Aika: Keskiviikko 28.8. klo 13–16
Paikka: Kansallisarkiston auditorio, Rauhankatu 17, Helsinki.
Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämässä tilaisuudessa kuullaan Luken maankäyttösektorin ilmastotoimia edistävästä tutkimuksesta sekä aiheisiin liittyvistä pilottihankkeista.
Kurikan Jurvassa 1.10.2019 järjestetyn
Suometsien käsittelytapojen monipuolistaminen -koulutuksen materiaalia.
Suometsien käsittelysuosituksia: Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen ilmastovaikutukset hiilitaseen näkökulmasta - Pentti Niemistö, LUKE
Koulutuksen järjesti yhteistyössä Suomen metsäkeskus, LUKE, Tapio Oy, sekä Suometsien sadonkorjuu- ja Fenix -hankkeet.
Fenix - suonpohjille uusi elämä -hankkeen Toholammilla 23.10.2018 järjestämän Kunnostusojitus ja turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys -tilaisuuden materiaalia.
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys - Jyrki Hytönen, Luonnonvarakeskus
Fenix -hanketta toteuttaa Suomen metsäkeskus ja Luke.
Miten tehostaa vesiensuojelua turpeennostoalueilla?SiniMaaria
Miksi turpeen kaivuu pilaa vesistöjä? Miksei vesiensuojelutoimet riitä? Suomen luonnonsuojeluliiton Risto Sulkava esittää turpeenkaivun ja vesiensuojelun kipukohdat ja tarvittavat ratkaisut.
Aika: Keskiviikko 28.8. klo 13–16
Paikka: Kansallisarkiston auditorio, Rauhankatu 17, Helsinki.
Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämässä tilaisuudessa kuullaan Luken maankäyttösektorin ilmastotoimia edistävästä tutkimuksesta sekä aiheisiin liittyvistä pilottihankkeista.
Kurikan Jurvassa 1.10.2019 järjestetyn
Suometsien käsittelytapojen monipuolistaminen -koulutuksen materiaalia.
Suometsien käsittelysuosituksia: Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen ilmastovaikutukset hiilitaseen näkökulmasta - Pentti Niemistö, LUKE
Koulutuksen järjesti yhteistyössä Suomen metsäkeskus, LUKE, Tapio Oy, sekä Suometsien sadonkorjuu- ja Fenix -hankkeet.
Fenix - suonpohjille uusi elämä -hankkeen Toholammilla 23.10.2018 järjestämän Kunnostusojitus ja turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys -tilaisuuden materiaalia.
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys - Jyrki Hytönen, Luonnonvarakeskus
Fenix -hanketta toteuttaa Suomen metsäkeskus ja Luke.
Miten tehostaa vesiensuojelua turpeennostoalueilla?SiniMaaria
Miksi turpeen kaivuu pilaa vesistöjä? Miksei vesiensuojelutoimet riitä? Suomen luonnonsuojeluliiton Risto Sulkava esittää turpeenkaivun ja vesiensuojelun kipukohdat ja tarvittavat ratkaisut.
Similar to Merja Myllys, Neuvojaseminaari 23.9.2021 (13)
Luken webinaarissa kerrotaan, mitkä ovat Ukrainan sodan akuutit vaikutukset Suomen ruokamarkkinoilla sekä metsäsektorilla ja miten sota vaikuttaa pitkällä aikavälillä vihreän siirtymän toteutumiseen.
2. 2
Miksi vedenpinnan säätelyä?
15.10.2021
• Turvepeltojen hiilidioksidi- ja dityppioksidipäästöt ovat yli puolet
maatalouden kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä, vaikka niiden pinta-
ala on noin 10 % viljellystä alasta.
• Turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöt johtuvat turpeen hajoamisesta.
• Hajoaminen aiheuttaa myös ravinnehuuhtoumia ja
viljelyominaisuuksien huononemista.
• Tehokkain keino hidastaa hajoamista ja sen myötä
ympäristökuormitusta on pohjavedenpinnan nosto.
• Keinoja vedenpinnan nostoon ovat mm. säätösalaojitus ja
salaojakastelu.
5. 5
Säätösalaojituksen toimivuus
Kun säätökaivojen sulut avattiin
touko- tai syystöitä varten, vesi
oli aina luontaisestikin
laskemassa (siniset pylväät).
