Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 1

2,115 views

Published on

Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportin (2014) ensimmäisestä osasta selviää erityisesti nuorten hyvinvointiin liittyvän tavoitteen osalta tehdyt toimenpiteet. Raportin toinen osa julkaistaan viikolla 4.

Published in: Government & Nonprofit
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2014 osa 1

  1. 1. 0 NUORTEN PALVELU RY NUORTEN REVIIREILLÄ -PROJEKTI VUOSIRAPORTTI 2014 osa 1 Projektin toiminta-aika 1.3.2014–31.12.2016
  2. 2. 1 Yhteystiedot: Mikko Leppävuori Pauliina Lampela Projektivastaava Asiantuntija Nuorten reviireillä -projekti Nuorten reviireillä -projekti mikko.leppavuori@nuortenpalvelu.fi pauliina.lampela@nuortenpalvelu.fi puh. 040 157 7848 puh. 040 195 0502 www.nuortenreviireilla.fi
  3. 3. 2 SISÄLLYS PROJEKTIN TAUSTA...............................................................................................................................................3 KEHITTÄMISTYÖTÄ NUORTEN JÄLJILLÄ KAUPALLISISSA KASVUYMPÄRISTÖISSÄ ..................................4 TULOKSET JA TUOTOKSET OSA I:......................................................................................................................5 NUORTEN HYVINVOINNIN PARANTAMINEN ..................................................................................................5 Hyvää vai pahaa vapaa-aikaa? ...................................................................................................................5 Nuorten osallisuus kaupallisissa tiloissa..........................................................................................................8 Merkitykselliset tekemiset.............................................................................................................................. 10 Vastuuta ja vapauksia ................................................................................................................................... 11 LÄHTEET................................................................................................................................................................. 12 LIITTEET .................................................................................................................................................................. 13 Liite 1. Pelisääntöprosessi.............................................................................................................................. 13 Liite 2. Nuorten Wash Up -tempauksen mainos Imatralaisessa 29.10.2014...................................... 15
  4. 4. 3 PROJEKTIN TAUSTA Projektin hallinnoija on vuonna 1969 perustettu valtakunnallinen nuorisokasvatusjärjestö Nuorten Pal- velu ry, joka toimii nuorten hyvinvoinnin puolesta heidän omilla reviireillään. Vuonna 2009 järjestö asetti pitkäjänteiseksi tavoitteeksi kehittää toimintaansa neljällä reviirillä: 1) perinteisillä kaduilla ja toreilla, 2) kaupallisissa kasvuympäristöissä, 3) internetissä ja 4) nuoren kämppiin suuntautuvassa työssä. Näillä reviireillä järjestö a) edesauttaa nuorten arkisen hyvinvoinnin ylläpysymistä, b) edistää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tavoittamista ja c) auttaa ulkopuolisuudesta ja yksinäisyydestä kärsiviä nuoria heidän elämäntilanteissaan. Nuorten reviireillä -projektissa toimitaan nuorten kaupallisilla reviireillä eli erityisesti liikennemyymä- löissä, kauppakeskuksissa ja marketeissa. Projektin taustalla on kaksi aikaisempaa Nuorten Palvelu ry:n hallinnoimaa hanketta: Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama ABC kohtaa nuoria -hanke (toi- minta-aika 2010–2013) ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Kauppakeskusten nuoret -hanke (toiminta-aika 1.5.2012–31.5.2014), joka oli osa Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa (ks. hankkeista lisää Lampela 2013, 2014; Leppävuori & Strengell 2013). Näiden hankkeiden kartoitus- ja kehittämistyö jatkuvat edelleen Nuorten reviireillä -projektissa ja molempien aikaisempien hankkei- den toimintamalleja levitetään ja kehitetään edelleen samalla kun kehitetään uusia toimintoja, yhteyk- siä ja kokeiluja. Tästä vuosiraportista selviää projektin ensimmäisen toimintavuoden (v. 2014) toiminta. Aloitamme ker- tomalla lyhyesti projektin tavoitteet, jonka jälkeen siirrymme tulosten ja tuotosten kautta ensin arvioin- tiin ja seurantaan ja sitten levittämiseen ja juurruttamiseen. Näiden otsikoinnit seuraavat projektille asetettuja tavoitteita, joista osassa on ensimmäisen vuoden aikana edetty selvästi pidemmälle kuin toisissa. Projektisuunnitelman vaiheistuksessa vuoden 2014 teemaksi on määritelty kaupallisissa tiloissa toimiva henkilökunta, mutta vuonna 2014 on tehty paljon jo alun pitäen vuodelle 2015 teemoitellun nuorten osallisuuden eteen. Näistä jälkimmäinen saa edelleen lisää voimaa vuoden 2015 aikana. Pro- jektin viimeiselle toimintavuodelle on pääteemaksi määritelty juurrutus ja levittäminen. Jokaisen vuoden toimintoja tehdään kuitenkin kaikkina toimintavuosina.
