2. Taustaa
Suomalaisista liikennelentäjistä ja kabiinihenkilökunnasta
85% oli työtehtävissä lennolla kokenut välikorvan
barotrauman. 40% oli ollut viimeisen vuoden aikana
barotrauman takia sairauslomalla (Lindfors OH et al 2021)
Merkittävät riskitekijät barotrauman taustalla olivat 3
ylhengitystieinfektiota vuodessa (OR=9.02) ja huono
suoritustekniikka Valsalvan manööverissä (OR=7.84)
Tanskalaisista liikennelentäjistä 50,1 % oli lentänyt
ylähengitystieinfektion aikana viimeisen vuoden kuluessa ja
59.5 % oli käyttänyt degongestantteja
(Boel NM & Klokker M, 2017)
10 v seurannassa kaikki luvut olivat merkittävästi lisääntyneet
(epätyypilliset työsuhteet ja työterveyshuollon puuttuminen)
3. Barotrauma
- KNK vaurio, joka liittyy tilan paine-eroon ympäristöön nähden
(Boyle:n laki: kaasun volyymi laajenee nousuvaiheessa ja
pienenee laskeutumisvaiheessa)
- Syy voi olla huono välikorvan paineentasaustekniikka
(Valsalvan manööveri); 20-40 % terveilläkin matkustajilla oli
lennon jälkeen alipaine (Stangerup SE 1998)
- Testi ennen lentoa (puoliero, rutina ?)
- Taustasyitä: ylähengitystieinfektio, kitarisa liikakasvu, allergia,
refluksi, tupakointi, tuumori (toispuoleinen ETD), kr infektio,
septum deviaatio, limakalvoturvotus, cilia toimintahäiriö,
raskaus, pehmeän suulaen piilohalkio, iatrogeeninen trauma
(adenotomia arpi, takatamponaatio jälkitila)
4. Paine-erot ilmakehässä ja vedessä
353 mmHg / 6000 metriä (sotilaskoneiden kabiinikorkeus)
596 mmHg / 2000 metriä (liikelentokoneiden kabiinikorkeus)
5. SEA LEVEL
0 ft /QNH
5000 ft /QNH
1000 ft /QNH
2000 ft /QNH
3000 ft /QNH
4000 ft /QNH
6000 ft /QNH
7000 ft /QNH
8000 ft /QNH
9000 ft /QNH
SEA LEVEL
SEA LEVEL
SEA LEVEL
900 / 9000 ft / QNH
Korkein este
MSA
300 / 3000 ft
500 ft
GND
Minimi = MSA + 6500 ft
Minimi = MSA + 6500 ft
"HYVÄ R"
100 / 1000 ft
Highest Obstacle
/MSA+6500ft
~ 35 000ft
Max MACH 0.80
F/A-18C Cockpit Pressurization Schedule
Picture. Low Altitude Training in FIN F/A-18 Syllabus
LAT
6. Välikorva maan pinnalla
Aviation Otolaryngology; O.P. Moffitt, J.E.Lett, J.Tonndorf; 1956
Tuba euctachii avautuu
haukoteltaessa,
aukiolo 0,1 – 0,9 sekuntia
1. Pehmeä palatina ylös
2. Lateraali liike
(Dickson 1954)
5. Aivohermo
m. levator palatini, m. salpingo-pharyngeus,
m. tensor tympani
7. Kun paine-ero 15 mmHg (deltaH 150 m), lentokoneen
nousussa paine passiivisesti tasaa nenä-nieluun “POP”
Aviation Otolaryngology; O.P. Moffitt, J.E.Lett, J.Tonndorf; 1956
”Yksisuuntainen venttiili,
rustoinen osa”
8. 4000 ft liuku alas ja välikorvan paineentasausongelma
Aviation Otolaryngology; O.P. Moffitt, J.E.Lett, J.Tonndorf; 1956
KIPU
KORVAN LUKKIUTUMINEN
HUMINA
KONDUKTIIVINEN KUULON
ALENEMA
PREVALENSSI:
Lapset 22 % vs Aikuiset 10 %
Tympanometria alipaine
Lapset 40 % vs Aikuiset 20 %
Stangerup SE 1998
9. Tuba Eustachi fysiologinen toimintavideo
Dennis Poe, Harvard Medcial School
https://www.youtube.com/watch?v=PY_rRCzXERQ
10. Välikorvan barotrauma
- Laskeutumisvaiheessa kipu tärykalvosta, kun paine-
ero 60 mmHg (alipaine imee tk sisäänpäin)
- Limakalvon kapillaarisen dysfunktion takia
välikorvaan voi tulla seröösiä eritettä ja tärykalvolle
verenpurkaumia
- Kun paine-ero 90 mmHg ei Valsalvalla korvaa saa auki
- Usein paranee 10 päivässä ilman parasenteesiä
- Taustasyy pitää hoitaa ennen paluuta ilmailuun
(toistuvissa barotraumoissa KNK konsultaatio,
tubomanometria 30-40-50 mbar ja
alipainekammiotestaus Puolustusvoimien AeMC
Tukholmankatu 8A Helsinki)
15. BAROTRAUMA INKAPASITAATION
ENNALTAEHKÄISY
- Vältä lentämistä infektion ja hoitamattoman allergian
yhteydessä (international aeromedical recommendation)
- Lennon aikana aloita aktiivinen Valsalvaus välittömästi
