SlideShare a Scribd company logo
1 of 15
Download to read offline
1
Säätösalaojitus ja muut
vedenkorkeuden säätömekanismit,
toimivatko turvemailla
15.10.2021
Merja Myllys
Luonnonvarakeskus
Jokioinen
2
Miksi vedenpinnan säätelyä?
15.10.2021
• Turvepeltojen hiilidioksidi- ja dityppioksidipäästöt ovat yli puolet
maatalouden kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä, vaikka niiden pinta-
ala on noin 10 % viljellystä alasta.
• Turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöt johtuvat turpeen hajoamisesta.
• Hajoaminen aiheuttaa myös ravinnehuuhtoumia ja
viljelyominaisuuksien huononemista.
• Tehokkain keino hidastaa hajoamista ja sen myötä
ympäristökuormitusta on pohjavedenpinnan nosto.
• Keinoja vedenpinnan nostoon ovat mm. säätösalaojitus ja
salaojakastelu.
3
salaojitus säätösalaojitus salaojakastelu
Kuvat: Salaojayhdistys 15.10.2021
Vedenpinnan säätelykeinot
4
Tuloksia ja havaintoja kenttäkokeista
15.10.2021
Kenttäkoe Mouhijärvellä
paksuturpeisella
saraturvemaalla 2014-2017.
säätösalaojitus
tavanomainen salaojitus
1 2
3
4
5
Säätösalaojituksen toimivuus
Kun säätökaivojen sulut avattiin
touko- tai syystöitä varten, vesi
oli aina luontaisestikin
laskemassa (siniset pylväät).
Säätösalaojitetuilla alueilla vesi
laski enemmän (oranssit pylväät),
koska se oli ollut korkeammalla
sulkujen ansiosta.
15.10.2021
-0,50
-0,40
-0,30
-0,20
-0,10
0,00
kevät
2014
kevät
2015
kesä
2015
kevät
2016
syksy
2016
vedenpinnan
muutos
(m)
sulkujen avaaminen
tavanomainen ojitus säätösalaojitus
6
Säätösalaojituksen toimivuus
Kun säätökaivojen sulut
suljettiin touko- tai syystöiden
jälkeen, padotus nosti
pohjavedenpintaa sateisina
aikoina ja hidasti sen laskua
kuivina aikoina. Kummassakin
tapauksessa pohjavesi oli
padotetuilla alueilla
enimmillään 20–25 cm
korkeammalla kuin
tavanomaisen salaojituksen
alueilla. 15.10.2021
-0,50
-0,40
-0,30
-0,20
-0,10
0,00
0,10
0,20
0,30
0,40
0,50
kevät
2014
syksy
2014
kevät
2015
kevät
2016
vedenpinnan
muutos
(m)
sulkujen sulkeminen
tavanomainen ojitus säätösalaojitus
7
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
0 20 40 60 80
jyväsato
(kg/ha)
pohjavesi maan pinnasta (cm)*
tavanomainen salaojitus säätösalaojitus
Pohjavedenkorkeuden vaikutus satoon
Korkea pohjavesi heikentää
sadon määrää.
* Keskimäärin juhannuksesta elokuun alkuun
15.10.2021
8
Pohjavedenkorkeuden vaikutus satoon
Kuivina vuosina korkea
vedenpinta voi parantaa satoa.
15.10.2021
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
9000
2012 2015 2013 2016 2014
kostea alkukesä
heinäkuun
puoliväliin
kuiva kevät, kostea
kesä
erittäin
kuiva
heinäkuu
jyväsato
(kg/ha)
märät (1+2) kuivat (3+4)
9
Taustatutkimus:
Pyöränjäljen syvyys on siedettävä
(alle 5 cm), kun maan mekaaninen
vastus ylittää 500 kPa.
15.10.2021
0
5
10
15
20
0 500 1000 1500
pyöränjäljen
syvyys
cm
maan mekaaninen vastus kPa
nurmi
paljas maa
Kosteuden vaikutus maan kantavuuteen
10
Tutkimuskesinä maan kantavuus oli melkein aina riittävä viljelytoimille.
15.10.2021
Kosteuden vaikutus maan kantavuuteen
0
500
1000
1500
maan
mekaaninen
vastus
kPa
kuiva märkä
0
500
1000
1500
maan
mekaaninen
vastus
kPa
kuiva märkä
11
Märän maan kantavuus on heikko.
Nurmi parantaa maan kantavuutta.
Nurmea ei tarvitse kuivattaa yhtä tehokkaasti kuin paljasta maata.
15.10.2021
0
500
1000
1500
55 65 75 85 95
maan
mekaaninen
vastus
kPa
maan kosteus til.-%
nurmi
paljas maa
Kosteuden vaikutus maan kantavuuteen
• Säätösalaojitus pystyy pitämään pohjavettä tavallista korkeammalla
aapasoista raivatuilla pelloilla, joille virtaa vettä ympäristöstä.
• Toimii todennäköisemmin turvemailla kuin kivennäismailla.
• Korotettu vedenpinta pienentää satoja jonkin verran paitsi kuivina vuosina.
• Kantavuuden aikaansaamiseksi tarvitaan kuivatusta = sulkujen avaamista.
• Salaojakastelusta ei ole tuloksia.
Johtopäätelmiä
Turvepeltojen hiilipäästöt kuriin
innovatiivisella
vesienhallinnalla (VESIHIISI)
Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni –
tutkimus- ja innovaatio-ohjelman hanke 2021-2023
Toteuttajat:
Luonnonvarakeskus
Maanmittauslaitos
Oulun yliopisto
Salaojayhdistys
Rahoittajat:
Maa- ja
metsätalousministeriö
Salaojituksen tukisäätiö
Kiitos!
Vesihiisi-hanke
15

