Kelan järjestämä Kela-kielen lyhyt oppimäärä -seminaari Helsingissä 15.10.2014.

1. Miten me teimme sen?
Käytännön esimerkkejä Kela-kielen
selkeyttämisestä
Kaino Laaksonen
vastaava kielenhuoltaja, Kelan viestintä
15.10.2014

2. Taustaa: palautetta asiakkailta
• Kela lähettää asiakkailleen ”standarditekstejä”.
• Kela käyttää vaikeasti ymmärrettäviä sanoja.
• Pitkät, mutkikkaat virkkeet vaikeuttavat Kelan
kirjeiden lukemista.
• Tekstit ovat epäloogisia: asiakkaan vaikea löytää
itselleen tärkeitä asioita.
2

3. Kieli ja rakenne uudistettava
• Tavoitteet:
• Asiakkaalle kohdistettu teksti, joka houkuttelee
lukemaan.
• Laissa käytetyt erikoistermit vaihdetaan
mahdollisuuksien mukaan yleiskielen ilmauksiin.
• Asioiden esittämisjärjestys sellaiseksi, että
asiakasta eniten kiinnostavat asiat ovat jo
ensimmäisellä sivulla.
3

4. Teksti kohdistuu asiakkaalle
• Sinuttelu
• Toimijat esiin
”Tietoa työn aloittamisesta ei saatu ajoissa.”
 Emme saaneet ajoissa tietoa työn aloittamisesta.
• Asiakkaan toimintaohjeet selkeästi:
• ”Pyydämme lähettämään selvityksen palkkatuloista”
 Lähetä palkkalaskelma
• Selkeä väliotsikointi
Toimi näin
Miksi tarvitsemme tietoa tapaturmasta
4

5. Asiakkaalle oudot sanat
• etuus vrt. kansaneläke, asumistuki, opintotuki
• perhesuhteet; (lapsen) huoltosuhde;
kustannusvastuu
• jättää tutkimatta; kohtuullistaa; kuitata
• ruokakunta; laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta
5

6. Lomakkeiden nimet selvemmiksi
Ennen
Työnantajan korvaushakemus
vanhempainpäiväraha-ajalta
suoritetuista vuosiloma-kustannuksista
Äidin vanhempainetuus-hakemus
lapsen syntymän tai
ottolapseksi ottamisen
perusteella
Nyt
Työnantajan hakemus
Vanhempainpäiväraha-ajan
vuosilomakorvaukset
Hakemus
Äidin vanhempainetuudet
6

7. Vanha ja uusi teksti (asumistuki)
Ennen
Teillä ei ole oikeutta asumis-tukeen,
koska asumistukea ei
makseta kahden henkilön
ruokakunnalle, joka muodostuu
avio- tai avopuolisoista, joista
toinen tai molemmat täyttää
eläkkeensaajan asumistuesta
annetun lain (571/2007) 8 §:n
mukaiset edellytykset
eläkkeensaajan asumistuen
saamiseen.
Nyt
Asumistukeen ei ole oikeutta,
koska asut puolisosi kanssa
kahdestaan ja toisella teistä tai
molemmilla on oikeus
eläkkeensaajan asumistukeen.
7

8. Pois tarpeeton vihjailu (sotilasavustus)
Ennen
Teille on maksettu liikaa
sotilasavustusta aiemmin tässä
päätöksessä mainittu määrä,
koska ette ole esittänyt asun-non
hankkimiselle sotilas-avustuslain
tarkoittamaa eri-tyistä
tai perusteltua syytä.
Nyt
Sotilasavustusta maksettiin
liikaa, koska hankit asunnon
vasta alle kolme kuukautta
ennen palvelukseen astumista
ilman sellaista syytä, jonka
perusteella asumisavustusta
voitaisiin myöntää.
8

9. Arvoitusten sijaan tosiasioita
(sotilasavustus)
Ennen
Perusavustusmenoina otetaan
huomioon hakijalle täyden
kansaneläkkeen määrä, en-simmäiselle
lapselle 50 % ja
sitä seuraaville lapsille 30 %
täyden kansaneläkkeen mää-rästä.
Perusavustusmenot ovat
jokapäiväiseen toimeentuloon
kuuluvia menoja.
Nyt
Jokapäiväistä toimeentuloa varten
voidaan myöntää perusavustus.
Perusavustuksen määrä on vuonna
2014 ensimmäiselle asevelvollisen
perheenjäsenelle 633,91 e/kk ja toiselle
316,96 e/kk (50 %) ja kolmannelle tai
useammalle kullekin 190,17 e/kk (30
%).
Perusavustuksella katetaan asevel-vollisen
omaisen jokapäiväisen
toimeentulon menot (ruoka, vaatteet
ym.). Perusavustusta laskettaessa ei
huomioida asevelvollista.
9

10. Uudistettu teksti ei aina lyhene
(sotilasavustus)
Ennen
Teillä ei enää ole oikeutta sotilas-avustukseen,
koska perhesuhteis-sanne
tapahtuneen muutoksen
vuoksi omaisellanne saattaa olla
oikeus sotilasavustukseen.
Sotilasavustuslaissa omaisella
tarkoitetaan asevelvollisen avio-puolisoa,
joka ei välien rikkoutu-misen
takia asu erillään puolisos-taan,
tai avopuolisoa, jolla on
asevelvollisen kanssa yhteinen
alaikäinen lapsi huollettavanaan.
Nyt
Sotilasavustuksesi on lakkautettu, koska
perhetilanteesi on muuttunut. Olet saanut
yhteisen lapsen avopuolisosi kanssa. / Olet
mennyt naimisiin.
Puolisollasi voi olla oikeus sotilas-avustukseen.
Hänen tulee tehdä oma
hakemus.
Asevelvollisen omaiseksi katsotaan avo-puoliso,
jonka kanssa asevelvollisella on
yhteinen lapsi, sekä aviopuoliso, joka asuu
yhdessä asevelvollisen puolisonsa kanssa.
Sotilasavustusta ei makseta asevelvolliselle
itselleen, kun hänellä on omainen, jolla on
oikeus sotilasavustukseen.
10