  5. 5. 4 KEHITTÄMISTYÖTÄ NUORTEN JÄLJILLÄ KAUPALLISISSA KASVUYMPÄRISTÖISSÄ Nuorten reviireillä -projektin päätavoitteena on edistää nuorten osallisuutta, vastuullisuutta ja tasa-ar- voa kaupallisissa tiloissa sekä kehittää kaupallisissa tiloissa toimivien aikuisten ja nuorten keskinäistä ym- märrystä. Päätavoite jakaantuu kahdeksi osatavoitteeksi, joista ensimmäisen kohderyhmän muodosta- vat nuoret ja toisen kaupallinen ja yhteiskunnallinen sektori. Projektin keskeisin kohderyhmä on nuoret. Nuoriin liittyvä osatavoite kytkeytyy pyrkimykseen lisätä nuorten hyvinvointia ja osallisuutta kaupallisissa tiloissa ja muissa julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa. Ta- voitteena on toisaalta lisätä nuorten oikeudenmukaisempaa ja tasa-arvoisempaa kohtelua, mutta myös lisätä nuorten vaikuttamismahdollisuuksia, toimintaa ja osallisuutta sekä nuorten omaa vastuullisuutta yhteisen tilan käyttäjinä. Toisena osatavoitteena projektissa on kaupallisen ja julkisen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö, jolla pyritään lisäämään yhteiskunnallista tietoisuutta kaupallisista kasvuympäristöistä ja kehitetään eri sekto- rien välistä yhteistyötä. Tämä osatavoite jakautuu useaan eri osaan, joista ensimmäisen muodostavat kaupallisissa tiloissa jo valmiiksi toimivat aikuiset. Toisen osan muodostavat julkinen ja kolmas sektori, joiden työntekijät ja päättäjät voivat tehdä yhteistyötä kaupallisten toimijoiden kanssa tai vaikuttaa nuorten hyvinvoinnin päätöksiin laajemmin. Kolmannen osan muodostaa laajempi yhteiskunnan kehys tutkijoista mediaan. Toisessa osatavoitteessa keskeisenä tavoitteena on lisätä kaupallisten tilojen työntekijöiden valmiuksia toimia nuorten kanssa. Projektissa tuotetaan ja välitetään kaupallisten tilojen työntekijöille uudenlaisia työkaluja ja toimintamalleja nuorten kanssa toimimiseen sekä koordinoidaan heidän avukseen yhteis- työkumppaneita vastaamaan nuorten asettamiin haasteisiin. Projektin toiminnassa pyritään tuomaan esiin sitä, kuinka kaupallinen sektori tarjoaa valtavia mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen ehkäise- miseksi tehtävään työhön. Toistaiseksi kaupallisen sektorin hyvinvointia lisääviä mahdollisuuksia ei juu- rikaan ole osattu hyödyntää. Tavoitteiden mukaisella toiminnalla pyritään lisäämään myös kaupallis- ten tilojen turvallisuutta niin nuorten, työntekijöiden kuin muidenkin asiakkaiden kannalta. Tavoitteena on myös tuoda kaupallisten kasvuympäristöjen tärkeys ja mahdollisuudet toimia tällä nuor- ten neljännellä areenalla nuorisotyöntekijöiden ja laajemminkin eri sektoreiden tietoon. Oppilaitosyh- teistyön, yhteistyöverkostojen ja konsultoinnin kautta julkisen ja kolmannen sektorin toimijoille viedään osaamista ja keinoja toimia tällä nuoruuden areenalla. Lopulta tavoitteena on vielä vaikuttaa siihen, että mielikuvat nuorten hengailusta muuttuvat positiivisemmiksi ja että julkinen ja puolijulkinen tila py- syisi avoimena kaikille tasa-arvoisesti.