More Related Content

What's hot

Ge 1 luku_8_pp
Ge 1 luku_8_ppGe 1 luku_8_pp
Ge 1 luku_8_pp
e-Oppi Oy
 

What's hot (8)

Ge 1 luku_8_pp
Ge 1 luku_8_ppGe 1 luku_8_pp
Ge 1 luku_8_pp
 
Jari Miina loppuseminaari 05062019_jm_v2
Jari Miina loppuseminaari 05062019_jm_v2Jari Miina loppuseminaari 05062019_jm_v2
Jari Miina loppuseminaari 05062019_jm_v2
 
Metsankasvatus webinaari-18012021-ilmastonakokulmat
Metsankasvatus webinaari-18012021-ilmastonakokulmatMetsankasvatus webinaari-18012021-ilmastonakokulmat
Metsankasvatus webinaari-18012021-ilmastonakokulmat
 
LLR-Järvimalli, Metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden mitoitus
LLR-Järvimalli, Metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden mitoitusLLR-Järvimalli, Metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden mitoitus
LLR-Järvimalli, Metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden mitoitus
 
Suometsien ilmastokestavä hoito ja käyttö -verkkoseminaari 19.11.2020
Suometsien ilmastokestavä hoito ja käyttö -verkkoseminaari 19.11.2020Suometsien ilmastokestavä hoito ja käyttö -verkkoseminaari 19.11.2020
Suometsien ilmastokestavä hoito ja käyttö -verkkoseminaari 19.11.2020
 
Lähikalahanke - Miina Mäki, John Nurmisen Säätiö
Lähikalahanke - Miina Mäki, John Nurmisen SäätiöLähikalahanke - Miina Mäki, John Nurmisen Säätiö
Lähikalahanke - Miina Mäki, John Nurmisen Säätiö
 
Janhunen. Kalojen istutustoiminta ja monimuotoisuus - esimerkkinä järvilohi
Janhunen. Kalojen istutustoiminta ja monimuotoisuus - esimerkkinä järvilohiJanhunen. Kalojen istutustoiminta ja monimuotoisuus - esimerkkinä järvilohi
Janhunen. Kalojen istutustoiminta ja monimuotoisuus - esimerkkinä järvilohi
 
Lohen nousun tehostaminen rakennetuissa joissa ari huusko
Lohen nousun tehostaminen rakennetuissa joissa ari huuskoLohen nousun tehostaminen rakennetuissa joissa ari huusko
Lohen nousun tehostaminen rakennetuissa joissa ari huusko
 

Similar to Merja Myllys, Neuvojaseminaari 23.9.2021

Similar to Merja Myllys, Neuvojaseminaari 23.9.2021 (13)

Turvemaiden viljelyn uudet tuulet, Kristiina Regina, Luke
Turvemaiden viljelyn uudet tuulet, Kristiina Regina, LukeTurvemaiden viljelyn uudet tuulet, Kristiina Regina, Luke
Turvemaiden viljelyn uudet tuulet, Kristiina Regina, Luke
 
Suometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori
Suometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessoriSuometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori
Suometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori
 
Suometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori
Suometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessoriSuometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori
Suometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori
 