lakseutumisen alkaessa (laskeutumisvaihe 1 min välein)
- Jos tulee kipu korvaan tai otsaonteloon, nosta korkeutta
2000 ft ja uusi Valsalvaus sekä hidasta korkeuden
mootosnopeutta
- Nestetasapaino ja vesi (HOX kuiva kabiini-ilma)
- Yli 3 –vuotiaat laskeutumisvaiheessa esim. Otovent®
nenäilmapallo. Katso matkustajien osalta barotrauma ohjeet
(Duodecim: Lääkärin Käsikirja)
16. Kroonisen barotiitin hoito (ETD)
- Perussyyn hyvä hoito
- Tarvittaessa parasenteesi (eritteen imupoisto
parantaa kuuloa) ja korvaputkitus
- Krooninen aero-otiitti voi olla lentopelon syy
- Toistuvissa barotiiteissa syytä aloittaa
pitkäaikainen nesästeroidi lääkitys vähintään
6 kuukautta
- Tuba Eustachi pallolaajennus (Tisch et al
2013) → rustoon mikrofracturat
- 70 – 80 % oikein valituista potilaista saa apua
18. Tärykalvoperforaatio ja
barotrauma
- Liittyy suuriin paine-eroihin (100 - 500 mmHg)
- Välikorvatilan alipaine “imee” reiän tärykalvolle,
insidenssi 4,2 % (King PF 1975)
- Useammin tulee laitesukelluksessa
- 100 mmHg paine-ero voi riittää (cabin 2000m→700m)
- Kipu helpottaa, kun tärykalvo repeää
- Korvasta verensekaista seröösia eritettä
- Knk erikoislääkärin seurantaan, paranee usein ilman
leikkausta (lentokielto niin kauan kun reikä auki)
20. Korvakäytävän Barotrauma
- Harvinainen, F/A-18 Hornetissa m-CEP venttiilivika
- esim. tiivis silikoni korvatulppa
matkalentokorkeudessa paikalleen
- Ihon barotrauma korvakäytävässä
- Tärykalvon ja tulpan välitilassa oleva alipaine imee
ihoa irti luusta laskeutumisvaiheessa
- Korvakäytävän kipu ja ihon sekä tärykalvon
verenpurkaumat
- Tulpan poisto usein riittää
21. Sisäkorvan Barotrauma
- Laskeutumisvaiheessa alipaine vaurioittaa
simpukan pyöreää tai soikeaa ikkunaa
- Kiertohuimaus, kuulon alenema ja
äänirautakokeet sopivat sisäkorvaperäiseen
syyhyn, oksentelu, ei muita neurologisia oireita
- KNK päivystysleikkauksen arvio
- Unilateraalisen stapedotomian jälkeen
lentokielto 3 kk (tissue seal, ei blood seal)
- Erotusdignostiikka lentäjän sukeltajantauti
tyyppi 2 (altitude DCS eli typen kuplinta)
22.
23. Sinus Barotrauma
Lentokoneen laskeutumisvaiheen aikana (Boylen laki)
myös laskuvarjohyppääjillä vapaapudotuksen aikana
Frontaali sinus useimmin, kova kipu ja inkapasitaatio
Suomalaisista liikennelentäjistä ja
kabiinihenkilökunnasta 38 % oli ollut sinus barotrauman
johdosta sairauslomalla viimeisen vuoden aikana
(Lindfors OH et al, AMHP 2021;92(11):857-863)
Virus ylähengitystieinfektiot, naissukupuoli, allergia, ja
nenäpolyypit usein taustasyynä
Hematoomat tai nenäverenvuoto voivat liittyä sinus
barotraumaan
Sphenoidaaliontelon barotrauma aiheuttaa pallomaisen
kivun takaraivolle
24.
25.
26.
27. Sinus Barotrauma hoito
Prednisoloni p.o. (60-40-20 mg 2 viikkoa yhteensä)
Nenä kortikosteroidi 6 kk (tipat selällään pää reunan yli
taakse taivutettuna)
Ei antibiootteja ellei taustasyy bakteeri-infektio
Toistuvissa sinus barotraumoissa aina kartiokeilaCT
Hematooma häviäminen kuvista voi kestää kuukausia
Kuvauslöydöksen perusteella harkitaan endoskooppista
nenäkirurgiaa, esim. frontaaliduktuksen pallolaajennus
28. Delayed otic barotrauma
- Välikorvassa 100 % happea yön yli
- (Oxygen otitis)
- Liittyy myös F/A-18 Hornetin OBOGS (happirikastin) ja
PBG (ylipainehengitys) järjestelmiin
- O2 absorboituu (1 ml / 24 h) välikorvan limakalvoilta
seuraavana yönä ja aamulla tärykalvo on
sisäänvetäytynyt alipaineen johdosta (Jones M 1959)
- Toistuvilla Valsalvan toimenpiteillä helpottaa tunnissa
- 83 % suomalaisista F/A-18 hornet lentäjistä oli kokenut
delayed otic barotrauma oireita (hornet korva)
(lääkprkenr Simo Siitonen, väitöskirja Kuopion yliopisto 2000)