  6. 6. 5 TULOKSET JA TUOTOKSET OSA I: NUORTEN HYVINVOINNIN PARANTAMINEN Hyvää vai pahaa vapaa-aikaa? Nuorten hengailu kaupallisissa tiloissa kulminoituu hyvin usein tunteelliseenkin kysymykseen siitä, pitäi- sikö nuorten hengailu näissä tiloissa sallia vai kieltää. Nuorten reviireillä -projektissa pyritään lisää- mään yhteiskunnan ja eri toimijoiden tietoa nuorten hengailusta ja kaupallisten tilojen tärkeydestä nuorille. Tavoitteena on tuoda esille nuorten ajanvieton moninaisuus ja hengailun mahdollisuudet. Vuonna 2014 on jatkettu edelleen erityisesti Kauppakeskusten nuoret -hankkeessa tehtyjä kauppa- keskuskartoituksia ja erityisesti ABC-liikennemyymälöiden ympäristön selvittämiseen luotua Nuoriso- maantiede-työkalun kehittämistä. Projektihenkilöstön voimin on vuonna 2014 kartoitettu kaksi kaup- pakeskusta kohdaten yhteensä 57 nuorta. Tämän lisäksi projekti koordinoi Espoon kaupungin nuoriso- palveluiden kesätyöntekijöiden toteuttamaa neljän kauppakeskuksen kartoitusta, joissa kohdattiin yh- teensä 40 nuorta. Kartoitusten lisäksi toteutettiin kysely Kuopiossa pop up periaatteella neljä päivää toimineessa nuorten antikahvilassa, #loungessa. Kyselyssä selvitettiin nuorten näkemyksiä asiakaskohteluun kahdella kysy- myksellä, joista ensimmäinen oli monivalintakysymys ja toinen avoin kysymys. Monivalintakysymyksessä pyydettiin vastaajia valitsemaan vaihtoehdoista kaksi heidän mielestään tärkeintä asiaa asiakaspal- velussa (Kuvio 1). Vaihtoehdot olivat a) katsekontakti, b) hymy, c) asiantuntemus, d) keskustelutaito, e) tasapuolisuus, f) rauhallisuus, g) palautteen vastaanottokyky ja h) muu, mikä? Kysymykseen vastasi yhteensä 62 nuorta ja vastausten perusteella hymy on nuorten mielestä tärkeintä asiakaspalvelussa. Avoimessa kysymyksessä pyydettiin nuoria kertomaan tarina mieleenpainuvimmasta asiakaspalvelu- kokemuksesta. Tarinoita saatiin yhteensä 31. Vastausten ja tarinoiden perusteella vaikuttaa siltä, että vastanneet nuoret eivät odota asiakaspalvelutilanteissa mitään ”maata mullistavaa”, vaan arvostavat aitoa välittävää kohtaamista, hymyä ja katsekontaktia. Muutama mainitsi, miten iloinen ja hymyilevä myyjä on saattanut pelastaa muuten huonon päivän. Ikimuistoisiksi tapahtumat ovat usein nousseet juuri niiden positiivisen yllättävyyden vuoksi. Asiakaspalvelija on osoittanut käytöksellään arvostavansa nuorta asiakasta hymyllä, sydämellisyydellä, välittämällä ja aidolla halulla auttaa tai sitten yllättänyt reilulla alennuksella tai ilmaisella tuotteella.
