Kolmas lähde: Palvelutuotannon erilaisia toimijoita

634 views

Published on

Kolmas lähde -hankkeen esitys verkostotapaamisessa "Yhdistys vai yritys hyvinvointia tuottamassa - onko muodolla väliä?" 10.5.2012 Helsingin Kiltasalissa. Lisätiedot: http://www.kolmaslahde.fi/koulutusta/menneet-tapahtumat

0 Comments
1 Like
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
634
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
8
Comments
0
Likes
1
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Kolmas lähde: Palvelutuotannon erilaisia toimijoita

  1. 1. Yhdistys vai yritys hyvinvointia tuottamassa– onko muodolla väliä?
  2. 2. OHJELMA 10.5.201210.00–10.30 Avaus: Palvelutuotannon erilaisia toimijoita10.30–11.15 Onko muodolla väliä? Järjestö vai yritys palvelujen tuottajana / Aaro Harju, Kansalaisfoorumi SKAF11.15–11.45 WAU ry – Uusi kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana / Rami Luomanpää, WAU ry11.45–12.15 Miten yhdistys sijoittuu palveluntuotannon kartalla? Mitä sijainti merkitsee? / Kolmas lähde ja yhdistyskehittäjät12.15–13.15 Lounas (omakustanteinen)13.15–14.00 Hyvinvointipalvelujen tulevaisuus yhdistys-yritys -akselilla. Erilaisia identiteettejä ja tapoja tuottaa palveluita / Riitta Hämäläinen-Bister, Deviation Finland Oy14.00–14.30 Voiko yhdistyksen elinkeinotoiminta vaarantaa yleishyödyllisen toiminnan? / Markku Pyykkönen, Joensuun Popmuusikot ry14.30–15.00 Kahvia ja verkostoitumista päivän teemojen ympärillä15.00–15.45 Vaihtoehtona arvopohjainen yritystoiminta/ Anne Bland, Social Business International15.45–16.00 Päätös
  3. 3. Kolmas lähde koordinoi ESR-kehittämisohjelmaa ”Kulttuuri-, liikunta- januorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana” 2007-2013. Kehittämisohjelmassa on mukana 157 yhdistystä ympäri Suomen.Kolmas lähde:Nelli KoivistoTaneli TiilikainenArsi VeikkolainenPirita TolvanenUlla Karhu
  4. 4. Palvelutuotannonerilaisiatoimijoita 6
  5. 5. 7
  6. 6. pääkohderyhmänäJÄSENISTÖ 8
  7. 7. Case Kokkolan Avantouintiseura Kuutit rySeura on perustettu vuonna 1992. Jäseniä on noin 200.Terveyttä talviuinnista -ESR-hankkeessa seura alkoi kehittäätyöhyvinvointipalveluja yrityksille. Palvelut tuovat seuralle lisääjäseniä ja lisätienestiä. Palvelut tuotetaan vapaaehtoisvoimin.”Hyvän porukan ansiosta se on onnistunut hyvin ja joustavasti,vaikka aktiiveilla onkin muita töitä ja sitoumuksia”, kertooyhdistyksen jäsen Kari Ås. Toiminta jatkunee myös hankkeenjälkeen jossain muodossa, koska palveluille on ollut kysyntää:”Yrityksistä on mielellään lähdetty porukalla avantouimaan.” 9
  8. 8. pääkohderyhmänäJÄSENISTÖ 10
  9. 9. Case Myllykosken PalloJalkapalloseuralla on laaja junioritoiminta sekä edustusjoukkueVeikkausliigassa. Seurassa on kymmenen työntekijää.Seura tekee palvelutoimintaa kunnalle iltapäiväliikuntakerhojenmuodossa. Kohderyhminä ovat koululaiset ja päiväkoti-ikäiset.Palveluja on toteutettu myös työyhteisöille.Palvelutoiminta vastaa kunnan tarpeeseen liikuttaa lapsia enemmänkoulupäivän yhteydessä. Seura saa koululaisryhmistä uusia jäseniäsekä työtehtäviä oppisopimuksella toimiville ohjaajilleen.Palvelutoimintaa tehdään myös yhteistyössä kahden muun seurankanssa. Työnjako on selkeä: Koripalloseura Kouvot organisoitoiminnan, MyPa markkinoi ja Pohjois-Kymen liikuntayhdistys PoKLi ryvastaa taloudesta. Liikuntaohjaajia ryhmiin tulee jokaisesta seurasta. 11
  10. 10. pääkohderyhmänäASIAKKAAT 12
