskus Iso Omena kirjastotoimi Helsinki kauppakeskus Itis Imatra ABC Imatra Kuopio kauppakeskus Matkus ABC Pitkälahti Savon ammatti- ja aikuisopisto, turvallisuusalan opiskelijat Kuusamo keskustan liikkeet Lappeenranta kauppakeskus IsoKristiina Lahti kauppakeskus Trio Mikkeli Mikkelin ammattikorkeakoulu, yhteisöpedagogiopiskelijat kauppakeskus Stella (Mamkin opiskelijoiden kautta) ABC Pitkäjärvi (Mamkin opiskelijoiden kautta) ABC Tuukkala (Mamkin opiskelijoiden kautta) Oulu kauppakeskus Valkea Turku yrkeshögskola Novia, samhällspedagogistudenter kirjastotoimi Vaasa ABC Kivihaka ja ABC Kiitokaari Varkaus ABC Varkaus
  23. 23. 22 Liite 2. Kontaktien määrät vuonna 2015 2015 Vertailuna v. 2014 Nuoret 438 106 Konsernijohto 21 (ei tilastoitu) Kauppakeskusjohto 87 27 Muu liikkeenjohto 8 7 Liikennemyymäläpääll. tai vastaava 6 6 Järjestyksenvalvoja 46 26 Myyjät ym. 32 24 Nuorisotyöntekijät 233 51 Opettajat ja kouluttajat 14 37 Opiskelijat 123 160 Järjestöjen edustajat 58 20 Media 10 6 Kirjastolaiset 97 (ei tilastoitu) Muut 27 25 YHTEENSÄ 1204 510

×