Suuret yhteiskunnalliset ongelmat - miksi niiden ratkaiseminen parantaa työhyvinvointia

1,971 views
1,769 views

Published on

Tuuli Kaskisen esitys Espoon tilakeskuksen kehityspäivässä 7.10.2011.

0 Comments
2 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
1,971
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
3
Actions
Shares
0
Downloads
4
Comments
0
Likes
2
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Suuret yhteiskunnalliset ongelmat - miksi niiden ratkaiseminen parantaa työhyvinvointia

  1. 1. Suuret yhteiskunnalliset ongelmat- miksi niiden ratkaiseminen parantaa työhyvinvointia Tuuli Kaskinen Demos Helsinki
  2. 2. Keskustele vieruskaverin kanssa:Mikä meininki töissä on just nyt?
  3. 3. sä Jyväskylänn i teki yhdessen siitä, miteDem os Helsinkssa selvityk anyliopiston kueen hyvinvointiam etropolial .va hvistetaan o raportti: i/files/ Lataa kok w.demos.f http://ww n_hyvinvointi.pdf Metropoli
  4. 4. kat Muuttuv Niu a resu rssit väestö Haasteena isot yhteiskunnalliset ongelmatTeknologi lo ba ali nen Gplanetaris ta lous mi
  5. 5. Hyvinvoivaa yhteiskuntaa uhkaavat monimutkaisetyhteiskunnalliset ongelmat. Tyypillisesti: Jeff Conklin1.Eivät ratkea yhdellä päätöksellä.2.Ovat vaikeasti ymmärrettäviä ja kompleksisia3.Ovat ainutkertaisia4.Ratkaisut ovat kertaluonteisia5.Ongelmille ei ole yhtä oikeaa ratkaisua.
  6. 6. Keskustele vieruskaverin kanssa:Mikä yhteiskunnallinenasia sinua huolestuttaajuuri nyt, mitä haluaisit ratkaista?
  7. 7. Ratkeavatkoongelmat rahalla?
  8. 8. Metropolialueen kuntien tulot vuodessa: 8 641 503 000 €
  9. 9. Entä jos summa tuplaantuisi?17 8 641 503 000 € 283 006 000 €
  10. 10. Niukat resurssit Valtio Kunnat Muuttuva väestö KUMPPANUUSTeknologinenplanetarismi JärjestötGlobaali talous Yritykset
  11. 11. Miten me töissä voidaanvaikuttaa tähän? (case ilmastonmuutos)
  12. 12. Energiankulutuksen päästöspuu
  13. 13. Energiankulutuksen päästöspuu
  14. 14. Energiankulutuksen päästöspuu AutokaupatKiinteistön-välittäjät Metsän- Vauvapalsta- omistajat aktiivit Kotimaan matkailupalvelut Koulut Rakennus- valvonta RuokakaupatIsännöitsijätEnergiayhtiöt Elintarvike- teollisuus Taloyhtiöiden aktiivit Tekniikan ET-lehdet maailmat
  15. 15. ä: to n-lehdest caset Pelo e/ e kaikki eloton.m ds/2011/05 /Lu oa w.phttp://ww w.peloton.me/wp-c ontent/uplhttp://ww ne_www1.pdf peloton_zi
  16. 16. 22
  17. 17. Miten tämä liittyy työhön?
  18. 18. ?
  19. 19. Katharsiksesta motivaatioon.”Ihmiset elää monta kuukautta sellaisilla kokemuksilla, että ne onsaaneet ratkaista jonkun erittäin hankalan tapauksen joka tuleepuskista. Se on katharsiksen kaltainen tila.” Lähde: Haastattelu 11.4.2011 - Mervi Hasu / Työterveyslaitos
  20. 20. Katharsiksesta motivaatioon.” Työntekijöiden älykkyys on paljon vahvempaa kuin he haluavatnäyttää, tai saavat tilaisutta näyttää ylemmälle johdolla” Lähde: Haastattelu 11.4.2011 - Mervi Hasu / Työterveyslaitos
  21. 21. Katharsiksesta motivaatioon.”Palvelut eivät kehity labroissa vaan palvelutilanteesta.Onnistumisesta syntyy hyvä fiilis, joka johtaa oppimiseen japalvelun kehittymiseen.” Lähde: Haastattelu 11.4.2011 - Mervi Hasu / Työterveyslaitos
  22. 22. Työn mielekkyys = hyvää hyvinKun pääsee onnistumaan aisiassa, jonka tietäämerkitykselliseksi ja arvokkaaksi.Flow, engagement, katharsis, etc.
  23. 23. MIKSI TÄMÄ ON ONGELMA?Kulttuuri syntyy rakenteista. Vastuu ja oikeusuusien asioiden keksimiseen on hukassa – kyse onkehittymättömän (tai jopa kehitystä taaksepäinottaneen) demokratian ongelmasta. Tekijöillä eioikeutta tehdä niitä parannuksia, jotka näkeeparantavan palvelua. Aina joku muu määrää.
  24. 24. MITÄ PITÄISI TEHDÄ?Itsenäistyä! Ollaan uudelleen talkoot,kansalaisjärjestö tai yhteiskunnallinen yritys!Nousta barrikaadeille ja uudistaa demokratiaa.Luoda demokraattisia instituutioita ja kehittääkunnallisdemokratiaa.
  25. 25. Julkisen sektorin palvelunloppupiste ei ole hyvä järjestelmävaan hyvinvoiva yhteiskunta.Tässä se eroaa kaikistakaupallisista toimijoista.
  26. 26. Mitä raporttiehdottaa näistä esimerkiksi?
  27. 27. Miksi kaupungin kannattaa satsata tähän?
  28. 28. "Korkea sitoutumisen yritykset (yli 65 %työntekijöistä sitoutuneita työhönsä)pärjäävät muita paremmin. Niidenomistaja-arvo on 19 % muita korkeampi.Vastaavasti huonon sitoutumisenyritysten omistaja-arvo oli 44 %keskiarvoa pienempi." Hewitt Associates 2010

×