  7. 7. 6 Kuvio 1. Kuopiossa toteutetun asiakaskohtelukyselyn monivalintakysymyksen tulokset. Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiopiskelijat tekivät projektin toimeksiannosta kartoituk- sen nuorten market-hengailusta. Kartoituksessa oli mukana kaksi mikkeliläistä lähiön markettia, joiden tilannetta kartoitettiin haastatteluin ja havainnoin. Nuoria market-kartoituksessa kohdattiin yhteensä 45, joista 12 oli tyttöjä ja 33 poikia. Nuorten lisäksi opiskelijat haastattelivat molempien markettien market-päällikköä ja kolmea markettien vartiointia hoitavaa vartijaa. Markettien henkilökunnasta kahta (2) haastateltiin ja yhteensä 23 vastasi kyselylomakkeeseen. Lisäksi haastateltiin toisen marketin läheisyydessä olevan koulun rehtoria ja opettajia sekä toisen marketin kahta (2) asiakasta. Market-kartoituksen aineiston laajempi analyysi on vielä osin työn alla, mutta opiskelijoiden tekemän analyysin ja alustavien projektihenkilökunnan analyysin tuloksista voidaan tehdä seuraavaksi läpikäy- täviä havaintoja. Suurin osa kartoituksissa tavoitetuista nuorista oli 13–17-vuotiaita, mutta kartoittajat havaitsivat useiden alle 10-vuotiaiden pyörivän markettien pihalla kartoitusaikaan. Kartoitetut mar- ketit erosivat selvästi toisistaan siinä, kuinka paljon kyselyyn osallistuneet nuoret kertoivat viettävänsä aikaansa niiden alueella. Toisessa marketissa enemmistö nuorista kertoi viettävänsä aikaansa päivit- täin tai useamman kerran päivässä kun taas toisessa marketissa kukaan ei kertonut viettävänsä ai- kaansa päivittäin vaan korkeintaan viikoittain. Vain pieni osa nuorista kertoi itse aiheuttaneensa kau- palla häiriötä. Suurimmaksi järjestyshäiriöksi nuoret kokivat päihtyneet aikuiset ja yhdellä nuorella oli jopa kokemus, jossa päihtynyt mies oli lyönyt häntä. Sekä markettien henkilökunta että vartijat korostivat suurimman osan nuorista käyttäytyvän hyvin, mutta häiriöitä ilmenee kuitenkin osan henkilökunnan mielestä jopa päivittäin. Tyypillisimpiä nuorten 23 % 30 % 8 % 15 % 10 % 8 % 3 % 3 % Tärkeintä asiakaspalvelussa Katsekontakti Hymy Asiantuntemus Keskustelutaito Tasapuolisuus Rauhallisuus Palautteen vastaanottokyky Muu, mikä?
  8. 8. 7 aiheuttamia häiriöitä ovat syljeskely, isoissa ryhmissä oleilu, sotkeminen, roskaaminen ja asiaton tai kovaääninen käyttäytyminen. Muita yleisiä häiriöitä olivat henkilökunnan mielestä näpistely, liikenne- käyttäytyminen ja tupakointi. Enemmistö henkilökunnasta koki, että tilanteisiin nuorten kanssa on puu- tuttu tarpeeksi. Silti useat kaipasivat apua ja parempia keinoja puuttumiseen. Tarkasteltaessa kaikkien haastateltujen kokonaisuutta, market-kartoituksessa nousee esiin nuorten oi- keanlaisen kohtaamisen tärkeys, jota erityisesti toinen market-päälliköistä korosti. Myös yhteistyö lä- hialueen tärkeiden toimijoiden kanssa vaikuttaa tuottavan tulosta, sillä toinen marketeista on tehnyt jo jonkin aikaa yhteistyötä vieressä sijaitsevan koulun kanssa ja molemmat osapuolet ovat kokeneet tä- män hyvänä. Toisaalta market-päälliköllä ja henkilökunnalla voi olla hyvin erilainen näkemys tilan- teesta nuorten kanssa. Nuorille kartoitetut Mikkelin marketit puolestaan näyttäytyivät hetkellisen hen- gailun paikkoina, joista kuitenkin erityisesti yläkoululaiset siirtyvät yleensä viettämään aikaansa kes- kustan kauppakeskuksiin. Alakouluikäiset nuoret puolestaan viettävät aikaansa marketeissa tämän kartoituksen perusteella yläasteikäisiä enemmän. Yleisesti ottaen nuorten market-hengailussa on tämän kartoituksen perusteella paljon yhtäläisyyksiä kauppakeskushengailun (esim. tyypilliset häiriöt) ja ABC-hengailun (esim. liikennekäyttäytyminen) kanssa. Erojakin kuitenkin on. Esimerkiksi toisessa marketissa oli säännöksi sovittu, että reput selässä ei mennä kaupan puolelle. Nuoret jättivätkin reppujaan sankoin joukoin marketin aulan penkeille ja lat- tialle. Tämä koettiin häiritseväksi niin henkilökunnan kuin muiden asiakkaidenkin puolelta. Tämäkin on kuitenkin jollain tapaa verrattavissa ABC-liikennemyymälöissä hengailevien nuorten tapaan ottaa mo- pokypärät sisään ravintolaan lojumaan penkeille ja pöydille. Nuorisomaantiede-työkalua hyödynnettiin Vaasaan kesällä avautuneen uuden ABC-liikennemyymälän kohdalla. Kartoituksen pohjalta pyrittiin ennakoimaan kulkuväyliä, joita nuoriso tulee käyttämään kul- kiessaan uudelle ABC:lle. Työkalun avulla pyrittiin myös ennakoimaan niitä kellonaikoja, jolloin nuoriso todennäköisesti liikkuu isompina ryhminä.