Säätösalaojitetuilla alueilla vesi
laski enemmän (oranssit pylväät),
koska se oli ollut korkeammalla
sulkujen ansiosta.
15.10.2021
-0,50
-0,40
-0,30
-0,20
-0,10
0,00
kevät
2014
kevät
2015
kesä
2015
kevät
2016
syksy
2016
vedenpinnan
muutos
(m)
sulkujen avaaminen
tavanomainen ojitus säätösalaojitus
6. 6
Säätösalaojituksen toimivuus
Kun säätökaivojen sulut
suljettiin touko- tai syystöiden
jälkeen, padotus nosti
pohjavedenpintaa sateisina
aikoina ja hidasti sen laskua
kuivina aikoina. Kummassakin
tapauksessa pohjavesi oli
padotetuilla alueilla
enimmillään 20–25 cm
korkeammalla kuin
tavanomaisen salaojituksen
alueilla. 15.10.2021
-0,50
-0,40
-0,30
-0,20
-0,10
0,00
0,10
0,20
0,30
0,40
0,50
kevät
2014
syksy
2014
kevät
2015
kevät
2016
vedenpinnan
muutos
(m)
sulkujen sulkeminen
tavanomainen ojitus säätösalaojitus
7. 7
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
0 20 40 60 80
jyväsato
(kg/ha)
pohjavesi maan pinnasta (cm)*
tavanomainen salaojitus säätösalaojitus
Pohjavedenkorkeuden vaikutus satoon
Korkea pohjavesi heikentää
sadon määrää.
* Keskimäärin juhannuksesta elokuun alkuun
15.10.2021
8. 8
Pohjavedenkorkeuden vaikutus satoon
Kuivina vuosina korkea
vedenpinta voi parantaa satoa.
15.10.2021
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
9000
2012 2015 2013 2016 2014
kostea alkukesä
heinäkuun
puoliväliin
kuiva kevät, kostea
kesä
erittäin
kuiva
heinäkuu
jyväsato
(kg/ha)
märät (1+2) kuivat (3+4)
9. 9
Taustatutkimus:
Pyöränjäljen syvyys on siedettävä
(alle 5 cm), kun maan mekaaninen
vastus ylittää 500 kPa.
15.10.2021
0
5
10
15
20
0 500 1000 1500
pyöränjäljen
syvyys
cm
maan mekaaninen vastus kPa
nurmi
paljas maa
Kosteuden vaikutus maan kantavuuteen
10. 10
Tutkimuskesinä maan kantavuus oli melkein aina riittävä viljelytoimille.
15.10.2021
Kosteuden vaikutus maan kantavuuteen
0
500
1000
1500
maan
mekaaninen
vastus
kPa
kuiva märkä
0
500
1000
1500
maan
mekaaninen
vastus
kPa
kuiva märkä
11. 11
Märän maan kantavuus on heikko.
Nurmi parantaa maan kantavuutta.
Nurmea ei tarvitse kuivattaa yhtä tehokkaasti kuin paljasta maata.
15.10.2021
0
500
1000
1500
55 65 75 85 95
maan
mekaaninen
vastus
kPa
maan kosteus til.-%
nurmi
paljas maa
Kosteuden vaikutus maan kantavuuteen
12. • Säätösalaojitus pystyy pitämään pohjavettä tavallista korkeammalla
aapasoista raivatuilla pelloilla, joille virtaa vettä ympäristöstä.
• Toimii todennäköisemmin turvemailla kuin kivennäismailla.
• Korotettu vedenpinta pienentää satoja jonkin verran paitsi kuivina vuosina.
• Kantavuuden aikaansaamiseksi tarvitaan kuivatusta = sulkujen avaamista.
• Salaojakastelusta ei ole tuloksia.
Johtopäätelmiä
13. Turvepeltojen hiilipäästöt kuriin
innovatiivisella
vesienhallinnalla (VESIHIISI)
Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni –
tutkimus- ja innovaatio-ohjelman hanke 2021-2023
Toteuttajat:
Luonnonvarakeskus
Maanmittauslaitos
Oulun yliopisto
Salaojayhdistys
Rahoittajat:
Maa- ja
metsätalousministeriö
Salaojituksen tukisäätiö