Turvepellot maastossa ja päästötilastoissa, Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus
Turvepellot maastossa ja päästötilastoissa, Hanna Kekkonen, LuonnonvarakeskusTurvepellot maastossa ja päästötilastoissa, Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus
Turvepellot maastossa ja päästötilastoissa, Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus
 
Raisa Mäkipää: Maankäyttösektorin kasvihuonekaasutase ja turvemaiden ilmastot...
Raisa Mäkipää: Maankäyttösektorin kasvihuonekaasutase ja turvemaiden ilmastot...Raisa Mäkipää: Maankäyttösektorin kasvihuonekaasutase ja turvemaiden ilmastot...
Raisa Mäkipää: Maankäyttösektorin kasvihuonekaasutase ja turvemaiden ilmastot...
 
Vesistökuormitus turvemailla – voidaanko sitä hillitä? Sakari Sarkkola, tutkija
Vesistökuormitus turvemailla – voidaanko sitä hillitä? Sakari Sarkkola, tutkija Vesistökuormitus turvemailla – voidaanko sitä hillitä? Sakari Sarkkola, tutkija
Vesistökuormitus turvemailla – voidaanko sitä hillitä? Sakari Sarkkola, tutkija
 
Millaisia kannustimia tarvitaan turvepeltojen päästöjen vähentämiseksi? Heikk...
Millaisia kannustimia tarvitaan turvepeltojen päästöjen vähentämiseksi? Heikk...Millaisia kannustimia tarvitaan turvepeltojen päästöjen vähentämiseksi? Heikk...
Millaisia kannustimia tarvitaan turvepeltojen päästöjen vähentämiseksi? Heikk...
 
Automaattianturit vesien tilan tutkimuksessa & seurannassa sekä tulevaisuuden...
Automaattianturit vesien tilan tutkimuksessa & seurannassa sekä tulevaisuuden...Automaattianturit vesien tilan tutkimuksessa & seurannassa sekä tulevaisuuden...
Automaattianturit vesien tilan tutkimuksessa & seurannassa sekä tulevaisuuden...
 
Jatkuvapeitteinen kaasut jurva
Jatkuvapeitteinen kaasut   jurvaJatkuvapeitteinen kaasut   jurva
Jatkuvapeitteinen kaasut jurva
 
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitysTurvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys
 
Turvetuotannosta vapautuneen suopohjan metsitys
Turvetuotannosta vapautuneen suopohjan metsitysTurvetuotannosta vapautuneen suopohjan metsitys
Turvetuotannosta vapautuneen suopohjan metsitys
 
Ilmastonmuutos ja energia
Ilmastonmuutos ja energiaIlmastonmuutos ja energia
Ilmastonmuutos ja energia
 
Miten tehostaa vesiensuojelua turpeennostoalueilla?
Miten tehostaa vesiensuojelua turpeennostoalueilla?Miten tehostaa vesiensuojelua turpeennostoalueilla?
Miten tehostaa vesiensuojelua turpeennostoalueilla?
 

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)

Seminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdfSeminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdf
 
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
 
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismaillaMetsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
 
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
 
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutusLajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
 
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttäMaaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
 
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
 
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissaTyppi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
 
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
 
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
 
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdfSeminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
 
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
 
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
 
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisionsChasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
 
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteitaTo pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
 
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration? Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
 
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
 
Package design and the consumer panel
Package design and the consumer panelPackage design and the consumer panel
Package design and the consumer panel
 
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutosRuokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
 
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyysBiopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
 