  9. 9. 8 Nuorten osallisuus kaupallisissa tiloissa Nuorten osallisuuden lisääminen on projektin vaiheistuksessa pääteemana vuonna 2015, mutta tätä työtä tehtiin myös vuonna 2014. Osallisuus on terminä laaja ja monin tavoin käytetty. Nuorten revii- reillä -projektissa osallisuuden ajatellaan olevan ensisijaisesti Stenvallin (2013) mukaisesti kuulumista johonkin. Tällöin osallisuus eroaa osallistumisesta, joka on aktiivista osan ottamista johonkin. Nämä kaksi termiä voivat esiintyä erikseen tai yhdessä. Nuori voi osallistua johonkin kokematta olevansa osallinen, olla osallinen johonkin osallistumatta tekemiseen tai sekä osallistua että olla osallinen. Nuorten revii- reillä -projektissa haluamme erityisesti lisätä nuoren osallisuuden kokemuksia. Sirpa Tani (2013) ko- rostaa pelkän hengailun pitävän nuorille sisällään osallisuuden kokemuksia. Tästä syystä pelkästään hengailun representaation muuttaminen positiivisemmaksi ja työ sen eteen, että nuorilla on oikeus olla ja hengailla kaupallisissa tiloissa, voidaan nähdä nuorten osallisuuden lisäämisenä. Tämä on yksi pro- jektin ydintavoitteista. Pelkkä hengailun kautta osallisuuden tunteen lisääminen ei projektissa kuitenkaan riitä vaan haluamme myös lisätä aktiivista osallistumista, vaikuttamista ja kauppakeskuksissa hengailevien nuorten mahdol- lisuuksia osallistua heille tärkeän tilan päätöksiin heille sopivilla keinoilla. Heavy user nuoret eivät tyypillisesti ole mukana nuorille suunnatuissa vaikuttamiskanavissa kuten nuorisovaltuustossa tai oppi- laskunnissa. Näissä mukana olevat nuoret eivät puolestaan tyypillisesti vietä aikaansa tuntitolkulla kaupallisissa tiloissa. Tästä syystä projektissa halutaan kohdistaa työtä erityisesti heavy user nuoriin. Tämän osallistumisen kanssa täytyy projektissa kuitenkin olla tarkka, ettemme karkota ensisijaisesti nimenomaan olemaan ja hengailemaan tulevia heavy user nuoria pois kaupallisista tiloista. Emme myöskään halua aiheuttaa ns. maalitaulu-efektiä, jossa aikuiset ottavat vapaata oleilua kaupallisiin tiloihin omilla ehdoillaan harrastamaan tulleet nuoret maalitaulukseen. Tästä syystä projektissa kehi- tetään nuorten osallisuutta kaikkien nuorten osalta samalla kun pidetään erityisesti heavy user nuoret mielessä.