  11. 11. Case Pii Poo ryLempääläisen lasten ja nuorten kulttuurikeskuksen tarkoituksena ontuottaa kulttuuripalveluja erityisryhmille, lapsille ja nuorille.Asiakkaat tulevat palveluihin kunnan tai yrityksen kanssa tehtävänyhteistyön kautta tai avoimilta kuluttajamarkkinoilta.Yhdistysmuoto oli luonteva valinta, koska erityisryhmienkulttuuripalveluita ei ilman yhteiskunnan tukea pysty tuottamaan:Käyttäjän maksama hinta palvelusta ei ole kustannusten mukainen.Yhdistysmuodon ratkaisi siis lähinnä toimintaympäristö. ”Esimerkiksiopetus- ja kulttuuriministeriön Taikalamppu-verkosto on tärkeäyhteistyökumppanimme, jonka jäseniä emme yritysmuotoisenapystyisi olemaan”, kertoo toiminnanjohtaja Pilvi Kuitu.Kannatusyhdistyksen jäseniä ovat hallituksen jäsenet, ja ajatusjäsenistöstä, jonka ehdoilla toimintaa toteutettaisiin, tuntuukaukaiselta. 13
  12. 12. pääkohderyhmänäASIAKKAAT 14
  13. 13. Case ValoAurinko osuuskunta ja ryValoAurinko on turkulainen lasten ja nuorten kulttuuriin ja mediaanerikoistunut osuuskunta sekä yhdistys. Osuuskunta perustettiin ensin,tavoitteena työllistää elokuva-alan ammattilaisia ja toimia tuotantoyhtiönä.”Kulttuurialan luonteesta johtuen pian tuli eteen tarve yhdistysmuodolle,koska toimimme myös avustusten pohjalta, ja joissain rahoitushauissa eiosuuskuntamuodolle rahoitusta myönnetä. Perustettiin yhdistys edistämäänlasten kulttuuritoimintaa ja elokuvataidetta”, kertoo MetsämarjaAittokoski.Yhdistys tekee palvelutoimintaa yhteistyössä kaupungin kanssa,kohderyhminä lapset ja vanhukset. Osuuskunnan tuotolla rahoitetaanyhdistyksen taiteellisia produktioita.Yhdistys ja osuuskunta toimivat rinnakkain ja joustavasti. Yhdistys toteuttiesimerkiksi elokuvatyöpajoja osuuskunnan tuottaman tv-sarjanlapsiavustajille. ”Työn alla on kehityshanke, miten toiminta jatkossakannattaa järjestää, onko esimerkiksi syytä eriyttää ry:n ja osuuskunnanprofiileja enemmän toisistaan.” 15
  14. 14. Case Hipko OyHipko on helsinkiläinen kamppailu-, itsepuolustus- ja kuntoilutuntejatarjoava yksityinen koulu. Pohjalla on vuonna 1998 perustettuTaekwondo Tigers ry, joka kasvoi muutamassa vuodessa niin suureksi,että päätettiin perustaa osakeyhtiö.Perustaja ja toimitusjohtaja Timo Räkköläinen näki yritysmuodonparhaaksi koulun vision toteuttamiselle. Ratkaisevia seikkoja olivathalu sitoutua koulun kehittämiseen täysillä ja olla siinä kiinnipäätyönä. Toiminnan läpinäkyvyys oli tärkeää. Yrityksessä kaikilla onselkeät vastuualueet, ja päätökset tehdään nopeasti. Alusta alkaenon myös tiedostettu, ettei yrityksenä voi hakeutua julkisen tuenpiiriin yhdistysten lailla.Kilpaurheilijoita varten Hipkon kylkeen on perustettu Hipko Team ry,mikä mahdollistaa lajiliittojen kilpailutoimintaan osallistumisen.Perinnelajien aate ja yhteisöllisyys elävät Hipkon toiminnassa.Asiakkaat puhuvat hipkolaisuudesta. 16
  15. 15. 17
  16. 16. Mitä palveluja ELY-keskukset tarjoavat yhdistyksille? Lataa uunituore selvityksemme verkkosivuilta: www.kolmaslahde.fi/tietoa Selvitys sisältää ELY-keskuskohtaisetpalvelutarjottimet yhdistyksille, tapausesimerkkejäyhdistyksistä ELY-keskusten asiakkaina sekä vinkkejä yhdistyksille asiointiin ELY-keskuksen kanssa.
  17. 17. Polku II –koulutus tuo samaan pöytään yhdistysten ja kuntien edustajat käsittelemään hyvinvointipalvelujen suunnittelua yhteisesti.Yhdistykset vahvistavat osaamistaan palveluliiketoiminnassa sekätuntemustaan kuntien odotuksista ja hankintatavoista palvelujen hankinnassa. Kuntien edustajat vahvistavat osaamistaan palvelujen hankkimisessa yhdistyksiltä sekä saavat tietoa yhdistysten erityispiirteistä palvelujentuottajina. Haku koulutukseen 31.5. mennessä: www.kolmaslahde.fi/koulutusta
  18. 18. Seuraa Kolmatta lähdettä myös Facebookissa
  19. 19. Verkostotapaamisen puhujienmateriaalit löytyvät tapahtuman jälkeen verkkosivuiltamme www.kolmaslahde.fi .Lähetämme myös sähköpostitse kaikille osallistujille linkit materiaaleihin .
  20. 20. Kehittämisohjelman kauden huipentava verkostotapaaminen 15.5.2013.Ajantasaisimmat tiedot uutiskirjeestä: www.kolmaslahde.fi/uutiskirje

×