Merja Myllys, Neuvojaseminaari 23.9.2021

  • 1. 1 Säätösalaojitus ja muut vedenkorkeuden säätömekanismit, toimivatko turvemailla 15.10.2021 Merja Myllys Luonnonvarakeskus Jokioinen
  • 2. 2 Miksi vedenpinnan säätelyä? 15.10.2021 • Turvepeltojen hiilidioksidi- ja dityppioksidipäästöt ovat yli puolet maatalouden kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä, vaikka niiden pinta- ala on noin 10 % viljellystä alasta. • Turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöt johtuvat turpeen hajoamisesta. • Hajoaminen aiheuttaa myös ravinnehuuhtoumia ja viljelyominaisuuksien huononemista. • Tehokkain keino hidastaa hajoamista ja sen myötä ympäristökuormitusta on pohjavedenpinnan nosto. • Keinoja vedenpinnan nostoon ovat mm. säätösalaojitus ja salaojakastelu.
  • 3. 3 salaojitus säätösalaojitus salaojakastelu Kuvat: Salaojayhdistys 15.10.2021 Vedenpinnan säätelykeinot
  • 4. 4 Tuloksia ja havaintoja kenttäkokeista 15.10.2021 Kenttäkoe Mouhijärvellä paksuturpeisella saraturvemaalla 2014-2017. säätösalaojitus tavanomainen salaojitus 1 2 3 4
  • 5. 5 Säätösalaojituksen toimivuus Kun säätökaivojen sulut avattiin touko- tai syystöitä varten, vesi oli aina luontaisestikin laskemassa (siniset pylväät). Säätösalaojitetuilla alueilla vesi laski enemmän (oranssit pylväät), koska se oli ollut korkeammalla sulkujen ansiosta. 15.10.2021 -0,50 -0,40 -0,30 -0,20 -0,10 0,00 kevät 2014 kevät 2015 kesä 2015 kevät 2016 syksy 2016 vedenpinnan muutos (m) sulkujen avaaminen tavanomainen ojitus säätösalaojitus
  • 6. 6 Säätösalaojituksen toimivuus Kun säätökaivojen sulut suljettiin touko- tai syystöiden jälkeen, padotus nosti pohjavedenpintaa sateisina aikoina ja hidasti sen laskua kuivina aikoina. Kummassakin tapauksessa pohjavesi oli padotetuilla alueilla enimmillään 20–25 cm korkeammalla kuin tavanomaisen salaojituksen alueilla. 15.10.2021 -0,50 -0,40 -0,30 -0,20 -0,10 0,00 0,10 0,20 0,30 0,40 0,50 kevät 2014 syksy 2014 kevät 2015 kevät 2016 vedenpinnan muutos (m) sulkujen sulkeminen tavanomainen ojitus säätösalaojitus
  • 7. 7 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 0 20 40 60 80 jyväsato (kg/ha) pohjavesi maan pinnasta (cm)* tavanomainen salaojitus säätösalaojitus Pohjavedenkorkeuden vaikutus satoon Korkea pohjavesi heikentää sadon määrää. * Keskimäärin juhannuksesta elokuun alkuun 15.10.2021
  • 8. 8 Pohjavedenkorkeuden vaikutus satoon Kuivina vuosina korkea vedenpinta voi parantaa satoa. 15.10.2021 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 2012 2015 2013 2016 2014 kostea alkukesä heinäkuun puoliväliin kuiva kevät, kostea kesä erittäin kuiva heinäkuu jyväsato (kg/ha) märät (1+2) kuivat (3+4)
  • 9. 9 Taustatutkimus: Pyöränjäljen syvyys on siedettävä (alle 5 cm), kun maan mekaaninen vastus ylittää 500 kPa. 15.10.2021 0 5 10 15 20 0 500 1000 1500 pyöränjäljen syvyys cm maan mekaaninen vastus kPa nurmi paljas maa Kosteuden vaikutus maan kantavuuteen
  • 10. 10 Tutkimuskesinä maan kantavuus oli melkein aina riittävä viljelytoimille. 15.10.2021 Kosteuden vaikutus maan kantavuuteen 0 500 1000 1500 maan mekaaninen vastus kPa kuiva märkä 0 500 1000 1500 maan mekaaninen vastus kPa kuiva märkä
  • 11. 11 Märän maan kantavuus on heikko. Nurmi parantaa maan kantavuutta. Nurmea ei tarvitse kuivattaa yhtä tehokkaasti kuin paljasta maata. 15.10.2021 0 500 1000 1500 55 65 75 85 95 maan mekaaninen vastus kPa maan kosteus til.-% nurmi paljas maa Kosteuden vaikutus maan kantavuuteen
  • 12. • Säätösalaojitus pystyy pitämään pohjavettä tavallista korkeammalla aapasoista raivatuilla pelloilla, joille virtaa vettä ympäristöstä. • Toimii todennäköisemmin turvemailla kuin kivennäismailla. • Korotettu vedenpinta pienentää satoja jonkin verran paitsi kuivina vuosina. • Kantavuuden aikaansaamiseksi tarvitaan kuivatusta = sulkujen avaamista. • Salaojakastelusta ei ole tuloksia. Johtopäätelmiä
  • 13. Turvepeltojen hiilipäästöt kuriin innovatiivisella vesienhallinnalla (VESIHIISI) Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni – tutkimus- ja innovaatio-ohjelman hanke 2021-2023 Toteuttajat: Luonnonvarakeskus Maanmittauslaitos Oulun yliopisto Salaojayhdistys Rahoittajat: Maa- ja metsätalousministeriö Salaojituksen tukisäätiö