  10. 10. 9 Kuva 1. Kauppakeskus Valkean toinen ideapaja 4.9.2014. Vuonna 2014 otettiin nuoria mukaan kahden eri kauppakeskuksen suunnitteluun ja lisäksi oltiin mukana Vantaalle rakentuvan kaupunkikeskusta Kivistön asiantuntijafoorumissa. Ouluun vuonna 2016 valmis- tuvan kauppakeskus Valkean osalta työ oli jatkumoa Kauppakeskusten nuoret -hankkeessa alkaneelle työlle. Maaliskuussa järjestettiin ensimmäinen nuorten ideapaja teemanaan kohtaamispaikka, penkit ja oleskelupaikka sekä ruokapaikat. Nuoria ideapajaan osallistui yhteensä kahdeksan. Syyskuussa oli vuorossa toinen ideapaja tällä kertaa teemanaan kauppakeskuksen ja nuorten välinen viestintä. Nuo- ria ideapajaan osallistui yhteensä 13. Kuva 2. Kauppakeskus Ison Omenan ensimmäinen ideapaja 30.9.2014. Espoon kauppakeskus Iso Omenan laajennushankkeeseen otettiin myös nuoret mukaan ensin kartoitta- malla nuorten mielipiteitä Espoon kaupungin nuorisopalveluiden ja Kirjasto Omenan toimesta ja pro- jektin taustatuella. Syyskuussa noin 20 nuorta, kauppakeskusjohto ja laajennushankkeen vastaava sekä
  11. 11. 10 arkkitehdit kokoontuivat Omenan kirjaston nuortentilaan kuulemaan tulevasta laajennuksesta ja ideoi- maan oleskelu- ja kohtaamispaikkaa, ruokapaikkoja, viihde- ja toimintapalveluja sekä kirjaston uutta nuorten tilaa. Tilaisuus oli onnistunut sekä aikuisten että nuorten mielestä. Merkitykselliset tekemiset Erityisesti nuorten tuulilasinpesu- ja tankkauspalvelu Wash Up oli vauhdissa vuonna 2014. Konsepti toteutettiin Imatran keväällä avatussa ABC-liikennemyymälässä lokakuussa ja Kuopiossa ABC Pitkä- lahdessa useamman päivän aikana marraskuussa. Imatralla tempaukseen osallistuivat paikallisen JOPO-luokan nuoret, jotka kartuttivat työllään luokkaretkikassaansa. Pitkälahdessa puolestaan toimi- vat läheisen koulun oppilaat, jotka keräsivät vapaaehtoista maksua Nenäpäiväkeräykseen. Kuva 3. ABC Imatran Wash Up -tempaus 23.10.2014. Nuorten Wash Up -toiminta on liikenneaseman kanssa yhdessä toteutettava päivä, jolloin nuorten ryhmä tarjoaa tuulilasinpesupalvelua. Tempaukseen voi kytkeä myös tankkaus- ja neuvontapalveluja liikenneaseman mittarikentällä. Autoilijan pyynnöstä nuoret pesevät asiakkaiden tuulilaseja, mahdolli- sesti opastavat polttonestemittarien maksupäätteiden käytössä (vain asiakas käyttää maksupäätettä) sekä tankkaavat asiakkaiden autoja. Nuoret työskentelevät pareittain aikuisen ohjauksella etukäteen sovittuna aikana. Samalla nuoret voivat kerätä asiakkailta vapaaehtoisen palvelumaksun lipaskeräyk- sellä tai sitten liikenneasema maksaa ennakkoon sovitun summan ja tarjoaa näin asiakkailleen palvelun ilman maksua. Palvelumaksun kautta kerätyt varat käytetään nuorten yhteisesti päättämällä tavalla ryhmän toimintaa tukevaan asiaan. Nuorten Palvelu ry on vastannut palvelutempaukseen osallistuvien nuorten ryhmästä rekrytoinnista ja ohjauksesta yhdessä nuorten ryhmän ohjaajien kanssa. Yllättävän tärkeään osaan on noussut nuorten
  12. 12. 11 perehdyttäminen ja kouluttaminen asiakaspalveluun sekä tuulilasien pesemiseen. Monelle tämä on en- simmäinen kerta, kun joutuu ”myyjän” osaan tai pääsee pesemään tuulilasia saati tankkaamaan. Lii- kenneasema on tarjonnut nuorille yhtenäisen työasun (huomioliivit ja/tai t-paidat) sekä työhansikkaat pesu- ja tankkauspäiväksi. Lisäksi liikenneasema tarjoaa nuorille pesu- ja tankkauspäivänä lämpimän ruuan sekä tilan vaatteiden vaihtoa ja tavaroiden säilytystä varten. Palaute toiminnasta on asiakkai- den puolelta ollut todella hyvää. Vastuuta ja vapauksia Vaasaan avattiin kesällä uusi ABC Kivihaka, jonka yhteydessä projekti työskenteli niin aikuisten kuin nuortenkin kanssa. Vaasalaiset nuoret rakensivat pelisäännöt Apsilla olemiseen ja työhön yhdistettiin myös Vaasan olemassa oleva ABC Kiitokaari, joten molemmissa liikennemyymälöissä on samat peli- säännöt eikä tämä aiheuta paikkaa vaihtavien nuorten keskuudessa sekaannusta. Vaasaan pelisään- nöt tehtiin niin suomeksi kuin ruotsiksikin. Tarkempi kuvaus pelisääntöprosessin etenemisestä Vaasassa sekä lopulliset pelisäännöt ovat nähtävissä Liitteestä 1.
  13. 13. 12 LÄHTEET Lampela, Pauliina 2013. Kauppakeskus nuorten vapaa-ajan tilana. Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti. http://www.slideshare.net/NuortenPalvelu/loppuraportti-maaliskuu- 2013?from_search=1 (Viitattu 8.12.2014) Lampela, Pauliina 2014. Nuori eli hengailija, häirikkö, asiakas: kulissina kauppakeskus. Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti. http://www.slideshare.net/NuortenPalvelu/kauppakeskusten-nuoret- hankkeen-loppuraportti-2014 (Viitattu 8.12.2014) Leppävuori, Mikko & Strengell, Henriikka 2013. Kohtauksista kohtaamisiin. ABC kohtaa nuoria -hank- keen loppuraportti. http://www.slideshare.net/NuortenPalvelu/kohtauksista-kohtaamisiin-abc-kohtaa- nuoria-hankkeen-loppuraportti (Viitattu 8.12.2014) Stenvall, Elina 2013. Osallistu, osallista, ole osallinen – mistä oikein on kyse? Alue- ja ympäristötutki- muksen seura ry, 3:2, 1-2. Tani, Sirpa 2013. Mielenosoitus, jota ei ollutkaan: nuorten osallistuminen ja hengailun maantiede. Alue- ja ympäristötutkimuksen seura ry, 3:9, 1-2.
  14. 14. 13 LIITTEET Liite 1. Pelisääntöprosessi Vuonna 2014 pelisääntöprosessi toteutettiin Vaasassa ABC Kivihaan JA ABC Kiitokaaren kanssa. Prosessi eteni seuraavasti: 1. Projekti saa tiedon uuden ABC:n avaamisesta Vaasaan (ABC Kivihaka) 2. Yhteydenotto projektista alueosuuskauppaan ja tarjoudutaan vetämään avauspaketti, joka sisältää pelisääntöprosessin. 3. Projekti ottaa yhteyttä Vaasan nuorisotoimeen ja esittää yhteistyötä. 4. Tavataan sekä alueosuuskaupan ja nuorisotoimen edustajat. Sovitaan etenemisestä. 5. Alueosuuskaupan ja liikennemyymäläpäälliköiden kanssa sovitaan, että pelisäännöt tehdään sekä jo olemassa olevalle ABC:lle (Kiitokaari) että valmistuvalle ABC:lle (Kivihaka). 6. Vaasan nuorisotoimen kanssa sovitaan, että tämä on sellainen juttu, joka sopii nuorisovaltuus- ton hoidettavaksi. Vaasan nuorisovaltuusto (nuorten valitsema edustuksellinen elin, joka ajaa nuorten asiaa Vaasassa nuorisotoimen tukemana) oli valmis tekemään nuorten pelisäännöt uudelle Apsille. Nuorten reviireillä -projekti toimitti tukimateriaalin nuorisotoimen ja nuoriso- valtuuston käyttöön. 7. Nuorisovaltuuston jäsenistä valitut nuoret pitivät nuorisotoimen ohjaajan opastuksella nuorten keskustelutilaisuuden ABC Kiitokaaren kabinetissa. 8. Keskustelutilaisuuden pohjalta tehtiin 12-kohtainen esitys nuorten mielestä hyvistä sääntökoh- dista. 9. Vaasan nuorisotoimi laittoi syntyneet ehdotukset äänestykseen nuorisotoimen Facebook-si- vuille. 10. Äänestys on avoinna viikon. 11. Nuorisotoimi koosti äänestyksen tuloksen ja toimitti sen Nuorten reviireillä -projektille. 12. Projekti kommentoi tulosta sekä lähetti alueosuuskaupalle ja Vaasan Apseille tiedon äänes- tyksen tuloksesta. 13. Kummallakin Vaasan ABC:lla julkaistaan pelisäännöt seinätauluina. Koko prosessi vei aikaa kaksi ja puoli kuukautta ensimmäisestä tapaamisesta.
  15. 15. 14 Kuva 4. Lopulliset pelisäännöt suomeksi. Kuva 5. Lopulliset pelisäännöt ruotsiksi.
  16. 16. 15 Liite 2. Nuorten Wash Up -tempauksen mainos Imatralaisessa 29.10.2014

×